Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Korkalon Matti Oinas
Yleisluettelon mukaan Ounasjoella asui myös Matts Eskilin tai Erikinpoika Oinas (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342909), joka muutti tilalta 1664 jonnekkin - ilmeisesti Kemijärvelle koska luin foorumin keskustelusta Tervolan sukuja 1700 -luvun alussa, että Rovaniemellä oli Oinaan talo, josta isäntä matkasi ylämaalle kun ei suostunut sotilaaksi lähtemään. Siitä sai puolestaan alkunsa Kemijärven Oinaan suku, jota vahvisti jo aikaisemmin ylämaihin muuttanut Jaakko Oinas. Niin Korkalon Oinaan tila autioitui vuosikymmeniksi. Matin epäillään asuneen nimenomaan Rovaniemen Oinaan taloa ja Oinas olisi periytynyt Matille äidin puolelta.
SAY :n tietojen mukaan tilalle muutti Matts Oinaan jälkeen herra Sigfrid perheineen. Oliko kyseessä Sigfrid Boveliuksen perhe. Kirjassa taitaa olla maininta köyhästä pappismiehestä, jolla on kymmenen lasta kasvatettavanaan. Tästä ajatus harhailemaan Matti Eskilinpojan poikaan Mattiin, joka syntyi 1639 ja avioitui Brita Sigfridintyttären kanssa. Palaan vielä Korkalon Oinaan taloon.
SAY kertoo Korkalon Oinaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344593) talossa asuvan Matti Erikinpoika Oinaan ainakin vuodesta 1674, jolla Anna niminen vaimo (tieto vuodesta 1691). Talo oli autiona muutamia vuosia kun Matti Oinas lähti ylämaihin kirjausten mukaan vuonna 1681 ja tilalle ilmaantuu herra Sigfrid Christierni, jolle on vuonna 1688 kirjattu lapset Carl ja Malin. Tila on edelleen Matti Oinaan nimissä. Se mikä kummastuttaa, nämä lapset on kirjattu Matti "Laurinpoika" (onko virheellinen patronyymi?) Oinaan ja Anna vaimon talouteen vuonna 1691 Annan sisaruksina eli Carl, br, sekä Malin, sr. Sitten vuonna 1692 Matti Oinas häviää talosta ja talossa asuvat Sigfrid Bonelius ja Anna vaimo. Jaksolla 1694 - 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343225)Oinasta isännöi Matti Oinas ja Anna vaimo, mutta Matin patronyymi on Laurinpoika??
Olisiko jollakin tarkempia tietoja, mitä tässä tapahtui ja miksi Boneliuksen lapset on kirjattu emäntä Anna Oinaan sisaruksiksi.
Tapani Kovalaine
05.10.14, 13:08
Carl ja Malin ovat vuonna 1688 olleet asianmukaisesti pappi Sigfrid Boneliuksen lapsia, joten virhekirjaukselta tapaus vahvasti näyttää vuoden 1691 osalta. Malin näyttäisi avioituneen Erik Ruokosen kanssa.
Vuoden 1995 Genoksessa olleen Bonelius-jutun mukaan Sigfrid Christiani Boneliuksen ensimmäinen puoliso oli Juliana Niilontytär, joka kuoli 1680 tai 1681. Ilmeisesti kaikki perheen 10 lasta ovat tästä avioliitosta.
Genos-artikkeli 1995, Jorma Ahvenainen: http://www.genealogia.fi/genos/36/36_40.htm
SAY:n tietojen perusteella näyttää, että Sigfrid Bonelius on avioitunut leskenä ja puoliso Anna on saattanut tuoda omia lapsiaan Korkalonniemeen. Annan voisi arvella kuolleen vuonna 1697. Sigfrid kuoli 1701.
Digi 23, Korkalo: http://digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3306&pnum=23
Tulkittavaa piisaa Korkalossa runsaasti, sillä ylen niukat ovat kirjaukset.
Matti Oinas ja vaimonsa Anna löytyvät rippikirjassa Alakylästä, myös tytär Kaarina ja vaimon sisar Margareetta, digi 26: http://digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3306&pnum=26
Erkki A Tikkanen
05.10.14, 14:35
...
SAY:n tietojen perusteella näyttää, että Sigfrid Bonelius on avioitunut leskenä ja puoliso Anna on saattanut tuoda omia lapsiaan Korkalonniemeen. Annan voisi arvella kuolleen vuonna 1697. Sigfrid kuoli 1701.
...
[/url]
Kyseessä on Sigfrid Christiernin poika, joka oli myös Sigfrid nimeltään. Hänellä oli puolisonaan Anna Felicia Johanint. Tavast.
