Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : von Strassburg-suku Baltiassa
Kaija Salminen
28.10.14, 23:32
Eversti Herman von Burghausen (s. Viro, k. 4.12.1676 Lundin taistelu, Ruotsi) avioitui Helena von Strassburgin kanssa. Helenan isä oli ratsumestari Johan (Joachim) von Strassburg, josta ei tunnu löytyvän muuta tietoa kuin että hänen puolisonsa oli Margareta Nasackin (Nassokin), lähde: von Transehe-Roseneck, A.: Genealogisches Handbuch der baltischen Ritterschaften, Teil II, Livland, s. 770, Nasackin-suku, http://personen.digitale-sammlungen.de/baltlex/Blatt_bsb00000559,00131.html?prozent= .
Kuka oli ja mistä tuli tämä ratsumestari von Strassburg? Kuukkelin avulla ei juuri ole löytynyt lisätietoa, kunnes äskettäin osuin Ruotsin Runeberg-projektin sivuilla julkaistuun kirjaan: Stråkirk, Oskar Fredrik: Kultur- och personhistoriska anteckningar. Tredje delen [Ätten von Liewen]: http://runeberg.org/strokirk/3/0019.html . Siellä mainitaan Agneta Helena von Strassburg till Errevita, Udawa ja Arrobül (Viro), joka avioitui v. 1691 Joachim Fredrik von Liewenin kanssa ja kuoli v. 1730. Agneta Helenan isäksi mainitaan Tarton hovioikeuden asessori Hans Strassburg, joka on aateloitu v. 1650 nimellä von Strassburg, mutta ei introdusoitu ritarihuoneeseen. Herman von Burghausen kuuluu myös Baltian aateliin ja on aateloitu lähes samaan aikaan, joten voisi ehkä olla samaa ikäluokkaa Hans von Strassburgin kanssa. Tästä ja muutamasta muusta Strassburg-sukuisesta löytyy vähän lisätietoa viron kielellä os. http://www.eha.ee/arhiivikool/index.php?tree_id=211 . Sivulla on myös jonkinlainen sukupuuliite kuvassa: http://www.eha.ee/arhiivikool/imgwin.php?fn=eaa0858_002_0003232_pagineerimata01. jpg . Johan/Joachim von Strassburgia ei mainita, mutta on houkuttelevaa ajatella hänen olevan esim. Hansin isä tai setä tai muu sukulainen. Onko kellään antaa vinkkejä, mistä lähteistä voisin alkaa metsästää von Strassburg-suvun esipolvia 1600-1500-luvuilla?
Kyselee Kaija
Kaija Salminen
29.10.14, 12:46
Hei!
Löysinkin vanhasta viestiketjusta 'Baltian linkit' Topin antaman linkin http://ais.ra.ee/, ja ensiksi kokeilemani Strassburg-hakusana tuotti heti yli 30 osumaa. Pikasilmäyksellä parissa dokumentissa on mainittu jopa Joachim Strassburgin nimi. Vau! Nyt vain selvittämään, miten pääsisi käsiksi noihin tietoihin. Suurkiitokset Topille!
Terv. Kaija
Margareta. Gift 1:o med ryttmästaren Joakim von Strassburg, av en adlad men ej introd. ätt. Han levde 1653. Gift 2:o med översten Gotthard Baranoff, natural. Baranoff, men ej introd., i hans 2:a gifte, levde 1686.
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Nassokin_nr_740#TAB_4
Herman von Husen, adlad von Burghausen, till Kotko eller Orel i Petves socken vid Narva. Född i Estland. Kom i tjänst 1639. Löjtnant vid Åbo läns infanteriregemente 1644. Kapten vid Viborgs läns kavalleriregemente 1649. Fick 1650-10-30 under ärftligt frälse förläning i Kerimäki socken i Savolaks och byggde där Moiniemi säteri. Adlad 1652-10-20 (introducerad 1652 under nr 560). Fick stadfästelse och förbättring av sina förläningsgods 1652-11-11 och 1665-05-03. Major 1657. Överstelöjtnant 1659-01-00. Beviljades tillstånd 1665-02-22 att i Savolaks varva en bataljon dragoner. Överste för detta 2, Viborgska dragonregemente 1667-05-23. Överste för karelska dragonregementet 1669-11-23. Död 1676-12-04 i slaget vid Lund. Gift med Helena von Strassburg, dotter av ryttmästaren Joakim von Strassburg och Margareta Nassokin.
