Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kymin vouti Erik Storck syntyjään Turusta?
Robinson Korhonen
12.10.14, 16:02
Sekalaisten muistiinmerkintöjeni perusteella näyttäisi, että Erikin juuret saattaisivat viedä Turkuun..
Erik Hansson löytyy tuomiokirjoista Viipurin pikkutullin inspehtoorina jo vuonna 1638 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198253 ja jatkaa samassa työssä ainakin vuoteen 1644
Vuonna 1640 ”inspectoren öfver Lille Tollen” Erik Hansson vastaa Johan Cröellille tältä ja tämän vaimolta häihinsä saamansa ”espanjanviinin” maksusta (84 tuoppia!). http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198375 Erikin vaimoksi mm. Matti Walta mainitsee Mikkelin kirkkoherran Martinus Thomaen tyttären Elinin. Elinin äiti oli Elin Hansdotter ensimmäisessä aviossaan.
Pian tämän jälkeen käsitellään ”här nu warande inspectoren öfver Lille Tollen Erich Hansson Stårck”:n 80 dalerin velkaa, jotka tämä on luvannut maksaa Henrich von Brokenin langolle Peter Thesleffille. Seuraavassa Turussa laaditussa käsikirjoituksessa (handskrifft) allekirjoittanut Erich Hansson Stårck tunnustaa saaneensa omalta langoltaan Peter Jesenhusilta 80 daleria kuparirahaa Peter thesleffille maksettavaksi. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198381
Tästä eteenpäin Erich Hansson esiintyy voutina tai entisenä voutina joskus sukunimen kanssa ja joskus ilman. Matti Wallan mukaan hän oli Kymin kihlakunnan vouti 1645-1648. Elossa hän on ainakin vielä 1655, mutta kuollut 1657.
Erikin lankoja vaimonsa sisarten kautta ovat ainakin säämiskäntekijä Tönnes Hübbers ja luutnantti Johan Blöth. Vaimonsa veli oli muuan pappismies her Andreas Martini.
Erik Hansson Storckilla oli poikansa vouti Gabriel Storckin lisäksi myös toinen poika Erik, joka mainitaan vänrikkinä 1679 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11303033 Samassa jutussa mainitaan Gabrielin langoksi herra Petrus Fabritius. Tässä vielä kopio Petrus Fabritiuksen itsensä kirjoittamasta kirjeestä v.1679 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11303037 Ilmeisesti aiemmin mainitun vänrikin vaimo ”fändrichen Stårckens Catharina Fabritia” oli leskenä elossa Viipurissa vielä 1708 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11342337 Olivatko Storckin veljekset naimisissa Fabritiuksen sisarusten kanssa?
Eräällä autuaaksi mainitulla Erik Hanssonilla oli myös tytär Elin, joka mainitaan Viipurin kämnerioikeudessa 1669 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11302510 jolloin hän on vastaamassa laittomasta tupakanmyynnistä. Kuuluuko hän samaan sukuun ei ole laisinkaan varmaa.
Kaikkein kiinnostavinta edellä esitetyssä on kuitenkin henkilö nimeltä Peter Jesenhus. Mikäli hän on sama henkilö kuin Turun porvari ja pormestarinakin mainittu Peter Jesenhusen, niin lankousnimitys voisi saada selityksen varsin vaivattomasti Tor Carpelanin Turun porvarissukuja käsittelevästä artikkelista ÅBO I GENEALOGISKT HÄNSEENDE 1600- OCH BÖRJAN AF 1700-TALEN.
Peter Jesenhusenilla ei näyttäisi olevan sisaruksia, ja hänen 1. puolisonsa oli nimeltään Beata Hansdotter. Beatalla puolestaan oli useampia sisaruksia mm. veli Erik, josta Carpelanilla ei ole nimen lisäksi muita tietoja listattuna. Heidän vanhempansa olisivat Turun porvari Hans Hansson ja vaimonsa Kirstin Johansdotter. (släkten ”Hansson” (Purmerus/Burgman) nro 14.) http://pastebin.com/cum1zuw7
Voiko tämä mennä näin, ja mistä se tuo nimen Storck/Stårck käyttöönotto sitten johtuisi? Kuka tietäisi lisää Turun porvarissuvuista 1600-luvun alkupuoliskolta. Itselleni ne ovat tuiki tuntemattomia, vielä.
terv: Antti
Jouni Kaleva
12.10.14, 18:44
Voisikohan sitten Rautalammin khra. Simon Erici Storchovius kuulua tähän perheeseen?
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=607
Liittyisikö jotenkin Brita Storkiin jonka avioliitoista on käyty keskustelua. Storch tarkoittaa saksankielessä haikaraa. Hans Platz vihittiin toiseen avioon n. 1596 Brita Henrikintdr Storkin kanssa. Ensimmäinen puoliso oli 1592 kuollut Hans Platz. Brita kuoli 1621. Hänen isänsä sanotaan olleen Tartolainen tai vaihtoehtoisesti Tallinanlainen kauppias. Talinnan kauppiaan sanotaan olleen Wermlantilaista rälssisukua Ramstadin tilalta Ny Pitäjästä.
Olavi
Robinson Korhonen
12.10.14, 19:24
Voisikohan sitten Rautalammin khra. Simon Erici Storchovius kuulua tähän perheeseen?
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=607
Voisipa hyvinkin. Linkkisi avittamana löysin myös Tommy Koukan selonteon Storckovius-suvun alkujuurista http://personal.inet.fi/koti/tommy.koukka/esitelma.htm joka vaikuttaa varsin kiinnostavalta. Kiitos!
Näkisin että Erik Hansson Storckin lankoussuhde turkulaiseen Peter Jesenhuseniin tukee Koukan hypoteesiä Erikin isyydestä tämän nimenomaisen Turku-linkin kautta. Vaikka mitään tämä ei vielä todista, niin merkit on aika lupaavia. Lankouskäsitteen laajuus ja mahdolliset useammat puolisot sekä mahdolliset tuntemattomat sisarukset pitävät kyllä varpaillaan minkään "varman" tiedon suhteen :)
pitänee jatkaa penkomista!
Hei löytyi lähdekin;
Tommy Koukan pitämä esitelmä Storckovius-suvun sukujuhlassa 18.7.2009
Simon Erikinpoika Storckovius syntyi todennäköisesti 1620-luvulla melko varakkaaseen perheeseen, koska hänen vanhemmillaan oli varaa laittaa poikansa opiskelemaan Turun vastaperustettuun akatemiaan. Akatemian oppilasluetteloissa mainitaan vuosien 1645 ja –51 välisenä aikana Simon Erici Aboensis eli Simon Erikinpoika Turkulainen. Valmistumisensa jälkeen hän toimi Rautalammin kappalaisena yli 20 vuoden ajan vuoteen 1676. Lisänimi Aboensis viittaa Simonin turkulaiseen syntyperään ja hänen on oletettu olleen jonkun Erik-nimisen turkulaisen porvarin eli kauppiaan poika. Mielenkiintoinen kysymys on, kuka oli tämä Erik-niminen isä?
Mahdollisesti Simon Erikinpoika kuului Storck-nimiseen sukuun ja papiksi valmistuttuaan olisi ottanut sukunimeen papillisen päätteen –vius. Ruotsinkielinen sana stork tarkoittaa haikaraa. Mikäli Simonilla on ollut talonpoikaistausta, hän on voinut kuulua suomalaiseen Haikaran sukuun tai etunimestä Torkkeli juontuvaan Torkko-sukuun. Todennäköisemmin hänen voidaan kuitenkin arvella olleen säätyläistä alkuperää.
Viipurissa mainitaan vuonna 1638 pikkutullin tarkastajana eräs Erik Hannunpoika Stork, joka toimi sittemmin 1640-luvulla Kymin kihlakunnan voutina. Hän sopisi ajankohdan vuoksi erinomaisesti Simon Erikinpoika Storckoviuksen isäksi. Säilynyt lähdeaineisto ei kuitenkaan tunne Erik Storkilla Simon-nimistä poikaa, ja Simonin merkitseminen turkulaiseksi ei tue Erik Storkin isyyttä, joskin eräitä muitakin ylioppilaita on merkitty oppilasluetteloihin turkulaisiksi, vaikka he olivat lähtöisin muualta.
Turusta ei valitettavasti ole löytynyt Simonin isäksi sopivaa Erik Storkia. Mielenkiintoista ja Simonin taustan kannalta ehkä ratkaisevaakin on, että Turussa mainitaan kuolleen vuonna 1621 eräs Brita Henrikintytär Stork, joka oli aviossa Turun kaupungin ykköspormestarin Hans Platzin kanssa. Britan aikaisempi puoliso oli Henrik Schaeffer, joka toimi kuningas Juhana III:n asiamiehenä 1500-luvun loppupuolella. Heillä oli poika Henrik Schaeffer, joka mainitaan vuoden 1632 porvariluettelossa ja jonka jälkeen luetteloon on merkitty eräs Erik Skepper. Schaeffer-nimi on välillä merkitty muotoon Skepper, joka merkitsee laivuria. Oletuksena voidaan esittää, että Erik Skepper oli Henrik Schaefferin veli ja Brita Henrikintytär Storkin poika ja edelleen Simon Erikinpoika Storckoviuksen isä. Näin ollen nimi Storckovius olisi periytynyt Simonille hänen mahdolliselta isoäidiltään Brita Henrikintytär Storkilta. Sukunimien periytyminen naisten kautta ei ollut mitenkään harvinaista tuohon aikaan. Brita Henrikintytär Storkin suku on todennäköisesti ollut lähtöisin Ruotsista Värmlandin Nyn pitäjän Ramstadin tilalta, jossa sukua tunnetaan 1400-luvun alkupuolelta lähtien ja jonka suvun jäsenten vaakunassa on ollut haikaran kuva. Varmuudella tiedetään erään tämän Ramstadin tilalta lähteneen sukuhaaran saapuneen Suomeen ja saaneen aatelisarvonkin.
Simon Storckoviuksen sukutausta jää siis toistaiseksi arvailujen varaan. Hänen isänsä on voinut olla joko Erik Hannunpoika Stork tai Erik Skepper, mutta mahdollista on, ettei kumpikaan heistä ollut Simonin isä. Toivottavasti jatkotutkimukset tuovat lisävalaistusta sukutaustaan. Myös dna-testeistä saattaisi olla apua sukutaustan selvittämisessä. Dna-testauksessa avainasemassa ovat kaikki ne, jotka ovat suorassa isälinjassa Simon Storckoviuksen jälkeläisiä.
Näistä esittämistäni oletuksista kantaisämme Simon Erikinpoika Storckoviuksen syntyperästä on mahdollista lukea tarkemmin julkaisemastani noin 500-sivuisesta Storckovius-suvun sukukirjasta, joka sisältää Simonin jälkeläisiä 1900-luvun alkuun.
Bodniemi37
13.10.14, 11:13
Erik Hansson Storckilla oli poikansa vouti Gabriel Storckin lisäksi myös toinen poika Erik, joka mainitaan vänrikkinä 1679 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11303033 Samassa jutussa mainitaan Gabrielin langoksi herra Petrus Fabritius. Tässä vielä kopio Petrus Fabritiuksen itsensä kirjoittamasta kirjeestä v.1679 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11303037 Ilmeisesti aiemmin mainitun vänrikin vaimo ”fändrichen Stårckens Catharina Fabritia” oli leskenä elossa Viipurissa vielä 1708 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11342337 Olivatko Storckin veljekset naimisissa Fabritiuksen sisarusten kanssa?
