Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Gustaf Gynther 1810-1846 (Ristiina, Hirvensalmi?)
Gustaf Ad: Gynther (ilmeisesti Adamsson, tuskin Gustaf Adolf) ilmestyy Ristiinan rk 1823-1833 s. 236 (Koivakkala 3) rengiksi. Patronyymin perusteella oletin hänet ensin talon isännän Adam Gyntherin pojaksi, mutta tätä aloin välittömästi epäillä, sillä henkikirjoissa ja rippikirjoissa häntä tituleerataan aina talon rengiksi (ei koskaan pojaksi), eikä häntä ole kirjattu henkikirjoihin ennen v. 1835. (Adamin Mats-veljellä on kyllä 1813 syntynyt Gustaf-poika, mutta kyseessä on aivan eri mies). Gustaf Gynther avioitui 1837 Hiirimäen kylään ja kuoli tapaturmaisesti 18.12.1846. Ei tainnut tulla joulu torppaan sinä vuonna.
Minulla ei ole pääsyä Ristiinan kahteen vanhimpaan lastenkirjaan, joten en voi aivan satavarmasti sulkea pois Gustafia Koivakkalan Adam Gyntherin poikana, mutta hyvin epätodennäköiseltä se silti vaikuttaa. Ristiinan syntyneistä Gustafia ei lähivuosilta löydy.
Ristiinan lisäksi Gyntherit olivat 1700-luvun mittaan ehtineet levittäytyä Hirvensalmelle (jonka kirkonkirjat ovatkin sitten palaneet). Adam-vaikuttaa olleen suht. tavallinen nimi Hirvensalmen Gynthereillä.
HIRVENSALMI / ADAM GYNTHER 1825 (tarkastettu myös 1820)
Lahnaniemi: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=562674
Lahnamäki: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=562676
Syväsmäki: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=562691
Pahaksi onneksi kellään Adameista ei vaikuta olleen Gustaf-nimistä poikaa. Tuleeko kellekään Etelä-Savon / Hirvensalmen tuntijalle mieleen mitään sopivaa kikkaa asian varmistamiseksi tai onko kellään pääsyä noihin Ristiinan varhaisimpiin lastenkirjoihin Koivakkalan n:o 3 osalta?
t. Jens
Pentti J. Voipion artikkelista 'Relander-suvun varhaispolvet' (Genos 42(1971), s. 89-108) löytyy pieni lisätieto:
"Mainittakoon, että Gyntherin sukutaulu on esitetty käräjillä 19.2.1806, 66 §, ja 19.2.1807, 58 §."
Mutta missä ihmeessä nuo tuomiokirjat ovat? Vakka-arkistotietokannan mukaan Suur-Savon tuomiokunnan renovoitujen tuomiokirjojen sarjat alkavat käytännössä vasta 1826 kiitos Turun palon. Onko Voipio siis hyödyntänyt konseptituomiokirjoja? Jos on, missä ne mahtavat olla? Tietääkö asiasta esim. Eeva Häkkinen?
t. Jens
Mutta missä ihmeessä nuo tuomiokirjat ovat? Vakka-arkistotietokannan mukaan Suur-Savon tuomiokunnan renovoitujen tuomiokirjojen sarjat alkavat käytännössä vasta 1826 kiitos Turun palon. Onko Voipio siis hyödyntänyt konseptituomiokirjoja? Jos on, missä ne mahtavat olla? Tietääkö asiasta esim. Eeva Häkkinen?
t. Jens
Yleensä konseptituomiokirjat ovat maakunta-arkistoissa, tässä tapauksessa siis Mikkelissä. En tosin ole tarkistanut.
Vakan perusteella ovat Mikkelissä. Lähetin sinne juuri pyynnön saada maksua vastaan otteen paperikopiona, digikuvana tai oikeastaan minä tahansa mainituista pykälistä. Olen keräillyt muutenkin Anton Gyntherin (k. 1730) kahden pojan jälkeläisiä Etelä-Savossa, joten tulee joka tapauksessa tarpeeseen. Hirvensalmi tulee olemaan haaste, koska Gyntherit ehtivät parissa sukupolvessa lisääntyä siellä suorastaan ennätysmäisesti.
