Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Helga Väisäsen vanhemmat kateissa
Hei!
Löytäisikö joku Helga Väisäselle, s. v. 1716, vanhemmat. Avioitui Hiskin mukaan v. 1733 Tönis Kantasen (s.1702) kanssa. Vihkikirjan mukaan molemmat ovat kotoisin Pieksämäen Väisälästä.
Tönis ja Helga:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/ ... 411/52.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/ ... 12/381.htm
Vuosien 1721-1724 Väisälän rippikirjoista löytyy kaksi Helgaa:
1. Vanhemmat: Antti (Anders) Väisänen ja Margareta Hämäläinen. Rippikirjassa Helgan mainitaan olevan 12-vuotias:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/ ... 411/49.htm
2. Vanhemmat: Juho (Johan) Väisänen ja Birgitta Pirhonen. Helgan iäksi tässä kirjassa mainitaan 4 vuotta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/ ... 411/50.htm
Avusta kiitollisena :D
eskopekka
Tiedoksesi, että linkit eivät toimi - tulee viesti Access forbidden!
You don't have permission to access the requested directory. There is either no index document or the directory is read-protected. If you think this is a server error, please contact the webmaster. Error 403
www.sukuhistoria.fi (http://www.sukuhistoria.fi/) Fri Sep 5 20:51:36 2014
Apache/2.2.17 (Unix) mod_ssl/2.2.17 OpenSSL/0.9.7l DAV/2 PHP/5.2.15
Pääsen jäsensivuille, vika ei liene siinä?
Etsin googlen avulla ja täällähän Suku Forumilla etsimiäsi henkilöitä on jo käsitelty:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=28454
(http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=28454)
Ainakin löydät uusia suvun tutkijoita, vaikka Helgan arvoitus ei tässä vielä aukene?
Hei! Kiitoksia. Helgalle löytyi vanhemmat ko. olevasta rippikirjasta. Järkeilemällä voi päätellä, että vanhemmat ovat Juho Väisänen ja Brita Pirhonen. Peruste: Mainisemassasi rippikirjassa lukeee:Tönis 14 vuotta ja ylhäällä Helga 4v. Pariskunnalla Töniksellä ja Helgalla oli ikäeroa n. 14 vuotta. Tönis syntyi rippikirjalähteiden mukaan n. 1702 ja Helga n.1716. Mielestäni noihin rippikirjassa mainittuihin syntymäaikoihin ei aina ole luottamista, ja Pieksämäen syntyneiden kohdalla on aukko, joten tarkkaa syntymäaikaa molemmille ei löydy. Myös Hiskin vihityissä molempien mainitaan olevan kotoisin Väisälästä.
Kiitoksia vielä kerran ja hyvää syksyn jatkoa:)
t.eskopekka
Hei! Ei tuo ollutkaan niin simppelijuttu, mitä aluksi luulin, sillä vuosien 1721-24 rippikirjassa 4 vuotiaalle Helga mainitaan saman niminen sisko. Tämä Helga on kokeneen sukututkijan käännöksen mukaan saanut surmansa ( omkom) tai kuollut sairauteen 10.10.1721.Näin 4-vuotiaaksi mainitun Helgan on pitänyt syntyä vuoden 1721 jälkeen. Töniksen Helgan vanhemmat ovat näin sitten vielä arvoitus. Tyttö on kuitenkin, kuten edellä olen todennut, vihkikirjan mukaan kotoisin Väisälästä, kuten Töniskin. Helga on ollut vihittäessä (v. 1733), jos syntymäaika 1716 pitää paikkansa, vain 17- vuotias.
Jos joku sattuisi löytämään Helgalle vanhemmat, niin kumartaisin syvään kiitokseksi:)
Sitten: Monissa tutkimuksissa, kuten tällä foorumilla Kantasen sukua koskevassa viestiketjussa Töniksen äidiksi on saatu Margareta Härkänen, vaikka niin vuosien 1721-24 ja 1735-1750 rippikirjoissa äidiksi mainitaan Margareta "Häkitär" eli suomeksi Häkkinen.
Tässä vielä v. 1721-24 rippikirja Väisälä Kantanen:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1721-1724_tk1411/50.htm
sekä vuosien 1735-1750 rippikirja:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1735-1750_msrk_tk1411/151.htm
eskopekka
eeva häkkinen
13.09.14, 21:22
Olen kyllä edellä viitatussa viestiketjussa esittänyt Töniksen/Tynin isäksi Margareta Häkkistä (viesti juuri ennen Pekka Siparin listaa, jossa Marketta Härkönen esiintyy). Olen tosin kirjoittanut Matti Kantasen tilalle Matti Häkkinen - ajatuslipsahdus. Härkönen-nimeä ei Pieksämäen puolella juurikaan esiintynyt. Tokihan emäntä saattoi olla Härkös-pitäjästä Juvalta naitu, mutta siihen pitäisi jo löytyä näyttöä, esim. kastekummeista, Häkkisiä Pieksämäellä oli varmasti riittävästi. Taitaa käydä niin, ettei vahvistusta löydy puolesta tai vastaan, asiakirjat ovat kovin puutteelliset tuolta ajalta, kun tuomiokirjatkin puuttuvat.
Hei! Kiitoksia vastauksestasi:) Tarkoittanet Töniksen äitiä Margareta Häkkistä. Itse en ole löytänyt yhdestäkään rippikirjasta, että Töniksen äiti olisi Margetta Härkänen, vaan poikkeuksetta äidiksi mainitaan Margetta Häkkinen. Voihan olla, että jossakin yhteydessä "Häkitär" on tulkittu Härkäseksi. Mielestäni kuitenkin noihin rippikirjalähteisiin on uskominen. Oletko löytänyt Margareta Häkkiselle syntymä-ja kuolintietoja.
