Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Nastola,Pyhäntaka,Seppälä.
Isäni isänisä oli syntynyt Nastolassa,Pyhäntaalla Seppälän talo/tilalla 26.6.1830. Carl Thomasson (otti sukunimekseen Nyman jossain vaiheessa). Hänen isänsä on Hiskin mukaan Thomas Adamsson ( ja äiti Lisa Johansdotter).
Mutta miten löydän tästä eteenpäin. Löysin mielestäni Thomas Adamssonin hautaustiedon (kuollut 30.10.1836 56-vuotiaana Nastolassa), mutta missä tämä Thomas olisi syntynyt ? Varmaan jossain lähistöllä. Mutta en ole vielä oppinut löytämään/ lukemaan/ ymmärtämään kirkonkirjojen sivuja, ja noin v. 1779-1781 syntyneitä Thomaksia on Hiskissä liikaa :)
Mikä olisi paras veikkaus mistä kannattaisi alkaa etsimään?
Tämä on siis totaalisen aloittelijan kysymys,mutta jollain voisi olla selkeä näkemys miten tästä jatkaa...
PS. toinen kysymys olisi että mitä Carl Thomassonin isosiskolle tapahtui? v.1815 syntyneelle Anna Catharinalle? Ei ainakaan kuollut lapsena niinkuin taisi muille sisaruksilleen käydä.
(Carl Thomasson (Nyman) muutti sittemmin Hollolan kautta sepäksi Kalkkisiin)
Kaikkihan me olemme olleet aloittelijoita... Tervetuloa vaan joukkoon :) .
En ole Nastolan erityistuntija, mutta tässä alkuun pari yleisohjetta
1. Rippikirjojen seuraaminen taaksepäin on hyvä keino, joten niitä kannattaa ehdottomasti opetella lukemaan. Tässä muutama:
Rk 1729 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7006547
rk 1811 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7005710
rk 1779 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7004413
Tuomaan vanhemmat Aatami ja Leena näkyvät tässä viimeisessä linkissä Seppälässä v. 1780.
2. Lastenkirjat
Thomas s. 1780 näkyy tässä lastenkirjassa Pyhäntaan Seppälän talossa (oik. puol. keskellä):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7008312
Koska vanhemmat ja lapsi löytyvät Seppälästä, Tuomas on ilmeisesti siellä syntynyt. En osaa sanoa, miksi häntä ei löydy HisKillä, mahdollisuuksia on monia. Kirkonkirjat eivät ole täydelliset, HisKistä puhumattakaan.
3. Sitten kannattaa aina hakea vihkitieto, siitä voi saada viitettä syntymäpaikasta tai ainakin viimeisestä olinpaikasta. Tässä tapauksessa vihkitieto löytyy HisKilläkin:
11.12.1814 Pyhänt. Seppälä uk. b.s. Thom. Adamss. lb. d:en Lisa Johansd:r Willäch. Mattila
Tuomas on siis nuori mies ja talonpojan poika Pyhäntaan Seppälästä.
Voi herttileijaa,kiitos.Löysitpä nopeasti.
Niin; pitäisi opetella lukemaan kirkonkirjoja.yritin ottaa tolkkua esim. tuosta linkistä missä näkyvät Aatami ja Leena: en hahmottanut siitä paljoakaan :)Ja miksi ne papit ovat menneet suttaamaan noita nimiä ;) Kaikenlaisia yliviivauksia...
Mutta kiitos paljon.
Tuo digitaaliarkisto onkin uusi tuttavuus, täytyy perehtyä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nastola/rippikirja_1840-1850_tk1030_i/181.htm
Mitähän tässä mahtaa lukea? Tuossa olisi ilmeisesti v.1815 syntynyt Carl Thomassonin isosisko Anna Catharina,mutta onko hänen yläpuolellaan joku Nyman? Ja jos, niin ovatko he aviopari tms? Jotenkin siinä on viivalla heidät yhdistetty mutta en saa tolkkua. Ja mikä nimi tällä Nymanilla on? Minun silmäni lukevat että Yoks Ingrid Nyman 1809 :)
Törmäsin tähän ihan vahingossa kun yritin löytää Maria Lovisa Heddasdotterista(Carl Thomassonin vaimosta) jotain syntymätietoa ( 1.2.1824?, mutta ei näyttäisi olevan syntynyt ketään isätöntä Maria Lovisaa lähistöllä Hiskin mukaan).