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Von_Burghausen_nr_560
Moi Kaija,
Toinen hyvä eestiläinen sivu, ja tässä tapauksessa jopa parempi, lienee tämä:
http://www.ra.ee/apps/kinnistud/
Täältä löytyy kaikenlaista kiinnostavaa, tosin eestin kielellä. Esimerkiksi Strassburg-haulla löytyy esimerkiksi nämä:
"Rooküla:
03.09.1570 doneeris Johan III Ewert Mecksile, kes loovutas selle oma pärijale Georg Vietinghoffile. Rooküla oli 1586. a küla Paunküla mõisa all. Lepinguga 13.02.1636 sai Luloff Strassburg, kes abiellus Paunküla mõisa omaniku Georg von Vietinghoffi tütre Elisabethiga. 1641. a valdas mõisat veel Luloff Strassburg, 1649. a tema lesk Elisabeth von Strassburg. Nende pojalt Jürgenilt pärib mõisa vend Joachim, keda on omanikuna märgitud 1663. a. Tema lesk Margarethe, Peteri t Strassburg (sünd Nasackin) abiellus Gotthard Baranoffiga (+pärast 1685). 29.02.1664 Ülemmmaakohus otsustas, et Gotthard Baranoff pole pärija, vaid kreeditor valdusõigustes. Reduktsioonikomisjon jättis küll mõisa talle, kuid Baranoff pidi maksma mingisugust kompensatsiooni Mecksi pärijatele. 1696-ndaks aastaks on mõis võlgade katteks langenud Magnus Johann von Nasackinile. Eestimaa Ülemmaakohus kinnitab Rooküla kuulumist Nasackinile
Paunküla:
Paunküla kuulus sadu aastaid Deckenitele, mainitud juba 1462. a, seejärel läks Tödwenite kätte. Vennad Jörgen ja Johann Tödwenid loovutasid 1501. a pärilikult Hermann Soyele. 1515. a müüs ta poeg Jürgen Soye koos oma vendade Johani ja Hermanniga Andreas Deckenile. Pärast Deckeni surma valdab mõisat tema lesk Margaretha Taube. Tema tütar abiellub Johann Maydelliga ja saab kaasavaraks Paunkülale kuuluva Rooküla küla, mille kroonu seejärel redutseeris. Johan III läänistab selle päruseks Ewert Mexile truu teenistuse eest. Tema aga valdusse ei astu ja selle ostab Georg (Jürgen) von Vietinghoff, kes on abielus Andreas Deckeni ja Margaretha Taube tütretütre Margarethaga, kuna Rooküla on alati kuulunud Paunküla juurde. Ülemmaakohtu otsus Paunküla mõisa pärandi õiguse üle. Georg von Vietinghoffi pärijad protsessivad Tallinna raehärra Gerg von Wangerseni vastu. Aluseks Andreas Deckeni testament 15.08.1592. Nii Paunküla kui ka Rooküla immiteeritakse Georg Vietinghofi pärijaile /EAA 854.2.L134
Jürgen Vietinghoffilt pärisid poeg Jürgen ja tütar Elisabeth. Jürgen, Jürgeni p Vietinghoff (+ enne 1635) pärandas Paunküla oma naisele Margarethe, Tönnise t Asserienile. Nüüd hakkab protsessima Elisabethi mees Luloff Strassburg. Et aga temal lapsi ei olnud, siis maa õiguse järgi ei pidanud ta saama. Kohus otsustab Jürgen Vietinghoffi lese Margaretha kasuks, kuid jätab Strassburgile Rooküla küla ja Pirko talu
Margarethe, Tönnise t Vietinghoff (sünd Asserien) loovutab Paunküla oma õepojale Hans Heinrich von Tiesenhausenile /Brieflade nr 651. Paunküla talu Kirrefer peab jääma tema valitsejale Jürgen Nielssonile, peale selle surma aga tagasi minema Paunküla külge /Brieflade 658
Omal ajal müüs Luloff Strassburg Hans Heinrich Tiesenhauseni ema õele Margaretha Asserienile Rooküla. Nüüd loobub tema poeg Joachim Strassburg 1 000 riigitaalri eest oma taotlustest ja see jääb Tiesenhausenile /Brieflade nr 714. 04.03.1663 kinnitavad Hermann Lode ja tema naine Elisabeth Bremen kirjalikult, et saanud 1 400 riigitaalrit, loobuvad nad Paunkülast /Brieflade nr 727. 28.03.1663. Jürgen Nielson müüb Hans Heinrich Tiesenhausenile teenistuse eest saadud oma eluaegse õiguse Kirroferi talukohale 150 riigitaalri eest /Brieflade nr 728
Kurevere:
1518. a on Kurevere vakuraamatus 8 adramaaga 4 taluga küla. 1530. a kuus talu 11 adramaaga. 1595. a on küla 11, 5 adramaaga panditud Friedrich Tatzile (+enne 25.10.1620). 29.09.1617 Gustav Adolf kinnistab pandi. Gustav Adolf läänistab 300 riigitaalri eest päruseks rittmeister Gerdt Hunnunghusenile tema äia Friedrich Tadtsi võlanõuete katteks. Ta saab ka Herrepaio heinamaa Martna kihelkonnas Lihula läänis
1635. a valdab Friedrich Tatzi lesk Anna zur Westen. 1635-1636. a Anna zur Westeni väimees Luloff Strassburg, siis valdas Gerhard Hunninghusen. Kuninganna Kristiina läänistab Gerhard Hunninghuseni pojale Friedrichile"
Eli näiden pohjalta voisi kuvitella, että Joachim Strassburgin vanhemmat ovat Lulof Strassburg ja Elisabet Vietinghof. Toisaalta Luloffia sanotaan myös Anna zur Westenin vävyksi ?
Elisabetin vahemmat ilmeisesti Georg Vietinghof ja Margareta Maydel. Margaretan vanhemmat Johan Maydel ja Magdalena (toisesta lähteestä)Decken. Magdalenan vanhemmat Andreas Decken ja Margareta Taube.
Terv
Topi
Kaija Salminen
30.10.14, 22:28
Kiitokset Timo W:lle tiedoista ja linkeistä. Tosin niistäkään ei selviä Joakim von Strassburgin taustoista mitään. Vaimon eli Margareta Nassokinin suku on aika hyvin tutkittuna noilla mainitsemillasi aatelissivustoilla samoin kuin virolaisissa käsikirjoissa (Genealogisches Handbuch der baltischen Ritterschaften ...).
Sen sijaan olen löytänyt netistä virolaisen elämäkertasivuston (Eesti rahvusbiograafia), josta löytyi erikoinen kirja pdf-tiedostona, os: http://erb.nlib.ee/?kid=1698464x&oid=e4013230. Kirjassa on 25 sivua tekstiä laadittuna ratsumestari ja "perintöherra" Frantz Hansinpoika von Strassburgin (1622 - 1686) ja poikansa kapteeni Hans von Strassburgin (1661 - 1686) hautajaisia varten. Se sisälsi uskomattoman luettelon heidän esivanhempiaan monta sukupolvea taaksepäin sekä isän että äidin puolelta, kaikki Baltian aatelia. Valitettavasti kirjassa ei ole mainittu sisaruksia tai muita sukulaisia, joten sukulaisuus Joakim von Strassburgin kanssa on edelleen hakusessa. Uskon kuitenkin vakaasti, että hän kuuluu samaan sukuun. Esi-isä Heinrich Strassburgin sanotaan tulleen Brandenburgista.
T. Kaija
Kaija Salminen
30.10.14, 22:55
Moi Kaija,
Toinen hyvä eestiläinen sivu, ja tässä tapauksessa jopa parempi, lienee tämä:
http://www.ra.ee/apps/kinnistud/
Täältä löytyy kaikenlaista kiinnostavaa, tosin eestin kielellä. Esimerkiksi Strassburg-haulla löytyy esimerkiksi nämä:
- - -
Eli näiden pohjalta voisi kuvitella, että Joachim Strassburgin vanhemmat ovat Lulof Strassburg ja Elisabet Vietinghof. Toisaalta Luloffia sanotaan myös Anna zur Westenin vävyksi ?
