Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Vihannin rippikirjat Taskinen / Taskila suku
Osaisiko kukaan antaa pätevää selitystä sukunimen valinnalle?
Karjalan tyttönä kysyn, miksi isäni esi-isän Daniel Samuelssonin s. 10.12.1726 tiedoissa on Vihannin rippikirjoissa monessa eri kohdin sama Daniel Samuelsson ja Brita Mattsdr. 6.10.1733
Daniel Samuelssonin poika Samuel Danielsson s. 28.3.1765 on muuttanut Vihannista 28.3.1797 Hammaslahteen 15.7.1797 (Pohjois-Karjalaan). Hän on Kiihtelysvaaran kirkonkirjoissa muuttaneissa nimellä Samuel Taskinen s. 28.3.1765. Ja tällä sukunimellä minäkin olen saanut alkuni.
Eli Danielin ja Britan löydän Vihannin rippikirjoista:
Taskila:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vihanti/rippikirja_1776-1786_ik397/48.htm
Mustakangas:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vihanti/rippikirja_1751-1775_ik397/104.htm
Mätäsaho:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vihanti/rippikirja_1751-1775_ik397/174.htm
ja vielä Junnilankin kohdalta löytynee tämä pariskunta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vihanti/rippikirja_1751-1775_ik397/44.htm
Pariskunnan lasten kastetiedoissa on kunkin lapsen kohdalla käytetty isän sukunimessä eri nimeä (Mustakangas, Mätäsaho, Junnila).
Minua vaivaa siis se asia, mitä sukunimeä tulisi sukututkimukseen ottaa Vihanissa eläneiden kohdalla?
Onko siis Vihannissa ollut käytössä samalla miehellä monta ”lisänimeä” samoihin aikoihin?
Ja vielä HisKin haku: Vihanti kastetut vuosirajaus 1750-1780 isä Daniel ja äiti Brita.
Löytyi isänä: Daniel Junnila, Daniel Samuelss. Mustakangas, Daniel Samuelss. Mätäsaho ja äitinä Brita Mattsdr. Mutta kun laitoin isän sukunimihakuun lisänä Taski, en saanut minkäänlaisia osumia.
Neuvoja :confused: odottaa puoli vuotta sitten SukuJuttuihin hurantanut ja nyt syksyllä kurssittautunut
Vihannissa kuten muuallakin Pohjanmaalla käytettiin sukunimenä talon nimeä. Kun joku muutti talosta toiseen, yleensä nimikin muuttui, mutta ei aina. Viisaammat sanoo, ettei varsinaisia sukunimiä rahvaalla ollutkaan. Minunkin esi-isieni sukunimi on muuttunut monta kertaa sen noin 260 vuoden aikana, mitä mm Vihannissa ovat asuneet. Siihen, miksi joku alkoi Taskiseksi, siihen en osaa ottaa kantaa.
Jatkoa vielä. Minä olen pannut ohjelmaani kaikki sukunimet, mitä henkilöstä on käytetty. Sitä en tiedä, mikä on se oikea tapa.
Hei
Jatkan tuosta Leevin vastauksesta vaikka samaa asiaa meillä periaatteessa on:
Meilläpäin ei puhuttu sukunimestä, kun sitä ei tuolloin ollut. Isän poikia tai isän tyttäriähän me oltiin :) (Tai äitin...)
Mutta se "sukunimi" eli talonnimi seurasi asukasta vain seuraavaan taloon ja taas "sukunimi" muuttui uuden asuinpaikan/talon mukaan.
Itse olen kirjannut aina sen puheessa olevan vuoden tai ajanjakson mukaisen talonnimen henkilön tietoihin; esim, Samuel Danielsson Taskila Junnila. Tai sitten vaan Samuli Tanelinpoika Taskila.
Tai yksi toinen tapa on kirjata vain Daniel Samuelsson. Meillä siis Taneli Samulinpoika.