Tämä on kiehtovaa mutta samalla niin pirullista ja turhauttavaa kun ei vaan osaa :)
Hiskistä löytyy seuravaa:
Nastola kast.
26.3.1846 29.3.1846 Pyhänt. Räykkil. Sp.t. Johan Nyman Anna Kaisa Thom.d. 31 Anders
alkup - ALKUPKOMM: + 7/4
Pietarin suom. srk.
19.10.1843 21.10.1843 Arbeiter Johan Dawids S. Nyman Anna Cath. Thomas Tr. Catharina (+15.2.44 Skworitz)
*4.1.1845 7.1.1845 Arbeiter Johan Daniels.S. Nyman Anna Catharina Thom. Tr. Anna (+5.3.45 in Skuoritz)
*6.9.1847 8.9.1847 Holola Arbeiter Johan Dawids S. Nyman Anna Catharina Thomas Tr. Catharina
t. Kari K
No Johan sentään :) Kiitos näistä! Olen nyt ihan sekaisin..Tuo Nyman-nimen ilmaantuminen pistää mietteliääksi. Luulin että isoisäni isä, Carl Thomasson,oli keksinyt sen ihan tyhjästä omaksi sukunimekseen.Liekö siis matkinut isosiskonsa miehen nimeä...Mahtaako tuo Pietarin Anna Catharina olla sama henkilö kuin Nastolassa esiintyvä? Kaikki nimet täsmäisi kyllä ihan sopivasti, vai liekö sattumaa.Nuo lasten syntymäajat ja paikat vain tuntuu hassuilta.
Mutta Maria Lovisa Heddantytärtä en vieläkään ole löytänyt syntyneeksi missään: voiko olla mahdollista että Maria Lovisalle olisi ilmoitettu syntymässä isä,mutta hän jostain syystä käyttäisi silti "Heddasdotter"-nimeä aikuisena?
Tässä näkyy Hedvig Andersdotter ja tyttäret Anna Lena, s. 4.5.1821 ja Maria Lovisa, s.1.2.1824 Nastolan rippikirjassa 1840-1849.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7007369
Tyttäret näkyvät myös lastenkirjassa 1821-1839
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7008932
Hedvig on sokea ja ruotuköyhä. Koska perhe näkyy sotilaiden sivulla luulen että Hedvigin vanhemmat ovat reservisotilas Anders Duktig ja vaimonsa Caisa Andersdotter Hollolasta.
Tyttärille en ole nähnyt isäehdokasta. Myös tyttäret jatkoivat traditiota. Anna Lena sai tyttären Anna Maria 1.6.1844 ja pojan Johannes 12.7.1848.
Maria Lovisa sai pojan Johan Gustav 31.5.1851 joka kuoli 13.8.1851 kuten lastenkirjasta näkyy.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7009426
Kiitos tuhannesti tästä! Onpa ollut elämä; sokea ja kaksi aviotonta lasta :(
Sukuni tarina on taas edennyt aimo askeleen eteenpäin. Kiehtovaa,kiehtovaa.
Vielä kerran, suurkiitos.
Mahtaako tuo Pietarin Anna Catharina olla sama henkilö kuin Nastolassa esiintyvä?
Johan Davidsson Nyman on muuttanut vaimonsa Anna Catharinan kanssa Pietarista Nastolaan joulukuussa 1845:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8094587
Pariskunta löytynee helposti rippikirjastakin. Pietarin kirkonkirjat ovat erinomaisen kauniit, suosittelen :). En tiedä heistä tämän enempää, mutta veikkaan että Pietari on ollut vain läpikulkupaikka.
Pietarin muuttoluetteloihin (kohdassa P) löytää ehkä helpoimmin tätä kautta:
http://digihakemisto.appspot.com/
Todella kaunista kaunokirjoitusta, ja selkolukuista! Jännästi nämä ovat rampanneet tuota Pietarin väliä, koska ilmeisesti Anna Catharina meni kuolemaan Pietarissa ,olin löytävinäni sellaisen merkinnän."Eheweib"ksi oli merkitty kuollessaan. 30 vuoden takainen lyhyt saksa on nyt tarpeen.
