Calamnius ja Iin Veijola

[Jouni Kaleva]

Iin kirkkoherrana oli Gabriel Gabrielinpk. Calamnius 1668-1672. Hän oli Kemin kirkkoherran Gabriel Petri Arctophilaciuksen poika.

Ylioppilasmatrikkelissa on hänen kohdallaan referoitu seuraava käräjäjuttu:

Ikalaporin vapaaherrakunnan käräjät 16.–17.2.1663 f. 249v (Företrädde Johan Sigfersson, på huars wägna dess Swåger H: Gabriel Calamnius swarade, hwilken Johan saaken öf:r gifwidt hafwer, det han nu för Rätta tillstodh, emodt H: Carolum Petri U71 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U71) dess hustrus fader broder för Rätta att andraga om sin hustrus framledne H: Gabriels Petri dåtters Malins arfz prætension bestående wtj 100 D: K: M:t för Sipola hemmanetz inlösande, huar emodt H: Carll inlade framledne her Gabrielis Petri, och dåwarande Änkias hustru Margreta Bynils dåtters quitantz Dat: utj Calajokj den 12 Februarij 1650 förmählandes att hon för een dehl som hennes Man utj Sipoila hemmanedt till kom, utj löst och fast, hafwer till sig tagidt, undantagandes den halfwa giälden som utj Inventario förmäles, och den andra halfwa dehlen hafwer hon effterlåtit till sin Son H: Gabriel till dess Studiers fordt sättiande, Emodt hwilket quittantz H:r Gabriel Exciperade, säijandes Sipoila allenast lyda på fäderne och intet möderne, såssom och att Modren sin andehl quitteradt hafwer och intet barnsens ... Margreta Byrils dåtters quitantz ... Häredz Rättens Sentens och Doom uti den twistige arfz saak emellan H: Gabrielem Kalamnium, på dess Systers hust: Malin Gabriels dåtters wägna Kiärande, och dess fader broder wördige H: Carolum Petrj swarande ... Modran Margreta Byriels dåtter ...); KA mf. ES 2031 (rr 12)

Siis Gabriel Calamniuksen sisar oli Malin Gabrielintytär ja lanko, Malinin mies oli Johan Sigfridsson.

Iin Veijolassa oli isäntänä ilm. isänsä jälkeen Juho Sigfridinpoika, jolla näkyy vaimo Malin Gabrielsdr. henkikirjass vuonna 1674 http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_016_Henki.jpg

Epäilen vahvasti, että tämä Veijolan Malin on tuo kyseinen Malin Gabrielintytär. Juho Sigfridinpoika Veijola oli suuren talon isäntä, hänen veljensä oli Henricus Sigfridi Biörholm, Hailuodon kirkkoherra. Olisi oikea sosiaalinen status sille, että Juho olisi (ehkä 1640-1650-luvulla) nainut Kemin kirkkoherran tyttären. Mutta löytyisikö tälle epäilylle mistään vahvistusta?

Juho Sigfridinpoika Veijola joutui luopumaan talostaan velkojen takia 1674-75. Mihin hän perheineen meni, vai saiko jäädä taloon asumaan, en vielä tiedä. Oliko lapsia, on myös tietymättömissä.

[Matti Lund]

Iin kirkkoherrana oli Gabriel Gabrielinpk. Calamnius 1668-1672. Hän oli Kemin kirkkoherran Gabriel Petri Arctophilaciuksen poika.

Ylioppilasmatrikkelissa on hänen kohdallaan referoitu seuraava käräjäjuttu:

Ikalaporin vapaaherrakunnan käräjät 16.–17.2.1663 f. 249v (Företrädde Johan Sigfersson, på huars wägna dess Swåger H: Gabriel Calamnius swarade, hwilken Johan saaken öf:r gifwidt hafwer, det han nu för Rätta tillstodh, emodt H: Carolum Petri U71 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U71) dess hustrus fader broder för Rätta att andraga om sin hustrus framledne H: Gabriels Petri dåtters Malins arfz prætension bestående wtj 100 D: K: M:t för Sipola hemmanetz inlösande, huar emodt H: Carll inlade framledne her Gabrielis Petri, och dåwarande Änkias hustru Margreta Bynils dåtters quitantz Dat: utj Calajokj den 12 Februarij 1650 förmählandes att hon för een dehl som hennes Man utj Sipoila hemmanedt till kom, utj löst och fast, hafwer till sig tagidt, undantagandes den halfwa giälden som utj Inventario förmäles, och den andra halfwa dehlen hafwer hon effterlåtit till sin Son H: Gabriel till dess Studiers fordt sättiande, Emodt hwilket quittantz H:r Gabriel Exciperade, säijandes Sipoila allenast lyda på fäderne och intet möderne, såssom och att Modren sin andehl quitteradt hafwer och intet barnsens ... Margreta Byrils dåtters quitantz ... Häredz Rättens Sentens och Doom uti den twistige arfz saak emellan H: Gabrielem Kalamnium, på dess Systers hust: Malin Gabriels dåtters wägna Kiärande, och dess fader broder wördige H: Carolum Petrj swarande ... Modran Margreta Byriels dåtter ...); KA mf. ES 2031 (rr 12)

