Kiihtelysvaaran lastenkirjan merkintä

[Hannu Numminen]

Tässä Kiihtelysvaaran 1800-luvun alkupuolen lastenkirjassa on merkintä, jota en ymmärrä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9875051 . Aukeaman oikealla puolella on Pål Njemelain. Mitä miehen nimen edellä lukee numeron 39 jälkeen? Samaa lyhennettä on käytetty muuallakin, kuten vaikkapa aukeaman vasemman reunan numeron 38 jälkeen. Olen näkevinäni siinä kirjaimet mt sekä lyhennysmerkki ja piste. Mutta mikä "titteli" tämä on? Vilkaisemani lyhenneluettelot tarjoavat liikuttavan yksimielisesti sanaa mantal, jota se tuskin on. Eikä kai sen paremmin mater eikä varmaan majesteettikaan…

"Kilautin kavereille" tästä ongelmasta ja aika hyvä vastaus oli matlag eli ruokakunta. Löytyykö tälle ehdotukselle tukea?

Tämä on muutenkin erikoinen lastenkirja, siellähän on joukossa mm. palkollisia, leskirouvia ja ripitettyjä naisia, jollaista väkeä harvemmin näkee lastenkirjoissa, ainakaan tässä laajuudessa.

Laitoin tämän kysymyksen yleiseen keskusteluun enkä alueisiin siinä toivossa että näin tavoittaisin enemmän mahdollisia vastaajia.

[Kimmo Kemppainen]

Tuossa on lyhenne mtl eli matlag, siis ruokakunta. Kun vähän selaat, niin osassa perheitä on joka veljeksen edessä sama lyhenne, ei siis voi oikein muuta tarkoittaa.

Tuo on minusta kinkerikirja eikä lastenkirja.
Kimmo Kemppainen

Tässä Kiihtelysvaaran 1800-luvun alkupuolen lastenkirjassa on merkintä, jota en ymmärrä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9875051 . Aukeaman oikealla puolella on Pål Njemelain. Mitä miehen nimen edellä lukee numeron 39 jälkeen? Samaa lyhennettä on käytetty muuallakin, kuten vaikkapa aukeaman vasemman reunan numeron 38 jälkeen. Olen näkevinäni siinä kirjaimet mt sekä lyhennysmerkki ja piste. Mutta mikä "titteli" tämä on? Vilkaisemani lyhenneluettelot tarjoavat liikuttavan yksimielisesti sanaa mantal, jota se tuskin on. Eikä kai sen paremmin mater eikä varmaan majesteettikaan…

"Kilautin kavereille" tästä ongelmasta ja aika hyvä vastaus oli matlag eli ruokakunta. Löytyykö tälle ehdotukselle tukea?

Tämä on muutenkin erikoinen lastenkirja, siellähän on joukossa mm. palkollisia, leskirouvia ja ripitettyjä naisia, jollaista väkeä harvemmin näkee lastenkirjoissa, ainakaan tässä laajuudessa.

Laitoin tämän kysymyksen yleiseen keskusteluun enkä alueisiin siinä toivossa että näin tavoittaisin enemmän mahdollisia vastaajia.

[Hannu Numminen]

Kiitos, Kimmo!

Ruokakunta on uskottava selitys. Tosin mielestäni lyhenteessä ei ole l-kirjainta, mutta se on merkityksetön sivuseikka.

Se, että kyseessä olisikin kinkerikirja, selittäisi paljon.

[Kimmo Kemppainen]

Sanoisin, että l-kirjain on todennäköisesti tässä tapauksessa mukana, jos verrataan vastaaviin lyhenteisiin Tillfl. (tillflyttad), Affl. (afflyttad) ja varsinkin i Ryssl. (i Ryssland).
Kimmo Kemppainen

Tosin mielestäni lyhenteessä ei ole l-kirjainta, mutta se on merkityksetön sivuseikka.

[Hannu Numminen]

Sanoisin, että l-kirjain on todennäköisesti tässä tapauksessa mukana, jos verrataan vastaaviin lyhenteisiin Tillfl. (tillflyttad), Affl. (afflyttad) ja varsinkin i Ryssl. (i Ryssland).
Kimmo Kemppainen

Palaan vielä tähän asiaan, vaikka se tosiaan onkin sivuseikka.

Myönnän kyllä, että tarvitsisin uudet silmälasit ja että käsialatulkinnassanikin on aina parantamisen varaa, mutta silti luen tuon esimerkkini muodossa mt+lyhennysmerkki+piste.

Kun en tiedä, miltä sivuilta hait esimerkkisi, etsin umpimähkään joitakin samasta kirkonkirjasta:

- jakso 29 / sivu 55, Koistin ja Mustoin: Tillflyttade ja aff+lyhennysmerkki
- jakso 88 / sivu 165: puolivälin alapuolella afflyttade ja ylempänä aff+lyhennysmerkki+piste
- jakso 132 / sivu 249: Lisa Eskolinin kohdalla aff+lyhennysmerkki ja ylempänä olevan perheen kohdalla koko sana

Yksinkertaisuudessani en vain ymmärrä miksi pappismies olisi säännönmukaisesti kirjoittanut lyhenteisiin erilaisen pienen l-kirjaimen kuin kokonaiseen sanaan. Lyhennysmerkki laskeutuu alas, siis kuvitteellisen kirjoitusviivan alapuolelle, kun taas l pysyy kuvitteellisen viivan yläpuolella koko ajan. Siksi luen noihin lyhenteisiin lyhennysmerkin. Voin toki olla väärässä.

