Michel Matson till Timi Hämeenkyrö [Arkisto]

PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Michel Matson till Timi Hämeenkyrö

Benedictus

22.09.14, 17:00

Avaan tässä uuden ketjun käsittelemään Hämeenkyrön Timin isäntä sukua 1600-luvulla.
Lainaan alkuun Emerentia Torsk ketjun paria sivua.
Lainaus Olavi:
Helsingin pitäjän kirkossa kerrotaan olleen Nokia suvun vaakuna. Voiskohan tästä löytyä jotain yhteyttä Alftanusten aiheeseen? Voisiko joku antaa lisätietoa tuosta Nokia-suvusta (Göran Månssonista ja Erik Göranssonista)?

Olavi

Oulunkylästä eroteettu Kottby Käpylä (sijaitsi nykyisen Oulunkylän aseman seudulla, Käpylä on rakennettu Kumpulan kartanon maille). 1500-luvun lopun makirjassa on maininta Jac Andersson till Nokia.

Brennerin mukaan Pitäjän kirkossa on esiintynyt suvun vaakuna. Kottbyn omistajan puoliso oli Beata Eriksson i Nokia joka avioitui uudestaan aatelittoman kapteeni Olof Mattsonin kanssa. He oli 1618 menettänyt sekä Nokian että Kottbyn valtaneuvos Jesper Mattson Kruusi:lle, jonka leski Brita De La Gardie maksoi elatusta Beatalle ja hänen lapselle.

(Brita oli Juhanna hertuan tyttären Sofia Gyllenhjelmin tytär. Nokianvirran rannalla vastapäätä Nokian kartanoa oli Viikki jonka oli Kaarina Hannuntyttären puolison Klas Andersinpoika Westgöten perintötila. Nokia oli Kaarinan aikaan Olavinlinnan päällikön 1567-1575 Göran Månsson i Nokia hallussa jonka puoliso oli Anna Sigfridsdr i Meilby. Beata oli Göranin pojan Erikin tytär. )
--------------
Lainaus Hiltunen:
Jöran Månsson, joka oli mahdollisesti kahdesti aviossa, käytti vaimoista tunnetun, Anna Sigfridintyttären vaakunaa (kihlakunnantuomari Jacob Valdemarinpojan vävyn aiempaa vaakunakuviota ei ole tiedossa; hänet aateloitiin 1573). Isä Måns Persson oli tiettävästi rälssitön, joten hän on aiemmin siis käyttänyt mahdollisesti äitinsä Barbro Jacobintyttären vaakunaa.

Anna Sigfridintyttären vaakunassa esiintyy sapeli kolmen hevosenkengän välissä (1+2). Vaakunakuvio eroaa kirjoittajan mukaan merkittävästi Sjundby- ja Dönsby -sukujen vaakunasta, mikä ei tue Vähäkankaan esittämää olettamusta polveutumisesta mainituista suvuista. (Henrik Impola)
PH
--------------------
Lainaus Järvenpää:
Sain tuohon alleviivattuun kohtaan sellainen korjauksen eräältä asiaan perehtyneeltä, että Brita Eriksdotter myi Nokian Jesper Matinpoika Kruusille 6.2.1614. Kauppakirja on FR rullalla 747 ja sen vahvistajia on ensimmäisenä Michel Mattson till Timi ja toisena Pirkkalan khra Hans (Johannes Stenonis). Yksikään vahvistajista ei ole aatelismiehiä. Kauppakirjan jatkona on Birgitta (Brita) Eriksdotterin todistus, jonka vahvistaa kirkkoherra Michell Martini. __________________
terveisin
Antti Järvenpää
----------------------------------
Lainaus Lund:
Tuo kauppakirjan toinen todistaja kirkkoherra Hansin ohella, kuulostaa Hämeenkyrön Timin talon isännältä Mikko Matinpojalta. Mies on allekirjoittaneen esi-isä poikansa rakuunakapteeni Arvi Timin kautta.

Timeillä oli kyllä laajat suhteet Hämeen lisäksi Ulvilan suuntaan ja Etelä-Pohjanmaalle ja ylipäätään säätyläisväkeen, joten suuri yllätys ei ole, että mies on sattunut tämän kaupan todistajaksi Pirkkalaan (tosin kumma sattuma on, että on saanut laittaa allekirjoituksensa ennen kirkkoherraa, ellei sitten kirkkoherra ole pelkästään ollut asiakirjan kirjurina), mutta mielenkiintoinen tapaus kuitenkin.

Timin Vaasan ja Oulun porvareiksi ja Pohjanmaan virkamiehiksi ryhtyneet jälkeläiset Etelä-Pohjanmaalle tulleessa sukuhaarassa ovat ottaneet Timming lisänimen.

terv Matti Lund

---------------------------------------------------------------

Tuo Nokian kartanon kauppa on kiinnostava, sillä sen vahvistajina on kolme henkilöä.

Michel Matsson till Timi, Hämeenkyrön Timin ratsutilan isäntä.
-Hämeenkyrön historia kertoo, että Luutnantti Michel Matsson oli Hämeenkyrön suurin maanomistaja.
1606-1638 isäntänä.
Vaimo Malin Henriksdotter, ehkä 2. vaimo.
Omisti:
Timin ja Turkkilan kylät
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34358
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34360
Jumesniemen Kärki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34317
Karhenkylä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=56033
Sonnun Särkkä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=56013
Viljakkalan 2 taloa
Koiviston kylässä 2 taloa
Röyhiöniemen 3 talon kylä Ikaalisissa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21321
Vihteljärven Sikala Kankaanpäässä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=56070
Servo, Viljakkalassa.

Toinen kaupanvahvistaja oli Pirkkalan khr Johannes Stenonis.

Johannes Stenonis (K noin 1636)

Johan Stensson
S ilmeisesti Lempäälä, jossa hän omisti isänperintönä osuuden Hietaniemen tilaan.
Ylioppilas (Johannes Stenonis Finno) Uppsalassa 14.12.1599.
Hattulan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5010) kappalainen, mainitaan 1603–1611, virassa mahdollisesti jo 1590-luvulla nimellä Hans; Pirkkalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5081) kirkkoherra 1611, sai kollaatiokirjeen 23.11.1611.
Johannes Stenonis lunasti Hietaniemen tilan Lempäälästä itselleen 1630 ja hankki lisää maaomaisuutta muun muassa Vesilahdelta.
K Pirkkala noin 1636.
P Kirstin (Kristina) Arvidsdotter hänen 1. avioliitossaan.
Kirstin Arvidsdotterin P2 Maarian apulaispappi Laurentius Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1397), mainitaan 1640.

Suomen keskiajan kivikirkkoihin kuuluu puolestaan Nokian kartanon kappelikirkko, joka on säilynyt rauniona. Se on Markus Hiekkasen tutkimusten mukaan rakennettu ”jonakin rakennussesonkina 1505–1533”.

Henrik Jönsinpoika omisti Lempäälän Hietaniemen ja oli mahdollisesti sama kuin se saman niminen vouti, joka tuli erään Erik Jörmelin tappamaksi vuoden 1555 paikkeilla. Henrikin leski Karin Pederintytär sai 1561 korvausta Hauhon Kokkilan talosta, joka oli otettu häneltä pois. Henrikillä ja Karinilla oli lapset:

1. Jöns Henrikinpoika, sai kahden talon rälssivapauden, k. ennen 1588, pso. Margareta.
2. Dionisius Henrici Tavastius, Kalajoen khra 1578-88.
3. Sten Henrikinpoika, mahdollisesti kenttäsaarnaaja, pso. rälssimiehen tytär Valborg Henri-kintytär.
4. Matts Tavast, porvari Turussa , k. 1610, ks. alla.

***

Matts Tavast oli porvari Turussa, jossa hän omisti talon Jokikadulla. Eräs saman niminen porvari oli raatimiehenä 1572-82 ja voisi ajallisesti olla sama Matts. Hänet haudattiin tuomiokirkkoon 10.1.1610 “kaikkien kellojen soidessa", leski Brita eli Turussa ainakin vielä 1616. Heillä oli lapset:

1. Henrik Tavast, kauppias Turussa, main. 1624, sekä läänitysvouti, ks. alla.
2. Johan Tavast, kapteeni, linnanvouti, k. 1656.
3. Elisabet Tavast, saivat siskonsa Britan kanssa äidinperinnöksi kumpikin neljäsosan Lempäälän Hietaniemen talosta.
4. Brita Tavast.
5. Matias Tavast, haud. 1617 tuomiokirkkoon.
6. Nimetön lapsi, haud. 1599 tuomiokirkkoon.

Yllä oleva Jöns Henriksson lienee Kristoffer Jönssonin isä.
Veljensä Sten Henriksson taasen lienee Johannes Stenoniksen isä.

Mielestäni vaikuttaisi, ettei porvari Mats Tavast ole Hietaniemi vaan vaimonsa, koska yllä mainitaan tyttärien perineen äidinperintönä neljänneksen Hietaniemestä, eli puolisonsa olisi Hietaniemen tytär.