Elisabetin vahemmat ilmeisesti Georg Vietinghof ja Margareta Maydel. Margaretan vanhemmat Johan Maydel ja Magdalena (toisesta lähteestä)Decken. Magdalenan vanhemmat Andreas Decken ja Margareta Taube.
Terv
Topi
Hei Topi!
Edelliset viestimme lähtivät näköjään eetteriin lähes samanaikaisesti. Kiitos linkeistä ja teksteistä. Niissähän on hienosti tietoa Strassburgeista. Minäkin olen löytänyt yksiltä toisilta sivuilta tietoa Strassburgien omistuksista (Aruküla küla ja mõis Rootsi ajal: http://www.eha.ee/arhiivikool/index.php?tree_id=211). Olen niitä syynännyt silmät sirrillään - viron kieli ei heti avaudu. Tuo Luloff ja vaimonsa Elisabet Vietinghof ovat myös tulleet vastaan, ja olen arvellut, kuten sinäkin, että hän voisi olla Joakimin isä. Löysin AIS-sivuilta kuvauksen dokumentista, jossa mainitaan jotakin edesmenneen Luloffin pojista:
Die Gebrüder von Strassburg auf Roküll (Rooküla, Kose khk) Kirchspiel Kosch, Söhne des verstorbenen Luloff Strassburg und der verstorbenen Elisabeth Vietinghof contra Frau Margaretha Assery, seligen Rittmeisters Georg von Vietinghoff zu Paunküll (Paunküla, Kose khk) Witwe betreffend Abtretung des Besitzes von Paunküll an die Kläger als nächste männliche Erben.
Taidanpa tilata ko. paperit Ajaloarhiivista, jospa niissä olisi mainittu poikien nimetkin.
Terv. Kaija
Terve taas,
Olipa todella kiinnostavia linkkejä nuo molemmat jotka lähetit ! Laitoin ne heti kirjanmerkeiksi !
Täytyy tutustua oikein kunnolla niihin.
Tuossa lähettämässäni "kinnistu"-hakemistossa on myös tarinaa näistä Hans ja Franz Strassburgista.
Noista Luloffin pojista mainitaan ainakin kaksi: Jürgen ja Joachim. Ilmeisesti Jürgen peri tuon Rookülan mutta nähtävästi kuoli ja Joachim peri tilan veljeltään.
Terv
Topi
Kaija Salminen
31.10.14, 20:40
Hei!
Olen yrittänyt kehitellä Strassburgeille jonkinlaisia sukulaisuussuhteita löytyneiden tietojen perusteella. Onkohan alla olevassa listassa mitään tolkkua? Nimet vanhimmasta eli Hinrichistä 4. polvea edustavaan Agneta Helenaan saakka on saatu Frantz ja hans Strassburgin hautajaiskirjan esivanhempain luettelosta. Kysymys kuuluu: voiko Luloff olla Hinrichin poika ja siten Hans vanhemman veli, vai olisiko hän kenties Hans vanhemman poika? Myös Agneta Helenan kohdalla on miettimistä: hänen veljensä Frantz on syntynyt jo v. 1622, mutta Agnetan puoliso vasta 1662/1665. Agnetan isän pitäisi olla OK (lähde: Strokirk, O. Fr.: Kultur- och personhistorista anteckningar. Tredje delen, s. 9, os. http://runeberg.org/strokirk/3/0019.html). Epäselvää on myös, ketkä voi varustaa von-etuliitteellä ja keille se ei kuulu.
1. Hinrich Strassburg, hovineuvos Brandenburgista
(Anna von Saalfeldt)
| 2. Hans Hinrichinpoika Strassburg, ratsumestari
| (Magdalena Ottmarintytär von Essenbach)
| | 3. Hans Hansinpoika von Strassburg, s. noin 1600?, Tarton hovioikeuden asessori
| | (Kristina König)
| | | 4. Frantz Hansinpoika von Strassburg auf Erwita, Arroküll und Uddowa, s. 1622, k. 10.9.1686, ratsumestari
| | | (Agneta Hansintytär von Fersen) perheeseen syntyi 4 poikaa ja 2 tytärtä, tässä osa:
| | | | 5. N Frantzintytär von Strassburg (pso Otto Ramm)
| | | | 5. Hans Frantzinpoika von Strassburg, s. 16.2.1661, k. 26.8.1686
| | | | 5. Magdalena Frantzintytär von Strassburg (pso Ewold von Scharenberg)
| | | 4. Agneta Helena Hansintytär von Strassburg, k. 1730
| | | (Joakim Fredrik von Liewen, s. 1665!!, k. 1713)
| 2. Luloff Hinrichinpoika? Strassburg, k. välillä 1641-1649 Viro. Voisiko Luloff olla Hinrichin ja Annan poika?
| (Elisabet Georgintytär von Vietinghoff)
| | 3. Joakim (Johan) Luloffinpoika von Strassburg, s. noin 1600? Viro, k. 1664. Omisti Rookûlan kartanon.
| | (Margareta Peterintytär Nassokin, ( 2:o Gotthard Baranoff), k. jälkeen 1677)
| | | 4. Helena Joakimintytär von Strassburg, s. Viro
| | | (Herman von Burghausen (nro 560), s. noin 1620? Viro, k. 4.12.1676 Lundin taistelu, Ruotsi)
Herman von Burghausenin ja Helena von Strassburgin perheeseen syntyi 10 lasta.
| | | 4. Barbara Joakimintytär von Strassburg, s. noin 1620/30 Viro, k. noin 1669
| | | (1:o Erik Jonsson Lagercrantz (nro 412), k. 1656)
| | | (2:o Jöran Jöraninpoika Pistolekors (nro 748), s. noin 1632 Sääminki, Kallislahti, k. 1693 Sääminki, Aholahti)
| | | | 5. Gertrud Elisabet Jöranintytär Pistolekors (pso von Essen), s. Sääminki, k. 1739
| | 3. Jürgen Luloffinpoika von Strassburg
Kysymysmerkillä varustetut syntymäajat tms. ovat pelkkiä arvioita.