Laitan tähän vielä linkin tutkimukseen, jonka löysin netistä, jossa Töniksen äidiksi mainitaan Härkänen:
https://sites.google.com/site/vaisasuku/home/vaeisaeesi (taulu 69).
eskopekka
eeva häkkinen
14.09.14, 11:47
Joo, tottakai tarkoitin Töniksen äitiä - niinkuin huomaat, kun kirjoitan jotain, jää vastuu lukijalle, Ajattelen näköjään kirjoittaessani jo jotain muuta. En kuitenkaan näe mitään syytä uskoa Markettaa Härköseksi ilman parempaa näyttöä, itse en ole nähnyt Härköstä hänen - tai kenenkään muunkaan nimenä Pieksämäellä aikana, jolloin hänen on täytynyt avioitua.
Syntymäaikojen pyydystäminen tämän ajan naisista on ihan onnen kauppaa ja vieläkin harvinaisempaa on löytää arveluille varmistusta. Vihkimerkinnät alkavat vasta 1721, mutta ainakin vanhoiksi eläneille saattaa löytyä hautausmerkintä. Viestiketjussa, johon viittasin, viestini viimeisessä lauseessa
Tekisi kuitenkin mieli ajatella hypoteesina, että Reetta Häkkinen (k. 1746 "79-vuotiaana") olisi 1700-luvun alussa kuolleen Matti Häkkisen (po. Kantasen) leski ja Lauri, Tuomas ja Tynis heidän poikiaan. Tai Lauri mahd. edellisestä aviosta. Kun en ole tätä sukua tutkinut, en tiedä, millaisia esteitä tämän ratkaisun tiellä on. Hautausmerkintä täällä, kuolinpäivä 29.4.1746. Eräs mahdollisuus on, että Marketta olisi 6.6.1676 kastettu Mikko Häkkisen tytär, Ikätieto ainakin sopii hyvin tuon ajan toleranssit huomioiden. Tuohon aikaan oli Häkkilän No 3 isäntänä Mikko Ristonpoika Häkkinen ja No 5 isäntänä Mikko Ollinpoika Häkkinen eli isäehdokkaitakin löytyy. Valitettavasti kastemerkinnät eivät antaneet juurikaan tunnistetietoja, joten isoa palapeliä tässä leikitään pienillä palikoilla eikä näitä arveluja voi esittää varmana tietona.
Nettitutkimuksia en ole ollenkaan käyttänyt tutkimuksissani huomattuani niiden laadun. Ainakin tutkimuksiin, joista puuttuvat lähdetiedot, kannattaa suhtautua varauksin. Tämä koskee myös painettuja julkaisuja. Tässäkin näyttää siltä, että joku on tulkinnut Häkkisen Härköseksi ja tutkijat ovat sitten iloisesti lainailleet toisiaan.
Hei! Kiitoksia taas:) Olen aivan samaa mieltä. En itsekään ole löytänyt yhtään Härkästä, joka jotenkin viittaisi Tönikseen. Mutta, kuten olet ja olen myös todennut, niin rippikirjoista löytyy Tönikselle äidiksi tuo Margetta Häkkinen. Ja itse pidän rippikirjalähteitä lähes luotettavina. Perustuuhan sukututimus pitkälti käytettävissä oleviin pitkältirippikirjoihin. Olenkin muuttanut tuon Härkäsen omasa sukupuussani Häkkiseksi.
Itse myös löysin Hiskistä tuon Mikon, jolle on syntynyt tytär Greta v. 1676, mutta kuten totesit, ongelmana on, kumman Mikon tyttärestä on kyse. Viime viestissäni kysyin tuota lähdettä Margetan kuolinaikaan. Olisin kiinnostunut siitä.
On lienee selvää, että Margareta (Kreetta) on Matti Kantasen leski. Tönis on taasen v. 1679 syntyneen Lauri Kantasen veljen poika (Ainakin vuosien 1750-57 rippikirjan mukaan), ja Laurin veljeksi mainitaan eri tutkimuksissa Matti (tosin en ole löytänyt rp:sta Matista mitään mainintaa).
Joo, laitoin tuon tutkimuksen esimerkkinä siitä, miten "virhe" toistuu. Itse, kuten sinäkin suhtaudun hyvin varauksella tutkimuksiin, joissa ei ole mainittu luotettavaa lähdettä.
eeva häkkinen
14.09.14, 13:50
No joo, linkki hautaustietoon jäi puuttumaan, kas tässä;
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604839
Palaisin vielä tuohon etunimeen Tönis, Tynis, Tynnes. Lähtönimi lienee pyhimysnimi Antonius, vaikka joku pappi on kirjannut nimen jopa Dionysius. Nimeä sellaisenaan ei taida enää esiintyä, versiota Anton näkyy kyllä, mutta enemmän Itä- ja Länsi-Savossa kuin Keski-Savossa. ja sitä näytään pidettävän eri nimenä kuin Antti (vaikka Hiskissä on mahdotonta määrittää, kumpaa haetaan). Ainoa viite nykyaikaan on se, että Häkkilän tilan No 11, jota Tynis/Tönis Häkkinen isännöi isonvihan jälkeen, nimi on yhäkin Tynilä, vaikka Häkkiset ovat sieltä jo hävinneet. Tynilän jälkeläinen Veli Häkkinen käyttää myös esi-isästään nimeä Tyni. Kuulisin kuitenkin mielelläni näkemyksiä ko. nimen parhaasta muodosta tällä alueella.
Tässä vielä linkki Velin sivuille, jotka ovat tavanomaista luotettavammat. Veli on tehnyt itse tutkimukset alkuperäislähteistä arkistoilla ja kirkonkanslioissa.
Hei! Jälleen kiitos viestistäsi ja Margaretan kuolinkirjasta. Tuosta Töniksestä en osaa sanoa, mikä olisi sen suomalainen nimivastine. Nimi on kuitenkin netistä etsimäni tiedon mukaan yleisesti käytetty nimi Suomessa (ei ehkä tänä päivänä) ja Virossa. Virossa on mm.muusikko, jonka nimi on Tönis Mägi. Anton taas vastaa Tonia jne.
Muuta en osaa sanoa.
Ihmettelen, että muut forumilaiset eivät kommentoi millään tavalla keskusteluamme. Onko näin, että vaitiolo on myöntymisen merkki.