Vanhempi Sigfrid ei mennyt uusiin naimisiin. Tämäkin paljastuu esim. SAY:n vuoden 1698 kirjauksesta, jossa mainitaan ensin isä Sigfrid ja sitten poika Sigfrid vaimoineen.
Kiitokset, tässä tulikin paljon lisätietoa Oinaan talosta. Itse asiassa etsiskelen esi-isiä Johan Johaninpoika Oinaalle (s. 1721), joka avioitui Catarina Pekantytär Suutarin kanssa ja he saivat Valpuri tyttären 1758, joka käytti Myllärin nimeä.
Oinaassa isännöi 1674 Matti Erikinpoika Oinas ja tila autioitui vuosiksi 1675 – 1687 (vaikkakin Matti Erikinpoika oli merkitty tilalle ko. vuosina ilmeisesti omistajana) kunnes sinne muutti 1688 Sigfrid Christierni (nuorempi) perheensä kanssa ja vuodesta 1691 tilalle on kirjattu Matti Laurinpoika Oinas. Oinaan talossa asuivat 1700 – 1708 Matti Laurinpoika Ojnas ja Anna sekä sisar Margeta ja Carin tytär. Vuosina 1708 – 1714 Matti Laurinpoika Oinas Anna vaimon kanssa ja talon tyttärellä Carinilla oli talossa jo sulhanen Staffan sekä muista lapsista kotona asui Johan Matinpoika Oinas, joka kävi ripillä ensimmäistä kertaa 1714 eli syntymävuosi oli noin 1698. Rovaniemen rippikirjan sivulla 27 vv 1721 – 1741 kerrotaan Korkalonkylän Oinaassa asuvan Johan Oinaan ja vaimo Carinin sekä lapset Henric ja Johannes sekä Mickel ja Carin.
Mitähän se merkitsee, että SAY :n sivulta 10 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344593) on viittaus sivulle 11 ja sivulla 11 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344594) Matti Laurinpoika Oinas on kirjattu Kårwan tilalle samana vuonna 1691. Matti Laurinpoika Oinaalla ja Matti Hansinpoika Korwalla oli molemmilla ½ mantaalia. Korvassa oli piikomassa Anna ainakin vuonna 1688 ja tuliko hänestä Matti Laurinpojalle vaimo. Sitten vuodesta 1694 Matti Laurinpoika Oinas asustaa Oinaan taloa Annan kanssa.
Mietin onko kyseessä patronyymi-virhe vai onko kyseessä vävyn tulo taloon kun patronyymi vaihtui?
Markku Pelttari
05.10.14, 16:26
Rovaniemen historia vuoteen 1721 kertoo Matti Erkinpoika Oinaan lähdön Kemijärvelle. Kertoo myös, että tila ajautui Bonelius-suvun haltuun 1650-luvulla Sigfried Christiernin hyödyntäessä tilan maita ja että hänen omistuksessaan tila pysyi 1680-luvulle saakka. Vuonna 1689 Matti Laurinpoika Kaarakka haki tilan uudisviljelyyn ja hänestä tuli vaimonsa Annan kanssa pysyvä Oinaan asuttaja. Annan syntyperää ei kerrota.
Erkki A Tikkanen
05.10.14, 16:43
...
Oinaassa isännöi 1674 Matti Erikinpoika Oinas ja tila autioitui vuosiksi 1675 – 1687 (vaikkakin Matti Erikinpoika oli merkitty tilalle ko. vuosina ilmeisesti omistajana) kunnes sinne muutti 1688 Sigfrid Christierni (nuorempi) perheensä kanssa ja vuodesta 1691 tilalle on kirjattu Matti Laurinpoika Oinas.
...
Siis Sigfrid Sigfridinpoika, ei Sigfrid Christierni,
Hienoa ja kiitos täsmennyksistä. Nyt vain ihmettelemään, mistä tämä Kaarakka oli lähtöisin. Tiedän Alatorniolla olleen Karackan talon ja siellä asuikin 1600 - 1700 lukujen vaihteessa Lauri Hannunpoika ja Anna Niilontytär, mutta Matti Laurinpoika ei ilmeisesti ajallisesti voinut olla pariskunnan jälkeläisiä.
