Aineistosi lähdemerkinnät

[PekkaV]

Suomi-tietokannan keskeisiä laatuvaatimuksia ovat lähtetiedot. Jos (kuvitteellisesti) huomenna pyydettäisiin toimittamaan Suomi-tietokantaan lisättävä aineistosi, niin miltä se näyttäisi lähteiden osalta?

Miten käyttämäsi sukutukimusohjelma (joka on?) tukee lähdemerkintöjä? Missä laajuudessa olet tähän mennessä kirjannut sukusuhteet ja syntymät/kuolemat/aviot todentavat lähteet sukututkimusohjelmaasi ? Millainen on ollut niiden merkitsemiskäytäntösi ? Oletko seurannut jotain suositusta?

Taapelin puolesta
Pekka Valta

[Julle]

< Miten käyttämäsi sukutukimusohjelma (joka on?) tukee lähdemerkintöjä? Missä laajuudessa olet tähän mennessä kirjannut sukusuhteet ja syntymät/kuolemat/aviot todentavat lähteet sukututkimusohjelmaasi ? Millainen on ollut niiden merkitsemiskäytäntösi ? Oletko seurannut jotain suositusta? >

Päälähteestä: (Media/Tallennetyyppi) Tekijä Otsikko/Kuvaus Julkaisija / Aika (Lyhenne) (Tallenteen teksti Tallenteen kommentit) (Varastopaikka) (Kutsunumero) (Nykyinen teksti) (Kommentit)

Itse tapahtumista synt kast kuoll haud vih asuinpaikka tapahtuma: Lähdeviitteen lisäksi (Kyseisen lainauksen alkuperäinen testi) (Kommentit siihen (käännös)), Sivu/Kela/tai joku muu fyyistä sijaintia osoittava ilmaisu sivulta/teoksesta Tietojen laatu

Enpä tiedä, mitä Hirsijärvi - Remes - Sajavaara sanoisivat tai Kotimaisten kielten keskus Kielikelloissa?

Tutkimisiin

[PekkaV]

Julle,

ilmeisesti itse tutkimasi tiedot ovat hyvin dokumentoidut. Itse en osannut olla "tutkijaurani" alussa noin systemaattinen. Kun saat muilta gedcom-aineistoja, miltä tilanne näyttää niiden osalta?

Pekka

[Julle]

< ilmeisesti itse tutkimasi tiedot ovat hyvin dokumentoidut. Itse en osannut olla "tutkijaurani" alussa noin systemaattinen. Kun saat muilta gedcom-aineistoja, miltä tilanne näyttää niiden osalta? >

Itse asiassa BK:n päälähteen kirjoitusvirheen korjaamisen voi tehdä samalla kaikkiin muihinkin vanhoihin päälähteisiin. Enpä itsekkään alussa ollut niin tarkka. Hiskit jätin kokonaan merkitsemättä, mutta SSHYn sivuviittaukset olen lisännyt tietojen tarkistuksien yhteydessä. Saan niin vähän GEDCOMeja, että en lähdeviittauksista paljon piittaa, kun tiedot on kuitenkin tarkistettava. Mutta kylläö ne ovat olleet melkein 5.5. standardin mukaisia. Aikatarkkuus (pv, kk, vv) on ongelma jopa standardissakin, hyvä kun joskus tietäisi edes vuosikymmenen.

Silleen

[tkukkonen]

Esimerkkejä poimittuna Finfamilyn luomasta gedcomista:
2 SOUR historiakirja 1665-1724 (I C:1), kastettujen osio
2 SOUR historiakirja 1753-1784 (I C:3), emäseurakunnan haudattujen osio
2 SOUR Hämeenkyrön RK 1750-1762 (Parrila, Parri); RK 1784-1805, s 134
2 SOUR I LK 1891-1900 s 1604
2 SOUR Kirkonkassan tilit 1620-1750, s 152
2 SOUR ku & ha 1689-1697 (I F:1)
2 SOUR ku & ha 1886-1902 (I F:4) s 196
2 SOUR Mouhijärvi RK 1748-1762 Tupurla, Tijainen
2 SOUR Porin kaupunkisrk, RK 1829-1835 (I Aa1:16) Slotts Qv N:o 179
2 SOUR RK 1772 - 1783 (SSHY kuva 136)
2 SOUR sy & ka 1665-1724 (I C:1)
2 SOUR tili- ja historiakirja 1680-1730 (I C:1), 1721 tilit

Pyrin vapaaksi hiskistä ja silloin olen luonut edelläolevia lähdetietoja, poimien kirjan tunnuksen suoraan verkossa olevasta hakemistosta.
Ikävää on, että sama lähde esiintyy SSHY:llä ja arkistolaitoksella toisinaan eri tavoin. Ylimmät rivit kuvastavat sitä, että arkistolaitoksen filmissä on useammanlaisia kirjoja. SSHY:llä on monesti saman lähteen eri kirjat jaettu eri tunnuksille; esim. (I F:1) on tällainen. Lyhenteet sy & ka ja ku & ha olen omaksunut katihasta.