Kiitos taas kerran, olette te hyviä :)
Katselin Hedvigin vanhempia ja löysin heidät Kalliolasta (Kaljola siihen aikaan). Tässä lastenkirjassa Andersin lapset.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6205741
Viisi ensimmäistä lasta on ensimmäisen vaimon Caisa Johanssonin kanssa joka kuoli lapsivuoteeseen 2.5.1799.
Andersin, s. 1804 ja Johanneksen, s.1810 äiti on Sophia Elisabeth Jacobsdotter, s.9.3.1765.
Ensimmäisen lapsen Anna Helenan syntyessä 1787 oli Anders vielä Jacobsson koska ei ollut saanut sotilasnimeä. Sotilasnimi Duktig vaihtui sittemmin nimeksi Kall – luultavasti asuinpaikkakunnan mukaan kuten Sysmän Nikkaroisten sotilaista tuli Nick-nimisiä.
Andersin ja Caisan vanhempia voi vain arvailla. Yksi Anders Jacobsson on syntynyt 1760 Hollolassa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6200065
Caisan vanhemmat voisivat olla Noitalan Thomalan Johan Thomason ja Maria.
Hedvigin vanhempien jäljittämisessä voisivat lasten kummit antaa vihjeitä.
Tässä Anders toisen vaimonsa kanssa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6201182
Hollolan kirkonkirjoja on helpointa selata yllä annetun Appspotin kautta. Linkit Appspotiin ovat kuitenkin pitkiä joten käytän näitä lyhyempiä.
http://digi.narc.fi/digi/
Kiitos valtavasta vaivannäöstä.
Olenko pöllö kun katson tuota ekaa linkkiä Anders (Duktig) Kallin lapsia,niin näyttää että Hedvig on laitettu kuolleeksi 1806? Obiit anno.
Nick-nimestä: kun olin aikoinani Sysmän Karilanmaan kansakoulussa niin nikkaroislaisia kutsuttiin nikuiksi :)
Minä en edes katsonut sivun oikeata laitaa. Meni hyvät humalat hukkaan. Jostain syystä on HisKissä Hedvig laitettu kuolleeksi 60-vuotiaana.
Aika hauska merkintä: Hedvig Andersdr. Sold. andtäp 60-v :)
Nastolan kirjoissa oli tälle blind rotfattig Hedvig Andersdr:lle annettu joku numero (virallinen kirkonköyhän tunnus?)
(Tämän sivun merkinnät minulle muutenkin vaikeita)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7007839
Katsoin haudattujen luetteloa ja siellä lukee Sold: Kall joten luulen että on kyse 1792 syntyneestä Hedvigistä vaikka hän ei ollutkaan 60 vuotta.
Tuo kysymäsi linkki on vaikealukuinen. Pitkässä tekstissä olen lukevani L.L. äidin kohdalla ja Lönskaläge tyttären. Molemmathan saivat pari aviotonta lasta ja merkinnät siitä kulkivat kirkonkirjoissa kuolemaan asti.
Tyttären kohdalla tulkitsen nimen jälkeiseksi sanaksi "svagsynt" eli näkee heikosti.
Luulen että Hedvigin edellä lukee "Rotfattig" eli ruotuköyhä. En tiedä numeroitiinko itse köyhä vai ruotu. Ruotulaitoksesta vähän tarinaa oheisessa linkissä, mikä antaa myös vinkin naisten sokeudesta.
http://www.avoinmuseo.fi/nakemyksia/teema.php?id=10
Kiitos, nyt kun tulkitsit sen,niin hahmotan itsekin sen tyttären huononäköisyyden. Tämä on tunteita herättävä asia, naisparat. Kulkivat talosta taloon,voisin hyvin kuvitella myös aviottomien lasten syntymiseen liittyneen jonkinlaisen hyväksikäytön.
Tästä on hyvä jatkaa.
Taas pyydän apua:
Mitä tuossa Hedvig Andersdotterin rivillä lukee?
http://digi.narc.fi/digi/fetch_hqjpg.ka?kuid=7006359
PS. Tämä isoisän isoäiti olikin syntynyt v.1790 :) Sen takia häntä ei löytynyt,avulias tutkija hoksasi sen sukuhakurissa.
Erkki Kiuru
23.11.14, 01:15
Teksti ei oikein selviä minulle mutta alkaa kuitenkin "Varit vid Spinhuset..." eli ollut kehruulaitoksessa. Sehän oli naisille tarkoitettu työlaitos, jossa sovitettiin pienempiä rikkeitä, vaikkapa irtolaisuutta jne. Jos tuo merkintä löytyy aikaisemmasta/myöhäisemmästä rippikirjasta, niin siitä voisi asia selvitä helpommin.
