PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Mikä herätysliike?


Talollisen vaimo
23.10.14, 09:54
Saarijärvellä vaikutti ainakin 1800-luvun loppupuolella herätysliike, jossa lapsia ei kastettu eikä viety ev.lut. seurakunnan kirjoihin. Onko jollain tietoa, mikä liike tämä on ollut, ja erityisesti, milloin se olisi aloittanut toimintansa? Kuuleman mukaan ainakin Lanneveden suunnalla ollut jäseniä.

Eeva

Anssi K.
23.10.14, 17:01
Olisikohan näistä apua?

http://www.saarijarvenseurakunta.fi/fi/osallistu/heratysliikkeet/?id=149

http://viitasaari.ekirkko.fi/00010205-fl-vesa-holm

Ensimmäisessä siis nykyinen toiminta ja jälkimmäisessä linkissä Viitasaarella vaikuttaneet herätysliikkeet, mainitaan myös Saarijärvellä vaikuttaneita liikkeitä. Oliskohan kyseessä evankelisuus...?

pekkatapani
23.10.14, 19:40
Tuollainen kastekäytäntö ei ole kuulunut koskaan evakeliseen herätysliikkeeseen.

Talollisen vaimo
24.10.14, 06:54
Kiitokset vinkeistä. Arvelisin, että kyse on jostakin ev.lut. kirkon ulkopuolisesta herätysliikkeestä, eiköhän muuten lapset olisi kastettu.
Kuulin kerrottavan, että jotkut 1800-luvun puolella syntyneet henkilöt eivät tämän takia olisi tienneet syntymäpäiväänsä, kun sitä ei oltu mihinkään kirjattu ylös.

Eeva

pekkatapani
24.10.14, 09:50
Etsimänne herätysliike saattaa olla Vapaa evl.seurakuntaliitto, joka "lähti" Evankelisuudesta erilleen vuosisadan vaihteessa. Kastamatta he jättäneet lapsiaan, vaan kun olivat seurakunnan ulkopuolella ratkaisunsa suhteen, niin nimet myöskin jäivät kirjaamatta kirkonkirjoihin. Mahdollisesti." Karstulan Kirja" antaa tähän vastauksen seurakuntaa käsittelevässä osassaan.

Essimi
24.10.14, 23:08
Myös Vapaakirkko saattoi olla yksi mahdollinen ja ehkä Baptistit? Vai kutsutaanko niitä herätysliikkeiksi? Helluntailaisuus on kai vähän nuorempi liike?

Inkaset
26.10.14, 14:08
Saarijärvellä vaikutti aikanaan "Erämaan profeetta" Heikki Lulli, joka syntyi Saarijärvellä 1826, oli seppä ja toimi pyhäkoulunopettajana Lannevedellä omassa torpassaan. Hän kuoli siellä 1880. Heikki Juhonpoika Lullista todetaan, että hän oli syvästi uskonnollinen, oli Saarijärven seurakunnan jäsen, pyhäkoulumestari, jonka työ on ollut suureksi siunaukseksi Saarijärven kirkolle juuri siinä, ettei kirkosta eroamisia ole tapahtunut.

Samaan Saarijärven/Lanneveden uskonnolliseen liikkeeseen liittyy 1858 syntynyt Harald Fagerlund, joka jatkoi pyhäkoulua Lannevedellä Heikki Lullin kuoltua. Fagerlund oli tutustunut Saarijärvellä käydessään liikkeeseen, josta käytettiin nimiä Laihan usko, Kairahdan lahko ja lopuksi Fagerlundin usko. Fagerlundin toimia Saarijärvellä tutki tuomiokapitulikin, joka antoi ankarat varoitukset. Saarijärven kirkkoraadin edessä hän sai ankarat nuhteet tottelemattomuudesta ja hävyttömästä käytöksestä. Hän alkoi vähitellen perääntyä opetuksessaan, sai kansakoulun opettajan paikan Pirkkalasta ja palasi uskonveljiensä luo Lannevedelle peruuttamaan julkisesti oppiaan. Fagerlund kuoli Viipurissa metodistiseurakunnan jäseneksi liittyneenä 1911.

Lisätietoa: Lullien Sukuseura ry:n julkaisu "Lullien seppä" N:o 1 (joulukuu 1959) ja Saarijärven seurakunnan pastorina vuodesta 1926 toimineen P G Leikkosen kirjoittama "Saarijärven seurakunnan vaiheita" (julk. 1930).

Minulla olevasta aineistosta ei käy ilmi, jätettiinkö lapsia kastamatta ja kirjoihin viemättä.

Terveisin Inkaset

Talollisen vaimo
28.10.14, 19:24
Tämä Fagerlundin "lahko" sopisi ajallisesti, täytyypä selvitellä,sitä lisää. Kiitos!
Eeva

Inkaset
03.11.14, 14:24
Nyt sain käsiini P G Leikkosen kirjan "Saarijärven seurakunnan vaiheita" (julk. 1930) ja lainaan muutamaa kohtaa:
- Mistä johtui tämä vastustus, joka kirkon taholta kohtasi tätä liikettä (Fagerlundin uskonveljet)? Etupäässä sen vihan ja parjauksen vuoksi, jota siinä harjoitettiin kaikkea kirkollista järjestystä ja ennenkaikkea evankeelisluterilaista uskontoa kohtaan. Lahkolaiset pilkkasivat kirkon oppia.
- Sakramentteja he vieroksuivat. Tosin he hyväksyivät kasteen oman lahkon henkilöiden toimittamana: Sentähden he jättivät lapsensa kirkollisesti kastamatta ja vain jossain tapauksissa voitiin ne merkitä kirkon kirjoihin "hätäkastettuina".
- Avioliittoa he eivät tahtoneet solmia lain mukaan, vaan elivät usein laittomissa suhteissa yhdyselämää, samoin kaikkia muitakin kirkollisia toimituksia he vieroivat.
- Liike ei levinnyt Saarijärvellä juuri ulkopuolelle Lanneveden ja Kiimasjärven kylien. Se ei myöskään ole jatkunut, vaan kuolee sen mukaan, kuin sen kannattajat poistuvat tästä elämästä. Yleensä ei lahkossa olleiden lapset ole liittyneet vanhempainsa uskonkäsityksiin, vaan ovat rippikouluikään tultuaan kastattaneet itsensä ja käyneet rippikoulun kirkon pappien edessä yhtyen seurakuntaan.
- Uskonnonvapauslain tultua olisi luullut, että lahkolaiset olisivat luopuneet heille vastenmielisen kirkon yhteydestä. Näin ei kuitenkaan käynyt Saarijärvellä.

Terveisin Inkaset

pekkatapani
05.11.14, 23:08
Myöhäisiltaa Inkaset!
Kiitos mielenkiintoisesta tiedostasi! Lukemassani "Karstulan Kirjassa" varmaan tuotakin asiaa käsiteltiin.