Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kansakoulunopettaja Johannes Ahtee
Tyrväällä 6.8.1881 syntynyt mieheni kaukainen sukulainen Johannes Ahtee toimi kansakoulunopettajana jossakin Tyrväällä luultavasti 1900-luvun alulta lähtien.Onkohan olemassa luetteloa/tietoja sen ajan opettajista ja heidän kouluistaan.Varmaankin,mutta en itse ole löytänyt.Leilalm
Topin sukuseuran matrikkelissa "Johanna ja Juho Topin sukua" löytyy:
Juho Vilhelmi Ahtee, s. 6.8.1881 Tyrvää, k. 12.3.1966 Kansakoulunopettaja Tyrvään Houhajärven koululla.
Puoliso Hilma Matilda Ahtee, s. Härmä, s. 24.2.1876 Tyrvää, k. 13.2.1946. Kansakoulunopettaja Tyrvään Houhajärvellä (Hilma oli Johanna ja Juho Topin tyttären tytär).
Kolme lasta, joista vanhin syntyi 1903 Raumalla seuraavat Ikaalisissa 1905 ja 1909, joten olisivatkohan tavanneet Rauman opettajaseminaarissa, sitten olleet Ikaalisissa ennen Tyrväälle tuloaan.
Googlesta
http://runeberg.org/aikalais/1934/0017.html
Ahtee, Juho Vilhelm (Vilho),
kansak. opettaja, Tyrvää. - * Tyrvää
6. VIII. 81; vanht torppari Herman
A. ja Hilda Yli-Ketola. Puol. vista
02 Hilma Matilda Härmä; vanht
maanvilj. Kalle Vihtori H. ja Hilma
Karoliina Topi. - Kansak. op. 06.
Opintomatka Viroon 19. -
Ikaalisten Vaha järven yläk. op. 06-10,
Tyrvään Honkajärven yläk. op.
vista 10. Tyrvään Tapiolan
osuuskassan hoit. vista 14. - Pienvilj.
keskusliiton valtuusk. varapuheenj. vista
14, ja puheenj. vista 29. - Pitänyt
kokeilukoulua 26-29. - Erikoisharr.:
mehiläis- ja kasvitarhan hoito.
Kiitos on jälleen paikallaan!Mielenkiintoista tietoa;Hilda Yli-Ketola oli ensimmäisessä avioliitossaan mieheni isän isän isän isän Pakulan kera.Hänen kuoltuaan siis toisessa liitossa Herman Vähä-Käen kera;poikansa Johannes otti sukunimekseen Ahtee.Johannes on velipuoli mieheni isän isän isälle...Leilalm
Kirjassa "Rauman seminaari 1896-1946" on enemmänkin tietoja Ahteesta. Myös kolme lasta mainitaan ja lisäksi kuva Juho Vilhelmistä.
Kirja ilmeisesti Rauman seminaarin viisikymmenvuotisjulkaisu;täytynee jostain lainata.Rauman kirjastoissa varmaankin saatavilla.Leilalm
Minulla sattuu olemaan hyllyssä Tyrvään Yhteiskoulun matrikkeli 1904-1979 ja siitä löytyy tiedot kaikista kolmesta lapsesta. Aaro-niminen oli äitini kanssa samalla luokalla ja he kirjoittivat ylioppilaiksi vuonna 1928.
Hieno tieto;olisiko mahdollista saada muidenkin lasten nimet.Kiitos etukäteen!Aaro siis yo äitisi kanssa;1928 ei varmaan Tyrväällä montaakaan naista ylioppilaaksi päässyt.Tai ei sitä tiedä;Tyrvää on ´kirjan paikka´,sivistystä on viljelty.Leilalm
J.V. Ahtee oli ensimmäinen opettaja Tyrvään Houhajärven kansakoulussa. Tämä koulu aloitti toimintansa vuonna 1909, mutta nyt sekin on ollut vuodesta 1978 suljettu. Puoliso Matilda opetti ainakin tyttöjen käsitöitä. Kuulemieni juttujen mukaan Juho Ahtee olisi ollut Härmällä kasvattina, mistä hänen puoliso Matilda oli kotoisin. Täällä Härmällä ollessaan hän kävi opettaja seminaarin. Hänen jälkeen Houhajärvelle tuli opettajaksi Lyydia Parkkali. Vilhon vanhin pojista kuoli Aunuksen sotaretkellä 1921. Nuoremmasta tuli tuomari ja hän asui Helsingissä. Valitettavasti en muista Heidän nimiään.