Jos linjoilla on muita Jynter-Gynther -suvun jälkeläisiä, nostakaa ihmeessä kättä!
Jens
eeva häkkinen
01.11.14, 22:26
En ole Gynther-suvun jälkeläinen, mutta huomasin linjoille tullessa nimeäni mainitun. MMAssa on todella ihan kivasti noita konseptikirjoja siltä ajalta, jolta renovoidut paloivat, mutta ovat jotenkin piilossa, kun yleensä puhutaan vain renovoiduista. Tsekkasin omia muistiinpanojani ja huomasin kuvanneeni ainakin ilmoitusasioita vuosilta 1801 ja 1806 sekä varsinaisasioita 1700-luvun puolelta. Muistaakseni ilmoitusasiat olivat aika sekalaisina nippuina koteloissaan.
Ensimmäisestä varsinaisasioiden kirjasta vuodelta 1747 olen löytänyt sukulunastusvaatimuksen (bördstalan) joka antoi tosi arvokasta tietoa esivanhempien vaiheista. Tyypillisesti tuomiokirjoista kaiveltu tieto onkin sellaista, jota ei ole missään muussa asiakirjassa. Etsiminen on vain turhan työlästä ja muistuttaisinkin taas kerran Varkauden sukututkijoiden tuomiokirjojen nimeämisprojektista, joka kaipaa vielä tekijöitä.
Nimienpoimintaprojekti on arvokas hanke, johon aion ehdottomasti osallistua heti kun saan erään aikaavievän projektin pois alta.
Mitä tulee konseptituomiokirjoihin, olisi äärimmäisen arvokasta saada ne digitoitua Suur-Savon varsinaisasioiden osalta (viitaten renovoitujen tuomiokirjojen kurjaan kohtaloon). Onko kellään käsitystä aineiston tosiasiallisesta määrästä? Eli onko aineistoa sen verran vähän, että yksittäinen tutkija voisi jäljentää vaikka kaiken esim. digikameralla, vai onko kyse paksuista pumaskoista, jotka vaatisivat ihan oikean digitointikaluston?
Mitä Gynthereihin tulee, otan lusikan kauniisti käteen ja poimin tiedot henkikirjoista vuosi vuodelta. Sukua näkyy asuneen jo 1700-luvulla ainakin Lahnaniemen, Lahnamäen, Monikkalan, Merrasmäen ja Syväsmäen kylissä. Vaikka minun Gustafiani ei löytyisikään, tuleepahan ainakin laadittua jotensakin kattava Gynther-tutkimus: tähän mennessä minulla on kerättynä vain Ristiinan Gyntherit, jotka valtaosin polveutuvat Mikko Antoninpoika Jynteristä. Loput polveutuvat veljestään Juhanasta, jonka jälkeläisiltä valtaosa Hirvensalmen Gynthereistä haiskahtaa. Mutta antaa henkikirjojen ensin paljastaa salansa (ja toivottavasti saan Mikkelistä jonkun otteen noista Voipion vihjaamista pykälistä).
t. Jens
Erehdyin viimeisimmässä väitteessäni: Hirvensalmen Lahnaniemeen ilmaantui 1723 Krister Volasen vävyksi Anton Antoninpoika, josta Hirvensalmen Gyntherit saavat somasti alkuunsa. Ei liene liian uskaliasta esittää, että kyseinen Anton on Ristiinan Gyntherien kantaveljesten Johanin ja Michelin veli.
Jens
Vitikainen
04.11.14, 16:41
Merrasmäestä löytyy Anton Gyntherin mukaan nimetty tie, Anttosentie, jossa sijaitsee myös tila nimeltä Anttonen. Kirjassa "Kaskiajalta nykypäivään" (Laamanen ja Outinen) selvitetään mm. Anttosen vaiheita, v. 1725 isäntänä Anton Gynther ja siitä asti tila saman suvun hallussa.
Gyntherit levittäytyivät Lahnaniemestä varsin nopeasti Lahnamäelle, Monikkalaan, Merrasmäelle ja Syväsmäelle (muista kylistä en ole sukua tavannutkaan 1815 henkikirjasta). Koskapa Gustafista ei löydy merkkejä Hirvensalmen Gynther-pesäkkeistä, yritän ehtiä huomenaamuna selaamaan Ristiinan lastenkirjaa nro 2. Sieltä löytynee.
