sippu630
29.10.14, 07:42
Vehkalahden ja Valkealan syyskäräjissä 8--9/9 1662 ''Tuomittiin se dispositio pysyväksi ja kiinteäksi, jonka Pyhällön Tuomas Nuutinpoika (Thomas Cnutzson i Pyäldö) on hyvien miesten läsnä ollessa tehnyt ja luvannut Juho Eskonpojalle Vaalimaalta (Johan Eskelson ifrån Wadherma), nimittäin ottavansa hänet neljänneksi pojakseen (för sin 4:de Son antaga), ja sitä vastaan pitää mainitun Juhon oleman velvollinen palvelemaan talon puolesta ratsumiehenä kuten myös pitämään huolta hänestä Tuomaasta yhdessä muiden hänen poikiensa kanssa hänen kuolinpäiväänsä asti. Tätä vastaan hän Juho tulee nauttimaan epäämättömästi pojan oikeutta, mihin kellään ei ollut vastaansanomista.'' [KA Kymenkartano 1653--64 KO a 1 (ii 1): 313.]
Martti Korhonen viittaa tähän Pyhällön Suur-Uskin väkeä koskevaan juttuun Vehkalahden pitäjän historia II:n sivulla 233. (Juttu on v:lta 1662, ei v:lta 1661.) Juho Eskonpoika näyttää olleen Tuomaan lihallisia poikia Nuuttia, Jaakkoa ja Simoa iältään vanhempi, mutta Tuomaan perillisten joukossa hän sai siis nuorimman pojan aseman.
Juho Eskonpoika palveli Uskin ratsumiehenä henkikirjojen mukaan ainakin v:sta 1659 lähtien. Ratsuväen katselmusluetteloissa hänet mainitaan Tuomas Uskin tai Nuutti Tuomaanpojan poikapuolena: ''St[iuf]S[on] Johan Eskilsson''. Näin esimerkiksi majuri Jacob Lintzen komppanian katselmuksessa Lappeenrannassa 8/9 1663 (Tuomas Uskin poikapuoli) sekä ratsumestari Abraham Pistolekorsin komppanian katselmuksessa Ahvenkoskella 15/8 1674 ja ratsumestari Carol de la Motten komppanian katselmuksessa Viipurissa 2/6 1676 (Nuutti Tuomaanpojan poikapuoli). [RSA Rullor 1663--64:3: 97v; 1674:3: 362; 1676:4: 414v.]
Vv. 1675--76 Juho Eskonpoika mainitaan henkikirjoissa paitsi ratsumiehenä myös ruokakunnan päämiehen paikalla (isäntänä). Tuomas Nuutinpojan vanhin lihallinen poika ja isäänsä talon isäntänä seurannut Nuutti Tuomaanpoika kuitenkin eli tuolloin henkirahasta vapautettuna ja vastasi talon asioista. Alempana siteeratuista jutuista ilmenee, että Nuutti Tuomaanpoika eli vielä helmikuussa 1696, mutta oli kuollut lokakuuhun 1703 mennessä.
Vehkalahden ja osan Kymiä kesä- ja syyskäräjissä 4--6/11 1695 ''Nyt eroa veljistään Nuutti ja Jaakko Tuomaanpojista hakevan Simo Tuomaanpojan Pyhällöstä pyynnöstä määrättiin nimismies Samuel Mickelinpoika ja lautamies Paavo Heikinpoika olemaan saapuvilla siinä perinnönjaossa, johon he haluavat ryhtyä, missä heidän on otettava huomioon, koskei ole keitään enempiä perillisiä kuin nämä kolme veljestä ja Nuutti Juhonpoika, joka kahdella laillisella tuomiolla on selitetty neljänneksi pojaksi, niin sen tähden on näillä neljällä veljeksellä kullakin saatavana yhtäläinen osa niin irtaimesta kuin kiinteästä, lukuun ottamatta mitä tulee metsämaiden vuodentuloon, niin jaetaan se maan tavan mukaan ja sen mukaan kuin itse kukin on siinä työssä miesluvun mukaan vaivaa nähnyt, pitäen vanhimman veljen Nuutin saaman siitä osansa vaikkei hän vanhuuden vuoksi pariin vuoteen ole kyennyt siinä työssä kiirettä pitämään.'' [KA Kymenkartano ja Lappee 1695 KO a 8 (ii 11): 308.]
