PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : keskiaikainen Byskal -suku


M.Sjostrom
05.10.14, 13:18
Maunu 'Byskal'
(ilmeisesti 1200-luvun lopussa elänyt)
oli Dalkarpyyn Marketan toinen aviomies
http://genealogics.org/getperson.php?personID=I00601357&tree=LEO
Marketta oli (Polstaholman) Antrein leski Ahvenanmaalla, Getan pitäjässä, ja sanotussa aiemmassa avioliitossaan mm Bidzien sekä Kurkien, Sverdien jne esiäitejä.
Marketan ensimmäisen avioliiton pojan kautta näyttää periytyneen Tenholan pitäjän Jännärkylän maata, jonka voi helposti olettaa Marketan Dalkarpyy-taustaiseksi perinnöksi. Marketta siis näyttää olleen maanomistaja läntisimmällä Uudellamaalla. Pari vuosisataa myöhemmin havaitsemme Dalkarpyytä ja Jännärkylää Boije-suvun melkein ensimmäisten sukupolvien omistuksessa.

Marketalla ja toisella aviomiehellään Maunu byskallilla oli kaksi dokumentteihin kirjattua poikaa (oletan että heidän syntymävuotensa ovat olleet lähellä pyöreästi sanoen vuotta 1300):

A Niiles, byskal-sukua

B Sivartti, byskal-sukua

He ovat varsin hyvin voineet elää Lounais-Suomessa tai Länsi-Uudellamaalla. Tai missä sitten ovatkaan eläneet.


Tämän jälkeen riesana on noin vuosisadan mittainen asiakirjapimeys, jonka jälkeen alkaa ilmaantua asiakirjoissa säilyneitä Byskal, Byskalle -nimiä.

Muun muassa, olen Vehasten rälssitilan kirkoltaperuuttamisesta päätynyt rekonstruoimaan seuraavanlaista sisarustoa (joille olen arvioinut syntymäaikoja väliltä 1410...1440):

1 dominus Nicolaus Byskalle, kaniikki, Taivassalon kirkkoherra
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=74995&postcount=525
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=9536
Aivan ilmeisesti tämä Byskal-perhekunta vaikutti Lounais-Suomessa mantereella.

2 (miespuolinen) 'Byskal'
Hänet olen rekonstruoinut sellaisen sukuhaaran esi-isäksi, josta polveutuvat (naisenko kautta) Kärkisten suku, nk lindelöf
Nimittäin, noin 1440-luvulla oli erään tietyn Laitilan kartanon Kaarina Jaakontyttären toisena aviomiehenä muuan mies jonka etunimi on ollut Siffred (tai jotakin hyvin lähellä, Byskal-asiayhteydestä johtuen olen miettinyt olisiko ollut Sivartti). Kaarina Jaakontytär oli ensin, noin vuoden 1430 korvilla, ollut naimisissa erään Maunun kanssa, johon Maunuun minä jotenkin tunnen hyväksi yhdistää Kiskon pitäjän Haapaniemen kartanon. Jos ja kun Siffred, toinen aviomies, on ollut Byskal-sukua ja siis suomalaista taustaa, en tunne tarvetta asettaa häntä sijainnillisesti Ruotsin puolelle, vastoin mitä Vähäkangas on näissä keskusteluissa ehdotellut.
Tämä Siffred osuisi kronologisesti oikein hyvin siihen kohtaan sukutauluja, että hän olisi ollut kirkkoherra Nicolaus Byskalin veli.
Siffredillä joka tapauksessa oli Kaarinan kanssa aviosta tytär:

2.1 Marketta Siffredintytär
(syntynyt noin 1440-luvulla; fl 1486, 1488)
* hänelle anottiin 1469 paavilta erivapautta avioitua Lammin pitäjän Porkkalan herran Niiles Tavastin kanssa. Jos tämä avioliitto toteutui, siitä ei kuitenkaan syntynyt pidempään elossa ollutta jälkeläistöä, sillä tiedetään että Niilesin sisar Metta jatkoi heidän isänsä sukua
* Marketta avioitui (siis toinen avioliitto) ennen vuotta 1486 asemies Erland Anteronpojan kanssa
(fl 1477, 1486, 1488; kuollut jälkeen 1517) Erland oli laamanni Kristiern Frillen sisarenpoika, Kristiern oli nainut Marketan isosiskon eli sisarpuolen Elina Maununtyttären.
Marketan ja Erlandin jälkeläinen (siten Byskal-suvun perillinen) peruutti yhdessä muiden kanssaperillisten kanssa aikanaan joskus 1530-luvulla kirkolta Vehasten rälssitilan ja sai sen arvosta noin puolet, mikä on tulkittu nk veljenosaksi. Tämän veljenosa-tulkinnan takia tässä rekonstruktiossa Marketan isä (eikä äiti) on kirkkoherra Nicolauksen sisarus.