Jo 1700-luvulla Hirvensalmen Gynthereitä kirjattiin pariin otteeseen Anttosiksi suvussa dominoineen Anton-etunimen mukaisesti. Kiintoisaa, että toisin kuin Ristiinan sukuhaarojen tapauksessa, Hirvensalmen Jynterit eivät kantaneet henkikirjoissa sukunimeään kuin vasta 1700-luvun loppupuolelta lukien.
Jens
Siteeratun historiateoksen tiedot lienevät hieman epätarkat. Gyntherit miehittävät Hirvensalmea seuraavasti:
* Anton Antoninpoika tuli henkikirjassa 1723 Krister Volasen (vai Vuolan?) vävyksi Lahnamäelle. Siirtyi oman talonsa isännäksi Lahnaniemeen hk 1726.
* Johan Antoninpoika oli lampuoti Monikkalassa hk 1749-1752 ja sitten oman talonsa isäntä Lahnamäessä hk 1753-
* Krister ja Mats Antoninpojat muuttivat Lahnaniemestä Merrasmäkeen, jossa Krister on talonisäntä hk 1758-
* Michel Antoninpoika siirtyi Lahnamäestä talolliseksi Syväsmäkeen hk 1765-
Jens
Vitikainen
04.11.14, 17:52
Lahnaniemi-Lahnamäki-Merrasmäki alueella kylien taloja on siirrelty kuuluviksi kylästä toiseen, mikä sotkee mukavasti sukututkimusta. Anttonen on ollut saman suvun hallussa 300 vuotta, mistä talo on saanut sukuviirin. Tässä suora kopio kirjasta:
1. Anton Gynther
2.Juho Antoninpoika Gynther
3.Aatami Antoninpoika Gynther
4. Aatami Aataminpoika Gynther
5. Matti Aataminpoika Gynther
jne., lista jatkuu näihin päiviin saakka.
Ok, kiitos tarkennuksesta. Siispä Anttonen on isoajakoa edeltävässä todellisuudessa Lahnaniemi n:o 6. Pitäisi kriminalisoida kylien rajojen siirtely! ;)
Jens
Alkuperäiseen ongelmaan liittyen: kävin aamulla tarkastamassa Ristiinan LK 1800-1820 Koivakkalan kylän osalta.
Sivu 62 Koivakkala 3 Wassia: talollisen veli Adam Jynter, jolla ainoana lapsena tytär Hedda Lena s. 1805, ripille 1820. Kusti ei ole tämän Aatun poika, ainakaan avioliitosta.
Eli Gustaf Jynter s. 1810 ei ole ainakaan Koivakkalan poikia, vaan muuten vain etsiytynyt rengiksi sukulaistaloon. Menee kyllä vähän epäilyttävän hankalaksi nyt.
Jens
Sattuma vie pienen matkan taaksepäin ja Juvelan kylään:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6890748
drg: Gust: Ad: Jynter 1810 adm 1830, fr B:B: pag 10
Ennen kuin ehdin tarkastaa lastenkirjaviitteen Kansallisarkistossa, heitettäköön ilmoille seuraava mahdollisuus:
Gustaf Adolf s. 12.9.1810 Ristiina, Juvela.
Vanhemmat Aron Antoninpoika Gadd, sotamies, ja vaimonsa Eeva Raami. Aron ja Anton ovat Gyntherien perinimiä, joten ties vaikka jäljet johtaisivat sylttytehtaalle...
Jens
Henkikomppanian ruodun 18 sotamies Aron Gaddin sanotaan syntyneen Ristiinassa vuoden 1762 vaiheilla, astuneen ruotuunsa n. 1788 ja menettäneen oikean kätensä Porrassalmen taistelussa 13.6.1789 (von Döbeln taisi selvitä pelkällä otsasiteellä). Rippikirjoissa syntymävuodeksi annetaan 1758, kun taas kuolintiedon ikämerkinnästä päästään taas vuoteenn 1762. Sanotaan lisäksi saaneen mitalin För tapperhet i fält sekä jääneen vangiksi Porrassalmella, mutta maksaneen itsensä vapaaksi.
