Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Paavola/Luohuan kylä 1700-luvulla: Minkkinen -> Luohuanmäki (etunimi Dionysius)
Hei kaikille!
Paavola/Luohuan Minkkisiä pitäisi löytää 1600-1700-luvun taitteesta.
Alkuun kerron vain lyhyesti:
Olen jokin aika sitten kiinnostunut sukuni menneisyydestä ja esi-isistäni ja etsinytkin omia esi-isiäni taaksepäin ja päässyt Facebookin aivan mahtavien sukututkijaryhmäläisten avulla jo melko pitkälle - olen päässyt jo kolme sukupolvea pidemmälle kun isäni aikanaan ja on ollut hienoa päästä kertomaan hänelle näistä uusista esi-isistämme!
Sukuni on asunut Paavolan Luohuan kylässä ainakin 1700-luvulta saakka - sukunimi on vain muuttunut aikojen saatossa. 1700-luvun loppupuolella se oli jonkin aikaa Luohuanmäki, tässä perhe Luohuanmäki, jossa isäntä, eli 1740 syntynyt Henrik Johaninpoika on suora esi-isäni:
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=6358731&kuvanumero=165&ay=860879&sartun=94445.KA&atun=184536.KA&amnimeke=Paavolan+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1781-1794+%28IAI%3A5%29&ay2=109855
Henrik vaimoineen ja lapsineen löytyy myös täältä, sukunimellä Minkkinen ja ilmeisesti talossa (tai mitä tuo Luohuanmäki-nimi tuossa tarkoittaa?) nimeltä Luohuanmäki:
(Huom. sivulla on paljon nimiä ja scrollattavaa, mutta kun painaa Cntr ja f yhtäaikaa, alas avautuu hakukenttä johon voi kirjoittaa hakusanan, jolloin sivu scrollautuu automaattisesti hakusanan paikkaan. Tässä tapauksessa hakusanana paras on Luohuanmäki)
http://koti.kapsi.fi/~perttuveikko/doku.php?id=paavola_rk1781
Samoilta Veikko Perttusen sivuilta löytyy myös vanhempi rippikirja, josta löytyy sama perhe otsikolla Luohuan torppareita (Torparer i Luohua) ja nyt sukunimellä Mink(k)inen. Tosin Henrikin syntymävuosi lipsahtanut tuossa vähän väärin 1749, kun pitäisi olla 1740, mutta vaimosta ja muusta perheestä näkee, että sama Henrik Johansson kyseessä. Siitä näkee myös, että Henrikin ja vaimonsa lisäksi heidän kanssaan on asunut Henrik Johanssonin isä, Johan Dionysiusson Mink(k)inen (s. 1717) ja siinä vaiheessa ei lue Luohuanmäestä mitään, eli ovat siinä vaiheessa puhtaasti Min(k)kisiä, toisin kun seuraavissa rippikirjoissa, joissa tuo sukunimi pikkuhiljaa katoaa:
(Etsintä samalla tavalla, painaen ensin samaan aikaan Cntr f ja kirjoittaen hakukenttään hakusanaksi vaikkapa Dionysiusson)
http://koti.kapsi.fi/~perttuveikko/doku.php?id=paavola_asukasluettelo_1755-1762
Tämä vuonna 1717 syntynyt vanhin tietämäni esi-isäni, Johan Dionysiusson Minkinen on kuollut Paavolassa huhtikuussa/april 1771:
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=6074689&aytun=860950.KA
Johanin toisesta nimestä voi tietysti päätellä, että hänen isänsä on ollut nimeltään Dionysius/Dionysios, tai "suomennettuna" Nisu, Niisius, Nisius tms? Sukunimi kaiken järjen mukaan Minkkinen tai Minkinen? Syntynyt varmaankin jo 1600-luvun puolella. Olen häntä etsinyt rippikirjoista ja HisKistä, mutta seinä tulee vastaan. Ja asiaa ei tietysti auta, että olen vielä ihan noviisi näissä hommissa. Olisi todella mielenkiintoista tietää onko tämä harvinaisen nimen omaava esi-isäni Dionysius myös kotoisin Luohualta/Paavolasta/lähikunnasta, vai onko hän tullut ihan muualta, vai onko Dionysiuksen poika Johan sitten vain tullut muualta torppariksi Luohualle? Erityisen kiinnostavaa olisi tietää onko tämä isä-Dionysius ollut sukunimeltään Min(k)inen?