Pähkäilee Kaija
M.Sjostrom
31.10.14, 22:30
Hienoa.
Olette saanee tosi kiintoisan jutun selvitettäväksi ja keräämienne todisteiden arviointi vaatii hyvää keskiajan sukututkimuksen osaamista. Muuten (ja kovin herkästi) saatte tuhoa aikaiseksi.
En nyt tässä nopeassa viestissä selitä kaikkea miksi tuo polveutuminen on tosi kiinnostava, ja myös Suomen suomalaisten keskiajan suhteen, mutta sitä se on.
Ehkä paremmalla ajalla sitten perusteeellisemmin.
Kuitenkin jo tässä vaiheessa lähteiden arvottamiseen peukalosääntö: hautajaissukutaulut ovat muutamaa kertaluokkaa epäluotettavampia kuin kiinteistöjen perimiset.
Kun esivanhemmista on jonkun jälkeläisen hautajaisiin mennessä kulunut melkein sata vuotta tai enemmänkin (eikä se kuollut jälkeläinen ole itsekään enää sattuneesta syystä kertomassa tietojaan), niin hautajaispuheisiin tuppaa tempautumaan mukaan puppuakin ja sellaista vähän-sinne-päin-mutta-ei-ihan -sukulinjamuistelua.
Kaija Salminen
31.10.14, 22:41
Moi Kaija,
Toinen hyvä eestiläinen sivu, ja tässä tapauksessa jopa parempi, lienee tämä:
http://www.ra.ee/apps/kinnistud/
- - - - -
Kurevere:
1518. a on Kurevere vakuraamatus 8 adramaaga 4 taluga küla. 1530. a kuus talu 11 adramaaga. 1595. a on küla 11, 5 adramaaga panditud Friedrich Tatzile (+enne 25.10.1620). 29.09.1617 Gustav Adolf kinnistab pandi. Gustav Adolf läänistab 300 riigitaalri eest päruseks rittmeister Gerdt Hunnunghusenile tema äia Friedrich Tadtsi võlanõuete katteks. Ta saab ka Herrepaio heinamaa Martna kihelkonnas Lihula läänis 1635. a valdab Friedrich Tatzi lesk Anna zur Westen. 1635-1636. a Anna zur Westeni väimees Luloff Strassburg, siis valdas Gerhard Hunninghusen. Kuninganna Kristiina läänistab Gerhard Hunninghuseni pojale Friedrichile"
Eli näiden pohjalta voisi kuvitella, että Joachim Strassburgin vanhemmat ovat Lulof Strassburg ja Elisabet Vietinghof. Toisaalta Luloffia sanotaan myös Anna zur Westenin vävyksi ?
Elisabetin vahemmat ilmeisesti Georg Vietinghof ja Margareta Maydel. Margaretan vanhemmat Johan Maydel ja Magdalena (toisesta lähteestä)Decken. Magdalenan vanhemmat Andreas Decken ja Margareta Taube.
Terv
Topi
Hei Topi!
Luin vähän tarkemmin tuota yllä olevaa Kurevere-tekstiä. Mikähän juttu tuo Anna zur Westen ja vävypoika Luloff Strassburg oikein on? Tekstissä Annan sanotaan olevan Friedrich Tatzin leski, Vietinhoffista ei mainita mitään. Löysin sitten Geni-sivustolta (joka taitaa olla enemmänkin sukuhutkimusten kokoelma) tietoa Anna zur Westenistä os. http://www.geni.com/people/Anna-zur-Westen/6000000009494335349. Sen mukaan Anna zur Westen on ollut kolmesti naimisissa, ja aviomiehet olivat Joachim Strassburg!?!, Friedrich Tatzi ja vielä Magnum von der Luden. Miten vävysuhde Luloffiin onnistuu näissä kuvioissa? Meneepä monimutkaiseksi.
Terv. Kaija
Kaija Salminen
01.11.14, 09:18
Hienoa.
Olette saanee tosi kiintoisan jutun selvitettäväksi ja keräämienne todisteiden arviointi vaatii hyvää keskiajan sukututkimuksen osaamista. Muuten (ja kovin herkästi) saatte tuhoa aikaiseksi.
En nyt tässä nopeassa viestissä selitä kaikkea miksi tuo polveutuminen on tosi kiinnostava, ja myös Suomen suomalaisten keskiajan suhteen, mutta sitä se on.
Ehkä paremmalla ajalla sitten perusteeellisemmin.
Kuitenkin jo tässä vaiheessa lähteiden arvottamiseen peukalosääntö: hautajaissukutaulut ovat muutamaa kertaluokkaa epäluotettavampia kuin kiinteistöjen perimiset.
Kun esivanhemmista on jonkun jälkeläisen hautajaisiin mennessä kulunut melkein sata vuotta tai enemmänkin (eikä se kuollut jälkeläinen ole itsekään enää sattuneesta syystä kertomassa tietojaan), niin hautajaispuheisiin tuppaa tempautumaan mukaan puppuakin ja sellaista vähän-sinne-päin-mutta-ei-ihan -sukulinjamuistelua.
M. Sjöström,
Kiitos arvokkaista neuvoistasi. Valitettavasti olen vain tavallinen sukututkijanplanttu, jolla on enemmän intoa kuin asiantuntemusta tutkia 1500- ja 1600-lukujen sukujuuria Baltiassa ja arvioida tietolähteitä. Esipolvikaaviossani on ollut vuosien ajan epäesteettinen aukko Joakim von Strassburgin jälkeen, enkä ole lukuisista etsinnöistäni huolimatta löytänyt hänestä muuta tietoa kuin nimen, kuolinajan, yhden vaimon ja pari tytärtä. Sen vuoksi ilahduin kovasti, kun löysin tuon Frantz Strassburgin ja poikansa Hansin hautajaiskirjan (vai millä nimellä sitä pitäisi kutsua). Siinä oleva pitkä esivanhempain luettelo tuntui melkein lottovoitolta vuosien turhien etsintöjen jälkeen, ja on mielestäni tyhjää parempaa tietoa. Vajavainen asiantuntemukseni ei riitä arvioimaan luettelon mahdollisia virheellisyyksiä. Kiinteistöjen perimisasiakirjoihin ja muihin lähteisiin on toki tarkoitus myös perehtyä. Viron kieli ja vanha saksakin tosin asettavat niiden tutkimiselle omat haasteensa. Niinpä onkin enemmän kuin toivottavaa, että sinä ja muut Baltian aatelisten ja arkistolähteiden tuntijat osallistuisitte tähän Strassburg- keskusteluun, niin ettei pääsisi isompaa tuhoa syntymään. Sitä en todellakaan halua.