Kerroit viestissäsi, että liität linkin veljesi tekemään tutkimukseen. Linkki taisi unohtua sinulta:).
t. eskopekka
eeva häkkinen
14.09.14, 19:35
Mulla löi ihan tyhjää, kun kerroit veljeni tekemästä tutkimuksesta, mutta tosiaankin, tarkoitukseni oli liittää linkki Veli Häkkisen tutkimukseen. Veli on Tynilän Häkkisten jälkeläisiä eikä minulle mitään tunnettua sukua, mutta hän on tutkinut omaan Häkkis-haaraansa, Tynilän Tyni Häkkisen jälkeläisiä kauan ja julkaissut sitä ainakin osittain täällä:
http://www.elisanet.fi/veli.hakkinen/kotisivu.htm
(omassa suvussani ei ole ketään muita tähän harrastukseen hurahtaneita)
Hei! Joo, luin väärin. Mutta kiitos linkistä. Olisi mielenkiintoista tietää, kumman Mikon tytär tuo Margareta on, mutta mites sen selvität.
Tilanne näyttää olevan sama kuin Helga Väisäsen suhteen. Rippikirjoista Väisälästä kyllä löytyy Helgoja, mutta kuka heistä sitten Töniksen vaimo.
t. eskopekka
Pekka Sipari
16.09.14, 19:13
Voepha se olla niinnii, vua toesaalta se voepha olla näennii. Sain aikoinaa noeta tauluja yheltä Väesäseltä joka olj tutkina Väesästen ja Kantasten sukuja.
Mutta kahtokeepa seuroovoo:
Pekka
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/mikkelinpaikallishistoria/nimihistoria/savolaisten_sukunimien_alkupera
Pekka Sipari
16.09.14, 19:21
Vielä tuohon Väisänen-Häkkinen-Kantane ketjuun. Minun tietoni on peräisin aikoinaan Seppo Väisäseltä, joka oli laittanut näköjään jo nettiin (mainittu viestiketjussa). Mää ja tiiä sitte häntä. Pitäs kysyvä varmaa iteltää.
Pekka
Hei Pekka!
Tuo Seppo Väisäsen tutkimus on jo tuolla em. mainittu. Siinä kyllä mainitaan Töniksen äidiksi Margetta Härkänen, mutta vuosien 1721- 24 ja 1735-rippikirjat puhuvat toista.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1721-1724_tk1411/50.htm (vasen puoli, Tönis 14 v.)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1735-1750_msrk_tk1411/151.htm
B Tönis, Helga Väisänen ja alapuolella äiti Marhareta Häkkinen
Tarkoittanet tätä Seppo Väisäsen tutkimusta ( tuo linkkisi ei toiminut)
https://sites.google.com/site/vaisasuku/home/vaeisaeesi (taulu 69)
eskopekka
Pekka Sipari
17.09.14, 05:55
Jaa,
Onhan tuo dilemma.Kaatuisin kyllä tuo Häkkisen puolelle. Mutta ei Wäisälästä ole pitkä matka varmaan Juvallekaan. Aina noita lipsauksia luku/kuunteluvirheitä sattuuu papeillekin jos ei meille sukututkijoille.
Pekka
Pekka Sipari
17.09.14, 06:02
P:S: Minäkin voisin tulkita tuon 21-24 rippikirjan Härkäsekksi /Härköseksi, mutta on ehkä se on hoonosti kirjoitettu Häckinen varsinkin jos myöhempi rk on selvästi Häkkinen
Pekka
Terve Pekka!
Pieksämäen rp:t ovat kyllä vaikeasti luettettavissa. Varsinkin nuo vuosien 1721-24 ja 1735-50 kirjat, joten ettei ole ihme, että virheitä sattuu kelle tahansa.
Tuossa vielä linkki 1735-50 kirjaan:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1735-1750_msrk_tk1411/151.htm
Hyvää syksyn jatkoa::p:
eskopekka
eeva häkkinen
17.09.14, 15:34
Kerronpa taas kerran, että Pieksämäen vanhin rippikirja sekä osin myös seuraava löytyvät puhtaaksikirjoitettuina täältä
http://hiski.genealogia.fi/rk/kirjat.php?srk=394
Pekka Sipari
17.09.14, 20:42
Kiitos Eeva,
Hienoa että joku on jaksanut suomentaa noita tauluja ja etsiä omia sukulaisia (minä olen esi-isien puolesta noita Pyhäjärven1 Hoila (joku Toivala) ja Koira-ahon Häkkisiä tosin noita Kantasia Väisäsiä yms. tulee sukuun enemmänkin. Niinkuin edellä oli minulla on vain tämä tieto, jonka Väisäseltä sain. Kiinnostaa kyllä kun tulevat molemmat esi-isikseni/äideikseni. En tiedä todella onko totuus?? Siis kuka oli tuo 8.2.1742 kuollut Härkänen vai Häkkinen? Jälet loppuvat. Härkäsiä/Härkösiä asunut myös Katisenlahessa, mutta en äkkiä löytänyt sopivia. Pitäisi varmaan nuuskia myös vihityt tuolta Juvan/Joroisten puolelta
TAULU 1940
Matti Kantanen Syntynyt n. 1670. (vht. Tuomas Kantanen) Kuollut 1705 Pieksämäki Väisälä 6
Talollinen Pieksämäki Väisälä 6. Mainitaan maakirjoissa 1688-1704 Paulin ja Sipin veljenä
Pso Marketta Härkänen Syntynyt n. 1682 Kuollut haudattu 60-vuotiaana 8.2.1742 Pieksämäki Virtasalmi
Pekka
Hei! Kiitos:) Noiden perusteella Töniksen Helgalle jäisi vain yksi vaihtoehto vanhemmiksi eli nuo Tuomas Väisänen ja Sophia Pekuritar. Helgahan mainitaan olevan vihkitiedoissa kotoisin Väisälästä ja syntymäajaltaan 14 vuotta Tönistä nuorempi. Dito tuossa rp:ssa tarkoittanee tytärtä. Mutta, kun en ole niin hirveästi perehtynyt noihin savolaisiin sukunimiin, niin mikähän tuo Pekuritar olisi "suomeksi".
eskopekka
eeva häkkinen
17.09.14, 21:56
14.2 1742 on haudattu (ei kuollut) leski Maria (ei Margareta) Härätär Virtasalmelta "60-vuotiaana". Nimi on selvästi Härkönen eikä Häkkinen (Härkäsiä ei tietääkseni tienoossa asunutkaan). Tätä Mariaa ei mielestäni voi mitenkään yhdistää Väisästen tauluihin. Paitsi etunimien eroa, mitä ihmettä talollisen leski olisi mennyt Virtasalmelle kuolemaan? En tosin tiedä Väisästen vaiheista mitään, mutta tämä Maria Härätär on merkitty Virtasalmelle täällä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1735-1750_msrk_tk1411/146.htm (alin rivi), kun taas Väisäset löytyvät koko ajan Väisälästä.
