Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Stark-suku
Anna Brita Stark s. 16.11.1858 Alatornio k.02.07.1891 Kemin mlk. Etsin Stark-suvun tietoja ja mm. Anna Brita Starkin vanhempia ja heidän sukua.
Hei mun tutkimuksissa on monta Stark nimistä Kemin mlk:sta, vaan kaikki vanhempia, kuin oma henkilösi.
Minun isäni isoäiti oli Ida *1864 syntynyt Johanna Stark jonka isä oli tullut Kemijärveltä Kemiin. Kerro lisää kenen likkaa sinä olet etsimässä?
Anna Brita Stark s.16.11.1858 Alatorniolla ja mennyt naimisiin Johan Jaakko Tiekson s.07.11.1853 kanssa. Minun tietojen mukaan Anna Brita saanut sukunimen Stark ilmeisesti talon mukaan. Annan Brita isä on minun tiedon mukaan Petter Eskola ja äiti Eva Stark s.08.02.1832.
Ei nyt ihan heti kuullosta tutuilta nimiltä, pitää tarkistaa muistiinpanoista.
Alatorniosta nämä meidänkin Starkit ovat lähtöisin.
Palataan.
Starkin talon hajanaisia mainintoja:
Vuodesta 1852 Alatornion Ruottalan Starkin tilalla isännöi Petter Abram Pekanpoika Eskola (29.3.1834) ja Eva Catarina Josepintytär (6.2.1832) tyttärensä Anna Britan (16.11.1858) kanssa. Petteri Abram Eskola oli alatorniolaisten Pehr Eskolan ja Annan poika. Petteri vihittiin Evan kanssa 24.1.1858. Ilmeisesti Eva Catharinan vanhemmat eli Joseph Adaminpoika Tuulois (16.3.1810) ja vaimo Brita Pekantytär Järkkä (1801) sekä tytär Eva Catharina (6.2.1832) ja hänen avioton poikansa Johannes (19.7.1855) muuttivat Starkille Hönästä kun Lahdenkauppi Kemistä osti Hönän maat. Starkkia omisti lisäksi Henrik Johaninpoika Herva Kemistä ainakin vuosina 1852 - 1859.
Tilalla isännöi edelleen Petter Eskola (24.3.1834) perheineen. Lapsia lisääntyi vielä 1870 luvulla seuraavasti: Greta Mathilda (23.2.1870), Edvard (19.3.1872 *15.5.1872), Matti Edvard (12.4.1873) ja Arvid (27.12.1875). Starkki oli 1869 – 1880 kahdella omistajalla eli tilan isäntä omisti puolet ja kanssaomistajana ½ osalla oli Henrik Keskiherva Kemistä. Isäntä Petteri Abram Pekanpoika Eskola (29.3.1834) hukuttautui 8.8.1883. Vaimonsa Margareta Johanintytär Kokkila oli kuollut jo 31.1.1881 ja Petteri oli vihitty vielä Puolangalta tulleen Anna Lisa Kekosen (10.8.1854) kanssa ja tähän suhteeseen liittyy murhenäytelmä, joka johti Petterin kuolemaan. Taloon jäivät ainoastaa poika Matti Edvard Pekanpoika (22.4.1879) ja sisarensa Greta Mathilda Petterintytär (23.2.1870) joka vihittiin Kemiin 1891.
Starkkiin jäi isännäksi murhenäytelmän jälkeen Petter Abram Eskolan ja Margareta Johanintytär Kokkilan poika Matti Edvard Petterinpoika Stark (22.4.1873) ja talossa asui hänen sisarensa Maria Elmina Petterintytär Stark (20.5.1879), joka kuoli 12.1.1899. Starkin taloon olivat muuttaneet tämän trgedian jälkeen Niilo Niilonpoika Mäki (29.2.1856) ja Maria Erika Pekantytär Herajärvi ent. Kokkila (13.7.1861), mutta Niilo kuoli jo 5.3.1893 ja Maria Erika Pekantytär (13.7.1861) vihittiin 4.1.1895 vielä Hönän isännän Matti Aaronpoika Knuutin (24.1.1850) kanssa kun Matin vaimo Priita Matilda Antintytär Lahdenkauppi (12.1.1845) kuoli 2.6.1893. Vuonna 1905 Starkin eli Tarkkalan omistivat Pekka Pekanpojan perilliset ja toisen lainhuudon haki 28.4.1894 kanssa-asukas Matti Knuuti (1850) ja vaimo Maria (1860) sekä lapset Matti (1888), Arvid (1783), Ida (1885), Emma (1887) ja Väinö (1883). Vuonna 1910 Tarkalla mainitaan ainoastaan Juho Saunakangas ja vaimo Brita.
Virheitäkin saattaa olla...
No nyt nostan tassut pystyyn - ei kyllä osu ihan nopealla mietinnällä. Mutta jos nämä johtolangat yhtyvät sukuuni, niin kerron sitten. Kiitos Outi ja Tekari52
Starkin talon hajanaisia mainintoja: Kiitokset Outille hyvästä selvityksestä, jonka perusteella sain varmistettua olevani oikeilla jäljillä suvun tutkinnassa. Tuohon aikaan on tuo sukunimi muuttunut jatkuvasti niin on joskus vaikea pysyä tutkintalinjalla mutta yhteistyöllä nämä sujuu hyvin.
On aina ihanaa, kun joku saa varmistuksia tutkimuksiinsa. Kannatti sörkätä tammikuista viestiä.
On totta, että sukututkimus on mitä suuremmassa määrin yhteistyötä ja itsekin olen pitkälti avun saajana yleensä. Haasteita lisää erityisesti se, että henkilöillä on voinut olla elämänsä aikana viisikin eri sukunimeä.
Starckin tila oli käsittääkseni sotilastorppa ja ensimmäinen tietämäni asukas oli Niilo Henrikinpoika Stark (1721) ja taloon liittyvät sotilasnimet Tjäderhane, Jägare (mainittu Niilon hautaustiedoissa 24.4.1788) ja Je(ä)rntand. Niilon poika käytti ainakin nimeä Drufhagel.
Ehkä vielä yhtehen tullaan - mun Stark-henkilöt tulevat alunperin Kemijärveltä ja äidinpuoli on Azinkejä.
Eikös Kemijärvelläkin ollut Tiederhaneja. Sen verran olen siellä suunnalla törmäillyt sukulaisten etsinnöissä kun sieltä ne Kemijärveltä ovat tulleet omatkin esiäidit Kiviniemen Susanna ja Suopangin Kaisa.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.