PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Gottlund-suvun juuri


Giösling
17.05.08, 09:09
Ilmari Heikinheimon mainiossa, mutta keskenjääneessä Gottlund-elämänkerrassa, haetaan suvun syvintä juurta mm. Karl Axelin päiväkirjamerkinnöistä,
joissa jo silloin lentävän mielikuvituksen omaava Calle on kaavaillut suvun kantakodiksi Gotlannin saarta.

Heikinheimo, realistisempana, etsii nimen etymologiaa lähempää Pyhtään Hirvikosken Kottilasta, jonne Gottlund-sukuisilla on aviolinkkeja tuoreemmassa historiassaan.
Mitään vakuuttavaa näyttöä hypoteesin tueksi ei kirjassa kuitenkaan kyetä esittämään. Heikinheimon lupaavasti alkanut rupeama, ei koskaan saanut jatkoa
ja Gottlundien juuren arvoitus jäi vaille ratkaisua vuosikymmeniksi.

Ystävämme Arto Leinonen on koonnut arkistoihinsa kunnioitettavan määrän Elimäen- ja Pyhtään-seudun tuomiokirjoja, joiden salat pikkuhiljaa purkautuvat.

Yhdistämällä näitä tietoja manttaalikirjoihin, Axel Bergholmin suppeaan Gottlund-selvitykseen, Karl Axelin Gottlundiana-kokoelmassa säilytettävään laatikkosukupuuhun ja omalle tiedostolleni kertyneisiin Gottlund-sukulinkkeihin on, Arton ansiosta, lähes varmuudella voitu todeta Bergholmin Gottlund-suvun kantaisäksi osoittaman Samuel Carlssonin olleen Pyhtään Itä-Hirvikosken (Tarkkila) Kottilan-talon pojan.

Hänen isäkseen osoittautuisi siten se Carl Michelsson, joka toimi manttaalikirjojen mukaan Kottilan isäntänä vv 1638-1660. Carlin isä puolestaan olisi Michel Skotte,
jonka mukaan Kottilan talokin siis lienee ristitty.

Varmemmaksi vakuudeksi Ruotsinkylän Pekkolaan asettunut suvun haara käytti sukunimenään sekä Skotte-, että Gottlund-nimimuotoja (Erik Skotte ja Matthias
Gottlund, Koiviston lukkari).

Kottilan Carlin-poikien veljessarja muodostuu täten seuraavaksi:


-Carl Carlsson, jonka poika Claes Carlsson on Viirilän Skräddars-rusthollarisuvun kantaisä.

-Claes Carlsson, Kottilan isäntä 1690-1704

-Georg Carlsson, Kottilan isäntä 1699-1708

-Samuel Carlsson, joka muutti vavyksi Haaviston Eerolan taloon, Gottlund-suvun kantaisä.

Kottilan poikia on mahdollisesti myös Wastilan Sihvolassa vaikuttanut Philippus Carlsson , jonka pojanpoika Matts Ersson muutti Anjalan
Muhniemen Penttilään naituaan Beata Ersdotterin Vastilan Hannulasta. Tämän parin tytär nai Matts Jonasson Qvistin, josta tuli Anjalan
Ummeljoen isäntä ja mm. Ruotsinkylän Klemoloitten esi-isä. Kts. Qvist-keskusteluketju.

Muitakin veljiä ja sisariakin on varmasti ollut olemassa.

Jatkotutkimuksen kannalta on merillepantavaa ne lukuista aviolinkit, jotka nyt
hahmotetusta sukupiiristä suuntautuvat Ruotsinkylän Lassas-ruthollia hallinneeseen
Tjäder-sukuun, josta matriarkaalisesti polveutuu mm. aatelinen Nybom-suku.

Tästä jatkamme!

Sydämellinen kiitos Artolle, merkittävästä Gottlund-sukupuun syventämisestä!



Parhain terveisin

Juhani Pesu

Giösling
17.05.08, 14:49
Ja sinetiksi vielä seuraavaa:

Anjalan lukkareina yli sadan vuoden ajan toimineitten Qvist-Blomqvist-Kukkasniemi-lukkareiden esi-isän, Jonas Jacobsson Qvistin, poika Elias Jonaesson Qvist avioitui vävyksi Elimäen Raussilan Maticka-nimiseen taloon. Hänen pojantyttärensä Eva Christina Adamsdr (Qvist-Matikka)
nai 1.1.1850 Raussilassa Samuel Mattson Kottilan.

Samuelin isänpuoleiset isovanhemmat olivat Claes Eriksson Kottila ja Caisa Samuelsdr Hirvikosken Pässilästä.

Caisan isä, Samuel Eriksson, oli Gottlund-suvun kantaisän Samuel Carlssonin (Kottila) Erik-pojan (1701-1762) poika. Erik oli tullut vävyksi Pässilään.

Caisan sisaruksista:

-Anna Samuelsdr (Pässilä) nai rusthollari Henrik Samuelsson Skräddarsin
Viirilästä
-Martinus Samuelsson avioitui Anna Samuelsdr Sihvolan kanssa.
Heidän poikansa Petrus Mårtensson avioitui 27.12.1810 Ummeljoen Ollilassa
Maria Mattsdotterin kanssa, joka oli Ummeljoelle asettuneen Matts Jonasson Qvistin tytär.

Näin entisestään korostuu Kottila-Gottlund-Qvist-Skräddars-sukusuma,
jota aiemmissa viesteissä ja viestiketjuissa (Qvist) olen hahmotellut.

Parhain terveisin

Juhani Pesu

Årsnes
04.09.11, 20:48
Eiköhän ollut sukututkija Ilmo Heikinheimo... Ilmari on vasta parikymppinen rumpali... Ilmo taasen kuoli vuonna 1992.

Giösling
05.09.11, 08:38
Kyseessä on Ilmari Heikinheimon vuonna 1933 julkaisema teos
"Kaarle Aksel Gottlund, elämä ja toiminta, osa I.

Suunniteltu toinen osa ei koskaan ilmestynyt.