Nuutti Juhonpoika kaiketi esiintyy tässä edesmenneen isänsä Juho Eskonpojan kaikkien oikeudenomistajien edustajana. Jutussa mainituista kahdesta laillisesta tuomiosta jälkimmäistä en ole tavoittanut lähteistä. Joko se on jäänyt minulta pöytäkirjojen selauksessa huomaamatta tai kyseistä pöytäkirjaa ei ole säilynyt tuomiokirjasarjassa, jossa tunnetusti on aukkoja. Tämä jälkimmäinen tuomio Juho Eskonpojan tai tämän oikeudenomistajien osuudesta Suur-Uskin taloon on mahdollisesti annettu sopijapuolten Tuomas Nuutinpojan ja Juho Eskonpojan kuoltua, kun Juhon leski lapsineen on jostain syystä katsonut asemansa talon osakkaina olevan uhattuna.
Vehkalahden ja osan Kymiä talvikäräjissä 4--6/2 1696 ''Simo Tuomaanpoika Pyhällöstä oli tosin aikeissa vaatia, että hänen vanhin veljensä, joka on varsin pitkän ajan hoitanut taloa, vakuuttaisi valallisesti, ettei hän ole salannut mitään, minkä äskettäin tapahtuneessa perinnönjaossa olisi pitänyt tulla jakoon, mutta kun Nuutti niin muodoin vapaatahtoisesti sopi Simon kanssa, että mikäli olisi jotain jota hän ei niin tarkasti voinut muistaa, niin lupasi hän siitä kertakaikkisesti Simolle 20 taalaria kuparirahaa, mihin Simokin tiesi olevansa tyytyväinen, niin sen vuoksi pitää heidän myös siinä olla molemmin puolin tyytyväisinä erotetut.'' [KA Kymenkartano ja Lappee 1696 KO a 10 (ii 13): 204--205.]
Vehkalahden ja osan Kymiä syyskäräjissä 5--6/11 1696 ''Jaakko Tuomaanpoika Pyhällöstä tuli esiin valittaen nuoremmasta veljestään Simo Tuomaanpojasta sen vuoksi, ettei hän vieläkään halua laittautua pois talosta siitä huolimatta että hän jo mennä vuonna on kaikin osin tullut laillisesti erotetuksi ja on nyt jo pari vuotta sitten otettu porvariksi Vehkalahden kaupunkiin, anoen tämä Jaakko, että häntä nyt vihdoinkin voitaisiin käskeä muuttamaan sieltä, koska talo hänen erityisen työnsä kautta joutuneisi pahasti rappiolle. Ja koska Simolla ei ollut mitään muuta perustetta tätä vastaan muistutettavaksi kuin ettei hän vielä ollut aivan tyytyväinen perintöosaansa, ollen se, mitä hän nyt sanoi kaipaavansa, nimittäin kahdet sepän palkeet ja alasin, joista Jaakko ei tahdo evätä häneltä hänen osuuttaan ja jotka arvioitiin 12 taalariksi kuparirahaa yhdessä, minkä vuoksi käskettiin nyt häntä (Simoa), että sitten kun hän niistäkin saa neljäsosansa, ilman enempiä viivytyksiä hankkiutumaan pois talosta kaupunkiin, jonne hän on antautunut porvariksi, missä asiassa Jaakon on uskouduttava viranomaisten apuun mikäli hän ei muutoin hyvällä oikene. '' [KA Kymenkartano ja Lappee 1696 KO a 10 (ii 13): 614--615.]
Simo Tuomaanpojan otettua osuutensa oli neljästä veljenosasta jäljellä enää kolme: (1) Nuutti Tuomaanpojan oikeudenomistajien, (2) Jaakko Tuomaanpojan ja (3) Juho Eskonpojan oikeudenomistajien osa. Vehkalahden ja osan Kymiä syyskäräjissä 26/10 1703 ''Lainmukaisen perinnönjaon kautta erottamaan Eerik Juhonpoika Pyhällöstä veljensä lesken Maria Tuomaantyttären kanssa siitä pesästä, joka heillä tähän asti on ollut setänsä, rusthollari Jaakko Tuomaanpoika Uskin luona, siihen määrättiin pyynnöstä kruununnimismies, hyväymmärryksinen Samuel Mickelinpoika ja lautamies Paavo Näkki Kannusjärveltä, ollen siinä ainoastaan otettava huomioon, että sitten kun kaiken toteensaatavan velan maksuun on ensin rahat varattu, ja merkitty ulkona olevat saatavat yhdessä tai toisessa, jotka aikaa myöten voivat langeta maksuun ja koitua perillisten hyväksi, tulee näiden perinnönottajien osaksi yhteisesti kolmas veljenosa, niin irtaimesta kuin kiinteästä, koska vanhemman sedän leskellä Maisa Eskontyttärellä on herra rovastin ja kirkkoherran, kunnianarvoisan Nicolaus Barckin hänelle antama kirjelmä 17:nneltä huhtikuuta 1694 koskien hänen edesmenneen miehensä Nuutti Tuomaanpojan elinaikanaan tekemää dispositiota saada nauttia hänen osuuttaan niin kauan kuin hän (Maisa) elää. Ja mitä tulee metsän vuodentuloon, niin jaetaan se tavanomaiseen tapaan heidän keskenään kirvesluvun mukaan, jota sellaisessa työssä on voitu käyttää. Jätettäen samainen perinnönjako seuraavissa käräjissä laillisesti vahvistettavaksi.'' [KA Kymenkartano ja Lappee 1703 KO a 22 (ii 25): 296--297.]