Voi olla hyvinkin niin,että Johannes olisi ollut kasvattina Härmällä,sillä hänellä oli kolme velipuolta ja kuusi sisarusta.Tosin vanhin lapsista,siis mieheni esi-isä oli kolmekymmentä vuotta Johannesta vanhempi,että kotona eivät yhtä aikaa kaikki olleet.Johanneksen äiti Hilda Yli-Ketola oli vasta 16-vuotias,kun sai ensinm.lapsensa!Ja 43-vuotias,kun syntyi sisarusparven nuorin.´Kuva´ kansak.opettaja Johanneksesta alkaa hienosti hahmottua.Leilalm
Tyrvään rippikirjassa 1873-1882 Kallialan Vähä-Käellä kotona asustelee vielä koko porukka vanhimmasta pojasta aina Johannekseen asti;yksi velipuoli kuollut yksivuotiaana.Ihan vauvana Johannesta ei ainakaan ole kasvatiksi vielä annettu.Niin ja yksi veli näyttää kuolleen lapsena myös.Johanneksen jälkeen syntyi vielä kaksi poikaa...Leilalm
Hieno tieto;olisiko mahdollista saada muidenkin lasten nimet.Kiitos etukäteen!Aaro siis yo äitisi kanssa;1928 ei varmaan Tyrväällä montaakaan naista ylioppilaaksi päässyt.Tai ei sitä tiedä;Tyrvää on ´kirjan paikka´,sivistystä on viljelty.Leilalm
Tyrvään Yhteiskoulun matrikkelin mukaan lapset: Aarne Johannes, s.3.9.1903 Rauma, k.1921 Sortavalan sotasairaalassa, Elli Katri Matilda, s.2.8.1905 Rauma, Aaro Veli Vilho, s.20.7.1909 Ikaalinen.
Perhe koossa,hienoa.Äidistään Hilda Yli-Ketolasta on tehty vanhoilla päivillään hieno hiilipiirrosmuotokuva.Eikä syyttä;hän piti kahden pienen pojan kanssa yksin taloakin pystyssä Pakulan kuoltua olleessaan vain vähän yli kaksikymppinen!Silloin ei jaettu äideille mitaleita...Hilda kuoli 1917 lähes 72-vuotiaana.Leilalm
Katselin tuota Ahteen luottamustehtävä ja harraste luetteloa. Siitä puuttuu ainakin maininta hänen kuulumisestaan suojeluskuntaan. Siitä miten aktiivinen hän siinä oli minulla ei ole tietoa, mutta hieman sotilaallinen kai hän kuitenkin oli.
Paikkakunnalla hänet tunnettiin kovettuna raittiusmiehenä. Siinä Ahtee oli hyvinkin aktiivinen. Hänen aikanaan koululla pidettiin joka syksy ns. raittiusjuhlat, jossa varoiteltiin ainakin viinan turmiollisuudesta, sekä kerrottiin miten turhanaikaista tupakanpoltto on. Nuorisoseuran toimintaan hän ei osallistunut kuitenkaan, vaikka senkin kasvatukseen kuului raittiusvalistus. Nuorisoseuran kasvatukselliset arvot eivät sopineet Ahteelle. En tiedä miksi. Siitä millainen hän oli opettajana en tiedä, vaikka isäni oli hänen oppilaitaan.