Tietokannastamme löytyy rykmentinkirjuri (1670) ja kruununnimismies (befallningsman) Gabriel Stårck, joka on aikoinaan kiinnostanut itseäni jälkimmäisen puolisonsa Katarina ?Andersintytär Strandenian vuoksi. Gabriel Stårckin pso 1:o oli Maria Fabritia, jonka olen näemmä löytänyt Gabriel Laguksen Viipurin historiasta (Ur Wiborgs historia II:1, s. 69). Stårckin veljekset näyttävät siis ihan ilmeisesti olleen naimisissa sisarusten kanssa.
Petrus Fabritiuksesta olen ollut aikoinaan kiinnostunut sen vuoksi, että hänen äitinsä Brita Hermigier oli esiäitini Agneta Andersintyttären ensimmäisen aviopuolison Sigfridus Matthiae Hermigierin sisar. [Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että olen itsekin jonkun Fabritiuksen tai Fabriciuksen jälkeläinen, sillä esi-isäni (tosin ns. väärän koivun takaa) Fredrik Maranderin äiti oli Kirvun kappalaisen Henricus Henrici Maranderin pso 2:o Elisabet Fabricia (Taipalsaaren kappalaisen Aron Fabriciuksen tytär?)].
Petrus Fabritiuksella näyttää olleen seitsemän sisarta (lähdemerkintä puuttuu, tieto lienee löytynyt Bergholmin sukukirjasta, jonka digitoitua versiota en tähän hätään verkosta löytänyt, liekö poistettu?). Kuopiossa menehtynyt Kirstin Fabritia näyttäisi kuuluneen samaan sisarusparveen:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/5l6d4t?fi+0248+haudatut+1821) 9.3.1729 Putusalmi dr. Kirst. Peersdr. Fabritia 89
omainen: sahl.prapositi Dni Petri Fabriti
Adelsvapen-wiki, http://www.adelsvapen.com/genealogi/St%C3%A5rck_nr_233, pitää katselmus- ja rykmentinkirjurina sekä nimismiehenä toiminutta, Viipurin läänissä 1690-luvulla syntynyttä ("född 1695 (1693?) 8/10 i Viborgs län") Gabriel Stårckia aatelissukuun 233 kuuluvana (Taulu 8). Sukukytkös vaikuttaa löytämiesi uusien tietojen valossa virheelliseltä. Ilmoniemi mainitsee Gabriel nuoremman artikkelissaan Bruuninpoika - Brunou, http://finlander.genealogia.fi/sfhswiki/index.php/Genos_1934_vol_5_5_88.htm, sillä hänen puolisonsa oli sortavalaisen kauppiaan Johan Wenanderin ja Sidonia Bruunintyttären Anna Maria -tytär.
Erik Hansinpojalla lienee ollut myös Hans-niminen poika, joka toimi Viipurin kämnerinoikeuden jäsenenä 1670-luvulla (Lagus, Gabr. Ur Wiborgs historia II:1, s. 69, tieto pitää tarkistaa). Hän meni naimisiin Sylvester-suvun kantaisän Johanin lesken Katarina Staffanintyttären kanssa (Lagus).
Terveisin,
Jouni Kaleva
13.10.14, 17:30
Tommy Koukan pitämä esitelmä Storckovius-suvun sukujuhlassa 18.7.2009
....Turusta ei valitettavasti ole löytynyt Simonin isäksi sopivaa Erik Storkia. Mielenkiintoista ja Simonin taustan kannalta ehkä ratkaisevaakin on, että Turussa mainitaan kuolleen vuonna 1621 eräs Brita Henrikintytär Stork, joka oli aviossa Turun kaupungin ykköspormestarin Hans Platzin kanssa. Britan aikaisempi puoliso oli Henrik Schaeffer, joka toimi kuningas Juhana III:n asiamiehenä 1500-luvun loppupuolella. Heillä oli poika Henrik Schaeffer, joka mainitaan vuoden 1632 porvariluettelossa ja jonka jälkeen luetteloon on merkitty eräs Erik Skepper. Schaeffer-nimi on välillä merkitty muotoon Skepper, joka merkitsee laivuria. Oletuksena voidaan esittää, että Erik Skepper oli Henrik Schaefferin veli ja Brita Henrikintytär Storkin poika ja edelleen Simon Erikinpoika Storckoviuksen isä. Näin ollen nimi Storckovius olisi periytynyt Simonille hänen mahdolliselta isoäidiltään Brita Henrikintytär Storkilta. Sukunimien periytyminen naisten kautta ei ollut mitenkään harvinaista tuohon aikaan.
Tuossa Brita Henrikintr. Storkia koskevassa esityksessä on "valuvika". Brita ei ollut lainkaan Henrik Schaefferin vaimo.
Henrik Scheperistä tuli Turussa Schaefer-suvun kantaisä. Hänen leskensä Anna Hannuntytär meni uusiin naimisiin saksalaisen kauppiaan Hans Platzin (k. 1620) kanssa; Platz oli Turun pormestarina vuosina 1616 - 1620. Ensimmäisen miehensä kuollessa Anna Hannuntyttärellä oli kruunulle toimitetuista tavaroista saatavia 1000 taalaria, mikä oli vielä saamatta yhteensä 7 375 taalarin velasta. Saamistensa takuiksi Anna Hannuntytär ja Hans Platz saivat kaksi taloa, Koriston kylässä ja Kaarinan pitäjässä. Hans Platz ja hänen poikansa omistivat Koriston v:een 1625 saakka.(Turun kaupungin historia 1521-1600, Nide 1, Olavi Nikula; s.320-323)
Vuonna 1594 Henrik Skepparen leski Anna Hannuntytär sai tähän yksinäistaloon verovapauden korvaukseksi miesvainajansa kruununsaatavista. Seuraavasta vuodesta alkaen omisti näin syntynyttä rälssitaloa Annan uusi mies, turkulainen porvari Hans Platz. (REA,s. 504 ja 514. - VSM, s. 477. - VA 221, 1165, 1461, 1495, 1580 ja 1591.)(Kaarinan Pitäjän historia I, Aulis Oja, s. 238)
Siis Anna Hannuntytär ja Hans Platz vihitty n. 1594-95. Ja Anna kuoli melkein välittömästi eli haud. Turussa 8.10.1595. (Sopisi jopa epäillä että olisi kuollut raskauden tai synnytyksen komplikaatioon, joten on eptäodennäköistä, että tästä aviosta olisi jäänyt yhtään lasta.)
Vasta tämän jälkeen, noin 1596 Hans Platz nai Brita Henrikintr. Storkin.
Siispä Brita oli noille Schaefferin (jo aikuistuneille lapsille) vain äitipuoli. Itse olen kirjannut näitä Schaffer-lapsia vain Henrikin ja Hansin. Pitäisin epäuskottavana, että siellä olisi ollut vielä Erik-poika, joka olisi hylännyt sekä isänsä (Schaffer) että isäpuolensa (Platz) hyvämaineiset nimet ja ottanut äitipuolensa nimen (Stork, jossa toki ei myöskään häpeilemistä).
Henrik Scheffer, född i Mainz av samma gamla patriciska släkt som adl. och frih. ätterna von Scheffer och Scheffer, men utan känt samband med dem. Kom till Sverige och blev konung Johan III:s faktor eller agent i Finland. Gift med Brita Henriksdotter Storck i hennes 1:a gifte (gift 2:o med borgmästaren i Åbo Hans Platz i hans 2:a gifte, död 1620), död 1621 [4].
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Heerdhielm_nr_1258
Jouni Kaleva
14.10.14, 17:11
Henrik Scheffer, född i Mainz av samma gamla patriciska släkt som adl. och frih. ätterna von Scheffer och Scheffer, men utan känt samband med dem. Kom till Sverige och blev konung Johan III:s faktor eller agent i Finland. Gift med Brita Henriksdotter Storck i hennes 1:a gifte (gift 2:o med borgmästaren i Åbo Hans Platz i hans 2:a gifte, död 1620), död 1621 [4].
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Heerdhielm_nr_1258
Tuossa on lähteenä Elgenstiernan julkaisu vv 1925-36. Siinä on taas lähdeviite At(Sch), joka tarkoittaa painamatonta lähdettä, joka on ollut Anrepin "Ättartaflorien" (1858-64) taustatietoina: "anteckningar i B. Schlegels interfolierade exemplar" -- mitä tuo nyt sitten tarkoittaneekaan, oletan, että Sveriges Riddarhusetin oma arkisto kyseessä.
No nyt tässä yksityiskohdassa on selvästi jo vanhentunut tieto. Ei ihme, jos Hans Platzin eka, noin vuoden kestänyt avio Anna Hansintyttären kanssa on jäänyt rekisteröitymättä, kaiketi siitä aviosta ei lapsiakaan syntynyt (?). Mutta nyt meillä on edellisessä viestissäni viittaamani lähteet, jotka tämän todistavat.
Tommy Koukka
16.10.14, 15:05
Tämä onkin erittäin mielenkiintoinen viestiketju, sillä Rautalammin kappalaisen Simon Erici Storckoviuksen alkuperää on tullut selviteltyä ja pohdittua jo pidemmän aikaa.
Jounin viesteistä tulikin nyt selkeästi ilmi, että Brita Henrikintytär Storkin ainoa puoliso oli Hans Platz, jonka edellinen puoliso Anna Hannuntytär oli ollut aviossa Henrik Schaeferin kanssa. Eli oletukseni Erik Skepperistä Simon Erici Storckoviuksen isänä tuntuu entistä epätodennäköisemmältä.
Eerik Hannunpoika Storck voisi hyvin sopia Simon Erici Storckoviuksen isäksi. Nämä Antin löydökset tukevat entisestään tätä oletusta. Eerik Hannunpoika Storckilla on siis todennäköisesti ollut yhteyksiä Turkuun. Simon Erici (Aboensis) mainitaan Turun akatemiassa jo 1640-luvun puolivälistä alkaen ja Rautalammin kappalaisena vuodesta 1653, joten hän lienee syntynyt vuoden 1630 tienoilla. Jos Eerik Storck avioitui vuoden 1640 tienoilla, kuten em. raastuvanoikeuden pöytäkirjasta käy ilmi, lienee hänen täytynyt olla aviossa tätä aiemmin. Joka tapauksessa Eerik oli Mikkelin kirkkoherran Martinus Thomaen ja tämän vaimon Elina Hannuntyttären vävy. Ainakin Viipurin pitäjän käräjillä 1645 Eerik Hannunpoika mainitaan herra Martin lesken Elina Hannuntyttären vävynä Rasalahden tilaan liittyvässä asiassa; Rasalahden tilahan oli aiemmin kuulunut Knuut Fiedlandtille (ja tämän isälle Hannu Friedlandtille) (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3699028).