Katsopa (Olet varmaan katsonutkin) ja vertaa noiden rippikirjojen kesken syntymäaikoja. Muutamia vippejä näyttäs olevan. Wanhoja tietoja tosin ei voi tarkistella syntyneitten luettelosta vasta kuin vuoden 1738 jälkeen Vihannista.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vihanti/rippikirja_1751-1775_ik397/9.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vihanti/rippikirja_1751-1775_ik397/44.htm
Äkkiä kun vilkaisin, niin näytti ehkä olevan Sinun esi-isäsi kolmen muun talollisen kanssa kimpassa ruotusotilasta ylläpitämässä (Jören P. Pehkonen, Jooseppi J. Myllylä, Jaakko N. Korpi + Samuli P. Junnila):
Samuli Pertinpoika (Samuel Bertilsson, 1681) Junnila ja minun Jooseppi yritti 1740- luvulla laiminlyödä erään sotilaan pojan ylläpitoa. ;)
Junnilasta on dokumenttipohjaa tehtynä. Tosin saattaapi tulevaisuudessa tämäkin historiikki osin ehkä muuttua :D:
Ps. Olikos noista talollisista se 3. sotilaan ylläpitäjä Jören (Yrjö/Jorma) Pehkonen Leevin sukupuussa ?
- Jari -
Ei Tanelilla ollut samaan aikaan monta lisänimeä, vaan hänelle kirjattiin aina nimeksi sen talon nimi, missä hän kulloinkin asui. Hänellä ei siis ollut varsinaista sukunimeä olemassakaan.
Se, ettei hänelle löydy tapahtumia nimellä Taskila, johtuu varmaankin siitä, ettei hänelle Taskilassa asuessaan tapahtunut syntymisiä, vihkimisiä tai kuolemaa . Poika Samuelille kyllä löytyy yksi lapsen syntymä Taskilassakin.
Sitten kun Samuel muuttaa Pohjois-Karjalaan, jossa "piti" olla sukunimi, niin se tehtiin siellä hänen, todennäköisesti muuttokirjassa olleesta nimestään Taskila poistamalla siitä la-pääte, ja korvaamalla se nen-päätteellä, jolloin siitä tuli itäsuomalainen sukunimi.
Siitä, miten nämä nimet kirjataan sukututkimukseen, on näilläkin palstoilla keskusteltu silloin tällöin. Jokainen varmaan itse päättää, miten sen hoitaa niin, että tutkimuksen lukijakin sen ymmärtää.
Kyllähän nuo eri taloissa asumiset ja niiden ajankohdat kuitenkin kannattaa kertoa
E Juhani Tenhunen
12.11.14, 11:55
Ei Tanelilla ollut samaan aikaan monta lisänimeä, vaan hänelle kirjattiin aina nimeksi sen talon nimi, missä hän kulloinkin asui. Hänellä ei siis ollut varsinaista sukunimeä olemassakaan.
Se, ettei hänelle löydy tapahtumia nimellä Taskila, johtuu varmaankin siitä, ettei hänelle Taskilassa asuessaan tapahtunut syntymisiä, vihkimisiä tai kuolemaa . Poika Samuelille kyllä löytyy yksi lapsen syntymä Taskilassakin.
Sitten kun Samuel muuttaa Pohjois-Karjalaan, jossa "piti" olla sukunimi, niin se tehtiin siellä hänen, todennäköisesti muuttokirjassa olleesta nimestään Taskila poistamalla siitä la-pääte, ja korvaamalla se nen-päätteellä, jolloin siitä tuli itäsuomalainen sukunimi.
Siitä, miten nämä nimet kirjataan sukututkimukseen, on näilläkin palstoilla keskusteltu silloin tällöin. Jokainen varmaan itse päättää, miten sen hoitaa niin, että tutkimuksen lukijakin sen ymmärtää.
Kyllähän nuo eri taloissa asumiset ja niiden ajankohdat kuitenkin kannattaa kertoa
Vihanti kuuluu nykyään Siikasavon seurakuntaan Pehkolan eli Paavolan eli Ruukin kanssa. Todennäköisesti kyseessä on alunalkaenkin pohjoissavolainen Taneli Taskinen, ja suku tulee Nilsiän kirkonkylän Taskilasta. Talojen nimet eivät ole tässä ollenkaan sukunimiä vaan vain talojen nimiä.
