Gabriel Sigfridinpojan (Kuggböle) puoliso

[Kivipää]

Henrik Impolan rälssikirjassa (s. 115 ja 124) mainitaan Kemiön Kuggbölen Gabriel Sigfridinpojan vaimon olleen Erik Olofinpojan (Pojoby ja Kuggböle) ja Ingeborg Erikintyttären lapsi.

Genoksessa (1/2014) Veli Pekka Toropainen toi esiin Turun raastuvanoikeuden päätöksen 22.3.1648. Siinä mainitaan mm. jalosyntyisen Hans Thomasinpojan (Starck) esittäneen 18.7.1576 päivätyn testamentin, jolla Kuggbölen Gabriel Sigfridinpoika jätti rakkaalle vaimolleen Kirstin Olofintyttärelle kaiken kiinteän ja irtaimen omaisuutensa Turussa, mikäli heillä ei olisi rintaperillisiä hänen kuollessaan. Tekstistä ilmeni, että Kirstin Olofintytär oli Hans Thomasinpojan äidin sisar.

Impolan kirjan mukaan (s. 363) Hansin isä Thomas Henrikinpoika oli kahdesti naimisissa. Ensimmäisen vaimon nimi ei ole tiedossa ja toinen (Ramsayn mukaan) oli Ingeborg Frillentytär (Perniön Kyynämäen Erik Olofinpojan leski).

Näin ollen Kuggbölen siirtyminen Gabriel Sigfridinpojan jälkeen Hans Thomassonille saa luontevan selityksen, koska Gabrielin vaimo (leski?) Kirstin Olofintytär oli Hansin täti. Nyt sopii kysyä kuka ja mistä tämä Kirstin Olofintytär oli?
_____________
Matti Pesola

[A.K.Johansson]

Nähtävästi pitää jatkaa Kemiön Kuggbölen selvittämistä, mutta samalla on tarkasteltava myös Skäggbölen omistuksia, koska näiden tilojen omistukset ovat kytkyssä toisiinsa.
Erik Olsson till Pojobyn jälkeen Kuggbölen omistuskuvio on mielenkiintoinen. Hänen leskeltään Ingeborgilta tila siirtyi Antonius Kivenhakkaajalle ja sitten noin 1574 Gabriel Sigfridssonille. Kummankin miehen on arveltu olleen naimisissa Erik Olssonin tyttären kanssa. Gabriel oli siis kuitenkin ollut naimisissa Kirstin Olofsdotterin kanssa. Yksi ehdokas Kirstin isäksi voisi olla Skäggbölen Olof Olosson.
Myös Matts Anderssonin yksi Skäggbölen tila siirtyi ensin Antoniukselle, sitten Gabrielille. On oletettu, että Ingeborg olisi ollut Skäggbölen Erik Anderssonin tytär. Pidän tätä epätodennäköisenä, sillä Erik Anderssonin tilat menivät muille. Ingeborgin myötä paraislaiset tulevat omistajiksi, etenkin Starckit.
Ingeborg on todennäköisesti henkilö, joka omisti puolet Perniön Arpalahtea. Tilalla on mainittu Per Eriksson, Erikin Olssonin poika. Toisen puolen Arpalahtea omisti Matts Simonsson, jonka äiti oli Ragnhild Boije, isä Matts Simonsson, jonka isä oli Turun pormestari Simon Andersson. Tämänniminen henkilö, Simon Andersson, mainitaan yhdessä Per Erikssonin kanssa Paraisten Sandvikissä. Antonius Stenhuggaren leski Valborg asui tilalla 1600-luvun alussa. Matts Simonssonin äiti Ragnhild oli sukua myös Starckeille. Mielenkiintoista on tämä Gabriel Sigfridssonin perintöosuuteen kuulunut Turun talo (Genos 1/2014). Sen on voinut tulla Simon-pormestarilta. Gabriel Sigfridsson ja Thomas Henriksson Starck ovat saattaneet olla serkkuja. Sigfrid Perssonin vaimo on voinut olla Starckeja - ellei sitten Sigfrid itse.
Anu Johansson

[Kivipää]

Hyvä että tartuit tähän aiheeseen Anu. Minulle tuli mieleen sellainen vaihtoehto, että jospa Kirstin Olofintytär oli Olof Pederinpoika Galtin (Kuggböle) tytär. Näin ollen Erik Olofinpoika olisi ollut hänen veljensä tai pikemminkin ehkä velipuolensa, jolloin Matts Skytten (Skäggböle) vaimo Karin Olofintytär olisi ollut Kirstinin sisar.

[A.K.Johansson]

Toropaisen lyhennelmä Turun raastuvanoikeuden päätöksestä (Genos 1/2014) tuo esille asioita, jotka koskevat Kemiön Kuggböleä, mutta valaisevat myös Paimion Kasvalaa, Sauvon Smörvikiä ja Starck-sukua. Gabriel Sigfrisson ja Thomas Henriksson Starck ovat olleet naimisissa Kuggböle-sukuisten sisarusten kanssa. Gabriel ja Thomas ovat todennäköisesti olleet sukua myös keskenään.
Perintöä koskevassa jutussa mainittu Anna Gustafsdotter (k. 1656) oli ollut Ramsayn mukaan naimisissa Smörvikin Gabriel Hemmingssonin kanssa ja sitten turkulaisen kultasepän Hartvik Wölichin kanssa. Annan äiti oli Brita Sigfridsdotter ja isä Gustaf Nilsson Blåfield.
Britan veli Gabriel Sigfridsson on mainittu Kemiön Kuggbölessä 1574 alkaen ja Paimion Kasvalassa 1569 (SAY). Jos ymmärsin oikein, raastuvaoikeuden tekstissä mainittu Gertrud Sigfridsdotter oli Annan anoppi (!), joka ei ollut hyväksynyt sisarustensa Gabrielin ja Britan päätöstä myydä Turussa sijainnut talo. Gabriel oli perinyt talon Kuggböle-sukuiselta vaimoltaan. – Onko Annan täti Gertrud ollut siis Gabriel Hemmingssonin äitipuoli? Gabriel Sigfridssonilta Kuggböle siirtyi Hans Thomasson Starckille, joka havitteli osuutta myös Turun talosta.
Anna Gustafdsotter puolisonsa kultaseppä Wölichin kanssa hallitsi Smörvikiä 1600-luvun alkupuolella. Olisiko Anna perinyt tilan tai osan siitä? Tällä Peder Torstenssonin aiemmin omistamalla tilalla mainitaan 1550-luvun lopulla Michel Persson (till Käldinge? ks. Impola 279 ), 1561-69 Jacob Jute, 1570 tämän leski Agnes, 1586 Hans Jacobsson, sitten leski Brita Jacobsdotter (Starckeja? Agnesin ja Jacobin tytär).
Sigfrid Persson mainitaan Kasvalassa 1563, sitten Fulkilan Anna Starck 1565 ja sitten Gabriel Sigfridsson 1569. Tämän jälkeen tila meni Margareta Thomasdotterille (Starck) ja Michel Påvelsson Munckille. Paimion nimismies Matts Eskillssonin oli lampuotina tilalla. Olen arvellut, että nimismiehen vaimo olisi ollut Smörvikin Brita Jacobsdotterin sisar. Kun Kasvala oli Sigfrid Perssonin hallussa, veli (?) Michel Persson mainitaan Smörvikissä. Sigfrid Persson on mitä ilmeisimmin sama henkilö, joka mainitaan Paraisten Lillmälössä, Sysilahdessa että Rymättylän Maitilassa.
Anu Johansson