Häkkisiä olen vatvonut aika perusteellisesti, vaikka sekä oma että mieheni suku on Taipaleen Häkkisiä, Nyt alkaa olla sellaisia solmuja, jotka aukeaisivat (ehkä) DNA-testeillä. Joka tapauksessa Pyhäjärven Hoilan ja Koira-ahon Häkkiset ovat samaa porukkaa, Häkkilän ja koko Savon runsaslukuisin Häkkis-haara. Kaikki Etelä-Savon Häkkiset ovat maakirjojen alusta lähtien asuneet alueella, joka käsitti Pieksämäen pitäjän 1650-1783.
Ja Pieksämäen rippikirjojen puhtaaksikirjoituksesta aplodit Jussi Puraselle - ja tietysti Jouni Maliselle, joka on laatinut skriptaukselle hyvin toimivan ja helppokäyttöisen alustan. Toivoisi, että ne olisivat vähän paremmin näkyvillä SSS:n sivuilla.
Eipä taida nuokaan Tuomas Väisänen ja Sophia Pekuritar olla Helgan vanhempia, koska ovat vihitty v. 1722 ja Helga on syntynyt 1716. Vaikeaksi menee Helgalle vanhempien löytäminen.
eskopekka
Pekka Sipari
19.09.14, 17:37
Tuo Pieksämäen Väisälä on ollut Vitasalmea paljon lähenpänä kuin Pieksämäki itse.
Pekka
Pekka Sipari
20.09.14, 09:13
Terve ja sorri, näköjään en oillut vastannut alkuperäiseen kysymykseen
Siis Helkan s. 1716 vanhemmat on
Juho Väisänen Syntynyt 1672 Kuollut 65-vuotiaana 30.4.1737 Pieksämäki Väisälä Talollinen Pieksämäki Väisälä 1 (Tauluun 1948)
Pso I. Riitta Pirhonen (Tauluun 1949) Syntynyt 1669 Pieksämäki. Kuollut 15.1.1758 Pieksämäki Väisälä 1
P:m: rk 1721-24, kuva 50
Pekka Sipari
20.09.14, 13:13
Terve serkkutyttö ja - poika ;) Siis tuossa rk:ssa jos olen oikein tulkinnut Johanilla oli ymmärtääkseni? kaksi Helkaa ? joista toinen kuoli muutama vuosi n. 5 v. sen jälkeen kun tuo toinen syntyi.
Voin lähettää telle yksityisviestinä sähvöpostiosoitteen, jos kiinnostaa, kun tuo forumin yksityispostilaatikko on hyvin pieni , niin voin lähetellä taulujani joita olen haalinut sieltä täältä., niin voitte jos kiinnostaa niin tarkistella eri lähteistä.
Itse olen Johan Väisäsen /Pirhosen tyttären Marian sekä myös tuon ko Helkan perikuntaa. Samoin olen Koira-ahon Häkkisen Danielin (Taneli) s. 14.7.1754 ja Walpuri Kohvakan perkuntaa Anna tyttären kautta joka nai Tahvo Juhonp. Putkosen
Pekka
Terve ja sorri, näköjään en oillut vastannut alkuperäiseen kysymykseen
Siis Helkan s. 1716 vanhemmat on
Juho Väisänen Syntynyt 1672 Kuollut 65-vuotiaana 30.4.1737 Pieksämäki Väisälä Talollinen Pieksämäki Väisälä 1 (Tauluun 1948)
Pso I. Riitta Pirhonen (Tauluun 1949) Syntynyt 1669 Pieksämäki. Kuollut 15.1.1758 Pieksämäki Väisälä 1
P:m: rk 1721-24, kuva 50
Hei!Kiitos. Mistä nämä tiedot. Itse alunperin jo ajattelin noita vanhemmiksi, mutta vuosien 1721- rippikirjassa Juholle on mainittu myös toinen Helga, joka kuoli tai sai surmansa 1721. Näin "pikku-Helgan" pitäisi olla syntynyt v. 1721 jälkeen. Rippikirjoissa hänen syntymäajakseen mainitaan 1716.Toisaalta noihin rippikirja-ikiin ei aina ole uskominen. Ne heittävät niin Pieksämäellä kuin muuallakin.
Voisitko ystävällisesti laittaa, kun ollaan oletettavasti myös sukulaisia, tuon Väisäs-Kantas-tutkimuksen sähköpostilla minulle: eskopekka*gmail.com.
Kiitos etukäteen:)
t. eskopekka
Pekka Sipari
24.09.14, 05:37
Tuo Kahden Helkan dilemma tuolla Juho ja Britan lapsissa ja lasten noin kymmenen vuoden ikäero tuolla jossain välillä voisi selittyä sillä, että Juho olisi ollut myös aiemmin naimisissa jonkun kanssa?. Olisko sen pson äiti ollut Helka ja olisiko Helka ollut myös Britan äidin nimi.
Johan Väisäsen ja Brita Pirhosen tytär Anna on syntynyt 1722 rk 1721-24 kuva 73. Niin muodoin uskon että tuo Helkakin on oikein
Pitäisi tutkia maakirjat löytyisikö jotain valoa.
Pekka
Pekka Hiltunen
24.09.14, 09:39
Terve Pekka!