E. Juhani Tenhunen
Matti Lund
12.11.14, 12:37
Vihanti kuuluu nykyään Siikasavon seurakuntaan Pehkolan eli Paavolan eli Ruukin kanssa. Todennäköisesti kyseessä on alunalkaenkin pohjoissavolainen Taneli Taskinen, ja suku tulee Nilsiän kirkonkylän Taskilasta. Talojen nimet eivät ole tässä ollenkaan sukunimiä vaan vain talojen nimiä.
E. Juhani Tenhunen
Ettei taas mentäisi hieman harhaan, kerron, että ko. nimenantaja -talo on saanut ilmeisestikin nimensä Yrjänä Paavonpoika Taskisesta, joka otti vuonna 1653 sen autiosta uudelleen viljelykseen. Ennen Yrjänää taloa oli asunut nihdin vaimo Riitta Kotilainen ja talon "alkuperäinen" nimi on aivan ilmeisesti ollut Kotila, jonka nimen on todennäköisesti talolle antanut Lauri Kotilainen, joka kuului Alpuan ensimmäisiin asuttajiin.
Alpualla oli myös vanhempi Taskilan talo, jonka oli perustanut Yrjänä Paavonpoika Taskisen isoisän isä Olli Taskinen, joka oli tullut Alpualle noin vuonna 1560 (näkyy ensimmäisen kerran Saloisten vanhan suurpitäjän voudintileissä vuonna 1562).
Yrjänä Paavonpoika Taskisen suku hallitsi tätä Kotila-Taskilan taloa isoonvihaan asti. Taloa hallitsivat isonvihan jälkeen Samuli Siponpoika Äijälä Alpuan Äijälän talosta - eli oli lisänimellä Taskinen talonnimen Taskilan mukaan - ja hänen poikansa Juho, joiden jälkeen talo joutui taas kaupalla uuden suvun hallintaan.
Mainittu Olli Taskinen oli ensimmäinen Taskinen Alpualla, mutta mistä hän oli sinne saapunut tai mistä päin hänen syntyperänsä oli, on asia, jota ei pystytä enää selvittämään.
Hänen tulonsa liittyy kyllä ilmiöön, jota nimitetään savolaisekspansioksi ja joka alkoi Saloisten pitäjässä hiljalleen noin vuoden 1540 paikkeilla ja täydellä höyryllä vähän myöhemmin, mutta välttämättä Olli Taskinen ei ollut tullut suoraan Savosta ja tuskinpa Pohjois-Savosta, koska sitä ei ollut vielä niihin aikoihin juurikaan asutettu, kun hän oli syntynyt, ja koska Taskisia oli Pohjois-Pohjanmaalla jo paljon tätä Ollia ennen. Siis uskon, että Alpuan ensimmäinen Taskinen, Olli, oli joko asunut ennen sitä jo Pohjanmaalla tai oli tullut sinne jostain etelämpää, jossa oli asutusta jo vuoden 1500 paikkeilla, jonka kieppeillä hän oli syntynyt. Ekspansio Tavinsalmesta käsin Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen alkoi vähän myöhemmin, kun sinne oli ehtinyt ensin muodostua Etelä-Savosta sinne valunutta uudisasutusta.
Myöhemmin ns. Siika-Savoon tuli varmaankin savolaisasuttajia Tavinsalmestakin, mutta Alpuan ja Vihannin aivan ensimmäiset asuttajat olivat rannikolta ja se kuului lännen-idän välisen asuttamisen rintamalinjaan Siika-Savon länsilaidalla, jonka idästä päin tulleitten asuttajien lähtökohtia ehkä kannattaisi etsiä ennemminkin Etelä-Karjalasta päin.
terv Matti Lund
Kiitos valaisevista mielenkiintoisista vastauksistanne. Ihmetyttää miten paljon Forumin jäsenillä on tietoa eri suvuista. Tutkin vastauksianne ajan kanssa. Matti Lundin vastauksessa on Olli Taskinen. Minun esi-isissäni on myös Olleja eli Olof Taskinen s. 8.4.1807 Hammaslahdella (= Vihannista vuonna 1797 tulleen Samuel Danielssonin s. 1765 poika) ja Olli Olofinpoika Taskinen s. 26.1.1848 Kiihtelysvaarassa. Onkohon perimätiedossa heillä ollut Olli Taskinen ja ovat halunneet jatkaa perinnettä?