Siis Gabriel Calamniuksen sisar oli Malin Gabrielintytär ja lanko, Malinin mies oli Johan Sigfridsson.

Iin Veijolassa oli isäntänä ilm. isänsä jälkeen Juho Sigfridinpoika, jolla näkyy vaimo Malin Gabrielsdr. henkikirjass vuonna 1674 http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_016_Henki.jpg

Epäilen vahvasti, että tämä Veijolan Malin on tuo kyseinen Malin Gabrielintytär. Juho Sigfridinpoika Veijola oli suuren talon isäntä, hänen veljensä oli Henricus Sigfridi Biörholm, Hailuodon kirkkoherra. Olisi oikea sosiaalinen status sille, että Juho olisi (ehkä 1640-1650-luvulla) nainut Kemin kirkkoherran tyttären. Mutta löytyisikö tälle epäilylle mistään vahvistusta?

Juho Sigfridinpoika Veijola joutui luopumaan talostaan velkojen takia 1674-75. Mihin hän perheineen meni, vai saiko jäädä taloon asumaan, en vielä tiedä. Oliko lapsia, on myös tietymättömissä.

Siis olisiko tässä leikkeessä itse asiassa kysymys kanteesta (s. 250-251), jota Gabriel Gabrielinpoika C ajoi nimenomaan siskonsa Malin Gabrielintyttären ja lankonsa Juho Siponpojan puolesta vielä maksamattaolevien perintöosien suorittamiseksi?

Margareta Byrielintytär oli heidän äitinsä. Lisäksi perillisten joukossa oli Yrjänä Yrjänänpoika.


Olen tästä kanteesta (s. 250-251) joskus tehnyt käännöksen ja jakanut sitä joillekin Calamnius -suvun edustajille, joten on se ollut ainakin joidenkin suvun jäsenten pohdittavana.

Siis se tarkoittamani kanne on tuomiokirjoissa otsikoitu näin (otan tämän leikkeen vanhoista muistiinmerkinnöistäni):

(”twistige arfsaak emellan H. Gabrielem Kalamnium, på dess syster hustru Malin Gabrielsdotters wägnar kärande och dess fader broder H. Carolum Petri swarande angående dee 100 dl som bem:t H. Gabriel på dess syster Malins wägnar för det fasta uti Sipoila hemmanetd fordrade, publiceradt den 11 Februarij 663”)

Vaikuttaa samansisältöiseltä antamasi leikkeen kanssa.

Siis GGC:n lanko nimeltään Juho Siponpoika tulee tässä ja muussakin yhteydessä ilmi.

Jos oikein muistan, oli lapsia ja olisi asustellut myös Kalajoella.

terv Matti Lund

[Jouni Kaleva]

Siis olisiko tässä leikkeessä itse asiassa kysymys kanteesta (s. 250-251), jota Gabriel Gabrielinpoika C ajoi nimenomaan siskonsa Malin Gabrielintyttären ja lankonsa Juho Siponpojan puolesta vielä maksamattaolevien perintöosien suorittamiseksi?

Margareta Byrielintytär oli heidän äitinsä. Lisäksi perillisten joukossa oli Yrjänä Yrjänänpoika.


Olen tästä kanteesta (s. 250-251) joskus tehnyt käännöksen ja jakanut sitä joillekin Calamnius -suvun edustajille, joten on se ollut ainakin joidenkin suvun jäsenten pohdittavana.

Siis se tarkoittamani kanne on tuomiokirjoissa otsikoitu näin (otan tämän leikkeen vanhoista muistiinmerkinnöistäni):

(”twistige arfsaak emellan H. Gabrielem Kalamnium, på dess syster hustru Malin Gabrielsdotters wägnar kärande och dess fader broder H. Carolum Petri swarande angående dee 100 dl som bem:t H. Gabriel på dess syster Malins wägnar för det fasta uti Sipoila hemmanetd fordrade, publiceradt den 11 Februarij 663”)

Vaikuttaa samansisältöiseltä antamasi leikkeen kanssa.