Eräs Eerik Hannunpoika mainitaan Turun kaupungin tuomiokirjassa 1637: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16742&pnum=23
Eerik Hannunpoika Storckin allekirjoitus ja sinetti löytyvät mm. Kymin v. 1648 henkikirjan lopusta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12434778 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12434778). Sinetin kuvio kiinnostaisi, mutta pitäisi päästä näkemään alkuperäinen henkikirja.
Jääsken ja Äyräpään lainlukijana 1641-50 toimineen Eerik Hannunpojan sinetissä on nimikirjaimet E H S, mutta nähtävästi hän on kuitenkin ollut eri henkilö (http://www.mesterton.net/lainlukijat.htm (http://www.mesterton.net/lainlukijat.htm)).
Jos Eerik Hannunpoika Storckin isä oli turkulainen Hannu Hannunpoika, voisi tämän isäksi sopia v. 1598 Tallinnassa mainittu Hans Storck (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11807&page=2 (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11807&page=2)).
Tommy Koukka
16.10.14, 15:19
Erikin lankoja vaimonsa sisarten kautta ovat ainakin säämiskäntekijä Tönnes Hübbers ja luutnantti Johan Blöth. Vaimonsa veli oli muuan pappismies her Andreas Martini.
Mistä muuten löytyy merkintä Andreas Martinistä? Itselläni on tieto ainoastaan näistä kolmesta Martinus Thomaen vävystä.
Robinson Korhonen
16.10.14, 16:28
Mistä muuten löytyy merkintä Andreas Martinistä? Itselläni on tieto ainoastaan näistä kolmesta Martinus Thomaen vävystä.
Andreas Marthinista löytyy useita mainintoja, mutta silti kenties liian vähäinen määrä..
Viipurin raastuvanoikeudessa vuonna 1653 Tönnes Hübbers käy oikeutta kanssaperillisiään Johan Blöthiä ja Anders Mårthenssonia vastaan. Puhutaan autuaan Elin Hannuntyttären testamentista, joka käydään myös tarkasti läpi (Erittäin mielenkiintoista!). Ensinnäkin Elin haluaa tulla haudatuksi Viipurin tuomiokirkkoon, jonne on jo haudattu kaksi hänen lastaan (!). Mainitaan testamentin tekijän poika Andreas, jonka Elin toivoi tulevan (?) papin ammattiin. Tälle Elin lupasi mm. 42 luotia painavan hopeakannun jne.. Sitten käydään läpi myös vävyt Tönnes Hübbers, Erich Hansson ja Johan Blöth, sekä jälleen poika Andreas. Myös entiselle palvelijalleen hustru Gertrulle hän testamenttaa vaatetavaraa.
Tässä tämä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11200480 alkaa toisen sivun alareunasta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11306187 vuoden 1655 tammikuussa Viipurin kämnerioikeudessa esiintyy ”een student Andreas Marthini”
20.2.1655 käsitellään kämnerioikeudessa asioita her Andreas Marthinin ja raatimies Lars Anderssonin välillä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11306203 tarina jatkuu raastuvanoikeudessa: ”Andreas Marthini sal her Mårthens son” .. ”med Andreas Marthini till Rasalax..” jne. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11200777
1661 Kämnerioikeudessa esiintyy Tideman (Tillman?) Hüber äitinsä viestintuojana jutussa autuasta her Andreas Marthinia vastaan.. puhutaan mm. jo edellämainitusta 42 luodin hopeakannusta ja mainitaan myös sal Johan Blöths enckia Margareta Mårthensdotter http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11304607
vielä 1662 kämnerioikeudessa puhutaan sal Andreas Marthinin perintöosuudesta sal her Mårthenin kivitalosta. Kantajana sal Tönnes Hübbersin E:a hustru Karin Mårthensdotter. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11497589
En ole perehtynyt linkkien sisältöön sen tarkemmin. Missä tämä Andreas papintointaan harjoitti, on minulle tuntematonta, kuten on myös se, oliko hänellä puolisoa taikka jälkeläisiä.
t: Antti
Tommy Koukka
16.10.14, 20:54
Eräs Andreas Martini Savonius mainitaan ylioppilaana Tartossa 13.4.1644, ja eräs Andreas Martini (k. 1656) toimi Hämeen läänin jalkaväkirykmentin (Berndt Mellinin rykm.) saarnaajana (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U136 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U136)).
Eerik Hannunpoika Storckin appi Martinus Thomae oli Mikkelin kirkkoherrana 1624-35 ja sitä ennen Viipurin kappalaisena 1614-22. Hän oli aviossa ainakin jo 1618, jolloin hän lähetti Rostokissa opiskelleelle langolleen Mikaelille (nähtävästi Mikkelin kirkkoherran poika Mikael Johannis Savonius, joka toimi vuodesta 1621 Helsingin koulun rehtorina ja myöhemmin Tarton yliopiston logiikan professorina) viisi tynnyriä voita, kaksi pinoa pukinnahkoja ja kuusi tynnyriä tervaa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1671129).
Tietämättä mitään kyseisistä suvusta, laitan oheen linkin Turun raastupaan 19.5.1677, jossa juttua räätäli Jacob Clemetssonista ja tämän edesmenneestä appiukosta Rautalammin kappalainen Simon Erici Storckoniuksesta sekä Storckoniuksen appivanhemmista (Pålack).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11568655
Tommy Koukka
19.10.14, 13:43
Upea löytö tämä Turun raastuvanoikeuden juttu vuodelta 1677! Tämä ensinnäkin vahvistaa entisestään oletusta Simon Storckoviuksen sukulaisuussuhteistaan Turun seudulle ja antoi varmuuden hänen vaimonsa taustasta. Rautalammin vuosien 1653-76 henkikirjoihin Simonin vaimon nimeksi on merkitty Anna, joka näyttäisi siis olleen Hans Pålakin tytär. Ahvenanmaalla Finströmin pitäjän nimismiehenä oli eräs Hans Jacobsson Pålack, joka kuoli 1665. Lieneeköhän ollut sama mies? Kiinnostavaa olisi saada tästä Pålak-suvusta lisätietoa.
Turun akatemian konsistorin pöytäkirjassa mainitaan 9.12.1710 edesmennyt akatemian räätälin leski Maria Storcovia. Tämä Maria lienee ollut Simon Storckoviuksen tytär ja räätäli Jaakob Klemetinpojan leski. Konsistorin pöytäkirjoissa akatemiassa mainitaan Jaakob-niminen räätäli jo 1665.
Tässä raastuvanoikeuden jutussa jäi mietityttää, voisiko edesmenneen Henrich Simonson Slachtaren edesmennyt vaimo Elisabeth Simonsdotter olla ollut Simon Storckoviuksen tytär? Henrikiltä ja Elisabetilta näyttää jääneen Elin-niminen tytär, jonka holhoojia olivat Cnut Jobbi ja Jöran Krydma (kts. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=952).
Jouni Kaleva
19.10.14, 18:21
Upea löytö tämä Turun raastuvanoikeuden juttu vuodelta 1677! Tämä ensinnäkin vahvistaa entisestään oletusta Simon Storckoviuksen sukulaisuussuhteistaan Turun seudulle ja antoi varmuuden hänen vaimonsa taustasta. Rautalammin vuosien 1653-76 henkikirjoihin Simonin vaimon nimeksi on merkitty Anna, joka näyttäisi siis olleen Hans Pålakin tytär. Ahvenanmaalla Finströmin pitäjän nimismiehenä oli eräs Hans Jacobsson Pålack, joka kuoli 1665. Lieneeköhän ollut sama mies? .
Olen kovin huono lukemaan, mutta eikös tuossa jutussa ole s. 447, 3. rivi alhaalta: "..sin swärfolk Sal. Pedher Pålack och hans sal. hustru..."
ja s. 448 3. rivi ylhäältä: "... att Sal. Pedher Pålack med dhe sinas tillstånd..."
Tommy Koukka
19.10.14, 19:29
Sivulla 450:
...som han hafwer sigh tillhandlat, af Petter Pålack, och sal. Hans Pålaks änkia hwilkens mågh, sal. H. Simon Erici...
Jouni Kaleva
19.10.14, 19:32
Tässä raastuvanoikeuden jutussa jäi mietityttää, voisiko edesmenneen Henrich Simonson Slachtaren edesmennyt vaimo Elisabeth Simonsdotter olla ollut Simon Storckoviuksen tytär? Henrikiltä ja Elisabetilta näyttää jääneen Elin-niminen tytär, jonka holhoojia olivat Cnut Jobbi ja Jöran Krydma (kts. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=952).
Sikäli kuin sain selvää, niin Petter Pålack vaimoineen oli myynyt tilansa Henrik Simonsson Slachtarelle, jolla oli vaimo Elisabet Simontytär. Nämä kaikki vainajia tähän juttuun 16.5.1671 mennessä (samoin Pålackin vävy Simon Erici). Elossa oli Elin Henrikintytär, joka nyt oli tilan omistaja. Ja häneltä haki Simon Ericin vävy Jakob Clemetson 150 taalarin hyvitystä tilasta.
Jotenkin vaikutelmani on, että Simon Erici Stockovius ja Henrik Simonsson Slachtare ovat samaa ikäpolvea. Ei oikein istuisi kuvaan, että Simon olisi tämän Henrikin appiukko. ja jos näin olisi, niin silloinhan Simon Erici olisi Elin Henrikintyttären äidinisä. Ja eikait kuolleen isoisän nimissä haettaisi tyttärenlapselta vanhaa korvausta isoisän toiselle sukuhaaralle? ja olisi kait tuollainen yhteys tullut tässä jutussa esiin?
Jutussahan lopulta Elin Henrikintytär määrättiin maksamaan se vaadittu 150 taalaria, vaikka kaikkia kiemuroita en osannutkaan lukea.
Jouni Kaleva
19.10.14, 19:52
Sivulla 450:
...som han hafwer sigh tillhandlat, af Petter Pålack, och sal. Hans Pålaks änkia hwilkens mågh, sal. H. Simon Erici...
Niinpäs! Siis kummanko vävy, Petterin vain Hansin? Olivatkohan Petter ja Hans veljeksiä? Tai onko renovoinnissa mennyt jotenkin asia solmuun, olisi siis vain Petter Polack leskineen???
Tuommoinen Petter Polack näkyy löytyvän, k. n. 1667. Tutkimisen arvoinen?
Pekka Yrjänänpoika Polack. Todennäköisesti se ratsumestari Gert Skytten komppanian ratsumies Petter Pålack, joka mainitaan ratsutilaluetteloissa juhannuksesta 1620 juhannukseen 1623, hallitsemassa ratsumiesvapauksin tilaa Suur Sattilan kylässä silloisessa Tennilän, nykyisessä Kärkölän pitäjässä. Ratsasti juhannuksesta 1623 alkaen Asikkalan hallintopitäjän Kukkilan kylässä omistamansa ratsutilan puolesta (4465-66, s. 45 v; 4469, s. 29; 4471-72, s. 30). Vuonna 1623 järjestettiin Suomen ratsujoukkojen kokoonpano uudelleen ja Hämeestä kotoisin olevat miehet siirrettiin Gert Skytten komppaniasta Åke Svantenpoika Stålarmin komppaniaan, johon Kukkilan Per Jöransson Pålack kuului. Vuonna 1626 tuli kysymyksessä olevan komppanian päälliköksi Fabian Wrangel ja vuonna 1630 Heikki Sipinpoika Silfverbögel. Pekka Yrjänänpoika ratsasti itse ratsutilansa puolesta ja mainitaan hänet vuodesta 1635 alkaen korpraaliksi kysymyksessä olevassa komppaniassa. Ainakin vuodesta 1644 lukien hän palveli kornettina Hämeen läänin ratsuväessä, eversti Henrik Hornin rykmentissä ja ratsumestari Klas Ugglan komppaniassa (HANNES AEJMELAEUS, Namnlistor över vid finska regmenten år 1653 tjänande över- oeli underbefäl.). Vuonna 1656 hänet nimitettiin Iuutnantiksi ja v. 1658 hän sai eron sotapalveluksesta (KA, Likvidationer).