Sain Taskisen sukuseuralta alla olevan vastauksen viime kuussa tekemääni kyselyyni
”Mielenkiintoni heräsi netissä seikkaillessani, onkohan Taskisen sukuseurassa myös omaa sukuani.”
Vastaus sukuseuran jäseneltä Taskisista Vihannin Alpuassa:
”Pikaisen tarkastelun jälkeen vaikuttaa, että sukuhaaramme yhtyvät 1600-luvulla. ongelmana on, ettei kirkonkirjat ja asiapaperit anna tarkkaa selvyyttä asiaan.
Tässä vanhimmat jotka sain selvitettyä näin pikaisesti. Pehr (Pekka) s. 1650 luvulla. lapset: Påhl Pehrsson s. 1705, Samuel s. 1680-luvulla. Samuelin lapset: Johan Samuelsson s. 1.6.1722, Daniel Samuelsson s. 12.10.1726, Gabriel Samuelsson s. 7. 1732 ja Samuel Samuelsson s.15.2.1734”
Matti Lund
13.11.14, 02:04
Kiitos valaisevista mielenkiintoisista vastauksistanne. Ihmetyttää miten paljon Forumin jäsenillä on tietoa eri suvuista. Tutkin vastauksianne ajan kanssa. Matti Lundin vastauksessa on Olli Taskinen. Minun esi-isissäni on myös Olleja eli Olof Taskinen s. 8.4.1807 Hammaslahdella (= Vihannista vuonna 1797 tulleen Samuel Danielssonin s. 1765 poika) ja Olli Olofinpoika Taskinen s. 26.1.1848 Kiihtelysvaarassa. Onkohon perimätiedossa heillä ollut Olli Taskinen ja ovat halunneet jatkaa perinnettä?
Sain Taskisen sukuseuralta alla olevan vastauksen viime kuussa tekemääni kyselyyni
”Mielenkiintoni heräsi netissä seikkaillessani, onkohan Taskisen sukuseurassa myös omaa sukuani.”
Vastaus sukuseuran jäseneltä Taskisista Vihannin Alpuassa:
”Pikaisen tarkastelun jälkeen vaikuttaa, että sukuhaaramme yhtyvät 1600-luvulla. ongelmana on, ettei kirkonkirjat ja asiapaperit anna tarkkaa selvyyttä asiaan.
Tässä vanhimmat jotka sain selvitettyä näin pikaisesti. Pehr (Pekka) s. 1650 luvulla. lapset: Påhl Pehrsson s. 1705, Samuel s. 1680-luvulla. Samuelin lapset: Johan Samuelsson s. 1.6.1722, Daniel Samuelsson s. 12.10.1726, Gabriel Samuelsson s. 7. 1732 ja Samuel Samuelsson s.15.2.1734”
Valitettavasti tuossa Sinulla on mennyt kolmen eri Samulin poikia keskenään sekaisin.
Samannimisiä poikia oli siis Samuli Siponpoika Taskisella os. Äijälällä (ylläolevista hänen poikansa on Juho Samulinpoika, sitten Samuli Paavonpoika Kankaalalla eli Aholalla, jonka poikia näyttäisi ylläolevista olevan Gabriel ja Samuli sekä Samuli Perttelinpoika Junnilalla, jonka poikien joukossa mm. 12.12.1728 rippikirjassa syntyneeksi ilmoitettu Taneli Samulinpoika.