Osaako joku auttaa tai antaa hyviä vinkkejä eteenpäin? Jos on selvää, että Dionysius Mink(k)inen on tullut jostain muualta, niin mihin osioon kannattaisi tämä kirjoitukseni siirtää? Jotenkin vain tuntuu, että kun jälkeläiset pysyvät Luohualla 1900-luvulle saakka, niin sinne olisi Dionysiuksenkin kytkennät alunperin.
Pahoittelut, tuli jostain syystä lähetettyä tämä kirjoitus tuplana. Pyydän ylläpitoa poistamaan tuon ylimääräisen kirjoituksen, eli jos vastaat, niin vastaa tähän "ketjuun".
moelanen52
06.09.14, 21:15
Olen seuraillut tuon Heikki Luohuanmäen (1740 - 1809) elämänvaiheita. Lisävalaistusta esittämääsi ongelmaan en tiedä sanoa. Sen verran kuitenkin, että Limingan rippikirjassa 1752-58 Heikki on merkitty Temmeskylän Haapalan/Haapaniemen rengiksi. Seuraavassa rippikirjassa 1759-65 hän on avioitunut (vih. maaliskuussa 1761) piika Kaisa Heikintyttären kanssa). 1760-luvun alkupuolella pariskunta on palveluksessa suorituskomissaari Johan Bergin talossa Limingankylän Poutalassa; siellä syntyy heille esikoinen Juho 1763. Perhe muutt noin vuonna 1764 Siikajoella (joka on merkitty myös Heikin syntymäpitäjäksi).
Kiinnostukseni Heikki Luohuanmäkeen johtuu siitä, että tutkailen parhaillaan Pohjanmaan lääninpyöveleitä. Heikki toimi Oulun lääninpyövelinä 1790-luvun alkupuolelta noin vuoteen 1805. Tv. Mikko Moilanen, Muhos
Laitan linkit, jotta seuraaminen olisi helpompaa.
Heikki on varmaan tässä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/rippikirja_1752-1758_mko15-18/9.htm
Seuraavana aviossa tässä. Syntymäajalla varustettuna ja syntyisin ehkä Siikajoelta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/rippikirja_1759-1765_mko19-24/11.htm
Poutalassa. Nyt s.aika ehkä myös 1742 ja s. paikka Sicajoki edelleen:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/rippikirja_1759-1765_mko19-24/80.htm
Koitin seurata tuolla Paavolassa perhettä, mutta luinkohan läksyni huonosti, kun se Dionysos meni ohi silmien. Mainitaanko jossain isän nimi? paitsi Veikon muistiinpanoissa. Kysyjälle tiedoksi, tosin tietänetkin, että Veikon tietokantaa, kuten muitakin samantyyppisiä lähteitä voi käyttää vain hakemistona, ei lähdetietona. Itsekin käytän tätä paljon ja on ollut suurena apuna tutkimuksissa. (( Kiitos Veikolle :) ))
Mutta kun Paavolaa käsitellään ja nimi Pietarila :D: mainitaan, niin mahtaako nimesi kantaa kauaskin ajassa taaksepäin Paavolan suuntaan?