Hänen suorastaan täytyy olla sotamies Anton Gyntherin (1724-1776) Aron-poika, joka syntyi 20.7.1760.
eeva häkkinen
09.11.14, 01:39
Palaan tähän konseptipöytäkirja-asiaan. Vakan mukaan Suur-Savon tuomiokunnan arkistoa on tallella pätkittäin väliltä 1747 - 1832, yhteensä 28 hyllymetriä. Ei siis kuulosta edes innokkaan ja joutilaan harrastajan vapaa-ajan projektilta. Lisäksi osa Etelä-Savoa kuului Rautalammin tuomiokuntaan, jonka materiaali on Joensuussa, jopa Haukivuori, joka nykyisin kuuluu Mikkeliin.
Tuomiokirjat ovat myös aika hankalia kuvattavia kompaktikameralla käsivaralta (vielä hankalampia jalustan avulla - vanhoja, suuria ja huonokuntoisia kirjoja ei juurikaan voi pyöritellä, vaan kameraa täytyy liikuttaa oikeaan asentoon). Kädet loppuvat kesken, varsinkin jos kirja on tiukasti sidottu ja pyrkii sulkeutumaan, kun siitä päästää irti. Pienempiähän 1700-luvun tuomiokirjat toki ovat kuin esim. 1850-luvun järkäleet.
MMA:ssa on kyllä parempi valaistus kuvausta varten kuin KA:ssa, ainakin kesällä. Tutkijasalin isot ikkunat ovat itään ja pohjoiseen, joten niistä tulee mukavasti hajavaloa. Kuvahan pitäisi saada otettua yhtään tärähtämättä, jotta siitä ei tule suttuinen. Itse kuvasin monet vuodet 3,2 mp Nikon Coolpixillä, jonka tarkkuus riitti hyvin, jos valo riitti.
Eli tämmöisiä reunaehtoja mahdolliselle kuvaukselle. Miten on, saitko pyytämäsi kuvat (tai lupauksen niistä) MMA:sta? Olen joskus ottanut sukututkijakollegoille kuvia, jos on tiedossa, millä käräjillä ja missä pykälässä on käsitelty, kerro, jos tarttet tässä vielä apua.
Miten on, saitko pyytämäsi kuvat (tai lupauksen niistä) MMA:sta? Olen joskus ottanut sukututkijakollegoille kuvia, jos on tiedossa, millä käräjillä ja missä pykälässä on käsitelty, kerro, jos tarttet tässä vielä apua.
Maakunta-arkisto ei ole reagoinut mitenkään esittämääni aineistopyyntöön, ja tuskin tulee reagoimaankaan. Pitänee uusia pyyntö ja sitten soittaa perään. Tai odottaa tulevaa aikaa, että ehtii itse jalkautua Mikkeliin. Jos Eeva satut sitä ennen vierailemaan MMA:ssa, olisin kiitollinen jos vilkaisisit noita Voipion viitteitä Mikkelin-Hirvensalmen käräjien 1806 pariin pykälään, joissa esitellään Gyntherien sukutaulut. Nämä voivat olla korvaamattomia Hirvensalmen Gyntherien kokonaiskuvan kannalta, kun varsinkin muutamia miehiä on hieman vaikeata luotettavasti sitoa sukupuun oksille.
t. Jens
Mitä muuten tulee sotamies Anton Gyntheriin (1724-1776), hän ei voi olla ainakaan Michel Gyntherin poika, semminkin kun Mikko solmi avioliittonsa vasta 1729. Hänen isänsä on nähtävästi Mikon isoveli Johan Antoninpoika, jolla oli jo 1720-luvulla vaimo Maria. (Ei liene sattumaa, että sotamies Antonin vanhimmat lapset ristittiin nimillä Johan ja Maria).
Jens
Perun aikaisemmat pahat puheeni: aamulla kolahti monistenippu Mikkelin Maakunta-arkistosta; eivät vain olleet kuitanneet mitenkään ottaneensa tehtävän vastaan (ja olin tietysti heti epäilemässä arkistolaitoksen byrokraattikuntaa tehottomuudesta).