Kuk ja miten omisti Hietaniemen ei oikein selviä, sillä kylän kahden talon henkilöinä näkyy useampia perheen jälkeläisiä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=466588
Kiinnostavaa, että 1584 mainitaan Jöns Henriksson Kaljahousun efterleverska Margareta.
Muistelisin, että joku Hämeen kirkkoherroista omasi liikanimen kaljahousu,mutten ehdi nyt etsiä Kuka?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=468122
Cristoffer mainitaan vielä 1621, sekä Philippa Eriksdotter, joka voisi olla leskensä.
Toisella tilalla mainitaan her Hans i Pirkkala eli Johannes Stenonis.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=227639&highlight=stenonis#post227639

Brita Eriksdotterin todistuksen vahvistaja Michell Martini:
Maexmontanus, Michael Martini (1572–1650)

Mascuensis, Michel Mårtensson
S Masku 1572. V Maskun Määksmäen kylän Sepän talollinen Martti / Mårten N.N. ja N.N.
Pirkkalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5081) kappalainen 1615; Lempäälän (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5050) kirkkoherra 1627.
Maexmontanus käräjöi Lempäälässä usein seurakuntalaistensa kanssa papinmaksuista. Hänellä oli pitkä oikeusjuttu Kuokkalan ratsutilan omistajan, viskaali Anders Swarthin kanssa; Swarth syytti Maexmontanusta monista laittomuuksista, mm. niitynraivauksista Kuokkalaan kuuluvilla mailla. Käräjäoikeus totesi Swarthin syytteistä osan aiheellisiksi ja kirkkoherra tuomittiin sakkoihin.
Maexmontanus omisti Naistenmatkassa Ollilan tilan, jolla hän Pirkkalassa virassa ollessaan luultavasti asui.
K Lempäälä 17.1.1650.
P noin 1610 Gertrud Jakobsdotter.

Yllä oleva yhteenveto tuo esille erään seikan, mitä Matti Lund jo kävitteli:

(tosin kumma sattuma on, että on saanut laittaa allekirjoituksensa ennen kirkkoherraa, ellei sitten kirkkoherra ole pelkästään ollut asiakirjan kirjurina).

Kyseessä on siis luutnanttti Michell Matsson till Timi.

Brita Erikdotterin 2. puoliso oli aateliton Kapteeni Olof Matsson.

Olisikohan liian suuri arvaus, jos päättelisi, että luuntantti Michell Matsson Timi ja kapteeni Olof Matsson olisivat olleet veljeksiä, mikä selittää kaupanvahvistajan aseman.

Toisaalta tulee eteen ajatus Johannes Stenoniksen isän suvusta, että oliko kyseessä Michell ja Olof Matssonien serkku Sten Tavastin poika.

Eli voisivatko nuo 2 Matssonia olla Turun porvari Mats Tavastin poikia?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=200879
Oliko Brita Eriksdotter i Nokia siis Nokian omistajan tytär?

Timo W

22.09.14, 18:35

NOKIA-SLÄKTEN.

http://runeberg.org/frfinl/0319.html

Pekka Hiltunen

22.09.14, 18:58

Mielestäni vaikuttaisi, ettei porvari Mats Tavast ole Hietaniemi vaan vaimonsa, koska yllä mainitaan tyttärien perineen äidinperintönä neljänneksen Hietaniemestä, eli puolisonsa olisi Hietaniemen tytär.

Tässä on hyvä huomio ja mahdollinen korjaus Ramsayn opukseen, joskin J.R. itsekin mainitsee nimenomaan äidinperinnön Hietaniemestä ja olen jäänyt asiaa ihmettelemään.
PH

Pekka Hiltunen

22.09.14, 20:18

Onko voudilla yleensäkään voinut olla perintöä? Virantoimituksessa tapetun voudin vaimo lapsineen muutti Turkuun, ehkä Turun Linnaan, missä pojat saivat asiaankuuluvan ylläpidon ja koulutuksen papeiksi saakka. Kuitenkin mainitaan Henrik Jönsinpojan vaimon perineen osuutensa omien vanhempiensa tilasta. Hietaniemi oli ratsutila, jolla tietenkin oli oma arvonsa senkin lisäksi, että oli varustettava ratsukko (ratsutilan arvo tuohon aikaan oli ehkä jossain 500 ja 1000 taalerin välillä). Voisiko olla niin, että Jully Ramsay on ajatellut asian sillä tavalla, että Hietaniemi oikeastaan ei ollut perintömaata, vaan kuului primaaristi kruunulle, mutta siinä oli kiinni myös lesken perintöä? Jos porvari Mattsin vaimoa kohdeltiin samoin kuin oletettuja sisariaan Henrik Jönsinpoikia, niin eikös häntä sitten olisi pitänyt naittaa jolle kulle valtaporvaristoa edustaneen pojalle tai papille? On jäänyt sellainen mielikuva, että Matts nostettiin Jaakko De la Gardien "leikkitoverina" valtaan - lopultahan Henrik Matsson Tavast nai Pontus De la Gardien tyttären Elisabetin pojan Pontus Mattssonin tyttären 2. aviossansa, josta syntyi Tawastierna-suvun kantaisä Erik Henrkinpoika Tawast-Tawastierna.
PH

Benedictus

23.09.14, 06:58

Michell Matsson Timin poika Kapteeni Arvid Michelson Timin vaimo oli Carin Börielsdotter Haas Turusta.

1693/94 Johan (myös Jean) Mörman, myöhemmin Meurman Johannes Hugonis, Aboensis 3989 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3989). * noin 1679. Vht: turkulainen kultaseppä Hugo Persson Mörman († 1684) ja hänen 2. puolisonsa Magdalena Haas tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Turussa 1693/94 Mörman Joh. Hugonis Ab _ 205. — Kersantti Hämeen läänin kaksikasjalkaväkipataljoonassa 1705, vääpeli 1706, vänrikki 1709, luutnantti 1710. 2-luutnantti Hämeen läänin jalkaväkirykmentissä 1711, 1-luutnantti 1713, joutui sotavangiksi Pälkäneellä s.v., viety Mihailovoon, palasi 1722, ero s.v. Kapteenin arvo 1730. Asui puolisonsa omistamalla Janakkalan Hyvikkälän säteriratsutilalla. † Janakkalassa 14.2.1746. Pso: 1711 Anna Margareta Lilliebrunn († 1755).
Isäpuoli: asianajaja Esaias Bruhn 2877 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2877) (yo 1680, † 1690).
Poika: tilanomistaja Janakkalassa, vänrikki Anders Johan Meurman 6572 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6572) (yo 1739, † 1795).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 132b; KA mf. ES 1726 (bb 22) Hollolan ja Tennilän käräjät 1.–2.10.1702 s. 182 (Aff den orsaak att Majorskan Fruu Gertrud Elisabeth Pistolkors genom dess fullmechtig Studenten D:nus Johan Mörman nu för Rätta leth andraga följande skähl); KA mf. ES 1727 (bb 24) Uudenkylän, Iitin ja Orimattilan käräjät 29.–30.1.1704 f. 9v (Emedan Opbördzman Hend: Röblad medelst des Bref till Rätten af d: 26 innewarande Åhr och Månadh tillståår Studentens Johan Mörmans gäldzprætention), 10v; KA mf. ES 1964 (nn 6) Vesilahden käräjät 30.–31.1.1682 s. 462 (Emedan dygdes: hustru Brijta Abrahamsd:r beklagadhe sig nu intet kunna med rächningar bewijsa sin förriga Mans Sal: Gabriel Steens (katso 3375 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3375)) giäld wara betalt hoos Sal: Sadelmakaren j Åbo Berendt Haas, på hwilken Haases måg Guldsmeden i Åbo, Mest: Huggo genom sin Fullmechtige M:r Carll Thelin 2797 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2797) nu fordrade); KA mf. ES 1965 (nn 7) Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 29.2.–5.3.1688 s. 664 (Kongl: Maij:tz Drabant Manhafftig Johan Arffwedhsson Timi medh sin brodher Jacob och systeren dygdes: hustru Malin Arfwedzd:r kommo nu för Rätta och tilltalte den äldste brodher för detta Corneten Gustaff Timi om dhen qwarlåtenskap i löst och fast som effter dheras fadher Sahl:g Capiteinen Arffwedh Timi och Modheren dygdesam hustru Carin Börgersdotter Haass bem: Corneth, som wahrit på Timi hem:ns, qwarlembnat är). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 265 (LIV); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller III 1664–1671 (utg. H. Dalström, 1898) s. 520 (isä); Consistorii academici Aboensis protokoll IV 1671–1679 (utg. T. Carpelan, 1912) s. 302 (isä); Consistorii academici Aboensis protokoll V 1679–1685 (utg. T. Carpelan, 1914) s. 116 (isä), 276 (isä). — A. Lewenhaupt, Karl XII:s officerare. L–Ö (1921) s. 455; Uusi sukukirja III. SSJ 20 (toim. G. Soininen et al., 1952–70) s. 45 (Meurman Taulu 2); J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #1530G, 3510D.

Vesilahden käräjät 30.–31.1.1682 s. 462 (Emedan dygdes: hustru Brijta Abrahamsd:r beklagadhe sig nu intet kunna med rächningar bewijsa sin förriga Mans Sal: Gabriel Steens (katso 3375 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3375)) giäld wara betalt hoos Sal: Sadelmakaren j Åbo Berendt Haas, på hwilken Haases måg Guldsmeden i Åbo, Mest: Huggo genom sin Fullmechtige M:r Carll Thelin 2797 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2797) nu fordrade); KA mf. ES 1965 (nn 7) Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 29.2.–5.3.1688 s. 664 (Kongl: Maij:tz Drabant Manhafftig Johan Arffwedhsson Timi medh sin brodher Jacob och systeren dygdes: hustru Malin Arfwedzd:r kommo nu för Rätta och tilltalte den äldste brodher för detta Corneten Gustaff Timi om dhen qwarlåtenskap i löst och fast som effter dheras fadher Sahl:g Capiteinen Arffwedh Timi och Modheren dygdesam hustru Carin Börgersdotter Haass bem: Corneth, som wahrit på Timi hem:ns, qwarlembnat är).

Yllä selviää, että Arvid Timin lasten äiti oli Carin Börgersdotter Haass.
Tämän isä oli satulamaakari Berent Haas Turussa.

Onko Carin Haas kaikkien Arvid Timin lasten äiti ei oikein selviä.