Asiaan nyt mitenkään kantaa ottamatta,melkein aavistin hänen ´puolensa´.Hänen vanhin poikansa Aarne otti osaa Aunuksen retkeen ja kuoli siis Sortavalassa 1921.No,isänsä poika kaiketi...Taisi Johannes olla varmaan ankara opettaja,tiedä häntä.Ei ole enää ketään kertomassa,mutta onneksi tarinat kulkevat suvuissa.Äitinikin,synt.1928, kertoo ankarasta naisopettajastaan aina ,kun joku vain jaksaa kuunnella samat jutut!Silloin luokat olivat todella suuria tai oikeastaan koululla saattoi olla vain yksi opettaja,joka opetti yhtaikaa koko laumaa.Yritä siinä sitten onnistua saamaan pojanvintiöt oppia lukemaan...Vanhoissa luokkakuvissa yksi opettaja siellä yleensä seisoi koko koulun kera.Kunnioitettava ammatti kaiken kaikkiaan.Leilalm
J V Ahtee ei näy Tyrvään suojeluskunnan historiassa johtotehtävissä, vain 1937 vetoomuksessa suojeluskunnan harjoitustalon hankkimiseksi hän on yksi noin 80 allekirjoittaneesta.
Tyrvään yhteiskoulun toverikunnan julkaisemassa kirjasessa Graniittitaulu (painettu 1939) kerrotaan Aarne Ahteesta. Kun hän ei ehtinyt vapaussotaan, hän lähti oppikoulun V luokan oppilaana ns. Aunuksen retkelle keväällä 1919, siis 15 vuotiaana ja selvisi sieltä vaivoin takaisin.
1921 hän lähti vanhemmiltaan salaa, mutta suojeluskunnan lähettämänä vapaaehtoisena Vienaan avustamaan siellä alkanutta kansannousua. 23.12.1921 Porajärven kylän valtauksessa hän haavoittui vatsaan ja käteen, kuljetettiin Suomen puolelle, mutta kuoli Sortavalan sairaalassa 27.12.1921.
Elli Heikkilä o.s. Ahtee opiskeli hammaslääkäriksi ja toimi Pälkäneellä.
Aaro Ahtee oli lakitieteen tohtori, hallintotieteen dosentti Hgin yliopistossa.
Suku-Forumissa on kaiketi kirjoittamaton sääntö,että keskustellaan 100 vuotta vanhemmista asioista.Itsekin olen juuri ´syyllistynyt´ rikkomaan tuota sääntöä kirjoittamalla,että Hilda kuoli 1917...Olenko oikeassa? Jokatapauksessa Johanneksesta saapunut kaikki tieto on mielenkiintoista.Hänen lapsenlapsissaan on tietämäni mukaan myös paljon korkeasti koulutettuja.Kiitos kaikille kirjoittajille!Leilalm
einontytar
28.09.14, 18:27
Lieneekö samaa sukua,
Kansakoulukalenterista 1957
löytyy opettaja Kauko Elias, Lempäälä, Kuokkala.
Tätini ja entinen naapurini kertoivat opettaja Ahteen olleen ankara ja sotilaallinen opettajana. Ankaruus oli jopa sitä luokkaa, että osa oppilaista pelkäsi häntä. Hän vaati,että luokassa piti vallita täydellinen hiljaisuus. Vain hänen kysymyksiin sai ja piti vastata. Mikäli ei heti nuossut ylös tai oli tehnyt jotain kujeita hän tuli pulpetin viereen ja löi kanteen räväkästi karttakepillä. Toisinaan karttakeppi meni poikki, mutta käsityö tunnilla tehtiin uusia.
Sotilaallisuus ilmeni sillai, että järjestäjien piti tehdä jokaiselle tunnille ilmoitus kuinka monta oppilasta ja mille tunnille oli järjestäydytty. Tämän jälkeen opettaja antoi luvan istua. Toisinaan oli välitunnilla ja voimistelutunnilla sulkeis harjoituksia aivan armeijan mukaisesti.
Kiitos varsin mielenkiintoisista tiedoista;välitän ne mieheni sukulaisille!Tuo sukuhaara täynnään korkealla koulutettuja.Samoin kyllä löytyy nykyään toisestakin sukuhaarasta...Leilalm
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.