Vaikka oma Gyntherini näyttääkin ristiinalaiselta, pelkään joutuvani vielä tekemisiin kammoksumani Hirvensalmen kanssa: sukupuusta löytyy muudan Maria Parkkonen (1780-1848), joka oli naimisissa Ristiinan Hiirimäen Esaias Huhtiaisen (1773-1843) kanssa. Heidän tyttärensä Maria (1813-1893) oli etsimäni Kusti Gyntherin vaimo. Maria Parkkosen tausta on epäselvä, mutta hän vaikuttaisi kovasti olevan Hirvensalmen Erkki Parkkosen ja Mikkelin Anna Kurjen tytär. Parkkonen puolestaan saattaa olla Henkikomppanian ruodun 6 sotamies Stålt, joka kaatui 11.6.1789 Kyyrön taistelussa Ristiinassa. Mutta ihan liian paljon höttöä tässä sukujuonnossa edelleen on.
Jens
eeva häkkinen
13.11.14, 20:43
Hienoa Jens, että sait kaipaamasi kopiot, vieläpä aika nopeasti. Usko MMA:n hyvään palveluun sai taas vahvistusta.
Tarkoitukseni on käydä huomenna kameran kanssa arkistolla ja otin jo talteen juttunumerosi, mutta arkiston aarteissa riittää kyllä kaivelemista ilmankin.
Hei. Täällä kehotettiin nostamaan kättä, jos löytyy Gynther-sukuisia.
Isoäitini (isän puolelta) oli Helvi Gynther (sittemmin Liukkonen), s. 1901.
Hänen vanhempansa olivat Hiskias Kustaanpoika Gynther, s. 1866 ja Anna Kristiina Torniainen, s. 1871 (Ristiina, Koivakkala).
Leena
Taina Hyrske
12.01.15, 22:34
Anna Ericsdotter Gynther kuuluu minun sukuuni.
S 1820. Hirvensalmi, Lahnamäki 1, jos tietoni ovat oikein.
On kolmas mummoni taaksepäin.
Mies Matts Riittinen. Vihitty 1839.
En tiedä muuta kuin nimen.
Terveisin
Taina Hyrske
Näin:
I. Anna Eerikintytär Gynter * 1820 Lahnamäki 1
II. Eerik Eerikinpoika Gynter * 1793
III. Eerik Heikinpoika Gynther * n. 1764 (henkikirjan 1805 ikämerkinnän mukaan). Henkikirjoissa Hirvensalmen Lahnamäessä (n:o 1) 1780 – 1808. – P:so (vv. 1790 – 1791) N. N.
IV. Heikki Antoninpoika Gynther * n. 1730. Lampuodin veli Hirvensalmen Monikkalassa (n:o 6) henkikirjoissa 1750 – 1752; Lahnamäessä (n:o 1) 1753 – 1777. Oman osatalonsa isäntä siellä 1780 – 1787; leskensä 1789. – P:so (vv. 1754 – 1755) N. N.
V. Anton Antoninpoika Gynther * n. 1700. Talollisen vävy Lahnamäessä (n:o 1) 1723 - 1725. Talonisäntä Lahnaniemessä (n:o 6) v:sta 1726.
VI. Anton Gynther, haudattiin Ristiinan Koivakkalassa 1730.
Taina Hyrske
13.01.15, 12:51
Oih, kiitos! Tulipa paljon lisää polvia. :)
Terveisin
Taina
Onko täällä vielä Gynther-suvusta tietäviä paikalla?
Minun suvustani löytyy useampia, ja matka on toistaiseksi tyssännyt 1700-1800-luvun vaihteeseen. Löytyykö näille aiempia polvia:
äidinäidinisänäidinäitini
Stina Gynther s. 5.11.1836 Ristiina
isä Gustaf Mattsson Gynther s. 1813 Koivakkala, Ristiina,
jonka isä Matts Gynther s. 1774
äidinäidinäidinäitini
Anna Maria Gynther s. 19.5.1860 Syväsmäki, Hirvensalmi
Annan isä Anders Gynther s. 1814 Merrasmäki, Hirvensalmi
Annan äiti Eva Maria Michelsdotter Gynther s. 12.4.1825 Syväsmäki, Hirvensalmi
Sukuani vielä paljon selvittämättä Hirvensalmen suunnalta, tiedä vaikka löytyisi lisää näitä Gynthereitä.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.