Tapani Kovalaine
06.10.14, 08:54
Kemissä vuonna 1701 asunut Lauri Kaarakka on eräs varteenotettava, vaikka ei isäksi Matti Oinaalle sopisikaan:
25.4.1701 KASTETTU 28.4.1701 Packola ISÄ Lars Karacka LAPSI Pehr
Näyttäisi Matti Erkinp. Oinas olevan Kemijärvellä vuoden 1654 maakirjan mukaan http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593381
Ilmeisesti samasta Matti Erkinpojasta merkintöjä Kemijärvellä ainakin jo 1647 kymmenysluettelossa, tosin ilman sukunimeä.
Kiitos, tässä asiat selkiytyvät. Kaarakkakin taisi löytyä Ylipaakkolasta. Karakan talossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1319250) asui 1635 Lars Persson Karacka, jonka iäksi on vuoden 1637 tietoihin kirjattu 44 vuotta eli Lars olisi syntynyt noin 1593. Samalla taitaisi sopia jo mainittu Anna Laurintytär Karacka hänen tyttärekseen koska Anna kuoli 79 vuoden iässä Tervolassa vuonna 1711 eli Anna olisi syntynyt noin 1632 ja sopisi olemaan Lars Pekanpoika Karackan tytär.
Ennenkuin voidaan varmistaa sukulinja Ylipaakkolan Kaarakkaan eli Karahkaan eli Karackaan (Kärachka), kyselen tässä olivatkohan kaikki ko. sukunimen kantajat samasta suvusta. Tornionlaaksossa mainitaan Karakan talo, johon liitetään Kolf (http://htgenealogia.org/tornedalen/index.php?action=printpage;topic=30.0) -ruotunimi vahvasti. Lisäksi Tornion Ruottalan kylässä mainitaan jo 1640 Eskil Kärachka ja nimi muotoutui myöhemmin Karackaksi ja Kaarakaksi.
Kemijärvelle muuttaneen Matti Erkinpoika Oinaan isä Erkki Heikinpoika ilmestyy Korkaloon 1621. Edellisenä vuonna oli Pekka Oinaan talo merkitty siellä autioksi. Tuliko Erkki Heikinpoika sen isännäksi? Paavali Oinas jatkaa samassa kylässä talollisena, mutta Pekka Oinas näyttää kadonneen 1620.
Pekka Paavola
21.07.15, 06:05
Kemijärvelle muuttaneen Matti Erkinpoika Oinaan isä Erkki Heikinpoika ilmestyy Korkaloon 1621. Edellisenä vuonna oli Pekka Oinaan talo merkitty siellä autioksi. Tuliko Erkki Heikinpoika sen isännäksi? Paavali Oinas jatkaa samassa kylässä talollisena, mutta Pekka Oinas näyttää kadonneen 1620.
Toistan tään saman kysymykseni muutaman vuoden takaa, kun olen isälinjassa oli Pehr Oinas s.n .1530 ehkä Hetekylä Pudasärvi k.? Hetekylä jälkeläinen. Ja, kun tuota Pekka l .Pekka etunimeä on myös Korkalossa, niin onko nämät Korkalon ja Hetekylän Oinaat sitten sukua, kun tuota Pekka etunimeä esiintyy molemmissa Oinaissa? Muutoin tuo Pekka l Pehr etunimeä ei juurikaan esiinny seuraavissa sukupolvissa Pudasjärvellä. Yleensähän ennen annettiin jollekkin lapselle isän etunimi tai papan etunimi. Kiinnostaa myös kun oon Oinaita Kemijärveltä sekalinjassa. Ps. Entä mistä juontuu Yli-Tornion Oinaat?
-Pekka Paavola-
Toistan tään saman kysymykseni muutaman vuoden takaa, kun olen isälinjassa oli Pehr Oinas s.n .1530 ehkä Hetekylä Pudasärvi k.? Hetekylä jälkeläinen. Ja, kun tuota Pekka l .Pekka etunimeä on myös Korkalossa, niin onko nämät Korkalon ja Hetekylän Oinaat sitten sukua, kun tuota Pekka etunimeä esiintyy molemmissa Oinaissa? Muutoin tuo Pekka l Pehr etunimeä ei juurikaan esiinny seuraavissa sukupolvissa Pudasjärvellä. Yleensähän ennen annettiin jollekkin lapselle isän etunimi tai papan etunimi. Kiinnostaa myös kun oon Oinaita Kemijärveltä sekalinjassa. Ps. Entä mistä juontuu Yli-Tornion Oinaat?
-Pekka Paavola-
Vaikea sanoa Pudasjärven Hetetjärven ja Rovaniemen Korkalon Oinaiden sukuyhteydestä. Yksi vaihtoehto voi olla, että Pudasjärveltä oli muuttoliikettä Kemijokilaaksoon.