Nimittäin, suutarin työntekijä Juuso(Josef) Heikinpoika Pietarila, s. 18.7.1873 Paavolassa, nappasi meikäläisen tätin Wilma Myllylän kainaloonsa ja asustelivat vihkimisen 28.9.1899 jälkeen Oulussa. Muutapa en sitten vielä tiedäkään. Arvelin että joko nyt tärppäsi :)
- Jari -
E Juhani Tenhunen
07.09.14, 12:30
Osaako joku auttaa tai antaa hyviä vinkkejä eteenpäin? Jos on selvää, että Dionysius Mink(k)inen on tullut jostain muualta, niin mihin osioon kannattaisi tämä kirjoitukseni siirtää? Jotenkin vain tuntuu, että kun jälkeläiset pysyvät Luohualla 1900-luvulle saakka, niin sinne olisi Dionysiuksenkin kytkennät alunperin.
Paavolan alue kuuluu nykyisin Siikasavon seurakuntaan, ja tästä voi päätellä, että savolaisnimiset (-nen) suvut ovat tulleet todennäköisesti Savosta.
Dionysius -nimi on Suomessa varsin harvinainen. En ole tarkistanut, olisiko Vieremän Nissilän nimen taustalla alkuaan Dionysius -nimi, mutta sijainniltaan kyseinen kylä kyllä sopisi lähtöpaikaksi. Wikipedia: "Kylän nimi oli 1500-luvun kartoissa NysLax ('uusi lahti' tai 'uusi alue'). Loppupääte "lax" viittaa ruotsin sanastossa tunnettuun sanaan, joka tarkoittaa alue, avara, aava. Nykyisen nimensä Nissilä on saanut ensimmäisestä vakituisesta asukkaastaan Paul (Paavo) Nissisestä, jonka talo merkittiin verotietoihin 1530-luvulla. Silloinen Nissisen tila on ollut pinta-alaltaan 30 000 ha."
HisKin Pohjois-Savossa 1700-luvulla Minkkisiä on ollut Rautalammilla ja 1800-luvulla Suonenjoella, Etelä-Savossa Pieksämäellä ja Kangaslammilla. Keski-Suomessa Minkkisiä on varsin lavealti mm. Hankasalmella ja Jyväskylässä.
Pidä vain Minkkisesi Luohuan tapaan Pohjanmaalla!!!
E. Juhani Tenhunen
Olen seuraillut tuon Heikki Luohuanmäen (1740 - 1809) elämänvaiheita. Lisävalaistusta esittämääsi ongelmaan en tiedä sanoa. Sen verran kuitenkin, että Limingan rippikirjassa 1752-58 Heikki on merkitty Temmeskylän Haapalan/Haapaniemen rengiksi. Seuraavassa rippikirjassa 1759-65 hän on avioitunut (vih. maaliskuussa 1761) piika Kaisa Heikintyttären kanssa). 1760-luvun alkupuolella pariskunta on palveluksessa suorituskomissaari Johan Bergin talossa Limingankylän Poutalassa; siellä syntyy heille esikoinen Juho 1763. Perhe muutt noin vuonna 1764 Siikajoella (joka on merkitty myös Heikin syntymäpitäjäksi).
Kiinnostukseni Heikki Luohuanmäkeen johtuu siitä, että tutkailen parhaillaan Pohjanmaan lääninpyöveleitä. Heikki toimi Oulun lääninpyövelinä 1790-luvun alkupuolelta noin vuoteen 1805. Tv. Mikko Moilanen, Muhos
Mahtavaa, kiitos Mikko Moilanen! Itse olen näissä sukututkimushommissa ihan noviisi, mutta esim. vahvistit sitä olettamustani, että nuo esi-isien nimet ovat puhekielessä olleet suomalaisempia kuin kirkonkirjoissa lukee. Eli Henrik (Hendrik, Henric) onkin oikeasti ollut puhekielessä Heikki. Olipas mielenkiintoista kuulla oman esi-isän toimineen noinkin erikoisessa ammatissa! Mitenhän pyövelit tuohon aikaan muuten hoitivat homman, siis ihan käytännössä?