Siis GGC:n lanko nimeltään Juho Siponpoika tulee tässä ja muussakin yhteydessä ilmi.

Jos oikein muistan, oli lapsia ja olisi asustellut myös Kalajoella.

terv Matti Lund
Hei

Juuri näin on. Pointtini tässä on se, että voiko tuo lanko nimeltään Juho Siponpoika olla lähtöisin Iin Veijolasta, kun siellä sopivasti on pariskunta tällä nimikombinaatiolla.

[Jouni Kaleva]

Siis GGC:n lanko nimeltään Juho Siponpoika tulee tässä ja muussakin yhteydessä ilmi.

Jos oikein muistan, oli lapsia ja olisi asustellut myös Kalajoella.

terv Matti Lund
Calamnius-suvulla on laaja tutkimustoiminta ja hyvät kotisivut.
Siellä Magdalena Gabrielintytär tunnetaan, mutta ei mitään jatkoa. Kalajoen lähteet lienee siellä haravoitu läpi? Luulisi tulleen esiin, jos Magdalenan mies Juho Siponpoika olisi siellä asunut?

http://www.sursill.net/petrus.htm

[Jouni Kaleva]

Siis GGC:n lanko nimeltään Juho Siponpoika tulee tässä ja muussakin yhteydessä ilmi.

Jos oikein muistan, oli lapsia ja olisi asustellut myös Kalajoella.

terv Matti Lund
Veijolan Juho Siponpoika on Iissä viimeisen kerran 1674. Katsoin Kalajoen henkikirjaa 1676 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650575 siinä toivossa, että näkyisi sinne siirtyneenä. Ei osunut silmään. Mikä kylä tai talo olisi se, jota kannattaisi Kalajoelle tutkailla ajatellen, että voisi löytyä Calamniusten joukosta?

[Kimmo Kemppainen]

Täällä mainitaan joku Juho Siponpoika, joka oli vuonna 1675 pantannut tavaraa ja asui Räävelissä. Sama vai eri mies?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3688515

Kimmo Kemppainen

Veijolan Juho Siponpoika on Iissä viimeisen kerran 1674. Katsoin Kalajoen henkikirjaa 1676 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650575 siinä toivossa, että näkyisi sinne siirtyneenä. Ei osunut silmään. Mikä kylä tai talo olisi se, jota kannattaisi Kalajoelle tutkailla ajatellen, että voisi löytyä Calamniusten joukosta?

[Kimmo Kemppainen]

Kappas, olin oikeassa, Veijola Juhohan se oli:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667189
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022158

Tulikohan tästä Rääveliin Sursill-haara?
Kimmo Kemppainen

Täällä mainitaan joku Juho Siponpoika, joka oli vuonna 1675 pantannut tavaraa ja asui Räävelissä. Sama vai eri mies?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3688515

Kimmo Kemppainen

[Jouni Kaleva]

Kappas, olin oikeassa, Veijola Juhohan se oli:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667189
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022158

Tulikohan tästä Rääveliin Sursill-haara?
Kimmo Kemppainen

Erinomaiset löydöt, Kimmo!

Iin käräjät 17.-18.2.1687 p. 107: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3688515 Peer Eskillsson Kanniainen ajoi Henrik Ersson Kanniaista vastaan 35 luodin hopeavyöstä, jonka Johan Sigfridson oli 24.4.1675 pantannut 80 taalerista Heikki Kanniaisen vanhemmille. Ja Sigfridsson edelleen oleskelee Räävelissä eikä ole vyötään lunastanut, ja siksi ei kantaja ole voinut saada perintöosaansa. Ja tämä kuulutettiin maksuun ensi kertaa.
Asia jatkuu käräjillä 1689 p. 164 jossa todetaan, että Peer Eskillson Kanniaisella on Johan Sigfidssonin hopeavyö lunastettavana ja Hans Simonsson, joka on Johanin tilan ostanut Knut kultasepältä (Cnut gullsmed), määrättiin tämän lunastuksen maksamaan(olikohan noin?) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667189. Joka tapauksessa selviää, että Johan Sigfridsson Veijola on mennyt Rääveliin 1675 eikä näköjään 1689 mennessä ole palannut.


Nyt siis täytyisi Räävelistä etsiä Johania ja olettamaani vaimoa Malin Gabrielintytärtä!