Pekka Yrjänänpoika osti vuonna 1623 Asikkalan Heinlammella asuvalta Matti Markunpoika Finneltä 21/2 äyriä hänen perintömaataan Asikkalan Kukkilan kylässä maineen ja rakennuksineen 36 kuparitaalarin käteismaksulla (ee 2, s. 16). Sai tilaan 1 lainhuudon 21.8.1630 (ee 2, s. 198 v) ja 2 lainhuudon 26.2.1631 (ee 2, s. 224).
Kylässä oli tähän aikaan vain kaksi taloa, Pekka Yrjänänpojan talo, josta sittemmin muodostettiin Ylä-Hollolan komppanian ratsutila n:o 61, Puolakka ja Seppälä, joka määrättiin tämän ratsutilan aputilaksi. Näiden kahden tilan isännät riitelivät usein keskenään käräjillä. Vuonna 1629 toimitettiin tilojen metsien ja ulkopalstojen välinen rajankäynti (ee 2, s. 159). Vuonna 1660 syytti Pekka Yrjänänpoika naapuriaan Pertteli Simonpoikaa haukkumasanoista (ee 8, s. 52) ja vuonna 1664 todettiin Perttelin aiheuttaneen vahinkoja Pekan mailla. Vuonna 1665 vaati Pekka Yrjänänpoika Perttelin veljeltä Juho Simonpojalta, joka silloin oli naapuritalon varsinainen isäntä, niitä apuveroja, joita Juho Simonpoika oli jättänyt suorittamatta Pekalle vuodelta 1664 ja 1665 ja myönnettiin Pekalle tälle saatavalleen kiinnitys Juho Simonpojan sukulunastusoikeuteen (ee 8, s. 649). Pekka Yrjänänpojan perilliset saivat vuonna 1667 tämän saatavan perusteella 1. lainhuudon Juhon tilaan (ee 8, s. 1036). Pekan perilliset jatkoivat tätä oikeudenkäyntiä vielä vuonna 1673, jolloin perilliset saivat 3. lainhuudon sekä Juho että Pertteli Simonpojan perintöoikeuteen (ee 10, s. 557 ja 726). Vuonna 1662 ilmoitti Pekka Yrjänänpoika haluavansa ottaa viljelykseensä erään autiotilan Hersalan kylässä liittääkseen sen ratsutilaansa. Oikeus totesi, että tila oli 30 vuotta ollut autiona ja rakennuksitta. Pekka Yrjänänpoika harjoitti myös kalastusta, koska vuonna 1644 todettiin käräjillä, että naapurikylän Kalliolan asukkaat olivat nostaneet ja tärvelleet neljä Pekan nuottaa (ee 4, s. 116 v.). Kukkilan ja Kalliolan talollisen välillä oli monta vuosisataa kestävä riita lähellä olevista Vesijärven saarista, jossa riidassa Pekka Yrjänänpoika omana aikanaan näytteli aktiivista osaa. Hän väitti käräjillä vuonna 1650, että Enonsaari kuului kukkilalaisille, mutta kalliolaiset esittivät tuomion vuodelta 1481, missä saari, joka tuomiossa kutsuttiin Hevoissaareksi tai Isosaareksi, kuului heille. Pekka esitti vuorostaan tuomioita vuosilta 1572 ja 1601 väittäen, ettei kysymyksessä oleva vuoden 1481 tuomio koskenut nyt riidanalaista saarta. Pekka ajoi asiaa vielä vuosina 1660, 1662 ja 1665 ja hänen pojanpoikansa Juho Antinpoika jatkoi oikeudenkäyntiä vuonna 1667, jolloin oikeus tuomitsi kolmanneksen Hevossaaresta Kukkilan ja kaksikolmannesta Kalliolan kylälle (mm ee 8, s. 52, 650, 990; SAKARI KUUSI Hollolan historia 1, s. 58). Vuonna 1702 alkoi riita kuitenkin uudelleen ja sitä jatkettiin vuodesta 1737 alkaen ainakin vuoteen 1748. Pekka Yrjänänpoika oli elossa vielä 26.9.1665, mutta oli kuollut ennen 10.6.1667 (ee 8, s. 1035). - Puoliso Agnes Juhontytär, mainitaan vuodesta 1634 vuoteen 1655.
Polón-suvun alkuperä ja varhaispolvet
Asessori HARRY W. WALLI, Helsinki
Genos 36(1965) s. 16-34
Jouni Kaleva
19.10.14, 19:53
Sikäli kuin sain selvää, niin Petter Pålack vaimoineen oli myynyt tilansa Henrik Simonsson Slachtarelle, jolla oli vaimo Elisabet Simontytär. Nämä kaikki vainajia tähän juttuun 16.5.1671 mennessä (samoin Pålackin vävy Simon Erici)..
Korjaan: tietysti 19.5. 1677 mennessä.
Tommy Koukka
20.10.14, 21:35
Sikäli kuin sain selvää, niin Petter Pålack vaimoineen oli myynyt tilansa Henrik Simonsson Slachtarelle, jolla oli vaimo Elisabet Simontytär. Nämä kaikki vainajia tähän juttuun 16.5.1677 mennessä (samoin Pålackin vävy Simon Erici). Elossa oli Elin Henrikintytär, joka nyt oli tilan omistaja. Ja häneltä haki Simon Ericin vävy Jakob Clemetson 150 taalarin hyvitystä tilasta.
Jotenkin vaikutelmani on, että Simon Erici Stockovius ja Henrik Simonsson Slachtare ovat samaa ikäpolvea. Ei oikein istuisi kuvaan, että Simon olisi tämän Henrikin appiukko. ja jos näin olisi, niin silloinhan Simon Erici olisi Elin Henrikintyttären äidinisä. Ja eikait kuolleen isoisän nimissä haettaisi tyttärenlapselta vanhaa korvausta isoisän toiselle sukuhaaralle? ja olisi kait tuollainen yhteys tullut tässä jutussa esiin?
Jutussahan lopulta Elin Henrikintytär määrättiin maksamaan se vaadittu 150 taalaria, vaikka kaikkia kiemuroita en osannutkaan lukea.
Turun kaupungin henkikirjoista tosiaan selviää, ettei Elisabet Simontytär ole ollut Simon Storckoviuksen tytär. Nimittäin vuoden 1657 henkikirjassa Luostarin korttelissa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10639895) mainitaan "Henrich Slachtare, hustru Elisabet". Vuoden 1652 henkikirjassa samassa korttelissa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10609211) mainitaan Simon Slachtare ja hänen jälkeensä Hinrich Simonsson mågen, eli Henrik-teurastaja on ollut Simo-teurastajan vävy. Vuoden 1652 henkikirjassa luostarikorttelissa mainitaan myös Hans Polack, muttei enää myöhemmissä henkikirjoissa.
Tässä vielä linkit Suomen asutuksen yleisluetteloon Asikkalan Kukkilan Puolakan talon sivuihin:
1600-1619 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6805
1620-1639 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7080
1634-1653 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7938
1654-1673 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8244
1674-1693 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=202873
Oheisen linkin takana Pållackin talokaupasta 1657. Kyse näyttäisi olevan Dirickalan talosta, josta on ollut juttua jossain toisessa ketjussa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478039
Peter Pålackin isä lienee muusikko Peter Pålack Räävelistä. Näin voisi päätellä Turun raastuvan jutusta 1659
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11477658
Benedictus
22.10.14, 07:13
Turun raastupa 30.9.1637
Johan Finhogen(?) Lyypekistä pyytää takavarikoimaan sen osan Dirickalan talosta, jonka Jochim Schult Porista omistaa. Talo sijaitsee Clostergatanilla Casper Eikmanin ja Stephan Åijalan talojen välissä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474670
Tuo Joachim Schult oli jonkun porvarin lesken puoliso, jota kautta talo tuli hänelle. Siitä oli pitkä juttu kadonneilla sivuilla.
Benedictus
25.10.14, 09:15
Asikkala Pålack
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=69961&highlight=p%E5lack#post69961
Lainaus Sköykkä:
Lueskelin aikani kuluksi vanhoja lehtiä ja Genos 4/2006 aiheutti yllätyksen. En luullut Turun porvareista mitään tuttua löytäväni ja yllätys olikin iloinen, kun tapasin kaksi henkilöä, jotka voisivat olla sukulaisen sukulaisia:
Matts Henriksson Greifvilä Asikkalasta voisi olla esiäitini Sofia Henrikintytär Reivilän s.1689 veli. Myös Erik Mattsson Pålack voisi olla sukua tai sitten ei.
Huittinen Huittisten kylä:Jacob Pålack
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350460
Peter Pålack (Pollack) vanhempi löytyy urkurien matrikkelista alkaen 1620-luvulta ja hän näyttäisi sompailleen Räävelin ja Turun välillä.
– Peter Pollak (Polack) († 1667). –1625–1627–, –1633–1646–, 1657–1659–.
Musikus in Reval 1624–. • Kaufte 1625 einen Hof in Åbo (ÅStA, RR 5/11 1625). 1627 als Musikus in Åbo erwähnt, kaufte wieder einen Hof in Åbo 1633 (ÅStA, RR 2/9 1633). • 1636 als Musikus in Reval erwähnt, ging vielleicht nach Åbo. • 1646 als Musikus in Åbo erwähnt (ÅStA, RR 14/3 1646). 1657 kehrte er aus Livland nach Åbo zurück (ÅStA, RR 2/9 1657), noch 1659 als Musikus in Åbo erwähnt. • 1661–1667 Stadtmusikant in Reval, wurde 1667 Prinzipal der 2. Kompanie (Saha 1972, S. 31 und passim).
Lähde: http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/78703/2.%20Aabenraa%E2%80%93Ystad.pdf
Tommy Koukka
04.11.14, 21:55
Ahvenanmaalla Finströmin pitäjän nimismiehenä oli eräs Hans Jacobsson Pålack, joka kuoli 1665. Lieneeköhän ollut sama mies?
Ahvenanmaalla Finströmin pitäjän nimismiehenä oli Hans Pålack -niminen mies jo 1640-luvun alussa (https://archive.org/stream/actavisitatoria00stgoog/actavisitatoria00stgoog_djvu.txt). Nimismies Hans Jacobsson on allekirjoittanut mm. vuoden 1650 henkikirjan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10626039). Finströmin seurakunnan kirkontileissä mainitaan 1665 kuollut nimismies Hans Jacobsson.