Eivätkä nämä olleet Taskilan isoavihaa edeltävien omistajien lapsia tai kovin läheisiä sukulaisia heille, jos ollenkaan. Siis he eivät saaneet Taskilaa omistukseensa sukuoikeuden perintönä, vaan talon autiosta ylösottajina tai heidän lapsinaan.
terv Matti Lund
Edelliseen viestiin liittyen olen saanut nämä Samuelssonien-tiedot sukuseuran edustajalta; en ole itse niitä tutkinut. Ihan mielenkiinnosta aion nekin tutkia. Minua nyt vain kiinnostaa Daniel Samuelsson s. 1726 ja hänen poikansa Samuel Danielsson s. 1765; Hammaslahteen v. 1797 muuttanut esi-isäni.
Kaipaan hiukan lukuapua liitteenä oleviin teksteihin
Tuota noin..."gremilles" :oo:
Ei ole tarkoitukseni olla ilkeä, mutta Luepas huolellisesti jo annetut vastaukset.
- Jari -
Mitä tarkoittaa vihannin rippikirjan 1751-1775 kuva 63:ssa kolmas rivi Gabriel Samuelssonin edessä S.L.; tarkoittaisiko veljen poika?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vihanti/rippikirja_1751-1775_ik397/63.htm
Tarvitsisin lukuapua: Vihanti rippikirja 1751-1775 kuva 17 ensimmäinen rivi: Johan Samuelsonin edessä onko "Husb" eli isäntä?
Entä mitä tarkoittaa Vihannin rippikirjan 1776-1786 kuva 46 kolmas rivi kirjain F; olisiko tässä tapauksessa isoisä?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vihanti/rippikirja_1776-1786_ik397/46.htm
Gabriel Samulinpojasta en osaa sanoa, mikä lyhenne, mutta ei varmaankaan sukua taloon. Joskus moisen lyhenteen olen nähnyt muuallakin ja kiinnostas tietää itsekin lyhenteen "SL" tarkoitus.
Eikös tää Gabriel ollut Kankaala Aholan Samulin poika, kuten Matti jo sanoi? Gabriel tulee isännäksi Taskilaan, kuten kuva 46 kertoo.
Isäntähän se lyhenne Husb. on ja F on isä, ei isoisä.
Kerran näytti olevan väitettä eräällä "saitilla", että far on vaari ja päädytään isoisään...
Nyt ei kannata ajelehtia harhaan talojen nimien ja henkilöiden nimien kesken...
- Jari -
Kiitos Jari selvityksestä. Kyllä olen samaa mieltä kun tutkin asiaa, että F tarkoittaa isää.
Mutta mitähän mahtaisi lukea (en pääse millään selvyyteen) Vihannissa 25.3.1768 syntyneen Maria Danielssonin tiedoissa Michel Junnilan edessä? Mahtaisiko olla maininta kummiudesta, mutta mikä sana siinä on?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vihanti/syntyneet-vihityt-kuolleet_1751-1785_ik399-400/51.htm
terveisin Paula
Juu, kummiudestahan on kysymys; "faddrar"/kummit siinä Mikon edessä lukee.
- Jari -
Kun nyt kovasti opettelen lukemaan 1700-luvun kirkonkirjoja, antaisiko joku vastauksen: lukeeko vihittyjen luettelossa Vihanti 30.1.1755 Daniel Samuelsson Junnilan ja Brita Mattsdr Junttilan kohdalla "i skrud hemma".
Ja jos lukee, tarkoittaisiko vihitty juhla-asussa kotona?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vihanti/syntyneet-vihityt-kuolleet_1751-1785_ik399-400/100.htm
kyselee Paula
Juu, näin lukee. Oliko kyseessä sitten virallisemmin jonkinlainen huntu tai morsiuspäähine? Tuota tutkijakonkarit voi valaista lisää :)
"Utan skrud" oli sitten merkintä, jos vaikka nainen oli synnyttänyt aviottoman lapsen...