Tutkimisiin,
Kaija
Arne Deckwirth
01.11.14, 16:08
Hei,
tämä aihe hipaisee niin läheltä omaa Nassokin tutkimustani, että pystynen hieman valaisemaan tätä perhekuviota. Strassburg-sukua en ole tarkemmin tutkinut, mutta kyseessä on mielestäni kaksi eri Joakim Strassburgia, isoisä ja pojanpoika ja todennäköisesti siis eri Strassburg-sukuhaaraa kuin Hinrichin jälkeläiset. Voisiko vanhempi Joakim olla mahdollisesti ennemminkin Hinrichin veli? Lisäksi epäilen (näkemättä alkuperäistä saksankielistä lähdettä ja osaamatta Viroa) vävyn viittaavan Gerhard von Hunninghuseniin eikä Luloff Strassburgiin.
Seuraava pikainen sukukyhäelmä-ehdotukseni perustuu yllä esillä tulleisiin teksteihin ja ”Baltische Familiengeschichtliche Mitteilungen” -lehteen Nro 2/1934 sivuihin 18-27 ja siinä olleeseen artikkeliin ”Über das Geschlecht Hunninghusen.” ja artikkelia seuranneisiin esityksiin Hunninghusenin esivanhemmista ja jälkeläisistä. Artikkelissa Dr. O. Haller referoi sukututkimuksen näkökulmasta Friedrich von Hunninghusenin käymää oikeudenkäyntiä poikansa aateluutta koskevassa jutussa vuodelta 1667. Lehti löytyy mm. Ritarihuoneella ja toisinaan myös tältä puolalaiselta sivulta:
http://pbc.gda.pl/dlibra/docmetadata?id=11776&from=&dirids=1&ver_id=&lp=8&QI=E0A72FA92FA3678EB24D5A5214FA58DD-9
Lehdessä on muuten myös ne pari tärkeätä korjausta ja täydennystä Nasackinien/Nassokinien alkupolviin.
Majurilla Peter (Leontinpoika) Nasackin († 1636) ja vaimollaan Gertrud (Fromholdintytär) von Ungern oli mm. tyttäret Anna ja Margareta.
Margareta avioitui n. 1630 ratsuväen kapteenin (ratsumestari) Joakim/Jochim von Strassburgin († 1664) kanssa. Lapsia: mm. Helena von Strassburg, joka avioitui Herman von Burghausenin kanssa.
Joakimin vanhemmat lienevät Luloff Strassburg ja Elisabeth von Vietinghoff, jotka käyvät oikeutta Paunküllin kartanosta/tilasta 1630-luvulla ja veli Jürgen Strassburg.
Anna Nasackin taasen avioitui Friedrich von Hunninghusenin (†1676) kanssa. FvH:n vanhemmat olivat Gerhard von Hunninghusen (†1637) ja tämän ensimmäinen vaimo Metta (Margaretha) Strassburg. Metan vanhemmiksi ja siis Gerhardin appivanhemmiksi annetaan Jochum/Joakim Strassburg (pappissäätyä!!) ja vaimonsa Anna zur Westen. Anna zur Westenin muiksi puolisoiksi mainitaan 2. Friedrich Tatz († ennen 25.10.1620) ja 3. Magnum von der Luden ja hänen vanhemmiksi Johann zur Westen ja Anna Reichhoff.
FvH kirjoittaa oikeudelle isovanhemmillaan Joakim Strassburgilla ja Anna zur Westenillä olleen kaksi lasta; äitinsä Metta ja nimeltä mainitsematon poika (Loloff?), joka avoitui nimeltä mainitsemattoman (Elisabeth?) von Vietinghoffin kanssa. Tämä olisi ollut Poienküllin kartanosta/tilalta. Poienküll ja ym. Paunküll lienevät yhtä ja samaa tilaa eri kirjoitustavalla. Heillä olisi ollut 2 poikaa (Jürgen? ja Joakim jr.?) sekä 4 tytärtä.
Tässä vielä muutama mielenkiintoisempi lainaus kyseisestä artikkelista:
”… Sein Vater habe eine von Strassburgen geheiratet, deren Vater priesterlichen Standes gewesen…”
“… Die zur Westen seien bekanntermassen nicht adeligen Standes gewesen…”
”… wenn auch der erste bekannte Ahne der Strassburgs priesterlichen Standes gewesen, dadurch noch nicht unbedingt erwiesen sei, dass die Strassburgs bürgerlichen Standes sein müssten…”
“… meines Grossvaters, mütterlichen Linien Johim Strassburgs, und dessen Ehelicher Hausfrawen, Anna Zur Westen …”
“… wie diese Anna Zur Westen, als derer Vater Johann zur Westen, die Mutter aber Anna Reichhoff geheissen, nach Jochim Strassburgs todt, den Friedrich Tatz, königl. Hauptmann auf Lode, wiederumb geheyrattet, der auch sonsten bey Königl. Mayst. in Gnaden, und nebst dem ein begüterter Mann gewesen, und nicht allein … Güter in Finnland, besonderen auch mein itziges Guth Kurrifer unterpfändlichen besessen. Und weil er sonsten keine Erben, als einen Sohn und eine Tochter von Strassburgen, so er mit Anna zur Westen gefreget, gehabt, als hat mein Seel. Vater die Tochter von Strassburgen geheyratet… Und da dieser Tatz gestorben, hat Sie, die Anna zur Westen, den Magnum von der Luden, der zuvor des Seel. Baron Obersten und Land Raths, Hr. Berent Taubens von Maydel frawen Schwester gehabt wieder gefreyet.