Turussa mainitaan siis jo vuonna 1657 Hans Pollackin leski (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478039), joten Finströmin pitäjän nimismiehenä toiminut Hans Jakobsson Pålack ei voi olla sama mies. Lienevätkö jotakin sukua kuitenkin?
Turun Dirickalan talon omistajina oli siis Pålackeja ja Schulteja. Mielenkiintoista olisi tietää, olivatko he sukulaisuussuhteissa keskenään?
Ahvenanmaa on sikäli kiinnostava, että eräässä vuodelta 1708 olevassa Keuruun kappalaista Johannes Horteliusta koskevassa tapauksessa mainitaan tämän tytärpuolen Liisa Laurintytär Carbonarian oleskelleen Ahvenanmaalla. Liisa syntyi vuoden 1692 tienoilla Simon Storckoviuksen tyttären Gertrudin ja tämän puolison, Saarijärven kappalaisen Laurentius Carbonariuksen tyttärenä. Liisa on ollut siis noin 16 vuoden ikäinen oleskellessaan Ahvenanmaalla. Myöhemmin hän avioitui Keuruun Ampialan Huttulaan. Pitäisin aika todennäköisenä, että Ahvenanmaalla on elänyt sukulaisia, joiden luona hän on oleskellut.
Ohessa pari juttua pähkäiltäväksi Simon Erichsson nimisestä opiskelijasta Turun kämnerinoikeudessa 1650
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12139400
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12139406
Räätälimestari Jacob Clemetsson jatkoi vielä aiemmin esillä ollutta juttua Pålackin talosta Turun raastuvassa 1678
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11550617
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11550629
Vuonna 1670 ja 1678 oli juttua kihlakunnanvouti Mårten Andersson Storkista:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11572338
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11550574
Vuonna 1671 esiintyi rykmentinkirjuri Gabriel Stårck:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11573814
-Simo-
Tommy Koukka
18.11.14, 19:31
Mårten Andersson Storck oli Nauvon nimismies ja mainitaan isäntänä Korsnäsissä 1670-99 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=800369, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=771652 ja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=774742). Nauvossa vihittiin 8.6.1666 skräddare Morthen Andersson Stårck ja Jungfru Elisabetha Edmundh. Vuonna 1656 Korsnäsissa mainitaan Gustaf Edmundin rälssitila, jota isännöi Anders Eriksson vaimonsa Elinan kanssa.
Eräs Lars Stårk (vai onko kuitenkin Stärk tai Stäck) ja poikansa Henrich Larsson mainitaan Turun kämnerinoikeuden tuomiokirjassa 2.4.1660 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12184359).
Alkuperäinen kysymys koski Erich Hansson Storkin turkulaista alkuperää. Tätä voisi tukea se, että ainakin vuonna 1637 Turussa esiintyy pikkutullin hoitajana Erich Hansson (Lille Tols Inspectoren). Ohessa yksi juttu.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474683
Tommy Koukka
20.11.14, 19:36
Erich Hanssonin allekirjoittama kuitti vuodelta 1635: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13385780. Kun tätä allekirjoitusta vertaa vuodelta 1648 olevaan Erich Hansson Storkin allekirjoitukseen, on kyseessä todennäköisesti sama mies (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12434769).
Näyttäisi siis siltä, että Eerik Hannunpoika Storck on toiminut tullimiehenä Turussa ennen Viipuriin siirtymistä. Jos hän avioitui vuoden 1640 tienoilla, on hänen täytynyt olla aviossa tätä ennen, mikäli hän on ollut Simon Erici Storckoviuksen isä. Turun kirkontileistä saattaisi löytyä Eerikin mahdollisen ensimmäisen vaimon hautauksesta merkintä. Onkohan näitä säilynyt 1630-luvulta ja löytyisikö digitaalisessa muodossa? Itse en onnistunut löytämään.
Erich Hanssonin allekirjoittama kuitti vuodelta 1635: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13385780. Kun tätä allekirjoitusta vertaa vuodelta 1648 olevaan Erich Hansson Storkin allekirjoitukseen, on kyseessä todennäköisesti sama mies (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12434769).
Näyttäisi siis siltä, että Eerik Hannunpoika Storck on toiminut tullimiehenä Turussa ennen Viipuriin siirtymistä. Jos hän avioitui vuoden 1640 tienoilla, on hänen täytynyt olla aviossa tätä ennen, mikäli hän on ollut Simon Erici Storckoviuksen isä. Turun kirkontileistä saattaisi löytyä Eerikin mahdollisen ensimmäisen vaimon hautauksesta merkintä. Onkohan näitä säilynyt 1630-luvulta ja löytyisikö digitaalisessa muodossa? Itse en onnistunut löytämään.
Rätinkien alkupää löytyy Yleisiä asiakirjoja -arkiston sarjoista
Turun tuomiokirkon tilit 1553-1553 (252) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41384)
Turun tuomiokirkon tilit 1554-1554 (252a) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41385)
Turun tuomiokirkon tili 1556-1556 (253) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41386)
Turun tuomiokirkon tili 1556-1556 (254) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41387)
Turun tuomiokirkon tili 1587-1591 (255) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41388)
Turun tuomiokirkon tili 1589-1591 (256) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41389)
Turun tuomiokirkon tili 1597-1597 (258) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41391)
Turun tuomiokirkon tili 1598-1598 (259) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41392)
Turun tuomiokirkon tili 1600-1600 (260) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41393)
Turun tuomiokirkon tili 1601-1601 (260a) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41394)
Turun tuomiokirkon tili 1608-1615 (261) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41395)
Turun tuomiokirkon tili 1618-1618 (261a) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41396)
Turun tuomiokirkon tili 1618-1622 (262) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41397)
Turun tuomiokirkon tili 1623-1627 (263) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41398)
Turun tuomiokirkon tili 1627-1630 (264) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41399)
Turun tuomiokirkon tili 1630-1632 (265) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41400)
Turun tuomiokirkon tili 1633-1633 (266) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41401)
Turun tuomiokirkon tilien katkelmia 1634-1634 (266a) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41197)
sen jälkeen taitaa olla tauko ja jatko on Turun tuomiokirkon isännistön arkistossa
Aboensis räkenskaper 1654-1670 (III Gla:1) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=208450)
Dn Gabrielis Laurei Räkning för DoomKyrkiones i Åbo Inkomst och Utgift 1678-1682 (III Gla:4) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=119581)
H. Hasselgreens rächenschap för Doomkyrkiones i Åbo Inkomst och Utgift 1671-1678 (III Gla:3) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=119555)
Åbo Domkyrkas räkenskaper 1671-1677 (III Gla:2) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=119579)
Åbo domkyrkas Räkenskaper 1682-1689 (III Gla:5) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=119554)
Åbo domkyrkas Räkenskaper 1689-1694 (III Gla:6) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=119535)
Åbo domkyrkas Räkenskaper 1694-1703 (III Gla:7) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=119575)
Åbo domkyrkia Räkningar 1748-1773 (III Gla:11) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=119583)
Åbo domkyrkias Räckningar 1731-1747 (III Gla:9) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=119568)
Åbo domkyrko Räkningar 1773-1789 (III Gla:12) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=119565)
Turun raastuvassa oli 30.3.1644 pitkä juttu Peter Jesenhausenin ja lankojen Thomas Erikssonin sekä Johan Hanssonin välisestä riidasta edesmenneen appiukko Hans Hanssonin rahoista. Mukana oli myös anoppi Kirstin Johansdr ja tämän poika Erich Hansson (joka on Viipurissa) sekä Jesenhausenin edesmennyt lanko Henrich Hansson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474416
-Simo-
Tommy Koukka
18.12.14, 22:15
Turun tuomiokirkon tileistä löytyy tämän vuonna 1642 kuolleen Hans Hanssonin perhepiiriin kuuluneita:
25.2.1654 haudattiin pormestari Johan Hanson (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676239)
16.8.1659 haudattiin raatimies Petter Jesenhaussenin anoppi (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676492). Kyseessä oli siis todennäköisesti v. 1642 kuolleen Hans Hanssonin leski Kirstin Johansdotter.
Vuosilta 1654-62 löytyy muutama Pålack-niminen:
17.3.1654 haudattiin Erich Pålach ifrå Aningais långgatan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676239)
23.2.1661 haudattiin Mattz Pålackz barn ifrån Aningass gatun (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676535)
19.4.1662 haudattiin En gammall Bårgare, Puolack ifrån Berttula gård på Aningas långgatan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676595)
Benedictus
18.12.14, 23:04
sl. 1652 Hans Purmerus, myöhemmin (1658) Burgman Johannes Johannis, Aboensis 892 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=892). Vht (Carpelan 1890): Turun kämneri, raatimies Hans Hansson († 1675) ja Elisabet Alexandersdotter Hervie. Ylioppilas Turussa sl. 1652 Purmerus Joh. Joh Ab _ 45. Oraatio 19.2.1654. Respondentti 7.4.1655, pr. Simon Kexlerus U7 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U7). Ylioppilas Uppsalassa 12.11.1657 Jahannes Johannis Aboensis. Aboa accessit, pro quo spondebant Petrus Clementis, Haquinus Rosenholm. Kreikankielinen oraatio Turussa 22.6.1660. Lanko: turkulainen raatimies, lainlukija Kristian Greek 562 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=562) (yo 1646/47, † 1697).
Lanko: turkulainen asianajaja, raatimies Daniel Wernberg 1398 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1398) (yo 1660, † 1698).
Opettaja 1657: Petter U159 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U159).
Opettaja 1657: Håkan Rosenholm 975 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=975).
/ On eri henkilö kuin helsinkiläinen kauppias, raatimies Hans Burgman († 1706), josta ks. Uusi sukukirja II. /
Viittauksia: HYK ms., Index s. 155a; KA valtakunnanregistratuura 25.2.1642 f. 337 (Fullmacht för Johan Hansson, att wara Borgemästare i Åboo ... effter som fordom Borgmästaren i Åboo Johan Knutsson (katso 322 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=322)) är för kort tijdh sedan medh döden afgången), 3.5.1662 f. 204 (Till Cammaren för een Fattig Student [ifrån Åbo] Joh. Burgman på 20 D:r S:r M:tt). — R. Hausen (utg.), Diarium Gyllenianum eller Petrus Magni Gyllenii dagbok 1622–1667 (1880–82) s. 134 (mainitaan isän veli, pormestari Johan Hanson Purmer († 1655), joka matkusti valtiopäiville Tukholmaan joulun jälkeen 1648), 135 (5.2.1649, Gyllenius ottaa yksityisoppilaaksi kolme tämän serkkua, pormestarin pojat Johannes, Ericus ja Engelbertus Purmeruksen);
Hans Hansson oli Vehmaan kruununvouti ja omisti Lokalahdella Harois-nimisen talon. Vävyt Thomas Eriksson ja Peter Jesenhaus näyttävät olleen lirissä appiukon velkojen kanssa ja Turun raastuvassa puitiin näitä juttuja jonkun verran.