Finfamily ei tehnyt listaa vihkitapahtumien lähteistä; lienee ns ominaisuus. Se on minusta puute.

[Pietari Jörönpoika]

Olen ollut Juuret-ohjelmiston käyttäjä näihin asti ja se tukee henkilöön liittyvien lähdetietojen hallintaa kohtuullisen hyvin. Gedcom 5.5.1 antaa myös mahdollisuuden liittää lähdetietoja perhekohtaisesti, jota ominaisuutta Juuret ei kuitenkaan tue. Tämän vuoksi perhetapahtumiin (esim. kuulutus, vihkimen, ero) liittyviä lähdetietoja joutuu kirjaamaan molemmille osapuolille erikseen.

Gedcom-tiedostoon tulee henkilön kohdalle esim:
1 SOUR *S16* (viitenumero)
2 PAGE (lähteet-dialogin sivunumero-kentän tieto)
2 EVEN (lähteet-dialogin tapahtuma-kentän tieto)

ja vastaavasti lähdetietueiden kohdalle esim:
0 *S16* SOUR (viitenumero)
1 AUTH (lähteet-dialogin paikka-kentän tieto)
1 TITL (lähteet-dialogin asiakirja-kentän tieto)
1 ABBR (lähteet-dialogin lyhenne-kentän tieto)
1 PUBL (lähteet-dialogin viite-kentän tieto)
1 TEXT (lähteet-dialogin teksti-kentän tieto)

Sivumennen sanoen, Juuret-ohjelmiston lähdetietojen käsittely oli aikoinaan yksi painavimmista syistä siihen päätyessäni, muista ohjelmistoista en vastaavaa tuolloin muinoin löytänyt.

Itse olen soveltanut noita kenttiä siten, että:
sivunumero-kenttään olen kirjannut sivunumeron jos sellainen on ollut asiakirjan sivulle merkitty, tai jos sivunumero ei ole ole ollut niin sivun järjestysnumeron suluissa (laskettuna asiakirjan alusta) tai kuvanumeron (SSHY- ja KA-lähteissä)
tapahtuma-kenttää olen käyttänyt yleiseen lähteen kommentointiin, esimerkiksi olen merkinnyt siihen yleensä rippikirjan asuinpaikan: kylä, talo, talonnumero/torpannimi tms. Tämä sen vuoksi koska lähteet-dialogin teksti-kenttä on asiakirjakohtainen. Gedcom 5.5.1. tuntee NOTE-tagin, joka sopisi tähän tarkoitukseen paremmin. Tämä tagi-muutos on tarvittaessa helposti tehtävissä Gedcom-tiedostoa manipuloimalla.

paikka-kenttään olen kirjannut seurakunnan nimen,
asiakirja-kenttään olen kirjannut esim. Rippikirja 1830-1836
viite-kenttään olen kirjannut esim. mikrokortin tai mikrofilmirullan tunnuksen
teksti-kenttään olen kirjannut lähinnä vain SSHY- tai NARC- tunnuksen muistutukseksi itselleni mistä olen ko. asiakirjan kuvan löytänyt.

Kunkin henkilön kohdalle olen kirjannut kaikki asiakirjalähteet, joista olen hänet löytänyt. Syntymä yms. ajat otan aina historiakirjoista, jos sellaisia on käytettävissä, muutoin rippikirjoista. Poikkeustapaukset, arvioperusteet ja mahdolliset ristiriitaiset tiedot olen pyrkinyt aina kirjaamaan henkilöön liittyvään kommenttitekstiin (Note-tagi).

Tässä pääpiirteissään oma käytäntöni, toki em. säännöistä on lukuisia poikkeuksia.

[PekkaV]

#tkukkonen , olen aikaisemmin jonkin verran käyttänyt itsekin FinFamilyä ja kirjasin lähteet suurinpiirtein sinun tavallasi. Ohjelmassa lähdetiedolle on käytettävissä yksi tekstikenttä. #Jullen esittämä tapa, jota gedcom standardikin tukee aika pitkälle, oli kokemukseni perusteella ylivoimaisen työläs tapa FinFamilyn käyttäjälle.