Antti Eskonpoika Oinas ilmestyy Hetetjärvelle noin 1620. Hetetjärvellä oli jo 1610-luvulla Paavo Oinas, joka on talollisena myös Antin aikana. Antti Eskonpoika näyttää tulleen Olli Oinaan autioksi jääneeseen taloon.
Rovaniemen Korkalossa oli Pekka ja Paavali Oinaan talot 1610-luvulla. Pekka Oinas näyttää katoavan 1620, jonka jälkeen kylään ilmestyy Erkki Heikinpoika Oinas, ehkä Pekan taloon.
Kumpikaan noista (Antti ja Erkki) ei välttämättä ollut alunperin Oinaita, vaan talon mukaan saaneet uuden sukunimen.
Pekka Paavola
11.08.15, 19:06
Vaikea sanoa Pudasjärven Hetetjärven ja Rovaniemen Korkalon Oinaiden sukuyhteydestä. Yksi vaihtoehto voi olla, että Pudasjärveltä oli muuttoliikettä Kemijokilaaksoon.
Antti Eskonpoika Oinas ilmestyy Hetetjärvelle noin 1620. Hetetjärvellä oli jo 1610-luvulla Paavo Oinas, joka on talollisena myös Antin aikana. Antti Eskonpoika näyttää tulleen Olli Oinaan autioksi jääneeseen taloon.
Rovaniemen Korkalossa oli Pekka ja Paavali Oinaan talot 1610-luvulla. Pekka Oinas näyttää katoavan 1620, jonka jälkeen kylään ilmestyy Erkki Heikinpoika Oinas, ehkä Pekan taloon.
Kumpikaan noista (Antti ja Erkki) ei välttämättä ollut alunperin Oinaita, vaan talon mukaan saaneet uuden sukunimen.
Katsokaapa esim. Kansalaisenkarttapaikasta paikannimihaulla Oinas ,niin näättä paikat mistä sitä esiintyy. Antanee jonkunlaista muuttoreitti oletusta. Oinaskylä löytyy Viitasaarelta kaakkoon. Itse sukunimeä on, muistelen , nyk. vajaat 300 kpl l. suht. harvinainen sukunimi. Ennen vanhaan on ollut varmaan suhteellisesti yleisempi.
-Pekka Paavola-
Katsokaapa esim. Kansalaisenkarttapaikasta paikannimihaulla Oinas ,niin näättä paikat mistä sitä esiintyy. Antanee jonkunlaista muuttoreitti oletusta. Oinaskylä löytyy Viitasaarelta kaakkoon. Itse sukunimeä on, muistelen , nyk. vajaat 300 kpl l. suht. harvinainen sukunimi. Ennen vanhaan on ollut varmaan suhteellisesti yleisempi.
-Pekka Paavola-
Se on varmaan selvää että Oinas on länsisuomalaisperäinen. Kemin seutu asutettiin länsi-Suomesta käsin jo 1000-luvulla ja Pudasjärvi aikaisintaan 1400-luvulla joten Pudasjärven Oinaat olivat mahdollisesti kemin seudulta
Alkuperäinen lähettäjä P. Paavola: Vaikea sanoa Pudasjärven Hetetjärven ja Rovaniemen Korkalon Oinaiden sukuyhteydestä. Yksi vaihtoehto voi olla, että Pudasjärveltä oli muuttoliikettä Kemijokilaaksoon.
Antti Eskonpoika Oinas ilmestyy Hetetjärvelle noin 1620. Hetetjärvellä oli jo 1610-luvulla Paavo Oinas, joka on talollisena myös Antin aikana. Antti Eskonpoika näyttää tulleen Olli Oinaan autioksi jääneeseen taloon.Tämä Oinas nimi on kiinnostanut kun sen on arveltu olevan skandinaavinen nimi alkuperältään, Ånäs. Sukuforumin mainioissa keskusteluissa nimittäin mainitaan Kuhmitsa tuossa asussa Thomas Coüniz 1550 -luvulla. Tulipa mieleeni kun noita nimiä tavailin se, kuinka toisiaan muistuttavia ovat mm Ånäs ja Coüniz. Ääntämisasultaan papin kuulemana voisivat muuntua samaksi nimeksikin [unäs] ja [cunäs]. Papithan ne viimekädessä ovat saattaneet nimet kirjalliseen asuunsa jälkipolvien luettaviksi ja varmaan lopulta kääntyneet puhekieleenkin. Olisivatko voineet olla tekemisissä Panuma - Kuolajärvi kulmilla?