Timn perheellä oli kuitenkin vahvat suhteet Turun porvareihin, mikä puoltaisi Tavast-suku ajatustakin.

Pekka Hiltunen

25.09.14, 22:46

voisivatko nuo 2 Matssonia olla Turun porvari Mats Tavastin poikia?
Eivät voi. Ramsay kyllä luettelee pojat ja tyttäret tyhjentäävästi.
PH

Benedictus

26.09.14, 21:41

Beata Eriksdotter till Nokia myi 2. miehensä Olof Matssonin kansa Nokia Jesper Krusille 1626.
Aiemmin Beatalla ja miehellään Jacob Anderssonilla mainitaan Helsingin pitäjän Kottby ja Sipoon Kallbäck hallussaan.

Sipoon Kallbäckin Skaffas oli Beata Eriksdotterin perintöä, sillä siellä mainitaan hänen isoisänsä Jöran Månsson jo 1573.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1183401
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1173236
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1183531
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1184619
Miten tila on tullut Nokia suvulle?

Kottby, Helsingin pitäjä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=199866
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=200293
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=200879
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=204406
-Jören Månsson 1566

Beata Eriksdotter Nokia on myynyt perheesä tilat Jesper Krusille. Oliko hänellä muitakin tiloja kuin Nokia, Kottby ja Kallbäck?
Mitä muuta tiedetään Beata Nokiasta?

Benedictus

27.10.14, 22:19

Michel Timin alkuperää ajatellessa tuli vastaan Liisa R:n kommentti:

Tarkastusmaakirja 2401b vuodelta 1590 ( s.550 jpg 581) kertoo Hämeenkyrön tilanteesta sinä vuonna. Jokaisen kylän viimeisen talon kohdalla kerrotaan myös, kuka tai ketkä ovat olleet linnaleirissä tässä kylässä ja mitä he ovat kantaneet elannokseen. Sotilaat ovat olleet Monnikkalan Hannu Hannunpojan ja Nokian Claus Jöranssonin lippueista.
Linnaleirissä oli Ylä-Satakunnassa 4.7.1581 80 sotilasta. Lukumäärä on tuskin pysynyt samana vuoteen 1590 asti.
Lisäksi ovat ne sotilaat, joille oli annettu kruunulle huudatettuja autioita. Suurimmat palkkatilat ovat olleet Holger Laurinpojalle annettu 16 äyriä (aluksi kuitenkin vain 4 äyriä) Kiialassa ja Hannu Laurinpojalle annetut Osaran7 äyriä.
Ainoa rälssimiehelle annettu läänitys Hämeenkyrössä on Teivaalan Matti Sipinpojalle annettut 3 taloa Haapimaassa ja Viljalassa .(Nykyisen Ikaalisten puolella).Muita aatelisläänejä ei Hämeenkyrössä ole tähän aikaan ollut.
Liisa R

Ainoa rälssimiehelle annettu läänitys Hämeenkyrössä on Teivaalan Matti Sipinpojalle annettut 3 taloa Haapimaassa ja Viljalassa .(Nykyisen Ikaalisten puolella).

Kuka oli tuo Teivaalan Matts Sigfridsson?

Ajallisesti hän sopii sekä luutnantti Michel Matsson Timin kuin Nokian Britan kapteeni Olof Matssonin isäksi.

Pekka Hiltunen

27.10.14, 22:32

MichelKuka oli tuo Teivaalan Matts Sigfridsson?

Kts. Ramsay Voltis släkten s. 519.
PH

Pekka Hiltunen

28.10.14, 12:38

Kts. Ramsay Voltis släkten s. 519.
PH
P.S. Kannattaa lukea Seilinheimon artikkeli Indrenius- ym. suvuista, Genos 1931 - ja tietenkin Vähäkankaan artikkeli Kuinka Aarlahden säteri periytyi (löytyy vaikka googlaamalla). Ramsaylla on virheellistä tietoa sukujohdon alkupäässä. Paikallishistorioista voi löytyä jotain lisätietoa suvun jäsenistä, samoin Seilinheimon Porin porvareita kuvaavasta artikkelista, joka on netissä. Indreniuksista on tietoja yo-matrikkelissa ja paimenmuistossa. Karl Marsvin (Delphin) taisi olla Jaakko De la Gardien tallimestari Suomessa. Ramsayn loppuosa ei taida olla verkossa. Matts Sigfridsson (Delphin) oli siis Aarlahden Henrik Jönsinpojan 2. avion, Teivaalan perinneen Margareta-tyttären p:so (m.m. Kaarle Herttuan teloittama veromestari Hartikka Henrikinpoika oli ensiaviosta).
PH

Liisa R

28.10.14, 17:13

Mickel Matsson lienee yksi niistä henkilöistä ,joita on vaikea tarkalleen identifioida. Kuka ja mistä, sillä samannimisiä henkilöitä on muitakin ja pitäisi voida tarkasti erotella, kuka heistä on kulloinkin kyseessä.

Tällaisia Mikko Matinpoikia on löytynyt.
WA;s.71 Mikko Matinpoika, joka oli Viipurin proviantin alikirjuri saanut vuoden koko palkan v.1582 (6 taalaria)

WA 31 Katselmusluettelo 1584/16
Axel Kurjen lippue vuosina 1588 - 1592
Mikko Matinpoika mukana yhdellä hevosella.

Mikko Matinpoika luutnantti Jakob Hanssonin lippueesta VA 2470;23
Tässä on Timin saantokirja. Kirje on ilman päiväystä, vain vuosiluku 1606

Onko ensimmäinen Mikko sama kuin muut, en ole ihan varma. Pitkä sotilasura hänellä kuitenkin on.

Kun Matti Sipinpoika saa läänityksen Kyröstä, hänen tittelinsä on "Narvan linnoituksen vahtimestari". Hänen äitinsä oli Vuolteen Hartikka Henrikinpojan sisar ja Matti sai enonsa jälkeen perintönä Ulvilan (?) Maasian. Mahtoiko tämä kartanon nimi olla taustalla, kun Matin poika Carl aateloitiin nimellä Marsvin, jonka hän sittemmin kuitenkin muutti nimeksi Dolphin.

Poikakin oli sotilas ja kuoli sodassa. Sisaret muuttivat Ruotsiin, eikä kukaan 1686 pidetyillä Pirkkalan käräjillä tiennyt heistä enää mitään.
Näin lyhyesti.

Liisa R

Benedictus

28.10.14, 18:39

Laitan tähän vanhaa kostetta Hämeenkyrön Laitilan isännän Henrik Jönssonin isäksi epäilemäni Hans Michelssonista.
Tuossakin tulee Narva esille, eli Narvan vahtiomestari olisi ollut tuttujen lähellä Hämeenkyrössäkin.

Tuntuis melko vahvasti, että Michel ja Olof Matsson olivat veljekset, johtuen tuosta todistaja jutusta.

Voisivatko olla ajallisesti tuon Mats Sigfridssonin poikia on i hankala päätellä.

Olof Matssonin vaimo Brita Eriksdotter Nokia vaikutti Helsingin seudulla, toisaalta, jos tuo Vipurin kirjuri olisi Michel Timi niin voisi olla että olisivat sieltäpäin kotoisin.

Teivaalan Mats Sigfridssonin tapauksessa olisivat varmaankin osilla, mistä olisi tietoja.

Michel Matsson Timillä oli senverran monta poikaa, että on myös hankala arvioida, oliko nimet isovanhempien nimiä.

Tutkimus: Suomen alempi sotilaspäällystö
http://www.genealogia.fi/hakem/sotilaspaallysto.htm
Hannu Mikonpoika
Palveli vänrikkinä satakuntalais-hämäläisessä Valentin Gödiken lippukunnassa 1578-81, Ala- ja Ylä-Satakunnasta muodostetun lippukunnan päämies 1581-90, Pohjanmaalta kootun osaston 1590-1600, Raaseporin lippukunnan v:sta 1601 (valtakirja 30.5.1601).
VA, 2387:63, 4169:84, 4231:52, 4234:30, FR 96, 105, Lagus 6:27, 166 - 8:185; RSA, MR 1578/2, 1590/38, 1600/7; KA SMh B, Rullor 4; Waaranen, Urkunder I, 136; Tawaststjerna 1902, 39, 54.

Löytyykö Hans Michelssonista tietoa tuon 1601 jälkeen.

http://www3.kokkola.fi/historia/nuijasota/ppouttu.htm
Valituskirjelmän mukaan oli linnaleirin rasitus tähän aikaan, 1596, jo sietämättömän raskas. Hannu Mikonpoika kantoi sotilailleen tänä vuonna puolentoista kuukauden muonan sekä rahaa.

http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/P..._Paallysto.htm (http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/perinnejoukot/RuotsinVallanaika/Lippukuntien_Paallysto.htm)