Tässä linkki Lokalahden taloon (SAY)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1212217
-Simo-
Tommy Koukka
19.12.14, 22:30
Kaikkein kiinnostavinta edellä esitetyssä on kuitenkin henkilö nimeltä Peter Jesenhus. Mikäli hän on sama henkilö kuin Turun porvari ja pormestarinakin mainittu Peter Jesenhusen, niin lankousnimitys voisi saada selityksen varsin vaivattomasti Tor Carpelanin Turun porvarissukuja käsittelevästä artikkelista ÅBO I GENEALOGISKT HÄNSEENDE 1600- OCH BÖRJAN AF 1700-TALEN.
Peter Jesenhusenilla ei näyttäisi olevan sisaruksia, ja hänen 1. puolisonsa oli nimeltään Beata Hansdotter. Beatalla puolestaan oli useampia sisaruksia mm. veli Erik, josta Carpelanilla ei ole nimen lisäksi muita tietoja listattuna. Heidän vanhempansa olisivat Turun porvari Hans Hansson ja vaimonsa Kirstin Johansdotter. (släkten ”Hansson” (Purmerus/Burgman) nro 14.) http://pastebin.com/cum1zuw7
Voiko tämä mennä näin, ja mistä se tuo nimen Storck/Stårck käyttöönotto sitten johtuisi? Kuka tietäisi lisää Turun porvarissuvuista 1600-luvun alkupuoliskolta. Itselleni ne ovat tuiki tuntemattomia, vielä.
terv: Antti
Hollannissa on Purmer-niminen paikka. Duwall suku -viestiketjuun viitaten turkulaisilla ja hollantilaisilla on ollut yhteyksiä (Duvel, Platz), ja mielenkiintoista että Tallinnassa mainitaan 1598 Hans Storck ja vuonna 1604 hänen leskensä Gertke van Collen (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11807&page=2). Hollannissa esiintyy sukunimi van Collen (http://nl.wikipedia.org/wiki/Van_Collen) ja myös Storck-nimi. Voisiko olla niin, että Erik Hansson Storckin esi-isät olivat alkujaan Hollannista ja suvulla olisi ollut jokin yhteys Hollannin Purmeriin, ja esi-isät olisivat tulleet Turkuun Tallinnan kautta?
Benedictus
19.12.14, 22:36
Hansson, H(ans) (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies97.jpg), "Haureis"ten herra, Maskun kihlakunnan vouti, 1614. Omisti Vähän Kahilitun rälssitilan, josta 1637 teki ratsupalvelusta yhdessä Harald Fotangelin omistaman Suur-Kahilitun kanssa. Asui Gunnaristen eli Fagernäsin tilalla, jonka vaimonsa Kirsti Juhontyttären ja poikansa Juhani Hannunpojan sekä vävynsä Tuomas Erikinpojan kanssa möi (1636) Henrik Flemingille. Lehti 9 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssims79.htm), 97.
Laitan vielä linkin yhteen velkajuttuun Turun käräjillä 1646, josta paljastui Hans Hanssonin kotipaikka.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479530
-S-
Tommy Koukka
19.12.14, 23:57
Vuonna 1646 Taivassalon Vähä-Kahiluodon omistajan Hans Hanssonin sukunimeksi on merkitty Stårck (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205135).
Benedictus
20.12.14, 00:16
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5326085
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205135
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5380081
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5379964
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205258
Tommy Koukka
20.12.14, 15:16
Hans Hanssonin sinetissä on haikaran kuva (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies97.jpg) kuten Värmlandista lähtöisin olleen Stårck-suvun vaakunassa (http://www.adelsvapen.com/genealogi/St%C3%A5rck_nr_233).
Hans Hansson on siis ottanut vuonna 1606 viljelyyn Taivassalon Kahiluodosta Tuomas Eerikinpojan autiotilan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5379964).
Henrik Impolan Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet -kirjan sivulla 137 kerrotaan Hans Henriksson till Kahiluodon omistaneen Vähä-Kahiluodon tilan vuosina 1581-92. Hän oli tullikirjuri 1581-1605, Turun pormestari 1600, omisti talon Turussa Luostarikadulla ja haudattiin Turkuun 30.3.1624. Hans Henriksson voisi sopia Hans Hanssonin isäksi; tosin Hans Henriksson on esiintynyt lisänimellä Hana.
Ohessa linkki Turun raastupaan 12.9.1629, jossa ilmeisesti juttua edesmenneen Hans Storckin talosta. Alkaa mennä Hanssit kohta solmuun, joten tavailkaa muutkin onko kyseessä oikea henkilö.
Kupariseppä Morten Holst tässä riitelee vaimonsa edesmenneen isän Hans Storckin talosta, jonka Morten hansson veljensä Johan Hanssonin kanssa ovat myyneet.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507577
-Simo-
Tommy Koukka
22.12.14, 21:33
Ohessa linkki Turun raastupaan 12.9.1629, jossa ilmeisesti juttua edesmenneen Hans Storckin talosta. Alkaa mennä Hanssit kohta solmuun, joten tavailkaa muutkin onko kyseessä oikea henkilö.
Kupariseppä Morten Holst tässä riitelee vaimonsa edesmenneen isän Hans Storckin talosta, jonka Morten hansson veljensä Johan Hanssonin kanssa ovat myyneet.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507577
-Simo-
Kun tätä tarkemmin tuijottelen, niin olisikohan kyseessä kuitenkin Hans Steck? Nimittäin Turussa on vaikuttanut Hans Stäck (Stek) -niminen porvari. Tämä nimi esiintyy SSS:n Vuosikirjassa 47 julkaistussa Veli Pekka Toropaisen kirjoituksessa "Turun porvariston keskinäiset verkostot vuosina 1549-1660".
Keräsin tähän artikkelin liitteistä viestiketjuun liittyviä mielenkiintoisia henkilöitä:
Liite 2. Turun porvariluettelo 1632. Lähde: TKA, TRO BIa 4, liite.
Luostarikortteli
Klemet Pålack, äyriluku 1/2
Petter Jessenhus, äyriluku 2
Liite 3. Kauppiaiden kauppajaotuksen mukaiset toimialat. Lähde: RA Stockholm (Suomen historia mf FR 225), Städers Acta. Åbo vol 83. Städers Akter, Åbo 2. Strödda aktstycken, ei sivunumerointia.
Maustekauppiaat:
raatimies Johan Hansson (tämä mielenkiintoinen yhteensattuma, sillä Turun akatemian konsistorin 3.5.1648 päivätyn pöytäkirjan mukaan opiskelija Simonem Erici olisi vienyt hevosella maustekuorman Turusta Jämsään).
Vetäjät:
Klemet Pollack
Luettelon allekirjoittanut 30.5.1638 Laurentius Brochius
Liite 15. Gisle Jakobssonin Turun kaupungin tullitilit vuodelle 1596. Lähde KA 235 (mf ES 498). Turun porvarit, joilta ostettu tuotteita Turun linnaan vuonna 1596 (s. 39v-41): Hans Stark 534 taalarilla
Liite 20. Turussa 1620-luvulta vuoteen 1660 tehtyjä talokauppoja lähteenä Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjat 1631-60.
Raatimies Johan Hansson ostanut Ilianan talon (RO 22.3.1634).
Jöns Rosensmidtin leski myynyt Zachen talon pormestari Johan Hanssonille (RO 8.12.1645).
Pormestari Johan Hansson myynyt talon Simon Thomassonin leskelle kirkon jokikadulta (RO 6.4.1646).
Hans Pollackin leski myi Pollackin talon Luostarin kaupunginosasta Henrik Simonssonille (RO 4.9.1657).
Clemett Pålack mainitaan Älvsborgin lunnaiden vuoden 1618 kantoluettelossa Luostarin kaupunginosassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719890).
Hyviä huomioita Tommy,
Ongelmallisinta on löytää Turusta oikeat Hanssit, sillä heitä on paljon. Esim. 1620-luvulla kuolleiden Hans Henrikssonien identifikointi on hankalaa. On juttua mm. Hans Henriksson Platzista ja Hans Henriksson Raudalasta (molemmat Lybeckistä). Saati sitten Johan Hanssoneista, joita on iso porukka pormestarista luutnanttiin. Hans Hanssoneitakin on useita mm. Hans Raqwaldsson Ramin poika jne..
-Simo-
Turun kämnerinoikeus 25.9.1641
Peter Jesenhaus esitteli oikeudelle vaimonsa iso-isän Hans Henderssonin laskua vuodelta 1622. Kyse edesmenneen Hansin talosta, jonka Jesenhaus myynyt luutnantti Hans Globbikselle.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12155663
Tommy Koukka
31.12.14, 18:58
Tämäpä mielenkiintoinen löytö! Patronyyminsä perusteella tämä Hans Henrikinpoika sopisi pormestari Hans Platzin vaimon Brita Henrikintytär Storckin veljeksi.
Hans Hansson on siis ottanut vuonna 1606 viljelyyn Taivassalon Kahiluodosta Tuomas Eerikinpojan autiotilan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5379964).
Korjaan tätä: Hans Hans on tullut 1606 Taivassalon Kunnaraisten kylään, ei Kahiluodon (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5379964). Eräs Hans Hansson on viljellyt tilaa Friisbyssä vuodesta 1614 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5379971).
Älvsborgin lunnaiden kantoluetteloissa Hans Hansson mainitaan Kunnaraisten kylässä mm. vuonna 1614 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719933) ja 1619 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1721270).
Sinettisivulla http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssims79.htm Hans Hanssonin sinetti on nähtävästi vuodelta 1614. Lähdeviite on (79; 69.) Mielenkiintoista olisi nähdä alkuperäinen sivu, jolta tämä sinetti on peräisin. Tällä lähdeviitteellä en kuitenkaan onnistunut löytämään voudintileistä.
Tommy Koukka
17.02.15, 21:11
Arkistolaitoksen Digitaaliarkistossa Dahlströmin nimenmukaisessa kortistossa mainitaan useita tämän viestiketjun henkilöitä, mm. Polackeja.
Kortistossa Hans Polack:
Hans Jacobsson Pålack, 8.3.1623 brev för H.J.P. att upprätta ett öppet och allmänt gästgiveri i Finströms socken på Åland http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31082123
Hans Polack RP 21.11.1638 XIII:247 Sekr. Georgius Sylvius anhöll om att han förmedlet exehution måtte bliva inrymd uti det huset och tomten, jämsmed Dirich Skräddares gård belägen, denne han av Wolle d.ä. uppå Elizabet Wolles arv med dom vunnit hade. Hans Polack uppkallades, som sade att han skulle avstå gården, när han bekom de 150 dk den gården var värderad till http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31082125
Hans Pollacks toma tomt Åbo stads domb. 19.2.1648 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31082127
Hans Polack 1653 Hans Pålack låt uppbjuda sin gård till köps http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31082129
Pollack Hans änka 1657 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31082131
Hans Pollack 4.9.1657 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31082189
Polakin sukua on ollut Turussa jo 1500-luvulla. Nimittäin Turun linnassa vuonna 1562 soittaneiden trumpetistien joukossa oli Hans Polack (Nikula, Turun kaupungin historia 1521-1600, toinen nide, s. 515). Hän on hyvinkin voinut olla 1600-luvulla Turussa mainitun Hans Polackin esi-isä. Samana vuonna 1562 Juhana-herttua avioitui Puolan kuninkaan sisaren Katariina Jagellonican kanssa, joten voisi ajatella Hans Polackin tulleen samoihin aikoihin Puolasta Turkuun.