Pekka Paavola
01.03.16, 19:38
Mitä Outika tarkoitat tällä: "Olisivatko voineet olla tekemisissä Panuma - Kuolajärvi kulmilla? "
Terv .Pekka Paavola
Hei, kysymys oli yhtä epämääräinen kuin pohdintakin. Lähinnä sitä pohdin saattaisiko nimien taustalla olla sama alkuperä kun ns varhaisin Oinas (Ånäs) mainitaan Panumalla (Hetetjärvi) ja Kuhmitsa Kuolajärvellä yms.
Hei, kysymys oli yhtä epämääräinen kuin pohdintakin. Lähinnä sitä pohdin saattaisiko nimien taustalla olla sama alkuperä kun ns varhaisin Oinas (Ånäs) mainitaan Panumalla (Hetetjärvi) ja Kuhmitsa Kuolajärvellä yms.
Eikö tuo Oinas ole arveltu että olis "alunperin" ollut Øy-nes (= saari-niemi) ?
En muista mistä luin, mutta jossain netissä. Varmaan löytyy jos googla :)
//Lasse
Pekka Paavola
02.03.16, 19:32
Joo tuo Önes on suomeksi Saariniemi. Oinas-Jurvansuus sivuilla on myytitason mainita , että Oinas olisi tullut Norjasta.
Mitä Kuhmitsa ja Oinas-Panuma seutuun ,niin ainakin tuo Panuma järven seudun Oinas-Panuman suvun alueet ovat hyvin keskeisiä porojen laidun aluetta ja osa Oinas-Panuma suvut ovat vielä nykyääkin poromiehiä.
Terv .Pekka
Rovaniemen Korkalossa oli Pekka ja Paavali Oinaan talot 1610-luvulla. Pekka Oinas näyttää katoavan 1620, jonka jälkeen kylään ilmestyy Erkki Heikinpoika Oinas, ehkä Pekan taloon.
Kumpikaan noista (Antti ja Erkki) ei välttämättä ollut alunperin Oinaita, vaan talon mukaan saaneet uuden sukunimen.Ensimmäinen Oinas Korkalossa manitaan vuonna 1606. Isäntänä tuolloin oli Pekka Oinas ja hänen jälkeensä tilalla jatkoi poikansa Paavali Pekanpoika Oinas. Molemmilla oli neljänneksen manttaaliset talot ja maantarkastuksessa kumpikin talo merkittiin puoleksi mantaaliksi ja Pekka Oinaan talo uudistilaksi. Pekka Oinas edusti kylää mm maantarkistuksessa ja veronpanossa. Toisen Oinaan isäntänä oli Oinaan alkuperäisen asukkaan jälkikasvu Heikki Pekanpoika, mutta tämä talo ajautui veronmaksukyvyttömäksi ja autioitui. Myöhemmin 1620 luvun alkuvuosina Pekka Oinaalla oli toinenkin talo, mutta seuraavan vuosikymmenen aikana tapahtui niin paljon muutoksia, että alkuperäisen Oinaan talon isäntänä oli vuonna 1631 Matti Erkinpoika ja Outakosken arvion mukaan hän ei ollut kummankaan entisen isännän jälkeläisiä (Outakoski, Rovaniemen historia I sivu 105.) Matti Erkinpoika muutti Kemijärvelle ja Korkaloon ilmaantui 1621 Erkki Heikinpoika (Sukuforum, Korkalon Matti Oinas). Eli saattoiko Matti Erkinpoika olla sittenkin ehkä Erkki Heikinpojan eli Oinaan oma poika?
Markku Pelttari
02.03.16, 20:52
Minä olen kirjannut Oinaksen sukua seuraavasti:
Erkki Heikinpoika Karvonen l. Oinas (s. n. 1570), jonkun Oinaksen vävy, Korkalon Oinaksen tilan isäntä.
Poika Matti Erkinpoika Oinas (1609 - n. 1675), muutti Kemijärvelle ja kuoli siellä.
Edellisen poika Matti Matinpoika Oinas (s. 1639 Rovaniemi - k. 17.11.1713 Kemijärvi). Matti Matinpojan puoliso oli Brita Sigfridintytär (s. 1647 - k. 5.3.1717 Kemijärvi). Tässä herää kysymys, saattoiko Brita olla Sigfrid Bonelius vanhemman ja Juliana Niilontyttären lapsi? Korkalon Oinashan joutui Sigfridille Matti Erkinpojan jälkeen.
No sittenhän epäilyni saattaisi olla tottakin, eli Erkki Heikinpoika Karvonen tuli vävyksi Oinaan taloon. Pojanpoika Matin vaimoksi olisi kyllä niin helppo sijoittaa pastorin tytär koska tekemisissä varmastikin olivat kun Bonelius jäi asumaan Oinaan taloa Matin isän muutettua perheineen Kemijärvelle.