Hans Mickelssonin (Hannu Mikonpojan) lippukunta 1590 - 1600

Nimi Tehtävä Huom Lähteet Hannu Mikonpoika
Onko Jöns Michelsson Laitila?
Lippukunnan päällikkö1590-1600 vänrikkinä satakuntalais-hämäläisessä Valentin Gödiken lippukunnassa 1578-81
Ala- ja Ylä-Satakunnasta muodostetun lippukunnan päällikkö 1581-1590
Raaseporin lippukunnan päällikkö 1601 (valtakirja 30.5.1601) VA 2387:63
VA 4169:84
VA 4231:52
VA 4232:30FR 96
FR 105
Lagus 6:27
Lagus 166-8:185
RSA MR 1578/2
RSA MR 1590/38
RSA MR 1600/7
KA SMh B
KA Rullor 4
Erkki vahtimestari 1592 RSA MR 1584/18
RSA MR 1590/44
RSA MR 1598/13
KA Skgh 1593/Åbo sk.g Erkki Antinpoika profossi 1590 RSA MR 1590/38 Henrik Hannunpoika
Onko Henrik Jönsson Laitila?
katselmuskirjuri 1600 RSA MR 1600/7 Juhana Pekanpoika vänrikki 1598-1602 Lauri Niilonpojan neljänneksenmestari 1590-luvun alussa VA 4797:142vRSA MR 1590/38
Klemetti Olavinpoika 2. neljänneksenmestari 1590
profossi 1592 RSA MR 1590/38 Lauri Knuutinpoika 2.neljänneksenmestari 1600 RSA MR 1600/7 Martti Antinpoika Gröp (Grip) vänrikki 1590-91 Suomalaisen ratsulippueen profossi 1575-80
Määrätty 2.10.1599 vangittavaksi Kaarle-herttuan käskystä.
Maaomaisuutta Asikkalan Reivilässä. VA 215b:35
VA 4126:18
VA 4152:70v
VA 4797:143v
VA 6526:62RSA MR 1590/38
Matti Antinpoika Onko ylläolevan Mårten Gripin veli Matts?
neljänneksenmestari 1590 (?)-92 RSA MR 1590/38 Matti Pekanpoika vänrikkiluutnantti 1590-92 Aksel Kurjen lippueen neljänneksenmestari 1584-86(?)
Karjalaisen Pekka Grelsinpojan osaston päämiesluutnantti 1598 VA 229a:21RSA MR 1584/16
RSA MR 1590/38
RSA MR 1598/15
Olavi Antinpoika vänrikki 1600 Turun kaupunkijalkaväen (Olavi Juhonpojan osasto) vänrikki 1591
Hannu Laurinpojan
OSARA?
satakuntalaisen ? lippukunnan vänrikki 1598-99 VA 4812:110vProtocolon 59
RSA MR 1598/10
RSA MR 1600/7
KA SMh B Rullor 5
Olavi Juhonpoika lippukunnan johtaja 1590
3. neljänneksen mestari 1592 mahdollisesti karjalaisen Pekka Grelsinpojan lippukunnan vänrikkiluutnantti 1598 VA 229a:21RSA MR 1590/38
RSA MR 1598/15
Pentti Henrikinpoika lippukunnan johtaja 1600 RSA MR 1600/7 Pentti Klemetinpoika (Esping-sukua ?) luutnantti 1590-92 Lauri Niilonpojan lippukunnan neljänneksenmestari 1588-90 Sipi Juhonpoika neljänneksenmestari 1590-92 Lauri Niilonpojan lippukunnan neljänneksenmestari 1582-90 RSA MR 1582/35
RSA MR 1590/38KA SMh A.6
Söyrinki Hartt (Hård) 1. neljänneksenmestari 1600 RSA MR 1600/7 Tapani lippukunnan johtaja 1592 RSA MR 1590/38
Hämeenkyrön historia mainitsee Mårten Gripin s. 325 tuodun vangittuna Karkun käräjille 1599.Vaimonsa mainitaan s. 322. Hyynilän Martti (Grip)?ratsumies, manitaan s. 320.

Hämeenkyrön historia mainitsee Hannu Mikonpojan useammassakin yhteydessä asumassa Laitilassa värvätessään sotilaita, oleskelu on kuitenkin vain muutamia päiviä kirjan mukaan.

Mahtaako tuosta lippukuntapäällikkö Hans Michelssonista oli missään enempää tietoa. Erityisesti, oliko missä Raaseporin päällikön homman jälkeen.
Eräistä tiedostoista Kaarlen sodista Viron puolella on mainintoja , että siirrettiin Ahvenanmaalta Balttiaan.

Henrik Jönsson tuli isännäksi Laitilaan 1602, mikä ei silti tarkoittane, että isänsä olisi välttämättä kuollut.

Mahtaakohan Hans Michelssonin palkkatiloista tai vastaavista olla mitään tietoa?

Laitilan Jöns/Hans Michelssonin tytär Kirstin oli melko varmuudella Osaran isännän Satakunnan lippukunnan päällikön Hans Larsson Rothin vaimo, jonka 2. puoliso oli pohjanmaalta ollut vouti Carl Påhlsson Sursill -sukua Osaran ja Tuokkolan omistaja.

http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/P...ippukunnat.htm (http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/perinnejoukot/Pohjalaiset%20lippukunnat.htm)

Välirauhan aikaansaaminen Venäjän kanssa vuonna 1583 (vai 1585 solmittiin aselepo 11 vuodeksi) helpotti huomattavasti väenottorasitusta. Usealta seuraavalta vuodelta ei ole tietoa uusien alokkaiden ottamisesta Pohjanmaalta. Vuonna 1589 väenotto todennäköisesti toimitettiin, koska Lasse Nilssonin lippukunta mainitaan silloin lähes määrävahvuisena 461 miehisenä. Kun välirauha päättyi vuonna 1590, olivat jälleen edessä vaikeammat ajat. Samana keväänä Pohjanmaalta piti ottaa sekä jalkaväkeä että laivamiehiä, mutta ainakaan Kyrössä väenottoa ei voitu lainkaan toimittaa talonpoikien vastustuksen vuoksi. Lippukunnan päällikkö Hannu Mikonpoika sai viiden apulaisensa kanssa odottaa turhaan kahdeksan päivää Ojaniemen nimismiehentalossa, sillä pitäjänmiehet eivät määräyksestä huolimatta saapuneet väenottotilaisuuteen. [Luukko (http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/perinnejoukot/Pohjalaiset%20lippukunnat.htm#Luukko)]
Venäläiset piirittivät kahdesti 1590 Narvaa ja jälkimmäisellä kerralla kaupunki kukistui. Pohjanmaan lippukunnan vaiheista sodan loppuaikoina ei ole tietoa. Ilmeisesti se oli pääasiallisesti sijoitettu varuskuntapalveluun Virossa. Viimeinen havainto lippukunnasta on elokuun 25. päivältä 1593, jolloin sen vahvuus oli 298 miestä ja sijoituspaikkana Suomi. Tämä merkinnee sitä, että pohjalaiset oli kotiutettu, sillä muiden lippukuntien sijoitus on mainittu paikkakunnan tarkkuudella.
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/P...%201618%29.htm (http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/sodat/Puolan%20sota%20%281600%20-%201618%29.htm)

Kaarle herttuan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_IX) poika Carl Gyllenhielm valtuutettiin 9.6.1600 olemaan ylipäällikkönä Virossa, kunnes Kaarle herttua (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_IX) itse saapuisi. Johan Persson ja Johan Derfelt saivat käskyn toimia sotajoukon päällikön adjutantteina. Gyllenhielm lähti Ruotsista 2.7. ja saapui Turkuun 15 päivän tienoilla tuoden mukanaan kaksi ruotsalaista lippukuntaa. Hän oli kutsunut vastaan Suomeen Norrlannin jalkaväkimiehet (Påvel Göransson) ja ottanut Ahvenanmaalta mukaansa Hans Michelssonin lippukunnan (80 miestä). Turussa hän ilmoitti Kaarle herttualle (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_IX), että hänen Tukholmasta tuomansa ruokavarat olisivat pian lopussa ja että Suomesta ei voitu hankkia sotaväelle muonaa ennen viljan korjuuta. Carl Gyllenhielm saapui 19.7. Tallinnaan, missä hän yhdisti linnan varusväen (100 miestä) Hans Michelssonin vajaaseen lippukuntaan.

Pekka Hiltunen

29.10.14, 17:12

Kun Matti Sipinpoika saa läänityksen Kyröstä, hänen tittelinsä on "Narvan linnoituksen vahtimestari". Hänen äitinsä oli Vuolteen Hartikka Henrikinpojan sisar ja Matti sai enonsa jälkeen perintönä Ulvilan (?) Maasian. Mahtoiko tämä kartanon nimi olla taustalla, kun Matin poika Carl aateloitiin nimellä Marsvin, jonka hän sittemmin kuitenkin muutti nimeksi Dolphin.

Dolphin-nimeä ei kai koskaan suvun piirissä aktiivisesti käytetty. Sen sijaan on Marsvin-lisänimi saattanut olla käytössä jo Keskiajalla, kun keskiaikaisessa Aarlahden ja Vuolteen suvun vaakunassa näyttää olevan hyppäävä villikarju tai sellaisen porsas. Voisikohan Maasian tila olla saanut nimensä uudelta isännältään?

Jaakko De la Gardie sai lisänimensä Laiska-Jaakko tarkemmin tuntemattomasta syystä. Jostain muistan lukeneeni, että hän on itse nimittänyt itseään tallirengiksi. Kun on semmoinenkin tieto - tai juoru, että Karlin sisar on synnyttänyt aviottoman lapsen isänsä tallirengille, voidaan tehdä jälkikäteen monenlaisia "päätelmiä". Tässä mielessä ei "Narvan linnoituksen vahtimestarin" arvo välttämättä herätä suurtakaan ihmetystä.

Erästä Vuolteen aatelisneitoa oltiin toimittamassa Seilin pitaalihospitaaliin, mutta en ole löytänyt kyseistä h:löä potilaslistoilta, joten lienee saanut turvapaikan ehkä sukulaistensa suojista. Tuohon aikaan toimitettiin papin "diagnoosilla" hospitaaliin henkilöäitä kyseenalaisin perustein, joista yksi on voinut olla vaikkapa promiskuiteetti.

Patric Ogilvie vanhempi on nähtävästi tuntenut vetoa "Teivaalan akkoihin", kun poikansa on käynyt kunnianloukkauksen tähden oikeutta paikallista pappia vastaan, joka juovuspäissään on saattanut laukoa suustaan yhden jos toisenkin "totuuden". Olen - kuulumatta itse tähän sukuun - rakentanut mielessäni kaikesta saatavillani olleesta informaatiosta mielikuvan, jonka mukaan Laiska-Jaakolla oli "säpinä" varusmestarinsa tyttären kanssa, ja myöhemmin sitten ratsumestari Ogilvie on selitellyt miloin toisen ja milloin taas toisen ensiavionsa pojan kaatuneen taistelussa...