Vehkalahden ja osan Kymiä talvikäräjissä 4/2 1704 ''Se perinnönjako, joka sitten viime käräjäin on tapahtunut rusthollari Jaakko Uskin luona, jolla hän on erottanut kaksi perinnönottajaa pesästään, vahvistettiin nyt laillisesti ja otettiin pöytäkirjaan vastaisuudessa noudatettavaksi, koskei kellään ollut mitään sitä vastaan sanomista tai katsonut olevansa siihen tyytymätön.'' [KA Kymenkartano ja Lappee 1704 KO a 23 (ii 26): 124.]
Eerik Juhonpojan edesmenneen veljen Nuutti Juhonpojan tiedetään ainakin helmikuusta 1696 (luultavasti jo v:sta 1689) olleen naimisissa Liikkalan Seppälän Tuomas Eerikinpojan ensi aviosta syntyneen tyttären, siis mainitun Maria Tuomaantyttären, kanssa. Nuutti Juhonpoika on arvatenkin ollut se ''poika Nuutti'', joka oli vaimoineen henkikirjoilla Jaakko Tuomaanpojan luona 1690--99. Vv. 1700--03 henkikirjoilla oli ''poika Nuutin leski''.
Tänä vuonna ilmestyneessä teoksessa Oili Virtanen et al. (toim.): ''Uskin suvut I:1--3, Vehkalahden Pyhällön Suur-Uskit'' mainitaan sivulla 84 taulussa 7 Jaakko Tuomaanpoika Uskin lasten joukossa lapseton ''Nuutti Jaakonpoika Uski. Mainittu Uskin isäntänä 1690--95.'' En ole löytänyt asiakirjoista mainitulta ajalta tämännimistä Uskin isäntää. Luulen, ettei ketään Nuutti Jaakonpoikaa ole ollut olemassa, vaan että yllä mainittu Nuutti Juhonpoika on henkikirjamerkintöjen perusteella tulkittu Jaakko Tuomaanpojan pojaksi.
Martti Korhonen viittaa tähän Pyhällön Suur-Uskin väkeä koskevaan juttuun Vehkalahden pitäjän historia II:n sivulla 233. (Juttu on v:lta 1662, ei v:lta 1661.) Juho Eskonpoika näyttää olleen Tuomaan lihallisia poikia Nuuttia, Jaakkoa ja Simoa iältään vanhempi, mutta Tuomaan perillisten joukossa hän sai siis nuorimman pojan aseman.
Juho Eskonpoika palveli Uskin ratsumiehenä henkikirjojen mukaan ainakin v:sta 1659 lähtien. Ratsuväen katselmusluetteloissa hänet mainitaan Tuomas Uskin tai Nuutti Tuomaanpojan poikapuolena: ''St[iuf]S[on] Johan Eskilsson''. Näin esimerkiksi majuri Jacob Lintzen komppanian katselmuksessa Lappeenrannassa 8/9 1663 (Tuomas Uskin poikapuoli) sekä ratsumestari Abraham Pistolekorsin komppanian katselmuksessa Ahvenkoskella 15/8 1674 ja ratsumestari Carol de la Motten komppanian katselmuksessa Viipurissa 2/6 1676 (Nuutti Tuomaanpojan poikapuoli). [RSA Rullor 1663--64:3: 97v; 1674:3: 362; 1676:4: 414v.]
Vv. 1675--76 Juho Eskonpoika mainitaan henkikirjoissa paitsi ratsumiehenä myös ruokakunnan päämiehen paikalla (isäntänä). Tuomas Nuutinpojan vanhin lihallinen poika ja isäänsä talon isäntänä seurannut Nuutti Tuomaanpoika kuitenkin eli tuolloin henkirahasta vapautettuna ja vastasi talon asioista. Alempana siteeratuista jutuista ilmenee, että Nuutti Tuomaanpoika eli vielä helmikuussa 1696, mutta oli kuollut lokakuuhun 1703 mennessä.