[Kimmo Kemppainen]

On syytä olettaa, että l on tarkoitettu kuuluvaksi lyhenteeseen jo siitäkin syystä, että vieraissa kielissä (saksa, englanti, ruotsi, latina) peräkkäisillä konsonanteilla alkavat sanat ja nimet kuuluu lyhentää siten, että kaikki alkukonsonantit näkyvät.

Esimerkkejä: Philosophiae doctor - Ph.D., Christian - Chr., Friedrich - Fr., floruit - fl.

i Ryssl. löytyy alkusivuilta, esimerkiksi täältä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9875068

Kimmo Kemppainen

Palaan vielä tähän asiaan, vaikka se tosiaan onkin sivuseikka.

Myönnän kyllä, että tarvitsisin uudet silmälasit ja että käsialatulkinnassanikin on aina parantamisen varaa, mutta silti luen tuon esimerkkini muodossa mt+lyhennysmerkki+piste.

Kun en tiedä, miltä sivuilta hait esimerkkisi, etsin umpimähkään joitakin samasta kirkonkirjasta:

- jakso 29 / sivu 55, Koistin ja Mustoin: Tillflyttade ja aff+lyhennysmerkki
- jakso 88 / sivu 165: puolivälin alapuolella afflyttade ja ylempänä aff+lyhennysmerkki+piste
- jakso 132 / sivu 249: Lisa Eskolinin kohdalla aff+lyhennysmerkki ja ylempänä olevan perheen kohdalla koko sana

Yksinkertaisuudessani en vain ymmärrä miksi pappismies olisi säännönmukaisesti kirjoittanut lyhenteisiin erilaisen pienen l-kirjaimen kuin kokonaiseen sanaan. Lyhennysmerkki laskeutuu alas, siis kuvitteellisen kirjoitusviivan alapuolelle, kun taas l pysyy kuvitteellisen viivan yläpuolella koko ajan. Siksi luen noihin lyhenteisiin lyhennysmerkin. Voin toki olla väärässä.

[Hannu Numminen]

On syytä olettaa, että l on tarkoitettu kuuluvaksi lyhenteeseen jo siitäkin syystä, että vieraissa kielissä (saksa, englanti, ruotsi, latina) peräkkäisillä konsonanteilla alkavat sanat ja nimet kuuluu lyhentää siten, että kaikki alkukonsonantit näkyvät.
Kimmo Kemppainen


En lainkaan epäile. etteikö noin olisi kuulunut lyhentää sanat. Kokonaan toinen asia on, onko aina tehty niin kuin olisi pitänyt. Pitäydyn lyhennysmerkeissä.

Tässä saman kirkonkirjan sivun 185 alalaidan mielenkiintoiset lyhenteet "Tillf", siis ilman niin lyhennysmerkkiä kuin l-kirjaintakin: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9875152 .

Muuten en enää tämän kirjoituksen jälkeen jaksa kinastella tästä asiasta, etenkin kun tarkoitukseni oli vain vahvistaa tai kumota tuttavani ehdotus matlag-sanasta.

[Kimmo Kemppainen]

Ei ole tarkoitus kinastella pikkuasioista, kyllähän minä esittämäsi perustellun kannan täysin hyväksyn. Tuossa linkissäsi on selvästi useampikin sellainen tapaus, jollaiseen viittasit.
Kimmo Kemppainen

En lainkaan epäile. etteikö noin olisi kuulunut lyhentää sanat. Kokonaan toinen asia on, onko aina tehty niin kuin olisi pitänyt. Pitäydyn lyhennysmerkeissä.

Tässä saman kirkonkirjan sivun 185 alalaidan mielenkiintoiset lyhenteet "Tillf", siis ilman niin lyhennysmerkkiä kuin l-kirjaintakin: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9875152 .

Muuten en enää tämän kirjoituksen jälkeen jaksa kinastella tästä asiasta, etenkin kun tarkoitukseni oli vain vahvistaa tai kumota tuttavani ehdotus matlag-sanasta.

[Hannu Numminen]

Sittenkin vielä yksi kommentti tähän lyhenneasiaan...

Minusta se lyhenneasia meni kyllä hiukan kinasteluksi, mutta asiathan siinä kinastelivat eivätkä miehet. Kiitos Kimmolle vielä siitä matlag-asiasta ja hyvää kertausta lyhenteiden käytöstäkin tuli.

Muuten, olisi vielä mukava saada joltakulta muultakin kommentti tuohon mt/mtl-lyhenteeseen ja sen merkitykseen, aivan vain lisävahvistuksena tai sitten eriävänä mielipiteenä. Pidän kyllä ruokakuntaa todennäköisenä merkityksenä.