Boneliuksen lapsista tunnetaan Sigfrid, Johan, Anna, Malin, Katarina, Margareta, Brita, Karl ja Krister. Saattoiko tilalta lähteneen Matti Eskilinpojan poika Matti tutustua jo tällöin papin tyttäreen Britaan ja avioitua myöhemmin hänen kanssaan eli oliko Matti Matinpoika Oinaan vaimo Brita Sigfridintytär pastori Boneliuksen tytär. Genoksen artikkelin mukaan Britan elämänvaiheet eivät ole käyneet selville eri asiakirjoista. Britan on aiemmin epäilty avioituneen jonkun Olavin kanssa koska maisteri Benedictus Olai Granroth on kutsunut 1704 oululaisia kauppiaita Johan ja Carl Boneliusta enoikseen, mutta tätä tarinaa ei ole myöskään varmistettu.
Markku Pelttari
03.03.16, 08:32
Eipä taidakaan Brita olla pastori Boneliuksen tytär. Brita Bonelius oli oheisen viitteen mukaan naimisissa torniolaisen kirvesmiehen Elias Mattssonin kanssa ja hukkui merionnettomuudessa 1696. http://www.genealogia.fi/genos-old/55/55_84.htm
Täytyy varmaan etsiä Matti Matinpoika Oinaksen (vai pitääkö sanoa Oinaan) puolisoa Kemijärven suunnalta, kyllähän sielläkin Sigfridejä tuolloin oli.
Markku Pelttari
03.03.16, 11:30
Ei tämä menekään niin kuin Strömsössä. SAY:stä en löydä Kemijärveltä yhtään Sigfridiä vuoteen 1673 mennessä.
Ei tosiaan maakirjoissa näy Sigfrid -nimeä Kemijärvellä eikä juuri muuallakaan.
Muurolassa asui vuonna 1637 - 48 Sigfrid Matinpoika ½ mantaalin taloa sekä Sigfrid Jönsinpoika ¼ mantaalin taloa (hävisi Britan syntymään 1647 mennessä koska häntä ei enää näy 1648, oliko siis jo vanhempi henkilö).
Runkauksessa vv 1637 – 48 Sigfrid Tuomaanpoika (Pohjanmaan pohjoisen voutikunnan mk 1637 jakso 108).
Outakosken Rovaniemen historia I teoksessa kerrotaan Muurolassa asuneen Tynin talossa Sipo Pekanpojan vuonna 1543 ja hänen jälkeensä leski Kaarina aina vuoteen 1571 (välillä oli Niilo Siponpoika ja Niilon veli Olli Siponpoika kahden vuosikymmenen ajan) kunnes isännäksi tuli Ollin poika Tapani Ollinpoika 1594- 95. Tapanin jälkeen isännäksi tuli ehkä vävymies Juho Tönnenpoika vuosiksi 1598 – 1619, Juhon poika Olli vv 1620 – 26 ja edelleen Ollin pojalle Sipo Ollinpojalle. Muurolan taloa asuivat perätysten Olli Pekanpoika 1543 – 86 ja hänen jälkeensä poika Pekka Ollinpoika Muuro (Muroi) ja Hannu Pekanpoika.
Oliko lie Karvon talosta lähtöisin tämä Brita koska Karvossa isännöi Olli Pekanpoika vv 1592 – 1609, poika Matti vv 1610 – 31 ja Sigfrid ehkä saattoi olla hänen poikansa Sigfrid Matinpoika tai oliko ehkä Rovaniemen kylässä vuodesta 1595 isännöinyt Sipi Juhonpoika, jonka jälkeen talo sai Sipolan nimen. Lisäksi on vielä tuo Runkauksen Sipi Tuomaanpoika.
Pekka Paavola
04.03.16, 19:57
Millähän sukunimillä nuot Muurolan Oinaat isälinjassa nykyään esiintyy ,varmaankin jokin isälinja on juontunut nykypäivään? Kysyn siksi, josko isälinjainen l. y-DNA geenitestin ois joku hlö ottanut ,jolloin voitasiiin verrata ,että miten minun vastaavaan testiin, kun olen isälinjassa Oinas.