Kiitos lukuavusta ! Voi tätä kirjainten sekamelskaa..Ja Heddan elämän ankeutta.
Raimo Latja
19.05.15, 17:48
Hei
Aloin seurata Forumia vasta nyt ja huomasin viime vuoden lopulta keskusteluketjun koskien Pyhäntaan Seppälää ja Carl Thomassonin vaimon Maria Lovisan s. 1.2.1824 äitiä Hedvig Andersdotteria. Siinä keskustelussa hänen juurensa johdettiin Hollolaan. Minä olen päätynyt toisenlaiseen näkemykseen. Seuraavassa perusteluni:
Maria Lovisa lähti 1840-luvun ensimmäisinä vuosina kotoaan piikomaan Pyhäntaan taloihin ja eräs ensimmäisistä saattoi olla Knechtilän talo (rippikirja 1840- s.172), mistä hän sitten muutti 1842 muutamaksi vuodeksi Asikkalan puolelle, mistä palasi 1845 Pyhäntaan taloihin. 1850-luvulla Maria työskenteli useissa Nastolan taloissa, rippikirja 1851- mm. s. 345, 346, 340, 13. Maria Lovisa vihittiin Carlin kanssa vuoden 1852 lopussa ja vuonna 1954 hän muutti Hollolaan. (Olen käyttänyt kysymysmerkkiä kohdissa, joista en ole saanut selvää.)
Mutta Hedvig-äidistä:
Nastola rippikirja 1840-1850 II s. 104
Pyhäntaka Soldater et Jägare
…..
Qp Hedvig Andersdr 1792 blind Rotfattig
qp. dotter Anna Lisa Heddasdr 4/5 1821
dr Maria Lovisa Heddasdr 1/2 1824 till Asickala1842
Ja edelleen:
Rippikirja 1829-1839 II s.106
Pyhäntaka Inhysningar
Frodigs Enka
Greta Mårtensdr kyrkfattig död 4/11 1831
Q.P. inh. dotter Hedvig Andersdr 179?
dotter Anna Lena Heddasdotter 4/5 1821 tjänar på Tupala
Ja:
Lastenkirja 1821-1839 s. 178
Pyhäntaka
QP Inhyses Qvinn Heddas ? barns
Anna Lena 4/5 1821
Maria Lovisa 1/2 1824
(kumpaakaan ei löydy kastettujen luettelosta!)
Ja:
Rippikirja 1818-1828 II s. 94
Pyhäntaka by
Förra Reserven, Torparen
…..
Förra Adlercreuts:
Anders Anderss Frodig 1756 död 26/1 1827
Enka ho Greta Mårtensdr 1760
dotter Hedvig Andersdr 1792 (paljon tekstiä, josta en saa selvää)
Ja:
Rippikirja 1811-1817 II s. 91
Pyhäntaka By
förre soldaten
förrä Adlercreuts:
Anders Andersson Frodig 1756 p. 94
hu Gretha Mårtensdr 1760
dotter Hedvig Andersdr 1790 till Asikkala 17/10 1814
(sivulla 94 on Andersin tytär Helena s. 1786, muutti Hollolaan)
Hiski kastetut Nastola:
13.12.1790 18.12.1790 Kåiskala Hannula Anders Anderss. Gretha Mårtensdr Hedvig
Anders oli alun perin Koiskalassa Hannulan torpan torppari, mutta joutui/lähti Adlercreutzin joukkoihin 1808-09 sodassa. Tästä en osaa sanoa mitään; en tunne näitä ruotusotamiesasioita ollenkaan.
Mielestäni tämä ketju osoittaa, että Hedvig on Nastolasta.
terv.
Raimo Latja
PS.
Wikipedia, https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Johan_Adlercreutz, luettu 17.5.2015: Hän toimi myös Suomen sodassa toisen prikaatin päällikkönä ja ylipäällikkö Klingsporin yliadjutanttina. Adlercreutzin ansioksi on laskettu se, että armeija ryhtyi tekemään vastarintaa Siikajoella ja Revonlahdella ja saavutti voitot Lapuan ja Alavuden taisteluissa.
Minä en ole alkuperäinen kysyjä vaan väärää tietoa antanut, koska väitin että Hedvigillä oli juuret Hollolassa.