Pieksämäen rp:t ovat kyllä vaikeasti luettettavissa. Varsinkin nuo vuosien 1721-24 ja 1735-50 kirjat, joten ettei ole ihme, että virheitä sattuu kelle tahansa.
Tuossa vielä linkki 1735-50 kirjaan:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1735-1750_msrk_tk1411/151.htm
Hyvää syksyn jatkoa::p:
eskopekka
Kuvan teksti on mielestäni varsin helppolukuista. Kyseessä on Lars Kantasen perhekunta ja kaikki son, bror. ym. ilmaisut viittaavat siis päämieheen. Tönnis Kantasen ja vaimonsa Helga Wäisäsen alla oleva modern on Lars Kantasen äiti. Helgan isä oli Arvid Väisänen Väisälästä ja äiti hänen vaimonsa Margareta Hämäläinen, k. Väisälässä 1741. En ole kirjannut lähteitä, kun ilmeisesti löytyvät joko kirkonkirjoista tai sitten Jordanin Savon sukuja käsittelevältä rompulta.
PH
Hei Pekka!
Olisihan se kiva laittaa lähteet. Rippikirjassa 1721-24 manitsemasi Arvi Väisäsen ja Margareta Hämäläisen Helga tyttären Helgan iäksi on mainittu 12 vuotta ja Töniksen iäksi 14 vuotta. Töniksen ja Helgan ikäero rippikirjalähteiden mukaan oli 14 vuotta. Tönis syntyi v. 1702 ja Helga 1716.
eskopekka
Pekka Sipari
24.09.14, 16:34
Terve kaadun vähän Hiltusen puolellle. Tuon Arividin Helga rk:ssa 12 v oli yksi vaihtoehto jota jo mietin.
Jos naimisiin meno on 1733, niin Helka on tokko syntynyt 1716 (mutta ei ihan mahdotonkaan)
Hiski vih. 1733 Wäisälä Tönis Kandain P. Helga Väisätär Wäisälä. Joten jos mennyt 21 v naimisiin niin s.aika on noin 1712, joka passaa Arvedin tyttäreksi. Mistä lie tullut tuo s. 1716?.
Lapsia alkoi tullaTöniksellä Helkalla Hiskin mukaan Eva 1735 .
Pitäisi poissulku tekniikalla esim. katsoa kuolleet onko Johanin myöhempi Helkakin kuollut.
Vaikeaksi vähän menee
Pekka
Hei! Joo vaikeaksi menee. Mutta ei se ole mikään ihme 1700-luvulla, että tyttö meni naimisiin 17 vuotiaana. Helgan syntymäaika löytyy rippikirjasta.
Pekka Hiltuselle vielä: kyllä noita riiopikirjoja on väännelty ja käännelty ja veljenpojat yms. sellaiset ymmäretty. Ja jos esittää jotain faktana, niin pitäisi olla myös perusteet.
eskopekka
Hei! Joo vaikeaksi menee. Mutta ei se ole mikään ihme 1700-luvulla, että tyttö meni naimisiin 17 vuotiaana. Helgan syntymäaika löytyy rippikirjasta.
Pekka Hiltuselle vielä: kyllä noita rippikirjoja on väännelty ja käännelty ja veljenpojat yms. sellaiset ymmäretty. Ja jos esittää jotain faktana, niin pitäisi olla myös perusteet.
Mutta vilkaiskaa v. 1721-34 rippikirjaa, jossa mainitaan Tuomas Väisänen ja vaimo Sofia (Pöntinen, Pöyhönen)Väisänen. Tuomas on syntynyt Hiskin mukaan 1690. Isä Pekka Väisänen s. 1660. Tuomakselle ja Sofialle on syntynyt Helga-tyttö, jonka ikää ei ole mainittu ko. rippikirjassa. Tuo Arvid Väisänen oli oletettavasti Tuomaksen veli ja hänen isänsä myös tuo Pekka.
Hiskin syntyneet: 27.12.1690 Väisälä by Peer Väisäinen Thomas
Eskopekka
Pekka Hiltunen
24.09.14, 19:50
Olisihan se kiva laittaa lähteet Voit kyllä laittaa, jos se on mielestäsi kivaa, itse olen ollut tässä aika laiska, vaikka erityisen ongelmallisissa tapauksissa olen kirjannut esim. rk-sivun muistiin. Voin tässä yleisesti todeta, että minun lähteeni ovat useimiten vain kirkonkirjoista ja joskus harvoin sotilasrullista tai SAY:sta, - lähinnä äitini puolelta V-S:n osalta, kun isäni nimenikin perusteella oli Savosta. Jos olen käyttäntyt muita lähteitä, ne kyllä mainitsen kirjoituksissani ja myös omissa tiedostoissani. poikkeuksena ovat kuitenkin Jordanin rompulta löytyvät tiedot, jotka yleensä ovat luotettavia (ja oletan, että jokainen Etelä-Savon sukuja selvittelevä on hankkinut rompun ja päivitykset (David Jordanin Savon Genealogia 1721-1850 on ollut saatavilla asianomaisen osoitteesta savo1721[miukumauku]hotmaol. com. Tunnettujen sukuhaarojen osalta en ole käyttänyt yleensä mitään kirjallisuusviitteitä, kun googlaamalla tai sukukirjoista, yo-matrikkelista tms. yleensä kaikki sitten kuitenkin löytyy täydellisempänä. En ole mikään oikea sukututkija, vaan vain ns. sukututkimusharrastelija. Pidän tärkeänä, että ne jälkeläiseni tai muut sukulaiseni, jotka joskus kiinnostuvat jäämistöstäni löytyvästä SukuJutut-ohjelmastani innoistuisivat itse selvittämään minun polkuni ja korjailisivat sitten, jolleivät genomit näytä oikein istuvan kuvaan - sitten joskus muutaman vuosikymmenen kuluttua. Rippikirjojen ja muittenkin kirkonkirjojen lukeminen on mielestäni itsestäänselvyys sukututkimusta harrastelevalle tai sitä aloitteleville. En aio tehdä sukukirjaa tai pyrkiä mitenkään hankkimaan meriittiä tai mitään muutakaan vastinetta mielestäni sinänsä hyvin jännittävästä ja mielenkiintoisesta harrastuksesta huolimatta - tai ehkä juuri siitä johtuen. Epäselvissä tapauksissa olen yleensä konsultoinut foorumimme muita jäseniä ja usein menestyksellisesti tai ainakin keskustekua aikaansaaden, mikä on eräs innokkeeni tähän näpertelyyni. Joskus rk-tiedot ovat epäselviä, eikä kukaan muu sukua selvittelevä näytä olevan linjalla, jolloin olen käyttänyt HisKiä poissulkuun esim. kummeja selvitellen sekä lisäksi joissain harvinaisissa tapauksissa päätäni.