Terv .Pekka Paavola
Markku Pelttari
09.01.17, 16:25
Tervolan kuolleita selatessa sattui silmiin tämä kuolintieto, Beata Sigfridsdotter Bonelia l. Tawast. http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t7961700
Kuollut siis Tervolassa 4.1.1738 ja kuoliniän perusteella syntynyt 1664. Kyseessä on ilmeisimmin Sigfrid Christierni Boneliuksen tytär eli se kymmenes lapsi, joka ainakin minulta näkyi puuttuvan ja samoin Outikan aikaisemmin täällä esittämästä luettelosta. Beata näkyi asuneen Tervolan Koivun Kilpilässä. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=1985&pnum=77
Rippikirjassa mainitaan "hera muster" eli Beata oli emäntä Margaretan äidin sisar. Margareta Sigfidsdotter Boneliushan oli naimisissa tervolalaisen Mikko Mikonpoika Kilpisen kanssa.
Mutta mistä tuli tuo kuolintiedossa mainittu Tawast? Beatan veli Sigfrid oli toki naimisissa Anna Juhontytär Tavastin kanssa, mutta se ei taida selittää asiaa. Mitkä olivat Beatan elämänvaiheet ennen kuolemaansa Tervolassa?
Markku Pelttari
09.01.17, 19:09
Näkyy Beata Sigfridsdotter Bonelius olleen naimisissa Pietarsaaressa ja ilmeisesti miehensä kuoleman jälkeen muuttanut sisarensa luo Tervolaan.
http://www.genealogia.fi/genos-old/63/63_136a.htm
Oinaita on kirjattu ilmeisesti monilla eri nimillä, ainakin SAY n tiedoissa, jonne on koottu erilaisista asiakirjalähteistä tietoja. Nimi on muodossa mm Ounas ja Oÿnas tai Åinas. Tuli mieleen, josko tulivatkin pohjoisempaa jokivarteen?
Joka tapauksessa Ylipaakkolassa asui 1637 Erik Eskilinpoika (1595) vaimoineen. Vuonna 1641 Erik kirjattiin nimellä Ounas ja luultavasti veljensä Matti Eskilinpoika myös nimellä Åinas ja Oÿnas, aivan vepsäläistyyliin kuten tämä Herran rukous: ”Meiden taivhaline Tatoi, Olgha pühä sinun nimi. Tulgha sinun valdkund.”
Tämä Oinaan talo jäi veroautioksi vuodesta 1647, joskin talo kirjattiin Matti Esklinpoika Oijnaalle ja 1652 tilalle oli kirjattu Matin poika ¼ mantaalin taloon. Korkalossa oli myös Oinaan tila ja siellä isäntänä 28 vuotias Matti Erikinpoika (1609) ja sopisi ikänsä puolesta olemaan Ylipaakkolan Erikin oma poika. Korkalon ja Ylipaakkolan Oinaan talot jäivät molemmatkin veroautioiksi, Korkalosta hävisi Matti Erikinpoika vuonna 1644 ja tila kirjattiin vuodesta 1648 autiotilaksi. Matilla lienee ollut Kemijärvellä autiotila koska vuodesta 1648 Matti Erikinpoika on kirjattu Oinaan ¼ mantaalin taloon, joka oli tuolloin autiona, mutta jo 1650 siellä oli isännällä vaimo ja 1653 tytär. Korkaloon on puolestaan vuonna 1673 merkitty Matti Erikinpoika Oinaan tilan jatkajaksi Sigfrid Christiani (Bonelius) (mk 1673 jakso 9).
Merkintöjen mukaan eräs Matti Matinpoika Oinas (1639) ja vaimonsa Brita Sigfridintytär muuttivat myös myöhemmin 1670 -luvulla Kemijärvelle (Matti Erikinpojan poika?). Eli ehkä Korkaloon kuitenkin jäi Matti Erikinpojan poika Matti joka löysi puolison ja muutti isänsä perässä Kemijärvelle.
Jokin epäloogisuus tässä vaivaa koska Matti Erikinpoika Oinas lienee ollut Saara Ollintyttären puoliso ja pariskunnan lapset muistiinpanojen mukaan olisivat syntyneet jo 1630 - 40 luvuilla. Oliko mahdollista että nämä Oinaat (Ounas) tulivatkin Ounasjoen rantamailta Kemijärven kautta Ylipaakkolaan ja Korkaloon ja myöhemmin takaisin Kemijärvelle?
Pekka Paavola
25.03.17, 10:47
Oinaita on kirjattu ilmeisesti monilla eri nimillä, ainakin SAY n tiedoissa, jonne on koottu erilaisista asiakirjalähteistä tietoja. Nimi on muodossa mm Ounas ja Oÿnas tai Åinas. Tuli mieleen, josko tulivatkin pohjoisempaa jokivarteen?