PH

tmmarjam

30.08.16, 16:02

Jaksaisitteko vielä pohtia Michel Matsonin alkuperää? Minullehan kävi niin, että olen muutama vuosi sitten merkinnyt muistiinpanoihin Michelin isän kuolinvuodeksi 1651, mutta lähdeviite on hukkunut:( Kuolinvuosi viittaisi Matts Delphiniin!?

Entäpä sitten Michelin vaimo Malin Henriksdotter, voisiko olla kirkkoherra Henricus Olain jälkikasvua!?

Timo W

30.08.16, 18:04

Dolphin-nimeä ei kai koskaan suvun piirissä aktiivisesti käytetty. Sen sijaan on Marsvin-lisänimi saattanut olla käytössä jo Keskiajalla, kun keskiaikaisessa Aarlahden ja Vuolteen suvun vaakunassa näyttää olevan hyppäävä villikarju tai sellaisen porsas. Voisikohan Maasian tila olla saanut nimensä uudelta isännältään?

Jaakko De la Gardie sai lisänimensä Laiska-Jaakko tarkemmin tuntemattomasta syystä. Jostain muistan lukeneeni, että hän on itse nimittänyt itseään tallirengiksi. Kun on semmoinenkin tieto - tai juoru, että Karlin sisar on synnyttänyt aviottoman lapsen isänsä tallirengille, voidaan tehdä jälkikäteen monenlaisia "päätelmiä". Tässä mielessä ei "Narvan linnoituksen vahtimestarin" arvo välttämättä herätä suurtakaan ihmetystä.

Erästä Vuolteen aatelisneitoa oltiin toimittamassa Seilin pitaalihospitaaliin, mutta en ole löytänyt kyseistä h:löä potilaslistoilta, joten lienee saanut turvapaikan ehkä sukulaistensa suojista. Tuohon aikaan toimitettiin papin "diagnoosilla" hospitaaliin henkilöäitä kyseenalaisin perustein, joista yksi on voinut olla vaikkapa promiskuiteetti.

Patric Ogilvie vanhempi on nähtävästi tuntenut vetoa "Teivaalan akkoihin", kun poikansa on käynyt kunnianloukkauksen tähden oikeutta paikallista pappia vastaan, joka juovuspäissään on saattanut laukoa suustaan yhden jos toisenkin "totuuden". Olen - kuulumatta itse tähän sukuun - rakentanut mielessäni kaikesta saatavillani olleesta informaatiosta mielikuvan, jonka mukaan Laiska-Jaakolla oli "säpinä" varusmestarinsa tyttären kanssa, ja myöhemmin sitten ratsumestari Ogilvie on selitellyt miloin toisen ja milloin taas toisen ensiavionsa pojan kaatuneen taistelussa...

PH

Jakob Pontusson De la Gardie (20. kesäkuuta 1583, Tallinna – 12. elokuuta 1652, Tukholma) oli ruotsalainen kreivi, sotapäällikkö, valtiomies ja marsalkka. Jakob De la Gardieta kutsuttiin Suomessa nimellä Laiska-Jaakko, koska tämän johtamat joukot miehittivät Novgorodia kuusi vuotta. Tämä sai suomalaisjoukot piruilemaan sanomalla: "Lähti suvi, lähti talvi, vaan ei lähde Laiska-Jaakko".

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jakob_De_la_Gardie

Pekka Hiltunen

31.08.16, 05:35

Benedictus

31.08.16, 07:30

Michel Matsaon Timin vaimo oli Malin Henriksdotter.

Oliko Hämeenkyrön khr Henricus Olain tytär?

Vesilahden käräjät 30.–31.1.1682 s. 462 (Emedan dygdes: hustru Brijta Abrahamsd:r beklagadhe sig nu intet kunna med rächningar bewijsa sin förriga Mans Sal: Gabriel Steens (katso 3375 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3375)) giäld wara betalt hoos Sal: Sadelmakaren j Åbo Berendt Haas, på hwilken Haases måg Guldsmeden i Åbo, Mest: Huggo genom sin Fullmechtige M:r Carll Thelin 2797 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2797) nu fordrade); KA mf. ES 1965 (nn 7) Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 29.2.–5.3.1688 s. 664 (Kongl: Maij:tz Drabant Manhafftig Johan Arffwedhsson Timi medh sin brodher Jacob och systeren dygdes: hustru Malin Arfwedzd:r kommo nu för Rätta och tilltalte den äldste brodher för detta Corneten Gustaff Timi om dhen qwarlåtenskap i löst och fast som effter dheras fadher Sahl:g Capiteinen Arffwedh Timi och Modheren dygdesam hustru Carin Börgersdotter Haass bem: Corneth, som wahrit på Timi hem:ns, qwarlembnat är).

Arvid Michelsson Timin vaimo oli Carin Börielsdotter Haas, isä siis yllä oleva satulaseppä Haas.

Kuten yllä näkyy Tyrvään khr Abraham Josephus Tyrveniuksen tytär Brita Abrahamsdotterin mies oli velkaa Berendt/Böriel Haasille.

Brita Tyrveniuksen äiti oli Carin Michelsdotter ja isänisäisä Tyrvään khr Casparus Olai.

Jos Michel Timin vaimo oli khr Henricus olain tytär niin oli hän khr Josephus Casparin serkku, sillä Henricua Olai ja Casparus Olai olivat veljekset.

Toisaalta tuo Haas yhteys viittaisi läheiseen yhteyteen eli oliko khr Abrahamus Josephi Tyrveniuksen vaimo Carin Michelsdotter Michel Timin tytär?
-onko Carin Michelsdotterin suvusta tietoa?

Teoriani mukaan olisi Abraham Tyrvenius ja Carin Mishelsdotter siis pikkuserkut ja Arvid Timi Brita Tyrveniuksen serkku eli velka olisi ollut serkun apelle.

tmmarjam

31.08.16, 15:36

Benedictus

01.09.16, 07:46

Lainaus Impola:
Beata Jakobsdotterin puoliso rusthollari Abraham Michelsson Vänniä (1649-1708) kuului Tyrvenius-sukuun. Hänen isänsä oli ratsuväen korpraali Michel Josefsson (pso Magdalena Fabricius) ja isoisänsä Tyrvään kirkkoherra Josephus Caspari (pso 1:o N.N. Mårtensdotter Wessel Rautajoesta). Kirkkoherran kolme poikaa, Jöran, Abraham ja Michel, palvelivat Jöranin apen ratsumestari Carl Beckin ratsuväkikomppaniassa. Abraham, sotilaspappi ja myöhemmin Tyrvään kirkkoherra, otti asuinpaikkansa Tyrväänkylän mukaan sukunimen Tyrvenius ja myös Michelin poika Anders, Abraham Vänniän nuorempi veli, joka kuoli Liedon pitäjänapulaisena 1684, omaksui tämän nimen tullessaan ylioppilaaksi.

Yllä sanotaan, että Josephus Casparin vaimo 1. oli N.Mårtensdotter Wessel.

Abraham Josephin vaimon Brita Michelsdotterin isänä on ylioppilasmatrikkelissa ehdotettu vouti Michel Eskilssonia Haapaniemestä varmaankin juuri Wessel yhteyksien takia.

Ylläolevan mukaan yhteys tulisikin Abrahamin äidin kautta.

1645/46 Johan Brunlöf Johannes Michaelis, Tyrvensis 503 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=503). Kotoisin Tyrväältä, vanhemmat ehkä: Kiikan Ruotsilan isäntä, Sääksmäen kihlakunnan kruununvouti Michel Eskilsson († 1658) ja Margareta Andersdotter. Ylioppilas Turussa 1645/46. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1645/46] Johannes Michaëlis Tyrwensis | Sacellanus Loimijokiensis. Respondentti 12.12.1649, pr. Eskil Petraeus U1 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1). — Apulaispappi Loimaalla (1653), kappalainen 1658. † Loimaalla 1661. Pso: 1653 Anna Johansdotter Walstenius tämän 1. avioliitossa († 1706).
Pson seur. aviomies: Loimaan kirkkoherra Matias Rungius 1312 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1312) (yo 1659, † 1715).
Poika: Kalannin kirkkoherra Mikael Brunlöf 2067 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2067) (yo 1670, † 1720).
Lanko: Loimaan kirkkoherra Per Wallenius, myöh. Walstenius 146 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=146) (yo 1640/41, † 1675).
Lanko(?): Karkun Haapaniemen ratsutilallinen Abraham Wessell 1125 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1125) (yo 1655/56, † 1677).
Sisarenpoika(?): ylioppilas Isak Tyrvenius 1256 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1256) (yo 1658, † 1669).

Michel Matsson Timin poika Arvid nai ilmeisesti saksalaissukuisen Haasin tyttären, mikä hieman viittaisi, että saattaisi itsekin olla muualta Suomeen siirtynyt sotilashenkilö.

Benedictus

01.09.16, 09:25

Tyrveniusten sukupiiri näyttäisi olevan melko vahvasti sotilaspohjainen.

Abrahamus Henrici (K 1615)

Abraham Henriksson
p>S Hämeenkyrö. V Hämeenkyrön edellinen kirkkoherra Henricus Olai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=989). Hämeenkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5012) kappalainen ainakin jo 1600, jolloin myös pappissäädyn valtiopäivämies Linköpingissä; Hämeenkyrön kirkkoherra isänsä jälkeen 1611.
Viljeli Kuukan tilaa Kuotilassa ja Naskia Tuokkolassa
K Hämeenkyrö 1615.
P1 Brita Mårtensdotter Vessel, P1 V Tyrvään Rautajoen omistaja, ratsumies Mårten Jakobsson Vessel;

Eli voidaan todeta, että serkut Hämeenkyrön khr Abrahamus Henrici ja Tyrvään khr Josphus Caspari ovat naineet sisaret eli Mårtens Wessellin tyttäret.