Vehkalahden ja osan Kymiä kesä- ja syyskäräjissä 4--6/11 1695 ''Nyt eroa veljistään Nuutti ja Jaakko Tuomaanpojista hakevan Simo Tuomaanpojan Pyhällöstä pyynnöstä määrättiin nimismies Samuel Mickelinpoika ja lautamies Paavo Heikinpoika olemaan saapuvilla siinä perinnönjaossa, johon he haluavat ryhtyä, missä heidän on otettava huomioon, koskei ole keitään enempiä perillisiä kuin nämä kolme veljestä ja Nuutti Juhonpoika, joka kahdella laillisella tuomiolla on selitetty neljänneksi pojaksi, niin sen tähden on näillä neljällä veljeksellä kullakin saatavana yhtäläinen osa niin irtaimesta kuin kiinteästä, lukuun ottamatta mitä tulee metsämaiden vuodentuloon, niin jaetaan se maan tavan mukaan ja sen mukaan kuin itse kukin on siinä työssä miesluvun mukaan vaivaa nähnyt, pitäen vanhimman veljen Nuutin saaman siitä osansa vaikkei hän vanhuuden vuoksi pariin vuoteen ole kyennyt siinä työssä kiirettä pitämään.'' [KA Kymenkartano ja Lappee 1695 KO a 8 (ii 11): 308.]
Nuutti Juhonpoika kaiketi esiintyy tässä edesmenneen isänsä Juho Eskonpojan kaikkien oikeudenomistajien edustajana. Jutussa mainituista kahdesta laillisesta tuomiosta jälkimmäistä en ole tavoittanut lähteistä. Joko se on jäänyt minulta pöytäkirjojen selauksessa huomaamatta tai kyseistä pöytäkirjaa ei ole säilynyt tuomiokirjasarjassa, jossa tunnetusti on aukkoja. Tämä jälkimmäinen tuomio Juho Eskonpojan tai tämän oikeudenomistajien osuudesta Suur-Uskin taloon on mahdollisesti annettu sopijapuolten Tuomas Nuutinpojan ja Juho Eskonpojan kuoltua, kun Juhon leski lapsineen on jostain syystä katsonut asemansa talon osakkaina olevan uhattuna.
Vehkalahden ja osan Kymiä talvikäräjissä 4--6/2 1696 ''Simo Tuomaanpoika Pyhällöstä oli tosin aikeissa vaatia, että hänen vanhin veljensä, joka on varsin pitkän ajan hoitanut taloa, vakuuttaisi valallisesti, ettei hän ole salannut mitään, minkä äskettäin tapahtuneessa perinnönjaossa olisi pitänyt tulla jakoon, mutta kun Nuutti niin muodoin vapaatahtoisesti sopi Simon kanssa, että mikäli olisi jotain jota hän ei niin tarkasti voinut muistaa, niin lupasi hän siitä kertakaikkisesti Simolle 20 taalaria kuparirahaa, mihin Simokin tiesi olevansa tyytyväinen, niin sen vuoksi pitää heidän myös siinä olla molemmin puolin tyytyväisinä erotetut.'' [KA Kymenkartano ja Lappee 1696 KO a 10 (ii 13): 204--205.]
Vehkalahden ja osan Kymiä syyskäräjissä 5--6/11 1696 ''Jaakko Tuomaanpoika Pyhällöstä tuli esiin valittaen nuoremmasta veljestään Simo Tuomaanpojasta sen vuoksi, ettei hän vieläkään halua laittautua pois talosta siitä huolimatta että hän jo mennä vuonna on kaikin osin tullut laillisesti erotetuksi ja on nyt jo pari vuotta sitten otettu porvariksi Vehkalahden kaupunkiin, anoen tämä Jaakko, että häntä nyt vihdoinkin voitaisiin käskeä muuttamaan sieltä, koska talo hänen erityisen työnsä kautta joutuneisi pahasti rappiolle. Ja koska Simolla ei ollut mitään muuta perustetta tätä vastaan muistutettavaksi kuin ettei hän vielä ollut aivan tyytyväinen perintöosaansa, ollen se, mitä hän nyt sanoi kaipaavansa, nimittäin kahdet sepän palkeet ja alasin, joista Jaakko ei tahdo evätä häneltä hänen osuuttaan ja jotka arvioitiin 12 taalariksi kuparirahaa yhdessä, minkä vuoksi käskettiin nyt häntä (Simoa), että sitten kun hän niistäkin saa neljäsosansa, ilman enempiä viivytyksiä hankkiutumaan pois talosta kaupunkiin, jonne hän on antautunut porvariksi, missä asiassa Jaakon on uskouduttava viranomaisten apuun mikäli hän ei muutoin hyvällä oikene. '' [KA Kymenkartano ja Lappee 1696 KO a 10 (ii 13): 614--615.]