Samassa ketjussa kyllä peruin puheeni ja totesin että jos olisin lukenut myös tämän lastenkirjan oikean laidan missä kerrotaan Hedvigin kuolleen 1806 niin olisi väärä väittämä jäänyt tekemättä.
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=6205741&kuvanumero=63&ay=874801&sartun=89347.KA&atun=247928.KA&amnimeke=Hollolan+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Lastenkirjat&aynimi=Lastenkirja+1796-1817&ay2=108283
Varmaan olet oikeassa Hedvigin vanhemmista mikä on tietysti mielenkiintoinen tieto kysyjälle.
Hei ja kiitos vastauksestasi !
Avulias sukututkija löysi Hedvig Andersdotterin puolestani kun huomasi että oikea syntymävuosi olikin 1790 eikä -92. Joten oikean henkilön jäljillä ollaan :)
Se mikä on todella mielenkiintoista on Heddan äidin juuret. Toinen sukututkija T.Laaksonen teki löydön että Margaretha Mårtensdotterin juuret veivät Pattijoelle / Olkijoelle /Liminkaan/ Raahen seutuville. Ja Grethan äidin isä(Christer Johansson Yli Sipola ent. Kauppinen) oli taas puolestaan päätynyt sinne Iisalmesta. Pitkän matkan olivat nuokin tehneet. Grethan isä käytti nimenään lankona taloon tulleena uuden kotinsa talonnimeä,Mårten (Matsson) Yli Sipola. Laihialla on syntynyt Mårteniksi sopiva poika,mutta asia pitää tutkia tarkemmin,syntymäaika täsmää.
On mielenkiintoista miten Mårten ja Margaretha yht´äkkiä pölähtävät Nastolaan lapsineen, ekan kerran heidät löytää Lappulasta,Nastolasta.
Oletko sattunut löytämään minne Asikkalaan Hedda meni 1814? En ole löytänyt häntä mistään Asikkalan kylistä/taloista. Ja mitä hän mahtoi tehdä kun ilmeisesti joutui Lappeenrannan kehruuhuoneelle sovittamaan syntejään. Naisparka.
T. Kalkkis-Päivi
Raimo Latja
25.05.15, 13:11
Hei
Mielenkiintoinen tämä yhteys Pattijoelle. Tiedätkö mihin asiakirjaan Laaksonen perustaa näkemyksensä Mårtenin yhteydestä tuonne? Liki neljän ja puolensadan kilometrin muuttomatka vaimon ja kolmen tyttären kanssa ei tuolloin ollut mikään yksinkertainen asia varsinkaan kun Nastolan rippikirjamerkinnät eivät kerro mistään kiinteästä yhteydestä esim. johonkin taloon tai henkilöön. Matkahan on tietysti voitu tehdä parin välietapinkin kautta. Mutta mentiinhän sitä tietysti jo paljon aiemmin Amerikkaankin asti :).
Kävin läpi vuosien 1769-1778 rippikirjan ja muita merkintöjä en löytänyt kuin tämän Lappulan. Edeltävästä rippikirjasta ei myöskään löytynyt mitään.
Hedvigin vaiheita Asikkalassa en ole toistaiseksi yrittänyt selvittää.
Terv.
Raimo
Heippa,
harmi ettei digitaaliarkisto pelitä,linkkini olivat sinne mutta
esim tämä:
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=7630691&kuvanumero=71&ay=1655612&sartun=211685.KA&atun=315520.KA&amnimeke=Raahen+seura
Tästä näkyy ko. perhe. Jossain rippikirjassa oli maininta että muuttivat "Siicajoelle", mutta sieltä ei löydy heistä mitään mainintaa.
T. Päivi N.
Ja v. 1774 Koiskalan kartano,lastenkirjassa on merkintä lapsista jossa ilmeisesti pojan nimen kohdalla Ost.bottn.(tulkittiin se merkiksi mistä olivat tulleet) Pojasta tuli myöhemmin sotilas,Henric Tjäder,jos en väärin muista.
+ 1768 Koiskalan Rekolasta löytyvät Mårten ja Margaretha.Ja myöhemmin he muuttivat Orimattilaan ja sieltä vielä kukaties minne :) Vaikka oli jo ikääkin.
Toivottavasti en sotkenut asioita; minua hämää kun Margaretoja on kahdessa polvessa.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.