Ihr Sohn, der junge Strassburg aber, hat eine von Vietinghöfen aus dem Hofe Poienküll geheyrahtet, welcher 2 Söhne und 4 Töchter, so sich alle Adelichen beheyrahtet, hinterlassen. Und mein Seel. Vater hat nach absterben meiner Seel. Mutter, des Hr. General Leutenant Fritz Lowens Leibliche Schwester wiedergefreyet, …”
“… Alle vorher gesetzte Geschlechter sind alle Adelicher Abkunfft, ausbenommen Strassburg dessen erste Abkunfft man so eben nicht wissen kan”.
Tulihan tässä hieman jotain selvennettyä, mutta Strassburgien varhaisvaiheet jäänevät siis toistaiseksi vielä avonaiseksi kysymykseksi. Aatelisen von’in jättäisin käyttämättä ainakin toistaiseksi ennen 1650 eläneiltä Strassburgeilta. Aateluutta ilmaisevan von-liitteen kanssa asia kun on hieman monimutkainen. Usein se kertoo aateluudesta, mutta sen poisjättäminen ei kerro aatelittomuudesta. Monet vanhat aatelissuvut jopa jättivät sen käyttämättä vielä 1600-luvulla erottautuakseen alhaissyntyisistä ”uusaatelisista”.
Toivottavasti tässä oli hieman tolkkua ja mahdollisesti jopa apua,
terv. Arne
Kaija Salminen
01.11.14, 21:10
Suurkiitokset vastauksesta, Arne Deckwirth!
Nyt tuntuu vahvasti siltä, että Strassburg-palaset loksahtivat paikoilleen kertaheitolla! Itsellenikin tuli jokin hämärä aavistus (edellisen vastaukseni lähettämisen jälkeen), että voisiko Joakim Strassburg-nimisiä henkilöitä olla kaksi. Näin siis näyttää olevan, mutta en osannut mitenkään ajatella, että kyseessä voisivat olla isoisä ja pojanpoika. Nyt täytyy vielä tilata ja tutkia joitakin arkistolähteitä Virosta ja varmistua näistä uusista asetelmista. Olisi hienoa, jos vielä jotenkin selviäisi, mitä sukua Hinrich Strassburg ja Joakim vanhempi ovat keskenään, ja mitä tuo papillinen sääty Joakimin kohdalla tarkoittaa. Mutta jo nämä nyt selvinneet uudet tiedot veivät tätä Strassburg-projektia kovasti eteenpäin. Onpa hieno juttu!
Tuota lehteä ”Baltische Familiengeschichtliche Mitteilungen” en saanut avatuksi antamastasi puolalaisesta linkistä, joten pitänee tehdä reissu Ritarihuoneelle. Tai voisitko lyhyesti kertoa, mitä korjattuja tietoja siellä on Nassokin/Nasackin-suvun alkuperästä? Nimittäin sekin suku kuuluu esipolviini, joten oikeat tiedot kiinnostavat kovasti.
Vielä kerran tuhannesti kiittäen!
Kaija
Arne Deckwirth
02.11.14, 01:08
... Tai voisitko lyhyesti kertoa, mitä korjattuja tietoja siellä on Nassokin/Nasackin-suvun alkuperästä? Nimittäin sekin suku kuuluu esipolviini, joten oikeat tiedot kiinnostavat kovasti...
Hei,
sittenhän me olemme etäisiä serkkuja :)
Toimisikohan tämä linkki paremmin?
http://pbc.gda.pl/dlibra/publication?id=15140&from=&dirids=1&tab=1&lp=1&QI=CA638F471827DB88C3C62F2F09566997-1 Se edellinen taisi myös ainakin näin loppuillasta johtaa väärään lehteen. Lukemiseen tarvitsee tosin sitten myös DjVU-lukijan.
Nassokin –korjauksista sen verran, että uutta tietoahan ne eivät ole, riippuen käyttämästään lähteestä, mutta yllättävän monelta kuitenkin vielä tuntemattomia/huomioimatta:
sivulla 23 on siis Gerhardt von Hunninghusenin oikeudelle vuonna 1667 jätetty sukupuu, jossa mainitaan Leonti Nasackinin ja vaimonsa Marfa Baranoffin vanhemmat: Feodor Nasackin ja Maria Potiloff sekä vastaavasti Zacharias Baranoff ja vaimonsa Barbara Aminoff (ajanmukaisesti kirjoitettuna tietenkin). Peter Nasackinin vaimon Gertrud von Ungernin sukujohdossa on kuitenkin jo taas virheitäkin, jotka Paroni Ungern jo myöhemmin
sivuilla 27-28 korjaileekin/täsmentää todistaessaan Gertrud von Ungernin olleen Fromholdin (Fromholdinpoika) tytär, eikä siis usein vieläkin nähtävä Heinrichintytär, saatikka Fabianintytär, johon hänet myös usein tunnutaan sekoittavan. Äidiksi varmistuu Anna Gutsleff, eikä siis Margareta Zweiffel.
Terv. A.
Arne Deckwirth
02.11.14, 02:27
Täältä (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=215891&highlight=Strassburg#post215891) löysin vielä kahdet Strassburgit:
Muutama Ridderstad - Almquist-vertailu
...
Kurt von Strassburg 1557
vrt Hans von Strassburg d.ä. rysstolk (+ före 1589) häns änka hustru Magdalena förläning i Estland
-- tässäkin nimi ei ehkä viittaa sukulaisuuteen.
--> kaksi todennäköistä drabanttihövtsmanni-voutia!
ja päivää aiemmin samasta ketjusta Kurtista hieman enemmän:
Höfwidsmän för Kongl. Majestäts Drabanter 1526 - 1614
... Kurt von Strassburg 1557 ...
Olisiko toi Hans sama kuin sinunkin löytämäsi Hans Hinrichinpoika?
Kaija Salminen
02.11.14, 14:01
Täältä (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=215891&highlight=Strassburg#post215891) löysin vielä kahdet Strassburgit:
ja päivää aiemmin samasta ketjusta Kurtista hieman enemmän:
Höfwidsmän för Kongl. Majestäts Drabanter 1526 - 1614
... Kurt von Strassburg 1557 ...
Olisiko toi Hans sama kuin sinunkin löytämäsi Hans Hinrichinpoika?
Hei!