- Jari -
Kyseessä lienee se "kunnian kruunu" jota vain neitsyen oli virallisesti lupa kantaa. Kruunun käyttäminen oli maksullista joten köyhempi kansanosa ei sitä yleensä käyttänyt ylimääräisen maksun takia. Toisaalta olikohan rikkaammillakaan aina asiat siten kuin kruunusta olisi pitänyt voida päätellä?
Kiitos Jari ja Leevi edelliseen kysymykseeni saamastani vastauksesta. Eli oli todella todella paljon hyötyä tänä syksynä käydystä sukututkimuskurssista. Tähän sukututkimukseen koukutuin, kun äitini puolen serkku lähetti keväällä siitä sukuhaarasta tehtyä sukuselvitystä.
Nyt sitten syksyllä eli olen tehnyt noin neljännesvuoden tätä mielenkiintoista ja antoisaa selvitystä (eli muut työt tahtovat jäädä taka-alalle).
Ja mitä kummaa, polut johtavat kuten Jari kirjoitit aiemmin isäni puolen Samuliin ja sinun Jooseppiin. Mutta tämähän vaatii vielä tietenkin tarkastusta tarkastuksen päälle, että olen todella oikealla polulla.
Mielestäni kirkonkirjoissa on todella syntymäajassa heittoa, kuten aiemmin viestiketjussa on todettu. Lisäkysymyksenä vielä, jotta saan varmuuden sukuni liittymisestä Junnilan tilaan:
Yritän siis selvittää Daniel Samuelssonin, joka mielestäni on Hammaslahteen muuttaneen Samueli Danielssonin s. 1765 isä, tietoja Vihannin rippikirjoista.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vihanti/rippikirja_1751-1775_ik397/9.htm
Husb Samuel Bertilssonin s. 24.11.1681 pojan Danielin syntymäaika on 12.12.1728 (seuraa pv ja vuotta).
ja hänen tulevan vaimonsa Brita Mattsdr s. 6.10.1733 tiedot löytyvät edellisen sivun Junttila-tilan kohdalta eli:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vihanti/rippikirja_1751-1775_ik397/8.htm
Seuraavat rippikirjamerkinnät ovat:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vihanti/rippikirja_1751-1775_ik397/44.htm
eli isäntänä on nyt Samuel Samuelsson s. 8.1?.1727 ja tilalla asuu hänen isänsä Samuel Bertelsson vaimonsa Lisa Johansdr kanssa. Lisäksi tilalla asuu veli Daniel Samuelsson s. 12.12.1728 vaimonsa Brita Mattsdr s. 6.10.1733 kanssa sekä heidän lapset Susanna Danielsdr, Matts Danielsson ja Carin Danielsdr.
Seuraava merkintä Danielista ja Britasta löytyy:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vihanti/rippikirja_1751-1775_ik397/104.htm
Nybygge Mustacangas –tila ja isäntänä on Daniel Samuelsson 10.12.1726 (huomaa tässä sutattua päivä ja vuosiluku) sekä vaimonsa Brita Matsdr sekä heidän lapset Mats danielsson, Carin Danielsdr, Maria Danielsdr ja Samuel Danielsson, joka on vuonna 1797 muuttanut Hammaslahteen ja on varmuudella esi-isäni.
Kumpaa syntymäaikaa SukuForumin jäsenet suosittelevat minulle käytettäväksi Daniel Samuelssonin kohdalla alkuperäistä ekakerran esilletullutta 12.12.1728 vai myöhemmin käyttöönotettua 10.12.1726, mikä syntymäaika on myös Mätäsahon ja Taskilan tilojen tiedoissa eli
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vihanti/rippikirja_1751-1775_ik397/174.htm
ja http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vihanti/rippikirja_1776-1786_ik397/48.htm
joissa kummassakin on hyvin selvästi Danielin syntymäaika 10.12.1726. tiedustelee Paula
Matti Lund
03.12.14, 16:31
Valitettavasti varmuutta Taneli Samulinpojan tarkkaan syntymäaikaan tuskin on saatavissa, mutta vuosi 1728 syntymävuotena vaikuttaa huomattavasti todennäköisemmältä kuin 1726. Suurin osa tällaisista virheistähän sattuu, kun tietoja siirretään yhdestä paikasta eri paikkaan tai yhdestä jaksosta toiseen, jolloin kaukaisempi tai jälkimmäinen on aina se todennäköisemmin virheellinen vienti.