Siten ei liene mahdotonsa, että Hämeenkyrön Michel Matsson Timin vaimo Malin Henriksdotter olisi Abrahamus Henricin sisar ja tytär Brita olisi naitu pikkuserkku Tyrvään Abraham Josphille.

Tosin jos Michel Matsson Timillä on ollut 2 vaimoa, niin kumman tytär Brita olisi?
Olen ollut siinä käsityksessä, sttä Michelin vaimo Malin Henriksdotter oli Timin aiemmin omistaneen ryttarin leski, jonka kautta Timi siirtyi Michelille.

Liisa R

01.09.16, 09:50

Olet oikeassa Benediktus,
Malin Henriksdotter oli Lasse Bengtssonin, Timin edellisen isännän leski. Lasse kuoli 1604 ja Mikko Matinpoika tuli Timiin 1606
"sai talon ja nai lesken".

Hämeenkyrön kirkon tilikirja 1620 - 1750 s14 kertoo, että Michel Matzson Timi haudattiin kirkkoon 11 kesäkuuta 1644. Samana päivänä on sinne haudattu myös vaimo Malin Henriksdotter Timistä sekä Hans Michelsson, samasta paikasta.
Hans lienee pariskunnan poika.
Mikko Matinpojalla ei mielestäni ole ollut muita vaimoja.

Siinä valtakirjassa,jolla Tönne Jöransson ja Hans Åkesson antavat hänelle Timin asuttavaksi sanotaan, ettei hänellä ole taloa, jonka puolesta ratsastaisi.
Hän lienee ollut siihen asti ns. palkkaratsumies.

Liisa R

JHissa

01.09.16, 15:10

Kiitos vastauksista:)

Jos Matts Delphin olisi Michel Mattson Timin isä, luulisi, että siitä olisi jossain maininta niissä piireissä!? Iältään hän sopisi kyllä Michelin isäksi juuri ja juuri, koska tietämämme mukaan eli hyvin vanhaksi. Laiska-Jaakko on samanikäinen Michelin kanssa, joten ei voi olla isäehdokas.

Olen löytänyt Michelille 2 vaimoa, Kaaren Timin ja Malin Henriksdotterin. Lapsista olen löytänyt Arvidin, Erikin ja mahdollisesti Hansin. Minulla ei ole varmaa tietoa, kuka on kenenkin lapsen äiti. Abraham Tyrveniuksen vaimo Carin Michelsdotter voisi hyvinkin olla Michelin tytär. Täytyy tutkailla asiaa...

Myös Arvid Timille olen löytänyt 2 vaimoa, Carin Berendsdr ja Marketta Antintytär. Lapsista olen löytänyt Annan, Aapelin, Gustafin, Jaakon, Juhon, Karinin, Malinin, Mikon ja Valborgin. Valborgin äiti olisi todennäköisesti Marketta, muista en tiedä...
Karin on Arvidin (haud. 12.10.1684 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9598434) viimeinen vaimo ja hän ilmestyy Arvidin vaimoksi SAY:n mukaan vuonna 1644
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41837
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=49498
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=50852
ja heidät löytää myös rippikirjasta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34387566
yhdessä pojan Gustavin, tytär Annan ja poika Johanin kanssa. Lisäksi rippikirjassa näkyy Gustafin vaimo (vihitty 14.10.1684 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9598407) Maria Andersintytär Gylling, jotka elävät vielä 1692 Hämeenkyrön Vännissä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=50855
Tytär Anna saa aviottoman lapsen Johanin 1683, joka kuolee samana vuonna, ja Anna kuolee naimattomana 1727 Hämeenkyrössä.
Yhdessä Annan kanssa vuonna 1677 henkikirjoihin ilmestyvä Karin (k. 24.6.1740 Hämeenkyrö, ikä 90 v) mies on (vihitty 13.10.1678 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9598404) Jöns Persson (k. 1722 Hämeenkyrö), joka näkyy myös vävynä henkikirjassa vuonna 1679.
Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 29.2.–5.3.1688 s. 664 (Kongl: Maij:tz Drabant Manhafftig Johan Arffwedhsson Timi medh sin brodher Jacob och systeren dygdes: hustru Malin Arfwedzd:r kommo nu för Rätta och tilltalte den äldste brodher för detta Corneten Gustaff Timi om dhen qwarlåtenskap i löst och fast som effter dheras fadher Sahl:g Capiteinen Arffwedh Timi och Modheren dygdesam hustru Carin Börgersdotter Haass bem: Corneth, som wahrit på Timi hem:ns, qwarlembnat är) mainitut Johan, Jacob, Malin, Gustaf näyttävät siis olevan Arvidin avioliitosta Carin Börgerintyttären kanssa.

Arvidin edeltävästä avioliitosta näyttävät olevan ainakin kolme poikaa ja yksi tytär:
Abel (k. 11.1.1713 Ilmajoki, ikä 64 v), joka muutti jo 1660-luvun alussa Ilmajoen Karjalan isännäksi, mentyään naimisiin Beata Prusintytär Karjalan kanssa, mutta palasi vuodeksi 1665 vielä Hämeenkyröön (Abel on SAY:ssa virheellisesti Axel), jonka jälkeen asui hetken Kankaanpään Sikalassa ennen kuin muutti Kauhajoen Juonen isännäksi 1677.
Mikael, joka muutti 1670-luvun alussa isännäksi Kankaanpään Sikalaan ja jonne muuttaa näköjään myös veli Arvid
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26331
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28874
Kerttu näkyy vielä vuoden 1665 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10707824

Benedictus

01.09.16, 19:47

Lainaus Jhissa:

Arvidin edeltävästä avioliitosta näyttävät olevan ainakin kolme poikaa ja yksi tytär:
Abel (k. 11.1.1713 Ilmajoki, ikä 64 v), joka muutti jo 1660-luvun alussa Ilmajoen Karjalan isännäksi, mentyään naimisiin Beata Prusintytär Karjalan kanssa,

Yllä tuntuu laskuoppi menneen sekaisin, sillä Jos Abel olisi kuollut 1713, 64 vuotiaana, olisi hän syntynyt 1649 eli 2. vaimon lapseksi.
Koska jo 1660-luvun alussa nai Karjalan tyttären ei ikä voi pitää paikaansa, sillä oli silloin vasta vähän yli kymmenvuotias.
Kuolin ikä lienee 74 vuotta, joka sopii silloin paremmin kuvioon.

Kiinnostava kysymys on : Kuka oli Arvidin 1. vaimo?

Timin lisäksi perheellä näyttää olleen 2. talona Kankaanpään Vihteljärven Sikala.
Miten tai miksi se on tullut perheelle ja miksi 1. vaimon lapset asuivat siellä?

Benedictus

01.09.16, 22:24

tmmarjam

01.09.16, 23:17

Arvailua on, että Arvidin 1. vaimo olisi Marketta Antintytär Juoni...

Benedictus

02.09.16, 10:22

Lainaus Matti Lund:
Muuten olen sitä mieltä, että Kauhajoen Rauhahyypän Juoni oli Aapeli Arvinpojan tullessa Lauri Laurinpojan jättämä kruununhylky, vähäinen 1/4 manttaalin uudistalo, josta Laurille oli vähennetty talon heikon tilan takia veroa puoleen eli 1/8 manttaaliin. Siitä ei saada ankkuroitua minkäänlaista kytkentää Aapelin sukuun ennen Aapelia eikä jälkeenkään. Sattumoisin Aapeli osui Ilmajoelle Karjalan vävynä ja vielä vähäinen Juoni oli ylösotettavissa viljelykseen.

Mieluusti kehittäisin Juonesta jotain mainittavampaakin, jos siihen olisi aihetta, onhan se kuitenkin esi-isäni syntymätalo. Hannukselan Tuomas Yrjänänpoikakin kuuluu esi-isiini ja hänen talonsa oli sieltä aivan toisesta päästä koon ja varallisuuden suhteen, yksi Ilmajoen varakkaimmista, sen manttaalimäärä oli 1 1/4 Tuomaan aikana ja 1½ m. edeltäjän Hannu Simunanpojan aikana.

terv Matti Lund
Arvid Michelsson Timin 1. vaimo on vielä hämärän peitossa.

Michel Matsonin tai Arvid Michelssonin tilojen perusteella ei tunnu saavan mitään viitettä.

Tuo Vihteljärven tila, jossa Michel Matsson näkyy, siirtyy 1626 khr Henrik Finnolle.
-hämeenkyrön historia kertoo Finnon ostaneen Arvid Henriksonin tilan 1626.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=57275

Tällöin herää epäilys, että Finnon vaimo Valborg Henriksdotter ja Michel Timin vaimo Malin Henriksdotter voisivat olla sisaruksia.

tmmarjam

02.09.16, 12:07

Kukas Henrik olisi heidän isänsä? von Hagen?

Se, että Michel Timi olisi ollut maaton palkkasoturi ja varakas Malin otti hänet miehekseen niin miksi otti? Täytyikö siihen aikaan naisella olla mies turvana, vaikka oli omaisuutta? Olisiko kuitenkin Michelillä ollut joku arvonimi? Jos oli ulkomaalainen, niin tuskin selviää ikinä...

JHissa

02.09.16, 12:29

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=56070

Vihteljärven Sikalassa? ennen Michel Matsson Timiä Arvid Persson ja suluissa myöhemmin Arvid Henriksson.