Vaikuttaa kiinnostavalta ja sopii kuvioihin, koska Hans Hinrichinpojan vaimon pitäisi olla hautajaiskirjan mukaan Magdalena Ottmarintytär von Essenbach. Jos tämä Hans on kuollut ennen 1589 (kuten Antti Alfthan ilmoittaa lainaamassasi viestissä), pitäisi Hans nuoremman olla syntynyt jo ennen vuotta 1589. Hänellä on poika Frantz, jonka ilmoitetaan eläneen 1622 - 1686, ja hän sopii näin ollen Hansin pojaksi. Mutta tytär Agneta Helenasta mainitaan, että hän kuoli vasta v. 1730, ja lisäksi hänen miehensä Joakim Fredrik von Liewen oli syntynyt vasta 1662/1665. Jotenkin tuntuu siltä kuin Agneta Helena kuuluisi seuraavaan sukupolveen kuin hänen veljekseen oletettu Frantz. Sitä asiaa pitää tutkia vielä lisää.
M.Sjostrom
02.11.14, 22:29
Kytkeytyminen Suomen suomalaisten keskiaikaan:
Kirjoitan näitä tarinamuodossa. Kun olen juuri eräitä muita kirjoitustöitä varten tottunut pyrkimään narratiiviin.
Eli:
Olipa kerran keskiajan Suomi. Ja oli Turun linnoitus, sen keskeinen hallintokeskus ja jopa puolustuslinna. Tämän oli tehnyt vieras valta, pitääkseen Suomea vallanalaisuudessaan.
Aina 1370-luvulle saakka, Turun linnanherraksi ei päässyt kukaan suomalainen. Eikä muihinkään Suomen tärkeimpiin virka-asemiin päässyt suomalaisia. Turun lääninherrat, linnanherrat, olivat ei-kotimaisia miehiä jotka 'miehitysvalta' oli asettanut pitämään Suomessa yllä kyseistä ulkomaista ylivaltaa.
Sitten nousi suurimmassa osassa valtakuntaa tosiasialliseen ylimpään valta-asemaan sellainen drotsi, joka ei piitannut enää niinkään miehitysvallan ylläpitämisestä niin että se poissulkisi kotimaiset suomen tärkeimmiltä paikoilta.
Elokuussa 1386 Turussa koolla olleet Varsinais-Suomen säätyjen edustajat lausuivat kuninkaalle lähettämässään kirjeessä eräästä rälssimies Jepestä, Sauvon pitäjän Ruonan herrasta, muun ohessa seuraavia asioita:
sanoivat hänen tuntevan "maan tilan ja tavat" ja "tietävän parhaiten taakkamme sekä köyhyytemme paremmin kuin kukaan ulkomainen mies Ruotsista tai muista maista"; eivät aikoneet suostua "kehenkään muuhun mieheen, vaikka hän saisi Teidän armollisen suostumuksenne".
Rälssimies Jepellä mainitaan dokumenteissa olleen perintömaata "Itämaassa" eli Suomessa. Testamentissaan hän itse määritteli 1401 "perintöä" olevan ... Itämaassa.
Tällaisista syistä johtuu, että kyseinen Ruonan Jeppe oletetaan suomalaiseksi rälssimieheksi - ainakin jo hänen vanhempiensa (perinnönjättäjien) oli tullut olla maanomistajia Suomessa.
Vuodesta 1377 tai jo vähäsen ennen sitä, tämä rälssimies Jeppe oli saanut nimityksen Turun linnanherraksi. Hän näyttää siis olleen ensimmäinen linnanherra, jota suomalaiset ovat pitäneet kotimaisena miehenä. Vuonna 1386 Ruonan kartanonherra Jeppe valittiin ja sai nimityksen suomen laamanniksi, eli Suomen oikeuslaitoksen johtoon. Tässäkin asemassa hän näyttää olleen ensimmäinen kotimainen haltija.
Jostakin syystä hyvin harvat ovat tiedostaneet Ruonan kartanon Jepen merkitystä suomalaisuudelle Suomen hallintokoneistossa. Sillä voisi kuvitella kuitenkin edelleenkin olevan esimerkiksi symbolista merkitystä.
Sukututkijoidenkin keskuudessa on jotenkin jäänyt vähälle huomiolle se, että maassamme asuu runsaasti ihmisiä jotka oikeasti ovat ihan todistettavasti Ruonan kartanon rälssimiehen Jepen jälkeläisiä. Todella vähän kiinnostusta, todella vähän tutkimusta ja todella vähän tekstipalstamillimetrejä, siihen nähden kuinka merkittävä suomalaisuudellekin Jeppe oli ja on.
tarina jatkuu jossakin vaiheessa myöhemmin
Kaija Salminen
04.11.14, 00:44
Hei, M. Sjöström!
Tarinasi on mielenkiintoinen. Jään odottamaan jatkoa, ja erityisesti sitä, mikä yhteys sillä mahtaa olla Strassburg-sukuun tai ylipäänsä Baltiaan.
Yst terv. Kaija
M.Sjostrom
14.11.14, 03:31
Maanpako
---- tarina jatkuu
Ensimmäisenä 'suomalaisena', rälssimies Jepellä on kotimaassaan mahtava asema. Turun linnanherrana ja Suomen laamannina. Mutta aikakauden poliittinen tilanne kulki kohti vaikeuksia, joilta eivät säästyneet sen enempää kunniattomat kuin kunniallisetkaan.
Ruotsin valtakunnan kruunusta oli tällä erää taisteltu ainakin 1350-luvun lopulta lähtien. Ruotsilla oli itse asiassa kaksi kuningasta: valtaosa maasta oli saksalaisen valitun kuninkaan, Meklenburgin Albretin, tai oikeastaan tämän myöntämien lääninhaltijoiden hallussa. Albret oli edellisen kiistattomana hallinneen kuninkaan Maunun sisarenpoika.