Onneksi tarkka syntymäaika on vain hyvin harvoin fataali tai mitenkään ratkaiseva tieto sukujohtojen muodostuksen kannalta, vaan lähinnä "kosmeettinen".
Jos henkikirjat aikavälillä 1740-47 olisivat normaalit, aika varmanakin voisi rajasyntymävuotta pitää.
Ensi kerran Taneli Samulinpoika näkyy tässä vuoden 1746 Saloisten pitäjän henkikirjassa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12187089
Edellisenä vuonna 1745 näkyy Samuli Junnilan lapsista ainoastaan tytär Kaarina.
Nyt toisena ongelmana kirkonkirjojen "sekoilun" ohella on se, ettei vuosien 1743-44 henkikirjoihin ole kirjattu laisinkaan ei-täysi-ikäisiä henkilöitä, siis alle 21 -vuotiaita, vaikka lain mukan piti kirjata kaikki, jotka täyttivät 16 vuotta verovuoden aikana.
Ilmeisesti jostain syystä eräät pitäjän talolliset, Vihannin kaikki talolliset mukaanlukien, olivat saaneet vapautuksen henkirahan maksamisesta ruokakunnan ei-täysi-ikäisten osalta vuosina 1743-44. Tämä tekee analyysin vähemmän kattavaksi ja siten epätäydelliseksi, koska tätä ryhmää ei ole kirjattu ollenkaan.
Kirkonkirjojen sekaannukset saattoivat johtua ko. ajankohtaan sattuneista pitäjänapulaisten äkillisistä kuolemantapauksista, jolloin osa kirjanpitoa oli jäänyt levälleen edeltäjän jäljiltä ja armovuodensaarnaaja oli ehkä käsittänyt niitä äkikseltään väärin.
Nimittäin epäilen nyt mekanismiksi tälle vuosi 1726 versus vuosi 1728 sekaannukselle sitä, että kun tulokaspappi joutui viemään perhetiedot uudelle rippikirjajaksolle edelliseltä, hän oli sekoittanut keskenään kahden lapsen syntymäpäiväykset, ehkä Kaarinan ja Tanelin, ja vuosi 1726 pitäisi kuulua Kaarinalle (tai jollekin muulle lapselle joka oli kuollut ennen vuotta 1751?) . Tätä panee epäilemään papin neuvottomuus: Kaarinalta puuttuu syntymäaikatieto kokonaan jatkossa olevilta rippikirjajaksoilta Heikkilässä, johon hän avioitui 1746. Kaarinasta tuli väliinputoaja vaihdosajankohdassa.
Joka tapauksessa, vaikka Taneli olisi syntynyt 1728, hänet olisi pitänyt kirjata henkikirjaan jo kahtena aikaisempanakin vuonna kuin 1746. Kun Vihannin henkikirjanpito ei ollutkaan 1743-45 lakinormien mukaista, tämä muuten auttava premissi jää jonkin verran häilyväksi ja voidaan vain antaa ehdollinen ja todennäköinen arvio, että Taneli oli tuskin syntynyt ennen vuotta 1728.
terv Matti Lund
Kiitos Matti nopeasta vastauksestasi. Minusta allaolevassa linkissä rippikirjaan on selvästi Danielin kohdalla sutattuna vuosilukua. Näyttäisi alla olevan vuosi 1728 ja päivämäärääkin on sutattuna. Oletko samaa mieltä, että pappi on ollut huolimaton tässä kohdin:
Seuraava merkintä Danielista ja Britasta löytyy:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj..._ik397/104.htm
Nybygge Mustacangas –tila ja isäntänä on Daniel Samuelsson 10.12.1726 (huomaa tässä sutattua päivä ja vuosiluku) sekä vaimonsa Brita Matsdr sekä heidän lapset Mats danielsson, Carin Danielsdr, Maria Danielsdr ja Samuel Danielsson, joka on vuonna 1797 muuttanut Hammaslahteen ja on varmuudella esi-isäni.