Kun Suomi-tietokannan lähtökohta on kirjata lähteet siten, että palvelun käyttäjä voi halutessaan vaivattomasti tarkistaa annetusta lähteestä tiedon paikkansa pitäminen, niin miten #tkukkonen arvioit tämän toteutuvat omissa merkinnöissäsi?

Gedcom antaa perusrakenteen Arkisto (Repository), Lähde (Source) ja Lainaus (Citation). Kun mm. Gramps on toteuttanut sen oikeaoppisesti, kaikille on omat taulunsa ja esim. yksi Lähde vain kerran kannassa ja siihen liitettävissä useita lainauksia, olen harjoitellut Grampsin avulla lähteiden kirjaamista. #Pietari Jörönpoika raportoikin jo, että Juuret toimii samalla tavoin. Tässä foorumin jatkokeskustelun taustaksi treenaukseni välituloksia:

*******************

Lähteiden esimerkkitulosteessani on ensin annettu Gedcom-tiedostosta REPO, sitten SOUR.TITL ja sitten CITE.PAGE .

Joutsan seurakunnan arkisto, Joutsa KH 1880-1889, s. 145
Hiski, Joutsa kastetut Hiski, ID 13678 ()
Henkikirjat, Joutsa HK 1880-1889, aukeama 56
Heikki Liukkosen kotiarkisto, Niemelän kauppakirja 1898, s. 3 todistajat
Nettisivustot, Berneriana sivusto, Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852
Historiallinen sanomalehtiarkisto, Itä-Häme, 27.5.1891 s. 3 palsta 2
Painetut kirjat, Kotona ja maailmalla, liite 2

Lainauksen Lisätietokenttään (TEXT) olen tallentanut URL:n, jolla netissä avautuu ao. sivu. Näin siksi, että Grampsissa siitä tulee hyperlinkki (em. Hiski-lähteessä viimeinen ID on hiskitietueen numero, jonka URL-linkki teknisesti on http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t13678). Samaan kenttään voi tallettaa omaan tekstinään varsinaisen lainaustekstin. Lainaukseen liittyy myös MEDIA, johon voi laittaa linkin lähdesivun kuvakopion osoitteen.

*************

Pohdiskelen nyt "ääneen" sitä, että onko ylipäänsä mahdollista työmäärän ja vaikoinnin kannalta, että tutkija viimeistelisi lähdetietonsa sukututkimusohjelmassa, jossa siihen on käytettävissä vain yksi tekstikenttä? Ja jollei keskeisille väestökirjanpidon aineistoille ole tukinettipalvelua, josta voi poimia yksiselitteisesti ao. lähteen arkistotietoineen?

Taapelin puolesta
Pekka Valta

[tkukkonen]

#tkukkonen , olen aikaisemmin jonkin verran käyttänyt itsekin FinFamilyä ja kirjasin lähteet suurinpiirtein sinun tavallasi. Ohjelmassa lähdetiedolle on käytettävissä yksi tekstikenttä.
...
Pohdiskelen nyt "ääneen" sitä, että onko ylipäänsä mahdollista työmäärän ja vakioinnin kannalta, että tutkija viimeistelisi lähdetietonsa sukututkimusohjelmassa, jossa siihen on käytettävissä vain yksi tekstikenttä? Ja jollei keskeisille väestökirjanpidon aineistoille ole tukinettipalvelua, josta voi poimia yksiselitteisesti ao. lähteen arkistotietoineen?

Taapelin puolesta
Pekka Valta

Jos tieto viedään Taapeliin ja korjaillaan normaalimuotoon vasta siellä, lähdetieto jää helposti Finfamilyyn hieman alkeellisessa ja epätyydyttävässä muodossa. Tutkijan intressissä voi olla hoitaa oma kantansa terveelliselle pohjalle. Nyt en osaa arvioida, onko syytä tehdä ensin siirto Finfamilystä johonkin muuhun ohjelmaan ensin, siis sellaiseen ohjelmaan, jonka tekemää gedcomtiedostoa Taapeli lukee ja "kääntää" sujuvasti. Tai vaihtoehtoisesti, kun Taapelin välineillä analysoidaan "raaka" gedcom, siitä palautettaisiin uusi ja osin automaattisesti korjailtu versio tutkijalle ladattavaksi toiseen ohjelmaan, jossa esimerkiksi lähdeviitteiden viimeistely on tehokasta. Mikä on kokonaisuuden kannalta tehokkain eli tutkijan käsityötä säästävä tapahtumien kulku ja mikä on suositeltava ohjelmisto?