[Kimmo Kemppainen]

...Och Hans Simonszon som Johans Hemman af Cnuth Gullsmedh till sigh Kiöpt, ehrkendes för denne betahlningen frij.
Kimmo Kemppainen

ja Hans Simonsson, joka on Johanin tilan ostanut Knut kultasepältä (Cnut gullsmed), määrättiin tämän lunastuksen maksamaan(olikohan noin?)

[Jouni Kaleva]

...Och Hans Simonszon som Johans Hemman af Cnuth Gullsmedh till sigh Kiöpt, ehrkendes för denne betahlningen frij.
Kimmo Kemppainen

Eli juuri päinvastoin, niinpä niin :mad:

[Erkki A Tikkanen]

...Och Hans Simonszon som Johans Hemman af Cnuth Gullsmedh till sigh Kiöpt, ehrkendes för denne betahlningen frij.
Kimmo Kemppainen

Olisiko kyseessä oululainen Knut Johansson, raatimies ja kultaseppä, jonka vaimojen vaiheita jokin aika sitten selviteltiin. Hänen toinen vaimonsahan oli Margareta Sigfridintytär. Olisiko ollut em. Johan Sigfridinpojan sisar. Aika kaukaa haettu, mutta aika vähän tuohon aikaan oli Knut nimisiä kultaseppiä seuduilla.

[Kimmo Kemppainen]

En osaa yhtään sanoa, en ole selvittänyt asiaa. Sinälläänhän tämän jutun pohjalta ei tarvitse sukulaisuutta olla. Minulla on tässä pienet Ii-sulkeiset Kainuu-projektini tiimoilta ja sivutuotteena löytyy kaikenlaista hubaa.
Kimmo Kemppainen

Olisiko kyseessä oululainen Knut Johansson, raatimies ja kultaseppä, jonka vaimojen vaiheita jokin aika sitten selviteltiin. Hänen toinen vaimonsahan oli Margareta Sigfridintytär. Olisiko ollut em. Johan Sigfridinpojan sisar. Aika kaukaa haettu, mutta aika vähän tuohon aikaan oli Knut nimisiä kultaseppiä seuduilla.

[Ansku]

Calamnius-suvulla on laaja tutkimustoiminta ja hyvät kotisivut.
Siellä Magdalena Gabrielintytär tunnetaan, mutta ei mitään jatkoa. Kalajoen lähteet lienee siellä haravoitu läpi? Luulisi tulleen esiin, jos Magdalenan mies Juho Siponpoika olisi siellä asunut?

http://www.sursill.net/petrus.htm

Kiitos Jouni

Calamnius-suvun kotisivut ovat siis osoitteessa: www.calamnius.fi ja sieltä pääsee edelleen sukukaavioihin, sivulle www.sursill.net. Siellä olevat kaavioiden tiedot Lasse Holm on linkittänyt sivuilleni www.annelikotisaari.net
Kun vuonna 2006 sain Calamnius tietokannan, johon oli kirjattu vain miesten jälkeläiset oli tiedostossa 3348 henkilöä. Nyt koko Calamnius perheen koko on 103.620 henkilöä.
Tuollainen kehitys ei olisi mahdollista yksin, vaan tietoja on tullut ja tulee lähes päivittäin suomesta ja joskus ulkomailtakin.
Kotisivuillani kävi v. 2014 yht. 93.151 vierailijaa.
Suuri kiitos siis kaikille tätä työtä kanssani tekeville.

Anneli Kotisaari, Calamnius matrikkelin ylläpitäjä

[Jouni Kaleva]

Olisiko kyseessä oululainen Knut Johansson, raatimies ja kultaseppä, jonka vaimojen vaiheita jokin aika sitten selviteltiin. Hänen toinen vaimonsahan oli Margareta Sigfridintytär. Olisiko ollut em. Johan Sigfridinpojan sisar. Aika kaukaa haettu, mutta aika vähän tuohon aikaan oli Knut nimisiä kultaseppiä seuduilla.

Hei Erkki

Nimenomaan noin on ja juuri siksi voidaan naulata, että tämä hopeavyönsä pantannut Johan Sigfridsson oli nimenomaan Veijolan isäntä. Tila meni veloista hänen langolleen Knut Johanssonille, joka nopeasti realisoi myymällä eteenpäin Hans Simonssonille (ja Hansin veljelle). Asiasta tarkemmin tuolla, viesti #7.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11491&highlight=knut+johansson&page=5