Simo Tuomaanpojan otettua osuutensa oli neljästä veljenosasta jäljellä enää kolme: (1) Nuutti Tuomaanpojan oikeudenomistajien, (2) Jaakko Tuomaanpojan ja (3) Juho Eskonpojan oikeudenomistajien osa. Vehkalahden ja osan Kymiä syyskäräjissä 26/10 1703 ''Lainmukaisen perinnönjaon kautta erottamaan Eerik Juhonpoika Pyhällöstä veljensä lesken Maria Tuomaantyttären kanssa siitä pesästä, joka heillä tähän asti on ollut setänsä, rusthollari Jaakko Tuomaanpoika Uskin luona, siihen määrättiin pyynnöstä kruununnimismies, hyväymmärryksinen Samuel Mickelinpoika ja lautamies Paavo Näkki Kannusjärveltä, ollen siinä ainoastaan otettava huomioon, että sitten kun kaiken toteensaatavan velan maksuun on ensin rahat varattu, ja merkitty ulkona olevat saatavat yhdessä tai toisessa, jotka aikaa myöten voivat langeta maksuun ja koitua perillisten hyväksi, tulee näiden perinnönottajien osaksi yhteisesti kolmas veljenosa, niin irtaimesta kuin kiinteästä, koska vanhemman sedän leskellä Maisa Eskontyttärellä on herra rovastin ja kirkkoherran, kunnianarvoisan Nicolaus Barckin hänelle antama kirjelmä 17:nneltä huhtikuuta 1694 koskien hänen edesmenneen miehensä Nuutti Tuomaanpojan elinaikanaan tekemää dispositiota saada nauttia hänen osuuttaan niin kauan kuin hän (Maisa) elää. Ja mitä tulee metsän vuodentuloon, niin jaetaan se tavanomaiseen tapaan heidän keskenään kirvesluvun mukaan, jota sellaisessa työssä on voitu käyttää. Jätettäen samainen perinnönjako seuraavissa käräjissä laillisesti vahvistettavaksi.'' [KA Kymenkartano ja Lappee 1703 KO a 22 (ii 25): 296--297.]
Vehkalahden ja osan Kymiä talvikäräjissä 4/2 1704 ''Se perinnönjako, joka sitten viime käräjäin on tapahtunut rusthollari Jaakko Uskin luona, jolla hän on erottanut kaksi perinnönottajaa pesästään, vahvistettiin nyt laillisesti ja otettiin pöytäkirjaan vastaisuudessa noudatettavaksi, koskei kellään ollut mitään sitä vastaan sanomista tai katsonut olevansa siihen tyytymätön.'' [KA Kymenkartano ja Lappee 1704 KO a 23 (ii 26): 124.]
Eerik Juhonpojan edesmenneen veljen Nuutti Juhonpojan tiedetään ainakin helmikuusta 1696 (luultavasti jo v:sta 1689) olleen naimisissa Liikkalan Seppälän Tuomas Eerikinpojan ensi aviosta syntyneen tyttären, siis mainitun Maria Tuomaantyttären, kanssa. Nuutti Juhonpoika on arvatenkin ollut se ''poika Nuutti'', joka oli vaimoineen henkikirjoilla Jaakko Tuomaanpojan luona 1690--99. Vv. 1700--03 henkikirjoilla oli ''poika Nuutin leski''.
Tänä vuonna ilmestyneessä teoksessa Oili Virtanen et al. (toim.): ''Uskin suvut I:1--3, Vehkalahden Pyhällön Suur-Uskit'' mainitaan sivulla 84 taulussa 7 Jaakko Tuomaanpoika Uskin lasten joukossa lapseton ''Nuutti Jaakonpoika Uski. Mainittu Uskin isäntänä 1690--95.'' En ole löytänyt asiakirjoista mainitulta ajalta tämännimistä Uskin isäntää. Luulen, ettei ketään Nuutti Jaakonpoikaa ole ollut olemassa, vaan että yllä mainittu Nuutti Juhonpoika on henkikirjamerkintöjen perusteella tulkittu Jaakko Tuomaanpojan pojaksi.