Yritän parhaani mukaan ymmärtää myös niitä foorumin jäseniä, jotka joko suhtautuvat kaikkeen ikään kuin jonkin vallitsevan genealogisen epistemologian pakottamina tai sitten pyrkivät kaupallistamaan kaiken suoltamansa (jopa ihan kirjaimellisestikin) päämääränään raha jos on ns. tosi köyhä (niinku aikuisten oikeesti) tai sitten sukukirjan aikaansaama mahdolinen ihailu ja kunnioitus, jos on patologisen narsistinen luonne. Tietenkin myös pakkoneuroottisista piirteistä kärsivät henkilöt ansaitsevat tulevansa arvostetuiksi - vime kädessä tietenkin jo ihmisarvonsakin perusteella.
Jos tarkoitat kommentillasi sitä, että olisi kiva saada kopioida toisten valmiiksi kirjaamat tiedot ja sitten esitellä ominaan, olen tiukasti eri kurssilla. Jos kuitenkin aina kirjaat lähteen lisäksi sen, kuka on primaarilähteen selvittänyt, niin toiminta on tietenkin korrektia, vaikka ei ansaitsekaan samaa huomiota kuin omat löydökset.
Täytyy kyllä myöntää, että on joskus ambivalentteja tuntemuksia, kun lukee omia tekstejään siteerattuna joissain nettisukupuissa, kun välttämättä ei enää muistu mieleen se päätelmäketju tai deduktio, joka joskus kirkkaana hetkenä on välähtänyt kallossa (viite; Pink Floyd: Shine on You Crazy Diamond), ja tulee tarve painua maanrakoon siinä pelossa, että on sittenkin erehtynyt, kun kaikki nappulat eivät laudalla enää ole alkuperäisissä asemissaan (viite: ent. shakin MM Garri Kasparov, toisinajattelija ja oppositiojohtaja Venäjällä).
PH
"Jos tarkoitat kommentillasi sitä, että olisi kiva saada kopioida toisten valmiiksi kirjaamat tiedot ja sitten esitellä ominaan, olen tiukasti eri kurssilla. Jos kuitenkin aina kirjaat lähteen lisäksi sen, kuka on primaarilähteen selvittänyt, niin toiminta on tietenkin korrektia, vaikka ei ansaitsekaan samaa huomiota kuin omat löydökset."
Jos tarkoitat kommentillasi sitä, että olisi kiva saada kopioida toisten valmiiksi kirjaamat tiedot ja sitten esitellä ominaan, olen tiukasti eri kurssilla. Jos kuitenkin aina kirjaat lähteen lisäksi sen, kuka on primaarilähteen selvittänyt, niin toiminta on tietenkin korrektia, vaikka ei ansaitsekaan samaa huomiota kuin omat löydökset.
Vastaus:
Hei! Kyllä tähän asti olen tutkinut lähes kaikkia sukupuussani olevat yli 3000 nimeä itse sekä sukutukimuksen saloihin aikoinaan perehtyneen sukulaiseni kanssa, Jos olen käyttänyt valmiita tutkimuksia, olen tarkastanut siltä osin, kun se on ollut mahdollista, niiden oikeellisuuden. En ratsasta kennenkään tiedoilla tai kaupallisesti myy niitä Omassa tutkimuksessasi olen käyttänyt My Heritage-ohjelmaa, joka on täysin suljettu ulökopuolisislta. Kokeilehan huvin vuoksi vilkaista vaikka Tuusulan 1700-alun rippikirjoja. Sormi saattaisi mennä suuhun. Katso vaikka Wärfäs.
eskopepkka
Joo! Ehkä on paras lopettaa tämä viestiketju tähän, koksa se on jo menossa täysin ulalle. Kiitän kaikkia osallistujia. Toivotan hyviä sukututimushetkiä ja osumia:).
eskopekka
Pekka Sipari
24.09.14, 22:42
Joo on ehkä hyvä lopettaa. Onhan nuo taulut Väisästen ja Kantasten osalta aika helppolukuisia, mutta aina ei ole ole selkeää kuka on kenenkin lapsi.
Siispä vähän hämmennän vielä. Esim minä vuonna loppuu Brita Pirhottaren lapsi katras ?? ja kuka oli Inh. Helga Väisäin , joka on tuolla rk 35-50 kuva 155, missä on myös Arved Väisäin ja Margareta Hämäläinen.
Eskopekka niinkui sanoin tuo Thomas V oli naimisissa Sophia Pekurittaren kanssa.
"Aina ei onnista, ei edes joka kerta"
Pekka
Terve Pekka!
Joo, kiitos sinulle aktiivisuudestasi ja kaikesta avustas. Olen aina ymmärtänyt, että SukuForumi on paikka, jossa voi kysyä, onko jollakin tietoa, jostakin henkilöstä tai antaa vihjettä, josta voisi mennä eteenpäin sekä pyritään auttamaan. Myös, jos joku asia esitetään faktana, niin se pitäisi myös perustella. Mutta näyttää siltä, että SukuForumilla tämä ei pelitä, vaan usein keskustelu rönsyilee ja menee ohi asia.Toisin on sinun suhteesi, olet auliisi kertonut tietosi (mm. Kantastutkimuksesta), joka lienee tämän forumin tarkoitus.
Toisin on gidiarkiston keskustelufoorumilla. Siellä jaetaan auliisi tietoa!