Tommy Koukka
05.07.16, 20:31
Viron kansalliskirjastosta löytyy digitoituna teokset "Das Revaler Bürgerbuch : 1409-1624" ja "Das Revaler Bürgerbuch : 1624-1690 nebst Fortsetzung bis 1710" (http://erb.nlib.ee/?otsi=Das+Revaler+B%C3%BCrgerbuch&exact=false®ister=pealkirjad). Niissä mainitaan sellaisia henkilöitä kuin
Hans Storck 1.3.1570, 17.2.1574
Jacob von Stork 28.1.1574
Peter Pollack 3.9.1659
Hans Pollack 2.10.1663
Matthias Pollack 4.2.1670
Tommy Koukka
12.07.16, 20:18
Kansallisarkistossa kävin kuvaamassa vuoden 1648 alkuperäisestä läänintilien tositekirjasta sinettejä. Samaan aikaan toimi kaksi Erich Hansson -nimistä virkamiestä, joista kummankin sinetissä ovat nimikirjaimet EHS, mutta kuvio on erilainen. Toinen näistä miehistä käytti välillä sukunimeä Stork ja hänen sinetissään on haikaran kuva, kuten Hans Hansson Storkin sinetissä vuodelta 1614. Erich Hansson Stork oli Kymin kihlakunnanvouti 1645-48 ja toinen Erich Hansson oli Jääsken ja Äyräpään kihlakuntien lainlukija 1640-50. Lappeenrannan kaupungin historia -teoksessa Pekka Toivanen kirjoittaa, että Eerik Hannunpoika Stårck toimi Lappeenrannassa pikkutullinhoitajana ja 1650-luvulla valtiopäivämiehenä. Tämän Lappeenrannassa toimineen Erich Hanssonin käsialasta päätellen kyseessä on ollut lainlukija Erich Hansson, ei Erich Hansson Stork.
Bodniemi37
13.07.16, 16:23
Kansallisarkistossa kävin kuvaamassa vuoden 1648 alkuperäisestä läänintilien tositekirjasta sinettejä. Samaan aikaan toimi kaksi Erich Hansson -nimistä virkamiestä, joista kummankin sinetissä ovat nimikirjaimet EHS, mutta kuvio on erilainen. Toinen näistä miehistä käytti välillä sukunimeä Stork ja hänen sinetissään on haikaran kuva, kuten Hans Hansson Storkin sinetissä vuodelta 1614. Erich Hansson Stork oli Kymin kihlakunnanvouti 1645-48 ja toinen Erich Hansson oli Jääsken ja Äyräpään kihlakuntien lainlukija 1640-50. Lappeenrannan kaupungin historia -teoksessa Pekka Toivanen kirjoittaa, että Eerik Hannunpoika Stårck toimi Lappeenrannassa pikkutullinhoitajana ja 1650-luvulla valtiopäivämiehenä. Tämän Lappeenrannassa toimineen Erich Hanssonin käsialasta päätellen kyseessä on ollut lainlukija Erich Hansson, ei Erich Hansson Stork.
Lainlukijan sinetin kuvio on nähtävissä myös täällä, http://www.mesterton.net/lainlukijat.htm (Eerik Hannunpoika).
Terveisin,
Robinson Korhonen
30.03.20, 14:00
Erik Hansinpojalla lienee ollut myös Hans-niminen poika, joka toimi Viipurin kämnerinoikeuden jäsenenä 1670-luvulla (Lagus, Gabr. Ur Wiborgs historia II:1, s. 69, tieto pitää tarkistaa). Hän meni naimisiin Sylvester-suvun kantaisän Johanin lesken Katarina Staffanintyttären kanssa (Lagus).
Hei jälleen,
kirjoitin mm. tästä Hans Erikssonista Sylvester-suvun yhteyteen pienen litanian http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-6256.html mutta mies ansaitsee kyllä lisätarkastelua.
Tämä Hans voisi hyvinkin olla Erik Hansson Storckin poika, sillä puolisonsa Hans Bertilssonin lesken Katarina Tapanintytär Haikosen kanssa hänellä oli lapsipuoliensa lisäksi myös omat lapset Katarina ja Gabriel. (Kys. etunimi periytyisi Itä-Suomen Storck-sukuun mahdollisesti siis jostakin kauempaakin - mistä?)
Henkikirjoissa Hansille mainitaan nimeltä mainitsematon tytär jo vuodesta 1688 kunnes ilm. sama neito v. 1697 identifioituu Cariniksi eli Katarinaksi. Nimeltä mainitsematon poika mainitaan taas vuodesta 1693, kunnes v. 1697 hän saa nimen Gabriel.
Samoilla nimillä lapset mainitaan vielä 1701, kunnes he molemmat katoavat 1702 ja tilalle Hans Erikinpojan talouteen tulee vävy Anton vaimoineen. Tämä Anton taas näkyy kuolleen pian, sillä 1705 talossa mainitaan "måg Antons enckia." Isä Hans näkyy olevan edelleen hengissä.
Kyseiseen perheeseen saattaa liittyä myös huomio v. 1707 Viipurin raastuvanoikeuden pöytäkirjasta, jossa mainitaan erään edesmenneen porvari Hans Erikssonin vävyksi toinen porvari Johan Cnals. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11299777
Mutta että Helsingissä, minkä seudun sukuja en juurikaan tunne, kuolee HisKin mukaan 15.12.1738 eräs leski Carin Hansdotter Storck 60 vuoden iässä… Tämä nainen olisi tällöin syntynyt n. 1678.
Mikäli samainen Carin eli Katariina päätyikin vuosisadan levottomina alkuvuosina Helsinkiin, saattoi sinne seurata myös hänen veljensä Gabriel, jonka poika puolestaan saattaisi hyvinkin olla Helsingissä 4.10.1725 Annika Johansdotterin kanssa vihitty rakuuna Gabriel Storck. Uudenmaan alueita en valitettavasti juurikaan tunne voidakseni esittää asiasta mitään varmaa.
Itse isoisä, tullikirjuri Erik Hansson Storck ilmestyy henkikirjoihin Viipurin kantakaupunkiin yksinään viim. 1638, menee naimisiin 1640 Mikkelin kirkkoherran tyttären Elin Mårtensdotterin kanssa ja riitelee vielä samana vuonna häissä tarjoilemiensa espanjanviinien kustannuksista. Erik Hansson siirtyy viim. 1644 kantakaupungista Siikaniemen puolelle, jossa asustelee vaimonsa kanssa vuoteen 1650 kunnes katoaa jonnekin. Viimein vuonna 1663 Siikaniemeen ilmestyy jälleen Erik Hanssonin leski yhden tyttärensä (Elin) kanssa. Oikeudenkäyntipöytäkirjoissa aviomies mainitaan elossa vielä 1655, mutta kuolleena ja useaan otteeseen viim. 1657. (Hän on siis tyystin eri ukko, kuin kaupungissa myöhemmin vaikuttanut raatimies Erik Hansson.)
poikansa varuskirjuri Gabriel mainitaan varmuudella ensimmäisen kerran eskadroonankirjurina vaimonsa (Maria Petersdotter Fabritius) kanssa v. 1668. Lyhyen voudinpestinsä (1672-1675) loputtua, hän näkyy viihtyvän Siikaniemessä vaimonsa kanssa ainakin 1677-1682. Mainittakoon että Erik Hanssonin leski on kirjattu samaan talouteen esim. 1673. Tämän jälkeen aviopari häviää Viipurin henkikirjoista. Lapsia tällä pariskunnalla ei henkikirjoissa mainita, mutta toki se saattaa johtua siitä, että ainakin poikapuoliset (eli oletetut Peter ja Gabriel) ovat jo nuorena mukulana alkaneet sotilasuralle.
Mitä taas tulee varuskirjuri ja nimismies Gabriel Storckin esivanhempiin, olisin kaikkien asianhaarain vallitessa taipuvainen ajattelemaan hänen isäkseen mieluiten luutnantti Gabriel Storckin veljeä, varuskirjuri Peter Storckia, jonka https://www.adelsvapen.com/genealogi/Stårck_nr_233 -sivusto myös mainitsee, mutta toki ilman kytkyä kyseiseen aatelissukuun. Hänen uransa alkuajat Itä-Suomessa sopivat mainiosti Gabriel Storck “nuoremman” kuoliniästä askettuun syntymävuoteen 1694. Peterin oma syntymä sijoittuisi siis kenties jonnekin 1670 huittehille.
Nimensä tämä Peter olisi saanut äidinisältään Savitaipaleen kirkkoherralta Petrus Fabritiukselta. Etunimi olisi periytynyt edelleen Gabriel Storckin ja Anna Maria Venanderin ensimmäiselle v. 1726 Rantasalmella syntyneelle poikalapselle muodossa Peter Johan. Ei ole laisinkaan tavatonta, että aikakautena esikoispojan kaksoisnimi määräytyi isovanhempien etunimien perusteella (eli ts. Peter Storck ja Johan Venander). Rantasalmen tapauksessa isän nimen kirjaaminen syntyneiden luetteloon myös muotoon Peter Johan täytynee ajatella kirjurin virheeksi.
Varuskirjuri Peter Storckilla oli Gabrielin lisäksi myös toinen poika Peter, jonka https://www.adelsvapen.com/genealogi/Stårck_nr_233 -sivusto (toki Isakinpojaksi arveltuna) mainitsee syntyneen Viipurin läänissä 1690-luvun lopulla ja toimineen uransa loppupuolella “föraren” eli johdattajan virassa ennen eroamistaan ennen vuotta 1733.
Viittaako Vöyrin kuolleiden luetteloon merkitty “varuskirjuri Peter Storckin äidin hautaus 23.12.1738” http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9710890 tähän itse jo ennen v. 1707 kuolleen miehen omaan äitiin eli vouti Gabriel Storckin puolisoon Maria Petersdotter Fabritiukseen? Vai kehen? Hänen täytyisi olla ollut jo lähempänä 90 vuotta vanha.
Tai sitten kyseessä on kirjurin virhe tai oma väärintulkintani, jolloin kyse olisi varuskirjuri Gabrielin äidistä eli https://www.adelsvapen.com/genealogi/Stårck_nr_233 -sivuston ilmoittamasta johdattaja Peter Storckin leskestä Katariina Strandeniasta, joka samaisen sivuston mukaan mm. vielä v. 1628 esiintyi lapsenlapsensa kummina muodossa Madame Catharina Stårck.
Edelleen saman sivuston, ilman sukukytköksiä kyseiseen aatelissukuun mainitun luutnantti Gabriel Storckin ensimmäiseksi puolisoksi olen ollut löytävinäni samassa upseerin majapaikassa Vöyrin Rekiossa päivämäärällä 1.9.1732 haudatun Fru lutnantskan Barbru Margreta Brem -nimisen rouvan. Vaikka Hiski ei siitä kerrokaan, niin luutnantti Gabriel astuu uusiin naimisiin vielä 28.3.1733 samaisessa Vöyrin Rekiossa nimenomaan lesken statuksessa ilm. jo kaksinkertaisen lesken Lisa Johansdotterin kanssa. Luutnantti haudataan 5.6.1737 66 v. ikäisenä, mutta hänen leskensä näyttäisi porskuttavan samassa pirtissä vielä päivämäärään 15.5.1771, jolloin hänet mullataan 84 v. iässä.