Ja kun Junnilan tilalta Danielin vaimona oli sama Brita, niin olisin vahvasti sitä mieltä, että korjaisin ja käyttäisin Danielin kohdalla vuosilukua 1728 uudemmistakin rippikirjamerkinnöistä saatavissa oleviin tietoihin, enkä välittäisi tuosta 1726 sekoilusta
näin aikoopi tehdä Paula
Gabriel Samulinpoika Taskinen, Ahola (n.1732-1799) vaimonsa Kristiina Paavontytär Kärkkäisen kanssa aiheuttavat hieman päänvaivaa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1355&pnum=63
He menivät naimisiin Vihannissa 1.4.1751 ja Gabriel oli helppo sijoittaa sukunimellä Samuli Paavonpojalle ja Kaarina Gabrielintyttärelle, mutta Kristiinasta en oikein tiedä. Tuossa rippikirjassahan Marketta ja Anna Paavontyttärien kohdalla on merkintä Iisalmesta ja sieltä löytyy kyllä Paavo Kärkkäistä...mutta kirkonkirjoista ei oikein voi päätellä varmaksi sukulaisuutta isäntä Paavoon.
Osaisiko joku vahvistaa onko tässä Taskisen talossa mennyt asiat seuraavalla tavalla:
Riitta Samulintytär (1689) ollut naimisissa Juho Tuomaanpojan kanssa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13306286
Juho kuollut ja Paavo Pekanpoika Kärkkäinen (1705) Iisalmesta tullut tilalle noin 1746
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12187091
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12187622
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12188046
Vasta vuonna 1749 Riitta mainitaan Paavon vaimoksi, sitä ennen mainintoja Kristiinasta, mutta sisarena ja olikohan yhdessä Paavon vaimonakin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12211832
1750 talossa myös syytinkiläis poika (?) Erkki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13356236
1751 Gabriel tulee taloon avioliiton myötä (onko tuo merkintä sitten syytinkiläinen?) ja Kristiina mainitaan tyttäreksi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12754831
Vihannin kirkonkirjoista ei vain löydy merkintää Juho Tuomaanpoika Taskisen kuolemasta, eikä Riitta Samulintyttären ja Paavo Pekanpojan avioliitosta. Eli onkohan Riitta Samulintytär ihan eri henkilö kuin tuo Juho Tuomaanpojan vaimo?
Olisikohan joku löytänyt aiheesta perunkirjoja tai jotain vastaavaa, joka selventäisi tilannetta?
Juho Tuomaanpoika Taskisen vaimo Riitan patronyymi ollutkin ilmeisesti Heikintytär, eli ei liity tuohon rippikirjaan jonka linkkasin
Sen verran herätti mielenkiintoa, että antamassasi linkissä on vaimo Riitta miehensä Juho Juhonpojan kanssa. En näe Tuomaanpoikaa. Enkä nähnyt selatessani vanhempia henkikirjojakaan Tuomaanpoikaa ko. Taskilassa.
Kastetietojen pohjalta Riitta Heikintytär aikakauteen nähden on ko. Taskilan Juhon vaimo.
Vai tarkoititko ollenkaan tilaa Taskila/Taskinen numero 10? Tämä jäi epäselväksi viimeisen tuumailusi jälkeen...
- Jari -
< Osaisiko kukaan antaa pätevää selitystä sukunimen valinnalle? >
Eipä taida löytyä mistään - ei edes täältä, mutta peruskäsitteitä kyllä:
http://www.genealogia.fi/nimet/
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi17s.htm
Lukemisiin
Tarkemmin tihrustettuani :) siinä taitaa tosiaan olla Juho Juhonpoika, eikä Tuomaanpoika. Eli Taskinen nro10 on kyseessä.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.