Kylä läänitetty Henrik von Hagenille, Tämä Henrik von Hagen ei oikein sopisi ajallisesti myöhemmäksi majuri Henrik von Hageniksi.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=28785&page=2

Koska Michel Matssonin vanhin poika ja vielä tämänkin poika oli Arvid, herää ajatus, että tuo Sikalassa mainittu Arvid Henriksson tai Arvid Persson jotenkin liittyy Michel Matssonin perheeseen eli tila tuli hänelle sukulaiselta.
-Arvid nimi oli aika harvinainen tuolloin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=57275

Voisiko Arvid Henriksson olla Michelin vaimon Malin Henriksdotterin veli?
Abel taitaa olla vanhin Arvidin eloon jääneistä pojista, sillä hänhän näkyy Timissä jo vuoden 1659 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10811444
ja seuraavana vuonna 1660 hän onkin jo henkikirjan mukaan vävynä Ilmajoella ja hän näkyy SAY:ssa vuosina 1663-64
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=64935
ja olihan hän Sikalankin isäntä ennen veljeään Mikaelia
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28874
Joten Abel on myökin harvinainen etunimi, joten sitä kautta voisi päästä kiinni Arvidin ensimmäiseen vaimoon eli löytyisiköhän sopivia Abeleita?

Liisa R

02.09.16, 12:32

Tuo Henrik Finnon ja Arwid Henrikssonin välisen kaupan kolmas lainhuuto on Kyrön ja Ikaalisten käräjillä 8.12.1626.
Ihmettelen vain, ettei kauppa näy SAY:ssä.

Mikko Matinpoika osti yhden Vihteljärven taloista, sen 2.äyrin talon, jossa Antti Paavonpoika asui ja 1614 sai molempiin taloihinsa Timiin ja Sikalan Antin taloon verovapauden 26.11.1619.

Tieto löytyy digiarkiston Yleisistä asiakirjoista( läänintilit) - Suomen kopiokirja 1445 - 1683 (6812)s. 181v - 182( jpg 180)

Liisa R.

Benedictus

02.09.16, 16:10

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=57275

Onkohan SAY:ssä virhekirjaus vai miksi 1625 Arvid Henrikssonin talo mainitaan Michel Matssonin verovapaana ja Anders Påhlssonin talo 1622 samoin?

tmmarjam

02.09.16, 18:16

Löytyisiköhän Lasse Pentinpojan tai isänsä Bengtin omistuksista apuja Malin Henriksdotterin taustan selvittämiseen? Jos Lasse oli ison tilan omistaja, varmaan katsoi itselleen ns. hyvästä perheestä olevan vaimon, jonka omaisuutta ehkä siirtyi hänelle...

Benedictus

03.09.16, 23:10

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34360

1610 lukee under Mihel Andersson Timi 11ö och 4 hem.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34360

Tässä sama seikka Michel Andersson Timi.

Mitähän alkuperäisessä lukee? O nko vain kirjaus virhe.

Benedictus

04.09.16, 08:28

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1184619
Sipoon Kallbäckin Skaffas kuului myös Brita Eriksdotter Nokialle.

Kiinnostava sattuma, että 1601 siellä näkyy Henrik Jönsson, joka on sama nimi kuin Hämeenkyrön Laitilan isännällä Henrik Jönssonilla, joka ilmestyy kirjoihin vasta 1602.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34350

Brita Eriksdotterin kaupan vahvistaja oli Michel Mattsson Timi Hämeenkyröstä.

Henrik Jönsson Laitilan vävy nimismies Olof Mattsson mainitaan 1630-31.
Olen kai jo aiemmin jossain ajatellut vaihtoehtona, että tämä olisi sama kuin Brita Eriksdotter Nokian 2. puoliso kapteeni Olof Matsson.

Jos ja kuten tuo kaupantodistaja juttu vaikuttaisi, olisivat luutnantti Michel Matsson Timi ja kapteeni Olof Matsson veljeksiä, sopisi nimismies Olof Matsson samaksi henkilöksi.

Tällöin voisi epäillä, että Laitilan Henrik Jönssonin 1. vaimo olisi ollut Nokia suvusta, tällöin Olof Matsson olisi nainut vaimonsa sisaren tai tädin tyttären.

Tiedetäänköhän Brita Nokian vaiheista 1626 jälkeen?

Benedictus

07.09.16, 23:03

JHissa

08.09.16, 14:48

Lainaus Järvenpää:
Sain tuohon alleviivattuun kohtaan sellainen korjauksen eräältä asiaan perehtyneeltä, että Brita Eriksdotter myi Nokian Jesper Matinpoika Kruusille 6.2.1614. Kauppakirja on FR rullalla 747 ja sen vahvistajia on ensimmäisenä Michel Mattson till Timi ja toisena Pirkkalan khra Hans (Johannes Stenonis). Yksikään vahvistajista ei ole aatelismiehiä. Kauppakirjan jatkona on Birgitta (Brita) Eriksdotterin todistus, jonka vahvistaa kirkkoherra Michell Martini. __________________
terveisin
Antti Järvenpää

Sekoilen, koska tuossa yllä selvästi sanotaan Nokian myynnin tapahtuneen 1614, eikä 1626 kuten Ramsey ilmoittaa.

Brita Eriksdotter Nokia oli siis jo 1614 naimisissa Kapteeni Olof Matssonin kanssa. Aiempi puoliso Jacob Andersson oli kuollut 1609.
Vai onko tuossa kaupassa ollut puoliso mukana? ja mitä muuta siinä mainitaan?

Kauppakirja on FR rullalla 747.

Löytyykö tuo mistä?
SATAKUNNAN HENKILÖTIEDOSTO 1303–1571
mukaan FR 747 näyttää olevan
Sivut 506–721, Pirkkala (https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwiBjpvW4P_OAhUCS5oKHW8JAZ8QFgggMAA&url=http%3A%2F%2Fwww.narc.fi%2Fsuvanto%2Fsivut_050 6-0721_PIRKKALA.pdf&usg=AFQjCNEFXffspRP1DqEGCUYD3JZo6LEX4w&bvm=bv.131783435,d.bGs)
Tätä rälssitilaa ei näy kruunun erä- tai veroluetteloissa, mutta Jesper Kruusin kauppakirjassa 8.2.1614 sanotaan, että Nokian mukana hänelle tuli Ruovedeltä 1½ äyrin tila, jota asuu Oluf Hanhoi,
RA De la Gardieska samlingen, Jesper Kruus' arkiv (VA FR 747).
Joten olisiko kyseessä
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AY&avain=338710.KA

Benedictus

08.09.16, 22:01

Turun raastuvanoikeudessa 23.3.1670 sanoo kapteeni Arvi Mikonpoika Timi
olevansa 63 vuotias. On siis syntynyt 1607.

Liisa R.

Mitä sitten Timiin tulee Lasse Bengtsson sai läänityksensä 1597.
Oletettavasti hän kuoli 1604 syksyllä ja Mikko Matinpoika sai sitten oikeastaan saman läänityksen kuin Lasse Bengtsson 1606.(VA 2473;23)

Ja perusteissahan sanotaan, että "hänellä ei ole taloa jonka puolesta hän ratsastaa ja koska hän on arvoltaan luutnantti, niin kuin Lasse Bengtssonkin, niin annetaan hänelle..."(VA 2493;7) Päiväys on 19.10.1606 ja allekirjoittajina ovat Hans Åkesson ja Tönne Jöransson. Läänitys vahvistettiin aikanaan, mutta useampi vuosi siinä meni. Päiväys on 15.9.1613 ja vahvistajana
Kustaa II Adolf.
Niin, ja olihan siinä sekin suosituksena samaan läänitykseen, että hän oli nainut edesmenneen Lasse Bengtssonin vaimon...

Liisa R

Eräs huomio yllä on, että Lars Bengtsson oli luutnantti kuten Michel Matssonkin.
Mahtaako luutnantti Lars Bengtssonia löytyä mistään lähteistä, se ehkä antaisi selvyyttä myös seuraajansa ja leskensä puolisosta Michel Matssonista.

JHissa

09.09.16, 11:51

Turun raastuvanoikeudessa 23.3.1670 sanoo kapteeni Arvi Mikonpoika Timi
olevansa 63 vuotias. On siis syntynyt 1607.

Liisa R.

Linkki Turun RO 23.3.1670 s. 138
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11572340

tmmarjam

10.09.16, 19:53

Hämeenkyrön historia I mukaan (s. 402) Lasse Pentinpojan isä olisi Pentti Turkki Timistä...

Benedictus

14.09.16, 11:14

Mielestäni Pentti Turkki ei sovi luutnantti Lars Bengtssonin isäksi, historian kirjasta huolimatta. Lars Bengtsson sai Timin läänitykseksi 1597 ja samaan aikaan Vännin sai Hans Sigfridsson, joka oli Osaran Hans Larssonin tienare ja munsterskrivare. Heikki Impolan mukaan Hans Sigfridsson oli ruotsista tulleita sotilashenkilöitä, samoja voisivat olla myös Lars Bengtsson ja mahdollisesti myös Michel Matsson Timi.

Turkit vaikuttavat tavallisilta talonpojilta, eivät sotilaspäällystöltä.

Michel Matsson Timin poika kapteeni Arvid Timi oli Kyrön Skanssin komentaja, edeltäjänsä oli aatelinen Jöran Svindhuvud Ruotsista ja avustajansa aatelinen Nackelberg? eli Timin asema oli aateliseen verrattava.

Tällöin ei liene mahdotonta, että setänsä olisi se Olof Matsson, joka nai Brita Eriksdotter Nokian.

marjuska

28.09.16, 17:13

Turkki-sukujen yhteinen kotisivu, jossa enemmän eri pitäjissä olevista Turkki-suvuista.
http://turkki.info/index.html

Marjatta Laine

Benedictus

03.07.17, 08:48

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=290349#post290349

Tässä uutta ajatusta Michel Matsson Timin alkuperästä ja sukusuhteista.