Ruotsin länsiosa kuitenkin oli Albretin hetkellisen edeltäjän, kuningas Haakonin, hallussa. Haakon oli samalla myös Norjan kuningas. Hän oli vallastasyöstyn kuningas Maunun jäljelläoleva poika ja luonnollinen perillinen. Haakon, joka oli vuonna 1362 valittu isänsä kanssahallitsijaksi Ruotsin valtaistuimelle muun muassa suomalaisten edustajien kannattaessa lämpimästi hänen valintaansa (historian saatossa, suomalaisten edustajat ovat yleensä olleet normaalin kruununperimysperiaatteen puolella ja kamppailuissa suosineet genealogisesti legitiimimpää hallitsijaksi), katsoi olevansa Ruotsin laillinen kuningas ja piti hallussa monia ruotsalaisia maakuntia: ainakin suuria osia Vermlannista ja Länsi-Götanmaasta (ehkä suunlleen kokonaankin) sekä koko Dalslandin maata. (Dalsland ei ole sama asia kuin Taalainmaa, Dalarna.) Vuosien varrella, Albretin kätyrit eivät saaneet paljon mitään Länsi-Götanmaasta eivätkä Vermlannista haltuunsa, vaan päinvastoin ajoittain kuningas Haakon sai laakennettua valtapiiriään idemmäksikin.
Ruotsin herrat olivat silläkin kertaa katsoneet että heidän ei tarvitse jatkaa uskollisina siihenastiselle kuninkaalle eikä vaalille, jolla Haakonista oli tehty tämän seuraaja. Herrat toteuttivat itseään ruotsalaiseen tyyliin ja valitsivat Albretin kuninkaaksi. Tämä olikin sitten joutunut antamaan Ruotsin mahtavimmille herroille paloja valtakunnasta aika itsenäisiksi läänityksiksi. Moni läänitys oli sitten ajautunut herroista rahakkaimman ja taitavimman, Gripsholman Bo Joninpojan haltuun, esimerkiksi pantteina. Kuningas Albret oli toistuvasti rahapulassa ja saadakseen pikaisesti lisää rahaa monta kertaa panttasi jonkin osan anastamastaan valtakunnasta. Rälssimies Jepen oli Turkuun linnanherraksi ja lääninherraksi asettanut hänen pomonsa herra Bo.
Tällä välin Länsi-Ruotsin kuningas Haakon oli kuollut ja seuraaja oli tämän alaikäinen poika Olavi, jonka holhooja oli lapsen äiti, kuningatar Margareeta Valdemarintytär.
Gripsholman Bon kuollessa, hänen panttiläänitystensä hoitajiksi hänen testamentillaan asetetut herrat päätyivät liittoutumaan kuningas Albretia vastaan (kun tämä tavoitteli ottaa antamansa pantit takaisin maksamatta kyseisiä velkojaan) ja liittoutuivat Ruotsin leskikuningatar Margareetan kanssa, joka odotti liittouman nostavan hänet lopunkin Ruotsin hallitsijaksi ja ryhtyi toimiin Albretin karkottamiseksi. Siinä vastakkainasettelussa oli taitavankin vaikea toimia. Ongelma oli kuten historiasa aina: voittajaa ei tiennyt ennakkoon, joten kumman vallantavoittelijoista hylkäisi. Kun yhteen suuntaan kumartaa, toiseen suuntaan pyllistää.
Turun linnanherra Jeppe selvisi parista vaikeasta läänteestä osoittaen hienoa taitoa luovia poliittisissa karikoissa, mutta lopulta hänen aikakautensa viimeisin käänne koitui hänelle kohtalokkaaksi. Näissä käänteissä lääninherra Jeppe oli itse asiassa käytännön kautta noussut oikeastaan puoli-itsenäiseksi läänityksenhaltijaksi ikään kuin omalla oikeudellaan, kun hänet aluperin nimittänyt herra Bo oli jo kuolleena ja Jeppe oli savuttanut läänissään käytännössä sen aseman joka oli kuulunut herra Bolle. Ollakseen jäämättä senhetkisen voittajan vangiksi, jo viisikymppinen wanhus Jeppe pakeni Turusta ulkomaille aivan 1390-luvun loppuvuosina: tiettävästi ensin Lyypekkiin ja sitten uskaltautui lähemmäksi, asettuen lopulta Tallinnaan. Jepestä oli jossakin vaiheessa tullut ritari. Hän oli myös kerännyt aikakauden mittapuilla valtavan rahallisen omaisuuden. Ritari Jeppe sai otettua irtaimen pääomansa mukaan maanpakoon. Niillä rahoilla hänen leskensä Heleena/Eliina ja tämän holhoama heidän nuori poikansa sitten ostivat 'kolme kylää', eli ison maaomaisuuden Pohjois-Virosta, lähinnä Harjumaan maakunnan alueelta.
Ritari Jeppe oli jo reilusti keski-iässä pitkällä ja viimeisen vaimonsa kanssa onnistui viimein saamaan pojan. Tämä poika myös aikanaan lyötiin ritariksi ja hänet tunnettiin mm nimellä ritari Jaagup 'Ronne'. Hänelle kuuluivat Virossa ainakin Kosgen alueella Uuemoisan kartano ja Harmin kartano.
http://www.mois.ee/kihel/kose.shtml
Ritari Jaagup oli luultavasti ainaki kaksi kertaa naimisissa. Niin tai näin, hänellä oli (eri avioliitoistaan) useita lapsia, joista minun tietääkseni tyttäristä Maret ja Aleit saivat jälkeläisiä joiden polveutuminen jatkuu nykypäivään saakka; ja pojista ainakin ritari Andres, Kosgen Harmin kartanonherra (fl in 1462, in 1472, in 1484; kuollut ennen 1492), sai jälkeläisiä.
Parin sukupolven mitalta näistä Jepen jälkeläisistä on ihan hyvä selostus julkaistuna eräässä hyvässä, lähdekriittisesti laaditussa tuoreessa julkaisussa, jonka yksilöin myöhemmin jahka jaksan. (Sitä ennen kisa: mikä hyvä lähde on kyseessä? vastauksia odotetaan!)
Myös ritari Jepen veljen, vouti Martin lapset on lueteltu kunnollisesti samassa hyvässä tuoreenpuoleisessa lähteessä.
Joka tapauksessa, ritari Jepen jälkeläistö ei suinkaan sammunut, vaikka se jonkin aikaa jatkuikin hänen jälkeensä lähinnä vain Viron puolella.
Tässä kohtaa moni voikin jo mietiskellä, palasivatko he ikinä Suomeen, vai mihin suuntaan jälkeläistö polveutuukaan.
------ tarina jatkuu myöhemmin....
Onko tästä suvusta löytynyt lisätietietoa, ovat ilmeisesti minunkin esi-isiä ja esiäitejä?
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.