[PekkaV]

Olennaista pohdintaa, Timo!

Emme ole Taapelissa mitenkään innostuneita tiedostojen edestakaisin lähettelyyn, se vaatisi liikaa henkilöpanosta. Paras vastaus Taapelin puolelta taitaa olla evoluution tie, koska Taapelin pilotti- ja tuotantostarttiin on vielä pitkä aika.

Evoluutio voisi alkaa siitä, että tutkijoiden tapoja tuottaa strukturoitua Arkisto-Lähde-Lainaus tietoa pelkän tekstipötkön sijaan parannetaan. Yksinkertaisin tapa on, että tutkija erottelee tekstissä em. rakenneosat jollakin merkillä (vaikkapa puolipisteellä) ja Taapelin Tarjokaskannan sisäänluku opetetaan ne siitä lukemaan oikeisiin tietokenttiinsä.

Parempi olisi tietenkin, jos FinFamilyn ja muidenkin suomalaisten sukututkimusohjelmien kehittäjät jaksaisivat tehdään ohjelmiinsa muutoksia. Se lienee mahdotonta ainakin silloin, jos joudutaan koskemaan tietokantarakenteeseen.

Tutkijoiden kirjoitustaakkaa pienentäisi ainakin kirkon historiakirjojen osalta, jos lähdetieto annettaisiin systemaattisesti, lyhyesti mutta riittävän informatiivisesti. Tyyliin "Mikkelin mlk;LK 1880-1889;s. 104". Ei vaatine tietoa lukevalta jatko-ohjelmalta paljon älykkyyttä laventaa se "Mikkelin mlk arkisto; Mikkelin mlk Lastenkirja 1880-1889; s. 104" muotoon?

Olisiko edellä olevasta Taapelin ohjeilla höystettynä ratkaisupohjaa Timon esittämään haasteeseen?

Taapelin puolesta
Pekka Valta

[Lasse1951]

Olennaista pohdintaa, Timo!

Emme ole Taapelissa mitenkään innostuneita tiedostojen edestakaisin lähettelyyn, se vaatisi liikaa henkilöpanosta. Paras vastaus Taapelin puolelta taitaa olla evoluution tie, koska Taapelin pilotti- ja tuotantostarttiin on vielä pitkä aika.

Evoluutio voisi alkaa siitä, että tutkijoiden tapoja tuottaa strukturoitua Arkisto-Lähde-Lainaus tietoa pelkän tekstipötkön sijaan parannetaan. Yksinkertaisin tapa on, että tutkija erottelee tekstissä em. rakenneosat jollakin merkillä (vaikkapa puolipisteellä) ja Taapelin Tarjokaskannan sisäänluku opetetaan ne siitä lukemaan oikeisiin tietokenttiinsä.


En näe mitään apua siitä että gedcom tiedostoja lähetellään edestakaisin osittain korjattuna koska tutkijan ohjelma ei osaa käsitellä korjatut tiedot oikein, tai mahdollisesti laittaa korjatut tiedot taas vääriin kenttiin. Kun tutkija sitten tekee oman osuuden korjauksissa, jos edes on mahdollista, ja uudelleen exporttaa gedcomiksi, niin saamme taas virheellinen gedcom.

Miten olisi jos meidän osittain korjattu tutkijan data luetaan temppikantaan(tarjokaskanta) siten että sieltä voi tunnistaa tutkijan id, ja teemme tarjokaskannalle editointilomake jonka kautta tutkija voi editoida ja täydentää omat tarjokkaat Taapeliin. Eli näkymä missä tutkija sisäänloggauksen jälkeen näkee omat tarjotut henkilöt aakkosjärjestyksessä, ja kun hän menee jonkun henkilön päälle (aktivoi) ja painaa enter tai tuplaklikkaa, niin aukea editointilomake ko henkilön tiedoille, mahdollisesti koko perheen tiedot. Lapset ja vanhemmat tietty vain listattuna, ja niihin voi hyppiä klikkaamalla niitten nimiä jolloin on taas uusi perhekortti missä voi editoida tiedot. Näkymä muistuttaisi pitkälti Family Historianin työnäkymää.

Kun tutkija on korjannut ja täydentänyt sen mitä pystyy, niin hän ilmoittaa tavalla tai toisella että hänen tarjokaskanta voi yhdistää pääkantaan.

Lasse

[PekkaV]

Lähteistä keskustellaan myös säikeessä http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=32280.