Joka tapauksessa Ylipaakkolassa asui 1637 Erik Eskilinpoika (1595) vaimoineen. Vuonna 1641 Erik kirjattiin nimellä Ounas ja luultavasti veljensä Matti Eskilinpoika myös nimellä Åinas ja Oÿnas, aivan vepsäläistyyliin kuten tämä Herran rukous: ”Meiden taivhaline Tatoi, Olgha pühä sinun nimi. Tulgha sinun valdkund.”
Tämä Oinaan talo jäi veroautioksi vuodesta 1647, joskin talo kirjattiin Matti Esklinpoika Oijnaalle ja 1652 tilalle oli kirjattu Matin poika ¼ mantaalin taloon. Korkalossa oli myös Oinaan tila ja siellä isäntänä 28 vuotias Matti Erikinpoika (1609) ja sopisi ikänsä puolesta olemaan Ylipaakkolan Erikin oma poika. Korkalon ja Ylipaakkolan Oinaan talot jäivät molemmatkin veroautioiksi, Korkalosta hävisi Matti Erikinpoika vuonna 1644 ja tila kirjattiin vuodesta 1648 autiotilaksi. Matilla lienee ollut Kemijärvellä autiotila koska vuodesta 1648 Matti Erikinpoika on kirjattu Oinaan ¼ mantaalin taloon, joka oli tuolloin autiona, mutta jo 1650 siellä oli isännällä vaimo ja 1653 tytär. Korkaloon on puolestaan vuonna 1673 merkitty Matti Erikinpoika Oinaan tilan jatkajaksi Sigfrid Christiani (Bonelius) (mk 1673 jakso 9).
Merkintöjen mukaan eräs Matti Matinpoika Oinas (1639) ja vaimonsa Brita Sigfridintytär muuttivat myös myöhemmin 1670 -luvulla Kemijärvelle (Matti Erikinpojan poika?). Eli ehkä Korkaloon kuitenkin jäi Matti Erikinpojan poika Matti joka löysi puolison ja muutti isänsä perässä Kemijärvelle.
Jokin epäloogisuus tässä vaivaa koska Matti Erikinpoika Oinas lienee ollut Saara Ollintyttären puoliso ja pariskunnan lapset muistiinpanojen mukaan olisivat syntyneet jo 1630 - 40 luvuilla. Oliko mahdollista että nämä Oinaat (Ounas) tulivatkin Ounasjoen rantamailta Kemijärven kautta Ylipaakkolaan ja Korkaloon ja myöhemmin takaisin Kemijärvelle?
Ainakin minun isälinjani Pehr Oinas. s.n.1530? ,k. Pudasjärvi Hetekylä suvussa elää myytti ,että esi-isän ois tullut "Keminmaasta" ja sinne Norjasta ois ollut Önes-sukuniminen, Ö norjan Ö:llä. Minun y-dna-testit osoittaa , kylläkin niin että lähin y-DNA sukulaiseni on Suovanlahti-esi-isinen ja sieltä ei ole kuin 15 km Oinaskylään. Niinkun edellä olen kertonut Kemijärven Oinaiden, jota olen sekalinjassa myös , kytköä Hetekylän Oinaisiin ei ole saatu ainakaan ajalla, jolloin pidettiin kirkonkirjoja.
Terv .PPa
Tervolan kuolleita selatessa sattui silmiin tämä kuolintieto, Beata Sigfridsdotter Bonelia l. Tawast. http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t7961700
Kuollut siis Tervolassa 4.1.1738 ja kuoliniän perusteella syntynyt 1664. Kyseessä on ilmeisimmin Sigfrid Christierni Boneliuksen tytär eli se kymmenes lapsi, joka ainakin minulta näkyi puuttuvan ja samoin Outikan aikaisemmin täällä esittämästä luettelosta. Beata näkyi asuneen Tervolan Koivun Kilpilässä. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=1985&pnum=77
Rippikirjassa mainitaan "hera muster" eli Beata oli emäntä Margaretan äidin sisar. Margareta Sigfidsdotter Boneliushan oli naimisissa tervolalaisen Mikko Mikonpoika Kilpisen kanssa.
Mutta mistä tuli tuo kuolintiedossa mainittu Tawast? Beatan veli Sigfrid oli toki naimisissa Anna Juhontytär Tavastin kanssa, mutta se ei taida selittää asiaa. Mitkä olivat Beatan elämänvaiheet ennen kuolemaansa Tervolassa?
Seitsemän vuoden jälkeen palaan tähän probleemaan.
Onko kukaan saanut selville, miksi Beata Sigfridintytär Boneliuksen kuolintiedossa mainitaan "eller Tawast"?
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.