Sune laamanni noin 1435

[M.Sjostrom]

Heinlahden Suni Suninpoika, valtaneuvos, oli Suomen jakamisen kahdeksi laamannikunnaksi jälkeen jommankumman ensimmäinen laamanni.
Jako tapahtui 1430-luvun puolivälissä.

Esimerkiksi Eric Anthoni ÄSF-sarjassa kutsuu yhtäällä (vaikkapa: Sunen omassa sukutauliussa, 1965) Sunea Etelä-Suomen laamanniksi ja toisessa kohtaa (vuoden 1989 vihkossa) Pohjois-Suomen laamanniksi.
On ilmeistä että Suni ei kuitenkaan ollut molempia.

Minulla on oma arvaukseni kumpi näistä on virhe ja kumpi totta, mutta en osaa paljastaa sitä, etenkin kun ei minulla ainakaan vielä ole tyhjentäviä todisteita asiasta.

Mitkä ovat perustelut tämä asian oikealle ratkaisulle? Kumman laamannikunnan laamanni Sune oikeasti ja todistettavasti oli?

Kuka oli sitten suunnilleen samasta ajankohdasta lukien sen toisen laamannikunnan ensimmäinen laamanni?

[Pekka Hiltunen]

Heinlahden Suni Suninpoika, valtaneuvos, oli Suomen jakamisen kahdeksi laamannikunnaksi jälkeen jommankumman ensimmäinen laamanni.
Jako tapahtui 1430-luvun puolivälissä.

Esimerkiksi Eric Anthoni ÄSF-sarjassa kutsuu yhtäällä (vaikkapa: Sunen omassa sukutauliussa, 1965) Sunea Etelä-Suomen laamanniksi ja toisessa kohtaa (vuoden 1989 vihkossa) Pohjois-Suomen laamanniksi.
On ilmeistä että Suni ei kuitenkaan ollut molempia.

Minulla on oma arvaukseni kumpi näistä on virhe ja kumpi totta, mutta en osaa paljastaa sitä, etenkin kun ei minulla ainakaan vielä ole tyhjentäviä todisteita asiasta.

Mitkä ovat perustelut tämä asian oikealle ratkaisulle? Kumman laamannikunnan laamanni Sune oikeasti ja todistettavasti oli?

Kuka oli sitten suunnilleen samasta ajankohdasta lukien sen toisen laamannikunnan ensimmäinen laamanni?
Anthoni esittää ratkaisun 1970 painetun "Finlands Medeltida frälse och 1500-tals adel" -teoksensa sivun 136 alaviitteessä 4. Sune Sunenpoika nimettiin 1402 Taivassalon, myöhemmin Vehmaan kihlakunnantuomariksi. Halikon kihlakunnantuomaria Håkan Frilleä kutsutaan 1410 Etelä-Suomen kihlakunnantuomariksi puolen kk:n ajan - ennen Bengt Lydekenpojan astumista virkaansa Sauvon ja Piikkiön kihlakuntaan. Käsitteet Etelä-Suomi ja Pohjois-Suomi "visa här osäkerheten i nomenklaturen vid häradens tillblibelse". Kun Vehmaan kihlakunta eli Kalanti käsitettiin Suomesta eli Varsinais-Suomesta erilliseksi osaksi, voidaan ilmaisua "Pohjois-Suomi" pitää myöhempään kehitykseen nähden eksaktimpana, kun "ännu 1445 nämnes Vemo härad Kaland (FMU 2608)". E.A. mainitsee vielä Voionmaan ("Suomalaisia keskiajan tutkimuksia" s. 141), jolla ilman perusteluja on samanlainen tulkinta.

Sune Sunenpojalla oli omistuksinaan Jully Ramsayn mukaan Tenholan Prestkullan lisäksi Mynämäen Sunila,Vehmaan Varpasalo ja Taivassalon Kahiluoto. Raja Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä oli aluksi Aurajoki, jonka alkulähde on Oripäässä ja delta Pohjois-Suomen puolelle jääneen Turun Linnan liepeillä.

PH

[E Juhani Tenhunen]

Aurajoki, jonka alkulähde on Oripäässä ja delta Pohjois-Suomen puolelle jääneen Turun Linnan liepeillä.

Tietääkseni Aurajoella ei ole ollut deltaa, vaan joki on jatkunut haaroittumatta mereen. Vai oliko jokisuussa saari, jolla linna seisoi?

E. Juhani Tenhunen

[Hannu Virttaalainen]

Tietääkseni Aurajoella ei ole ollut deltaa, vaan joki on jatkunut haaroittumatta mereen. Vai oliko jokisuussa saari, jolla linna seisoi?

E. Juhani Tenhunen

Kyllä linna oli alkuaan luodolla http://www.turunlinna.fi/rakennusvaiheet/keskiajalta_renessanssiin.html

Mutta oli varmaan jokisuukin pitemmällä sisämaassa ainakin linnan puolella, jossain Kakolanmäen laidalla ehkä ...
Kaarinan Korppoolaismäen puolella oli maasto korkeampaa heti nykyisessä jokisuussa.

Täällä Oripäässä, Virttaa, Tanskila ja Oripää, kun olivat silloin, siis 1400-luvun alkupuolella, samaa kylää, ehkä Tanskila ei enää, oltiin jo kokonaan Suomen pohjoispuolella eli Satakunnassa.

Kyllä oli minusta etelä ja pohjoinenkin ehkä eri suunnassa kun nykyään:D:

Taitaa olla vähän ohi ketjun aloittajan ajatuksista ketjun suhteen. Ehkä ...

[Pekka Hiltunen]

Tietääkseni Aurajoella ei ole ollut deltaa, vaan joki on jatkunut haaroittumatta mereen. Vai oliko jokisuussa saari, jolla linna seisoi?

E. Juhani Tenhunen
Delta on kreikankielen kirjain, joka on tasasivuisen, kyljellään olevan kolmion muotoinen, ilman töhryjä kolmion sisällä.

Turun Linna rakennettiin Raision pitäjän alueella sijainneelle kivelle. Meri on aikoinaan ulottunut heti Kakolanmäen jälkeen Isoheikkilän nurkille pohjoisessa, ja edelleen Pahaniemen jälkeen on meri eli Aura- ja Raisionjoen deltat ulottuneet nykyiselle Turku-Raisio -pikatielle sekä ent. Artukaisten lentokentän alueelle, joka Artukaisten kartanon aikana on jo saattanut olla viljelykelpoista vesijättömaata. Delta jatkuu edelleen nyk. Pansiontietä seuraten aina Pernon kartanolle saakka. Mainitut kartanot on perustettu ravinteikkaille vesijättömaille. Etelässä joki työntää kuraa Pitkäsalmeen Hirvensalon sillan alle, Lännessä on aikoinaan Hirvensalon pääsaaren ja Papinsaaren välinen salmi kokonaan tukkiutunut kurasta: nykyään on maayhteys saaren mainittujen osien välillä.

Myöhemmällä Keskiajalla jouduttiin Linnan Itäpuoli vallihaudoittamaan maannouseman takia.

PH