Olen tehnyt sukututkimusta useita vuosia. Se on syksyn ja talvi-iltojeni harrastus. Opettajani, kokenut sukututkimuskonkari, painotti minulle aina tarkasta ja tarkasta ja jos olet epävarma, jätä odottamaan. Ehkä joskus, sitten löytyy vastaus, kuten kenties Helgallekin.
Tutkimuksestani ei löydy montakaan henkilöä, joiden profiilista ei löydy perusteluja. Se on mielestäni sukututkimuksen yksi a ja o.
Kaikkea hyvää sinulle, viihtyisiä sukututkimushetkiä sekä hyvää syksyä.
Jatketaan keskustelua kahden kesken sähköpostin kautta:)
eskopekka
Pekka Hiltunen
24.09.14, 23:43
Pieksämäki Väisälä (rk 1721-24) on tässä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1721-1724_tk1411/49.htm
Arvi Väisäsen vaimona nähdään Margareta Hämäläinen. Vanhin poika Arvi on avioitunut Anna Liperon kanssa. ("son Arfwed / h Anna Libero". Isännän tytär Karin kuollut 1723 ("m" = mortus, kuolema). Seuraavana samoin yliviivattuna on son Adam, joka on kuollut v. 1718. dr Lijsa on risti-merkin perusteella niin ikään vainaja. Veljenpoika Arvidkin on asunut perheessä, ehkä renkinä, vai olisikohan Isoviha vienyt vanhemmat. Sitten tulee tytär Helga. Tytär viittaa isäntään, muuten olisi ilmaistu erikseen, että on esim. veljenpojan tytär. Sitten on poika Pehr. Hänen jälkeensä on Johan A´f: son eli Juhana Arvinpoika, joka on aviossa Clara Väisäsen kanssa. Heidän lapsensa ovat poika Arvid ja tytär Margeta isovanhempiensa mukaan. Sitten on Arvid Arvidsson Väisänen Kirsti-vaimonsa kera ja heillä lapset Karin ja Henrik. Thomas Väisäsen (gift) vaimo on Sofia Pekuri. Sitten tulee isännän veljenpoika Pehr, isännän tytär Brita ja samoin (dito) Helga (joka on siis ollut jossain vaiheessa poissa, ehkä piikomassa, jollei ryssää paossa). Sitten tulevat lesket Anna Kurikatar (jonka nimi on mielenkiintoinen, hän saattaa olla Kurikasta) ja Karin Siatar, joka on muuttanut Pyhittyyn. Lars Väisäsellä ja miniä Britalla on lapset Arvid, Lars, Margeta ja lapsena kuollut Pehr.
Sivu on sangen helppolukuinen eikä tuota mielestäni tulkintaongelmia. Ikämerkintöihin takertuminen on usein vain haitaksi, kun ei aina tiedä, miloin niitä on kirjattu, kun ne toisinaan perustuvat papin, lukkarin tai kirjurin arvioon, tai kun ne eivät ole keskenään yhteismitalisia eli on kirjattu eri aikoina, mutta joskus sisarusten ikien erosta voi päätellä paljonkin Sivun tiedot tulee mahdollisuuksien mukaan varmistaa toisesta lähteestä, joka voi olla vihittyjen, kastettujen tai haudattujen kirja, lastenkirja, henkikirja tai seuraava / edellinen ripikirjakauden vastaava talo ja kylä, jos ovat pysyneet paikoilaan (eli eivät ole polttaneet uutta kaskea pelloksi vaikkapa naapurikylästä), tai jokin muu lähde kuten voudin tilit, kymmenysluettelot, maakirjat tai henkikirjat - ja tietenkin sotilaan kohdalla sotilasrullien tiedot.
Nämä rk-sivun tiedot varmaankin löytyvät David Jordanin CDRom -levyltä. Lisäksi, kuten Eeva Häkkinen taisi mainitakin, eräät rippikirjat on "puhtaaksikirjoitettu" kokeneitten rippikirjatekstien tulkitsijoitten toimesta ja niihin on hyvä verrata omia tutkimustuloksiaan.
Ystävälisin sukulaisterveisin
PH
Hei ja kiitos!
Mutta Helga saa nyt riittää. Osaan kyllä tulkita noita Pieksämäen rippikirjoja, mutta olen enemmänkin tehnyt sukutukimusta patronyyminen kanssa. Tosiasia on kuitenkin, että tuon 1721-24 rippikirjjan perusteella ei pysty varmuudella sanomaan, ketkä olivat Helgan vanhemmat. Itse olen niin tarkka, että minun pitää olla täysin varma henkilöstä ennen kuin päivitän sen puuhuni. Ehkä joskus vastaus Helgankin suhteen löytyy.
Kiitos sukulaisystäväni!
Viihtyisiä hetkiä sukututkimuksen parissa ja hyvää syksyn jatkoa!
t. eskopekka
Hei Pekka H
Voisitko laittaa oman sähköpostiositteesi, niin voidaan keskutella sen kautta!
t. eskopekka
Pekka Hiltunen
25.09.14, 23:05
Voisitko laittaa oman sähköpostiositteesi
S-posti-osoitteeni on salaista puh.-nro:anikin salaisempi. Jos tarkistat omat asetuksesi yksityisviestien osalta, niin voit saada vastauksen.
Tervehdys! Joopa, joo. Ajattelin vain, että voitaisiin selvittää tuota sukulaisuussuhdetta eli löytyykö muita. Meenaan Hiltusia on myös Kaavilla ja aika läheisiä sukulaisia sellaisia. Toisaalta, en ole kovin innokas käymään tuolla SukuForumin sivulla,kun siellä on, ainakin minun kohdalla aina kirjautusongelma.
eskopekka
Pekka Hiltunen
26.09.14, 00:21
.../.. voitaisiin selvittää tuota sukulaisuussuhdetta eli löytyykö muita
Minulla on tauluissani Hiltus-nimiä vain oman nimeni antaneella h:löllä evanhempineen ad Pekka Heikinpoika Hilduin Staffanalasta sekä yhdellä toisella löytämälläni värttinänpuolen esivanhemmalla, jonka vanhempia en ole kyennyt identifioimaan. Hiltulanlahdelta tietty ovat Hiltuset lähtöisin, mutta muita sukuja on savolaisissa omissa tauluissani monin verroin enemmän. Esim. Rissasia ja Holopaisia on molempia jolla kulla esivanhemmalla kolmen isovanhemman osalta; Kröger- sukuhaaroja oli "Savon-mammallani" kymmenkunta identifikoitua ja joku määrä supekteja päälle. Isälläni ja hänen biologisella, eteläsavolaisella isällään oli sangen harvinainen savolaisnimi, joten olen ehkä vähemmän sitä sukua...