Benedictus

21.04.18, 07:34

Matti Lund

21.04.18, 11:22

Lainaus Lund:
Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Benedictus http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=290352#post290352)
Hyvin kiinnostavaa. Kuinkahan pian saisit tutkimuksesi julkaisu kuntoon. Olisi kiva saada tietää moninkertaisen esi-isän sukutaustoja.

Esittämäni vaihtoehto on päättelyä tuon Nokian kaupan perusteella. Sen perusteella voisi ajatella, että Brita Nokian puoliso Olof Matsson saattoi hyvinkin olla Elisabeth Pontusdotterin poika.

Oikeastaan se on ollut asian kohdalta julkaisukunnossa, mutta on ollut noin vuoden päivät pölyttymässä pöytälaatikossa, koska sille on vaikeaa löytää tahoa, joka voisi harkita sellaisen tutkielman julkaisemista. Tai minulla ei ole tietoa sellaisesta, koska en tunne paikallisia julkaisuja. Ehkä pitäisi harkita oman julkaisublogin perustamista sellaisia varten, mutta epäilen, onko sellaiselle lukijoita senkään vertaa, että tietoa saisi levitettyä sitä kautta.

Ratsumiesluutnantin Mikko Matinpojan nimi esiintyy voudintilien asiakirjoissa jo 1590 -luvun puolivälistä alkaen, joten yrityksesi sovittaa Mikkoa 1580 -luvulla syntyneesksi ei onnistu.

Terv M Lu
__________________
M Lund

Onkohan Lund mahtanut löytää tuolle Michel Matssonin alkuperälle julkaisu paikkaa?
Olisi vain erittäin kiinnostavaa saada yhden moninkertaisen esi-isän tiedot selville.

Koeluetutin sen viime kesänä vertaisarvioijalla ja hän kaipasi vertailua aikaisempiin tutkielmiin aiheesta - ja kun en sellaisia löytänyt kuten ei kukaan mukaan, joka näissä ketjuissa on siitä kysellyt, jäi se siihen. Lisäksi vertaisarvioija oli erittäin kriittinen tapaani keskittyä demonstroimaan digitaalisilla vedoksilla asiakirjatodisteita niin perusteellisesti. Ymmärrän kritiikin hyvin, mutta pidän demonstrointia tutkimuskentän olosuhteisiin nähden välttämättömänä enkä siten saa kirjoitukseen muotoa, jonka julkaisijat voisivat hyväksyä. - En siis kykene muuttamaan tapojani toivottaviksi näissä asioissa.

Kysymys on nähdäkseni todistelumenetelmäni problemaattisesta formaatista joidenkin julkaisujen omaksuman erilaisen formaatin näkökulmasta katsoen eikä suinkaan esittämieni tietojen kiistämisestä.

Harkitsen kyllä jonkinlaisen kirjoitusblokin perustamista tutkielmille, jotka olisivat uutta uraa aukovia sukuselvityksiä kohteista, joiden asiakirjalähteistä ei ole aikaisemmin saatu irti enempää tai lähteistä ei ole huomattu seikkoja, jotka avaavat uusia uria tutkimukselle, ja joita kukaan ei ole kiinnostunut julkaisemaan, koska lähtökohtaisesti puuttuu sellaista tietoa, joka herättää kiinnostuksen aiheeseen.

Jos saan blokin tai oman kirjoitussivun aikaiseksi, sitten saat muutamia vuosia sitten löytämäni uudet tiedot Mikko Matinpoika Timin sukujuurista.

Terv M Lu

Pekka Hiltunen

21.04.18, 14:24

Koeluetutin sen viime kesänä vertaisarvioijalla ja hän kaipasi vertailua aikaisempiin tutkielmiin aiheesta - ja kun en sellaisia löytänyt kuten ei kukaan mukaan, joka näissä ketjuissa on siitä kysellyt, jäi se siihen. Lisäksi vertaisarvioija oli erittäin kriittinen tapaani keskittyä demonstroimaan digitaalisilla vedoksilla asiakirjatodisteita niin perusteellisesti. Ymmärrän kritiikin hyvin .../.. Jos saan blokin tai oman kirjoitussivun aikaiseksi, sitten saat muutamia vuosia sitten löytämäni uudet tiedot Mikko Matinpoika Timin sukujuurista.
Minä en koskaan ole edes pyrkinyt asettamaan itselleni akateemisia kriteereitä SSS:n foorumeilla: olen mieltänyt niitten tarkoitukseksi keskustelun ja ajatusten vaihtamisen. Tieteellinen julkaisu on kokonaan toinen juttu. Esim. DNA-testit tuovat lähtökohtaisesti humanistiseen aihepiiriimme ja henkilöhistoriaan kokonaan toisen, matemaattisen tai luonnontieteellisen epistemologian, mutta tämä pikkuseikka ei haittaa niitä, joita kiinnostavat vain omat sukujuuret. Ja harvat kai täällä lopulta ovat liikkeellä pelkästään kaupallisin motiivein - hirttäytyen tieteelliseen tarkkuuteen vain pankkitilinsä takia. Ilman esim. fysiikan tai kemian kokeellisia tarkasteluja olisi genealogiakin keskiaikaista (ja ilman luontaista kokeilunhaluamme emme varmaankaan edes olisi täällä). Kannattaa siis kokeilla ryhmä-älyä silloin, kun itseltä puuttuu hoksottimia sijoittaa palikat paikoilleen palapeliin. Voi, jospa olisikin jo kvanttitietokone ja keinoäly, olisi varmaankin sekä "Abrahamin kronikka"- että "Astrenius"-ketjut kyetty selkokielisesti käsittelemään "en bloc" jo vuosia sitten. Keskustelufoorumeitten parasta antia ovatkin "aivoriihien" eli ryhmä-älyn aikaansaannokset: kun itse rohkenee esittää arvelluttaviakin hahmotelmia, saa ainakin tällä foorumilla usein jo tuntien sisällä "positiivista feedbackia"... Sitä paitsi, arkaluontoisissa asioissa voi turvautua aina privaattipostiin.
PH

Benedictus

21.04.18, 17:38

Toivottovasti Matti Lund pitää terveydestään huolta, että ehdimme saamaan tuon kaivatun tiedon julkiseksi.
Lundin tutkimus on varmaan oikeaa tietoa ja siksi erittäin kiinnostava.

Julkaisemattomat tutkimukset voivat kadota hevonpeehen jos on oikein huono tuuri.

Erään tuttavani serkku Ruotsissa oli erittäin maineikas ja perusteellinen sukututkija.
Kuollessaan hänellä oli kymmeniä hyllymetrejä tehtyjä tuttkimuksia ja erilaisia sukukartoituksia.

Lapsettomana hän oli testamentannut tutkimuksensa eräälle alanseuralle, toiveenaan, että ne julkaistaan.
Seura sinetöi arkiston, jonne ei pästä ketään tutkijaa, eikä ole itse aikeissa julkaista siinä olevaa materiaalia, vaan arkistoi tietoa tulevaisuuden käyttöä varten.
Seuran henkilökunta onnistui myös tuhoamaan tietokoneessa olleet valmiit tutkimukset.
Tavallaan tämän tutkijan yli 50 vuoden työ on mennyt hukkaan.

Serkunsa, joka on myös sukututkimuksen expertti Tukholmasta, onkin tuosta syystä julkaisemassa usampaakin laajaan tutkimusta töistään, ettei hänen tiedoilleen vaan tapahdu samanlaisesti.

jokinti

05.10.18, 10:34

Hei,

Onko Timin sukulaisuussuhteista löytynyt lisää tietoa - esim
onko kukaan tutkinut 1600 - luvun puolivälissä eläneen satulaseppä Berend Haas:n vaiheita ja juuria?

Hänet olen löytänyt mm Genistä:

https://www.geni.com/people/Berndt-H...00008418592764 (https://www.geni.com/people/Berndt-Haas/6000000008418592764)

... sekä Turun raastuvaoikeuden pöytäkirjasta 2.9.1657 , s.191:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478038

Ystävällisin terveisin
jokinti

jokinti

05.10.18, 11:45

Matti Lund

05.10.18, 15:29

Hei vielä,

Onko Mikko Matinpoika Timin sukujuurista tehty viimeaikoina jotakin julkaisua tai kirjoitettu asiasta jossakin blogissa tai onko muuten löytynyt jotakin uutta aineistoa ?

Ystävällisin terveisin,
jokinti

Ainakaan minulla ei ole mitään uutta lisättävää aikaisemmin tässä ketjussa viitattuun.

Olen omalta osaltani saanut selville kameraalisista lähteistä jäljittämällä Mikko Matinpoika Timin vanhemmat ja lisäksi hänen todennäköisen isoisänsä.

Ei siihen muuta tarvita kuin ahkeruutta ja huolellisuutta Satakunnan voudintilien läpikäymisessä (tietyt palkkio- ym. kuitit ja kuninkaalliset määräykset sekä vuotuis-, tarkastus-, palkka- ja kymmenysveroluettelot avainasemassa).

Laatimani selvitys on kuitenkin maannut edelleen niin sanotussa pöytälaatikossa jo muutamia vuosia.

En halua noin vain julkistaa käsitystäni siitä, kun on tullut kantapään kautta koetuksi se, ettei näissä puitteissa asiaa haluta viedä eteenpäin siten kuin kuuluisi tehdä.

Terv M Lu

Ps. Voin toki esittää ja arvioida yksityisesti aiheeseen liittyviä todistuskappaleita luotettavien ja lähteistä kiinnipitävien tutkijoitten kanssa.