3 naispuolinen Byskal.
Tämän rekonstruoinnin olen ehdottanut julkaisussani 2011, Junkar and Vilken lineages of Vehkalahti....
Tämän sisaruksen olemassaolo ja oletettu naispuolisuus johtuu siitä, että muuan Kirsti, laamanni Klaus Henrikinpojan leski ja Jaakoppi Undrankin vaimo, oli Vehasten peruuttamisessa mukana saaden sisarosuudeksi tulkitun arvon siitä.
Oletan rekonstruktiossa että tämä naispuolinen byskal-suvun tytär, kirkkoherran sisar, olisi syntynyt viimeistään noin 1440.
Hänelle olen aviomieheksi rekostruoinut nimeltä tuntemattoman vehkalahtelaisen rälssimiehen, neljänneksen Salmenkylää (Römspyytä) ja Pyöliä (etenkin Töytäriä) omistajan (omisti lisäksi palasia Reitkallia ja Hietakylää), jonka isäksi (tai kaukaisimmillaan isoisäksi) kronologisesti soveltuisi sukutarinassa kerrottu (mutta säilyneille aikalaisasiakirjoille tuntematon) Ville Eerikinpoika 'Vilken', koska otaksun Villen syntyneen noin 1390-luvulla.
Rekonstruktiossa olen asetellut tämän byskal-naisen ja hänen vehkalahtelaisen aviomiehensä pojaksi ja perilliseksi:

3.1 (nimeltä tuntematon), rälssimies, Vehkalahden pitäjän Salmenkylän (eli Römspyyn) neljänneksen, Pyölin Töytärin osan, palasia Reitkallia ja Hietakylää omistaja (syntynyt arviolta 1460-luvulla)
* Hänen vaimonsa on ollut asiakirjalähteissä mainittu, vielä 1520-luvulla hengissä ollut: Poitsilan Matleena Niilontytär (syntynyt arviolta ennen vuotta 1475), jonka isä oli herra Niklis Poitz, Vehkalahden Hillonniemen, Norspyyn ja Grotilan, ym, omistaja (fl 1463) joka saapui Kaakkois-Suomeen noin 1457 ritari Eerikki Akselinpojan alipäällikkönä ja perusti itselleen ja suvulleen kartanon Vehkalahden siihen rannikko-osaan joka suvusta sai nimen Poitsila.
* Matleenan ja hänen nimeltä tuntemattoman aviomiehensä tytär ja perillinen on ollut:

3.1.1 Kirsti
(syntynyt arviolta ennen 1495; kuollut noin 1553)
Ensimmäinen aviomies (naimisiin noin 1511) laamanni Klaus Henrikinpoika, Joensuun ja Kankaisten kartanoiden herra (kuollut ilmeisimmin kesällä 1520)
Toinen aviomies (naimisiin noin 1530) Jaakoppi Vundrank (fl 1529; kuollut noin 1548) ilmeisesti Saksasta tullut ja kuningas Kustaa ensimmäisen värväämä alemman tason hallintomies Kustaan voimakkaasti kehittämässä valtionhallinnossa

Tästä rekonstruktiosta johtuisi sitten sellaista, että Byskal-suvun jälkeläistöä suvun tyttärien kautta olisivat ainakin Kärkisten Lindelöfit ja Hornien Kankaisten sukuhaara.


Huomaa että 1440-luvun puoliväliin rekonstruoidulla kahdella veljeksellä,
kirkkoherra Nicolauksella ja sillä Siffredillä,
on ollut hyvin sama nimistö (Niiles, Sivartti/Siffred)
kuin 1300 tienovilla syntyneillä asiakirjoissa mainituilla Byskal-veljeksillä Niiles ja Sigurd (Sivartti, Sigvard).

Tiedän kyllä hyvin että muodollisesti ottaen Sigvard ja Sigfrid ovat eri etunimet, eivätkä teoriassa vaihtokelpoisia keskenään, mutta tiedän myös että kansan käytössä ne ovat olleet paljolti yksi ja sama nimi - sellaista osoittaa muun muassa loputtomat sekaannukset 1600-luvun alussa eläneiden isän tuomari Siffred Vilkenin ja hänen poikansa upseeri Sivartin välillä. Esimerkiksi Korhonen on heistä julkaisemassaan sukutaulussa laittanut isän ja pojan toistensa kaimoiksi, ja sama sukutaulu on sitten löytänyt tiensä Oksasen teokseen Vehkalahden knaapit. Sigvardejakin näytetään kutsuttavan Sipeiksi.

E Juhani Tenhunen
07.10.14, 18:05
Marketan ensimmäisen avioliiton pojan kautta näyttää periytyneen Tenholan pitäjän Jännärkylän maata, jonka voi helposti olettaa Marketan Dalkarpyy-taustaiseksi perinnöksi. Marketta siis näyttää olleen maanomistaja läntisimmällä Uudellamaalla. Pari vuosisataa myöhemmin havaitsemme Dalkarpyytä ja Jännärkylää Boije-suvun melkein ensimmäisten sukupolvien omistuksessa.

Jännärkylä on siis Tenholan nykyinen Gennarby.

E. Juhani Tenhunen