Nimet kertovat vain määrättyjä kirjainyhdistelmiä ja sukulaisuus on ihan muualla. Omilla vanhemmillani oli vähäpätöisten tarkastelujeni perusteella puolen kymmentä yhteistä, keskiaikaista esivanhempihaaraa, vaikka toinen oli Savosta ja toinen V-S:sta.
Yhteenvedon omaisesti voisi todeta, että enin osa esivanhemmistani on suomalaisia talonpoikia ja joukkoon mahtuu vain kourallinen porvareita, pappeja, aatelisia ynnä kuninkaallisia, sekä muutama sotilas, joitten kanssa en vielä ole ehtinyt selvittää kaikkia välejäni. Tietenkin yhteismäärällisesti ylivoimaisesti eniten on niitä kuninkaallisia, herttuoita, kreivejä yms. (koska heidän nimensä on kirjoitettu kiveen) aina Gaius Julius Caesariin asti - ja kenties vähän pidemmällekin. Suurin ambitioni on kuitenkin eräitten ruotsalaisperäisten kaartinsotilaitten selvittäminen. Kun pääsen heistä perille, olen ehkä saanut tarpeekseni - kunhan kuitenkin lisäksi saan selville sen, että kuka oli se Yläneenkartanon kokki Matts Eriksson, joka Birkholtzien aikana keitteli sopat aikana, jolloin miespuolisia kokkeja ei ollut maassa missään muualla kuin kenties kuninkaanlinnassa... - niin ja sitten se Mynämäellä mukamas syntynyt sotilaan vaimo, jota ei näköjään löydy mistään talosta tai torpasta, se joka nai sen sotamies Giersin pojan, jonka isän on täytynyt itse keksiä nimensä...
PH
Terve! Kyselin vain sillä, että yksi sukuhaarani menee Kaaville ja sisältää Hiltusia ja Rissasia. Vain Mynämäelle. Joo sinne menee myös meikäläisen yksi haara. Siellä on lähes kaikki selvitetty, mutta yksi sotilas kaipaa vain vanhempiaan. On oletettavasti tullut ruotsista.
t. eskopekka
Pekka Hiltunen
26.09.14, 02:04
yksi sukuhaarani menee Kaaville ja sisältää Hiltusia ja Rissasia
Mulla Rissaset ovat olleet (onneksi?) aika sisäsiittoista väkeä niin, että olen päässyt jokseenkin kaikissa tyydyttävälle tasolle eli Isovihan taakse 1600-luvulle ja saanut nähtävästi liitetyksi enimmän osan Juvan n. 1520 syntyneeseen Lauri-esi-isään, vaikka vaimoväkeä on kadoksissa pitkin matkaa 1700-luvulta taaksepäin. Kyllähän nämä periaatteessa pitäisi henkikirjoista kaivaa esille, mutta intoa ei vain ole riittänyt. Selvitettävissä olevasta isoäitini Hiltushaarasta olen saanut kaikki jokseenkin kunniallisesti kokoon - isääni lukuunottamatta (siis kunnian suhteen, hän kun syntyi äpäränä, mutta kuitenkin tunnetusta isästä, jonka isän eli oman isoisänsä kasvattina varttui) - niin, että olen päässyt Hiltulanlahdelle. Sivuhaaroja en ole kirjannut ollenkaan ja varmuudella jonkun esivanhemman joku lapsista on Kaavillekin mennyt kaskeamaan. Olen etsinyt vain vertikaalista linjaa siinä toivossa, että löytyy jotain "jännittävää", mitä ei pohjoissavolaisten kohdalla juurikaan ole tapahtunut verrattuna miekan puolen eteläsavolaisiin sukuihin, jotka johtavat milloin minnekin historian pimeyksiin jopa varhaiselle Keskiajalle saakka. En tiedä, mikä on itse kunkin motiivi selvitellä sukujaan; minusta vain on mielenkiintoista löytää sukuhaaroja, joitten historiaa voi lukea kirjastoissa tai netissä lähes loppumattomiin. Aika hölmöä hommaa, mutta hupinsa kullakin. Ehkä lapseni ovat oikeassa, kun aina toteavat suvuistamme puhuessani, että "ei kyl vois vähemmän kiinnostaa".
No, onhan tässä kohta parin vuosikymmenen harrastelun jälkeen vähän saanut tutustua itseensäkin, kun hiukan on tuntumaa niihin ainesosiin, joista geenit ovat rakentuneet, mutta sittenkin on jäänyt auki aika suuriakin kysymyksiä, joista ei välttämättä vähiten ihmetytä Y-kromosomitesti (kun on isän puolella äpärä, jonka isästä ensin oli mukamas varma merkki, mutta suuri varmuus on vaihtunut yhtä suureksi epäilykseksi). Ehkä vain täytyy jonain päivänä päättää uhrata vielä yksi satanen markkereitten tuplaamiseksi 67:stä: kuinka minä, äpärän jälkeläinen aina vain voin olla lähimpänä sitä tunnettua kantaisää sieltä Joroisista? No, ehkä tästäkin voi tehdä ihan järkevän päätelmän uutta kysymyksenasettelua varten...
Etelä-Savo on geneettinen aarreaitta, jonka tyhjiin ammentaminen näyttää kerrassaan mahdottomalta. Taidan nähdä untakin Pieksämäen ja Mikkelin välisten seutujen kylistä, nimistä ja esivanhemmista. Jotka joiltain osin näyttävät olevan yhteisiä jokseenkin kaikkien Savo-osastoa vilkuilevien osalta.
PH
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.