Luutnantti Gabriel Storck näyttäisi todella itse jääneen lapsettomaksi.
Mitään yhteyksiä numerolla 233 aateloituun Stårck-sukuun en ole itse kohdannut - muuta kuin sinettikuvion - vaan mielestäni kyseisten Storckien sukujohto vie ensin Turkuun ja Taivassaloon ja sieltä sitten ties minne vieneekään.
Terv: Antti :)
Robinson Korhonen
30.03.20, 14:03
Erik Hansinpojalla lienee ollut myös Hans-niminen poika, joka toimi Viipurin kämnerinoikeuden jäsenenä 1670-luvulla (Lagus, Gabr. Ur Wiborgs historia II:1, s. 69, tieto pitää tarkistaa). Hän meni naimisiin Sylvester-suvun kantaisän Johanin lesken Katarina Staffanintyttären kanssa (Lagus).
Hei jälleen,
kirjoitin mm. tästä Hans Erikssonista Sylvester-suvun yhteyteen pienen litanian http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-6256.html mutta mies ansaitsee kyllä lisätarkastelua.
Tämä Hans voisi hyvinkin olla Erik Hansson Storckin poika, sillä puolisonsa Hans Bertilssonin lesken Katarina Tapanintytär Haikosen kanssa hänellä oli lapsipuoliensa lisäksi myös omat lapset Katarina ja Gabriel. (Kys. etunimi periytyisi Itä-Suomen Storck-sukuun mahdollisesti siis jostakin kauempaakin - mistä?)
Henkikirjoissa Hansille mainitaan nimeltä mainitsematon tytär jo vuodesta 1688 kunnes ilm. sama neito v. 1697 identifioituu Cariniksi eli Katarinaksi. Nimeltä mainitsematon poika mainitaan taas vuodesta 1693, kunnes v. 1697 hän saa nimen Gabriel.
Samoilla nimillä lapset mainitaan vielä 1701, kunnes he molemmat katoavat 1702 ja tilalle Hans Erikinpojan talouteen tulee vävy Anton vaimoineen. Tämä Anton taas näkyy kuolleen pian, sillä 1705 talossa mainitaan "måg Antons enckia." Isä Hans näkyy olevan edelleen hengissä.
Kyseiseen perheeseen saattaa liittyä myös huomio v. 1707 Viipurin raastuvanoikeuden pöytäkirjasta, jossa mainitaan erään edesmenneen porvari Hans Erikssonin vävyksi toinen porvari Johan Cnals. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11299777
Mutta että Helsingissä, minkä seudun sukuja en juurikaan tunne, kuolee HisKin mukaan 15.12.1738 eräs leski Carin Hansdotter Storck 60 vuoden iässä… Tämä nainen olisi tällöin syntynyt n. 1678.
Mikäli samainen Carin eli Katariina päätyikin vuosisadan levottomina alkuvuosina Helsinkiin, saattoi sinne seurata myös hänen veljensä Gabriel, jonka poika puolestaan saattaisi hyvinkin olla Helsingissä 4.10.1725 Annika Johansdotterin kanssa vihitty rakuuna Gabriel Storck. Uudenmaan alueita en valitettavasti juurikaan tunne voidakseni esittää asiasta mitään varmaa.
Itse isoisä, tullikirjuri Erik Hansson Storck ilmestyy henkikirjoihin Viipurin kantakaupunkiin yksinään viim. 1638, menee naimisiin 1640 Mikkelin kirkkoherran tyttären Elin Mårtensdotterin kanssa ja riitelee vielä samana vuonna häissä tarjoilemiensa espanjanviinien kustannuksista. Erik Hansson siirtyy viim. 1644 kantakaupungista Siikaniemen puolelle, jossa asustelee vaimonsa kanssa vuoteen 1650 kunnes katoaa jonnekin. Viimein vuonna 1663 Siikaniemeen ilmestyy jälleen Erik Hanssonin leski yhden tyttärensä (Elin) kanssa. Oikeudenkäyntipöytäkirjoissa aviomies mainitaan elossa vielä 1655, mutta kuolleena ja useaan otteeseen viim. 1657. (Hän on siis tyystin eri ukko, kuin kaupungissa myöhemmin vaikuttanut raatimies Erik Hansson.)
poikansa varuskirjuri Gabriel mainitaan varmuudella ensimmäisen kerran eskadroonankirjurina vaimonsa (Maria Petersdotter Fabritius) kanssa v. 1668. Lyhyen voudinpestinsä (1672-1675) loputtua, hän näkyy viihtyvän Siikaniemessä vaimonsa kanssa ainakin 1677-1682. Mainittakoon että Erik Hanssonin leski on kirjattu samaan talouteen esim. 1673. Tämän jälkeen aviopari häviää Viipurin henkikirjoista. Lapsia tällä pariskunnalla ei henkikirjoissa mainita, mutta toki se saattaa johtua siitä, että ainakin poikapuoliset (eli oletetut Peter ja Gabriel) ovat jo nuorena mukulana alkaneet sotilasuralle.
Mitä taas tulee varuskirjuri ja nimismies Gabriel Storckin esivanhempiin, olisin kaikkien asianhaarain vallitessa taipuvainen ajattelemaan hänen isäkseen mieluiten luutnantti Gabriel Storckin veljeä, varuskirjuri Peter Storckia, jonka https://www.adelsvapen.com/genealogi/Stårck_nr_233 -sivusto myös mainitsee, mutta toki ilman kytkyä kyseiseen aatelissukuun. Hänen uransa alkuajat Itä-Suomessa sopivat mainiosti Gabriel Storck “nuoremman” kuoliniästä askettuun syntymävuoteen 1694. Peterin oma syntymä sijoittuisi siis kenties jonnekin 1670 huittehille.
Nimensä tämä Peter olisi saanut äidinisältään Savitaipaleen kirkkoherralta Petrus Fabritiukselta. Etunimi olisi periytynyt edelleen Gabriel Storckin ja Anna Maria Venanderin ensimmäiselle v. 1726 Rantasalmella syntyneelle poikalapselle muodossa Peter Johan. Ei ole laisinkaan tavatonta, että aikakautena esikoispojan kaksoisnimi määräytyi isovanhempien etunimien perusteella (eli ts. Peter Storck ja Johan Venander). Rantasalmen tapauksessa isän nimen kirjaaminen syntyneiden luetteloon myös muotoon Peter Johan täytynee ajatella kirjurin virheeksi.
Varuskirjuri Peter Storckilla oli Gabrielin lisäksi myös toinen poika Peter, jonka https://www.adelsvapen.com/genealogi/Stårck_nr_233 -sivusto (toki Isakinpojaksi arveltuna) mainitsee syntyneen Viipurin läänissä 1690-luvun lopulla ja toimineen uransa loppupuolella “föraren” eli johdattajan virassa ennen eroamistaan ennen vuotta 1733.
Viittaako Vöyrin kuolleiden luetteloon merkitty “varuskirjuri Peter Storckin äidin hautaus 23.12.1738” http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9710890 tähän itse jo ennen v. 1707 kuolleen miehen omaan äitiin eli vouti Gabriel Storckin puolisoon Maria Petersdotter Fabritiukseen? Vai kehen? Hänen täytyisi olla ollut jo lähempänä 90 vuotta vanha.
Tai sitten kyseessä on kirjurin virhe tai oma väärintulkintani, jolloin kyse olisi varuskirjuri Gabrielin äidistä eli https://www.adelsvapen.com/genealogi/Stårck_nr_233 -sivuston ilmoittamasta johdattaja Peter Storckin leskestä Katariina Strandeniasta, joka samaisen sivuston mukaan mm. vielä v. 1628 esiintyi lapsenlapsensa kummina muodossa Madame Catharina Stårck.
Edelleen saman sivuston, ilman sukukytköksiä kyseiseen aatelissukuun mainitun luutnantti Gabriel Storckin ensimmäiseksi puolisoksi olen ollut löytävinäni samassa upseerin majapaikassa Vöyrin Rekiossa päivämäärällä 1.9.1732 haudatun Fru lutnantskan Barbru Margreta Brem -nimisen rouvan. Vaikka Hiski ei siitä kerrokaan, niin luutnantti Gabriel astuu uusiin naimisiin vielä 28.3.1733 samaisessa Vöyrin Rekiossa nimenomaan lesken statuksessa ilm. jo kaksinkertaisen lesken Lisa Johansdotterin kanssa. Luutnantti haudataan 5.6.1737 66 v. ikäisenä, mutta hänen leskensä näyttäisi porskuttavan samassa pirtissä vielä päivämäärään 15.5.1771, jolloin hänet mullataan 84 v. iässä.
Luutnantti Gabriel Storck näyttäisi todella itse jääneen lapsettomaksi.
Mitään yhteyksiä numerolla 233 aateloituun Stårck-sukuun en ole itse kohdannut - muuta kuin sinettikuvion - vaan mielestäni kyseisten Storckien sukujohto vie ensin Turkuun ja Taivassaloon ja sieltä sitten ties minne viekään :)
Terv: Antti
Tommy Koukka
04.04.20, 19:06
Erittäin kiinnostavaa lukea näistä löydöksistä!
Itse isoisä, tullikirjuri Erik Hansson Storck ilmestyy henkikirjoihin Viipurin kantakaupunkiin yksinään viim. 1638, menee naimisiin 1640 Mikkelin kirkkoherran tyttären Elin Mårtensdotterin kanssa ja riitelee vielä samana vuonna häissä tarjoilemiensa espanjanviinien kustannuksista. Erik Hansson siirtyy viim. 1644 kantakaupungista Siikaniemen puolelle, jossa asustelee vaimonsa kanssa vuoteen 1650 kunnes katoaa jonnekin. Viimein vuonna 1663 Siikaniemeen ilmestyy jälleen Erik Hanssonin leski yhden tyttärensä (Elin) kanssa. Oikeudenkäyntipöytäkirjoissa aviomies mainitaan elossa vielä 1655, mutta kuolleena ja useaan otteeseen viim. 1657. (Hän on siis tyystin eri ukko, kuin kaupungissa myöhemmin vaikuttanut raatimies Erik Hansson.)
Toistaiseksi en ole onnistunut löytämään Eerik Hannunpoika Storckia parempaa isäehdokasta Rautalammin kappalaiselle Simon Erici Storckoviukselle. Simon Erici mainitaan kappalaisena vuosina 1653-1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1297896, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1296690, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1296678, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1300349). Mikäli näin on ollut, Elina Martintytär ei oikein sovi Simonin äidiksi, jos Elina ja Eerik Storck avioituivat vuonna 1640. Eerik Hannunpoika oli pikkutullintarkastajana Turussa 1635-37, ennen kuin muutti Viipuriin, joten mahdollisesti hän on ollut Turussa asuessaan aviossa ja saanut Simon-nimisen pojan, joka olisi jäänyt ehkä sukulaisten hoidettavaksi. Mahdollisesti sama Simon Erici mainitaan Turun akatemian asiakirjoissa vuosina 1645-51, joten Simonin syntymä ajoittunee viimeistään vuoden 1630 tienoille.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.