Sen tiesinkin, että Heikki ei koko elämäänsä Luohualla asunut, mutta annoit paljon uutta tietoa asuinpaikoista. Eli Heikki liikkui ja muutti paljon enemmän kuin olen luullut. Jokin siinä Luohuassa on kuitenkin viehättänyt, kun aina pienien harharetkien jälkeen on sinne esi-isät (kuten Heikki) palanneet, vaikka olisivat muuallakin käyneet. Tässä perhe Luohuanmäki Heikin johdolla Paavolan (Luohuan kylä) rippikirjassa 1781-1794:
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=6358731&kuvanumero=165&ay=860879&sartun=94445.KA&atun=184536.KA&amnimeke=Paavolan+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1781-1794+%28IAI%3A5%29&ay2=109855
Koitin seurata tuolla Paavolassa perhettä, mutta luinkohan läksyni huonosti, kun se Dionysos meni ohi silmien. Mainitaanko jossain isän nimi? paitsi Veikon muistiinpanoissa. Kysyjälle tiedoksi, tosin tietänetkin, että Veikon tietokantaa, kuten muitakin samantyyppisiä lähteitä voi käyttää vain hakemistona, ei lähdetietona. Itsekin käytän tätä paljon ja on ollut suurena apuna tutkimuksissa. (( Kiitos Veikolle ))
Totta, epävirallista tietoahan tämä Dionysius-isä on, vaikkakin luotan noihin tietoihin.
Eli,
Tässä kun hiljattain innostuin sukuni (tiesin, että Paavolan Luohualla on oltu todella kauan) tutkimisesta, niin lähdin näin aluksi kokeilemaan miten pitkälle menneisyyteen pääsen kun lähden suppeasti liikkeelle vain omasta isästäni ja selvitän aina seuraavan isän. Siitä lähdin ja isä isältä pääsin tähän isänisänisänisänisänisänisänisänisääni, eli jo mainittuun Heikkiin, eli Henrik Johansson Luohuanmäkeen:
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=6358731&kuvanumero=165&ay=860879&sartun=94445.KA&atun=184536.KA&amnimeke=Paavolan+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1781-1794+%28IAI%3A5%29&ay2=109855
Tuo on vanhin virallinen dokumentti, jonka olen nähnyt.
Veikko Perttusen sivuilta löytyy sitten Paavolan puhtaaksikirjoitetusta 1781 rippikirjasta sama Luohuanmäen perhe Heikin johdolla (ja ensi kertaa näkyy nimi Minkkinen)
http://koti.kapsi.fi/~perttuveikko/doku.php?id=paavola_rk1781 (http://koti.kapsi.fi/%7Eperttuveikko/doku.php?id=paavola_rk1781)
Ja kun Heikin (Henrik Johansson) isää (Johan) etsii, niin Veikon puhtaaksikirjoittamasta Paavolan 1769 rippikirjasta löytyy samat Minkkiset Heikki ja vaimonsa Carin - mutta mikä mielenkiintoisinta sieltä löytyy myös samasta perheestä "far Johan Dionysiusson Minkkinen"! Heikin kohdalla syntymävuodessa on Veikolla lipsahtanut näppäilyvirhe 1749 kun pitäisi olla 1740.
Sieltä löytyi siis - epävirallisesti tosin - Heikin isä Johan. Johanin syntymävuotta ei tuossa ole, mutta Veikon puhtaaksikirjoittamasta Paavolan asukasluettelosta löytyy sama Johan Dionysiusson Minkkinen, syntynyt 1717. Ja onhan siellä poika Heikki vaimonsa Carinin kanssa myös:
http://koti.kapsi.fi/~perttuveikko/doku.php?id=paavola_asukasluettelo_1755-1762 (http://koti.kapsi.fi/%7Eperttuveikko/doku.php?id=paavola_asukasluettelo_1755-1762)
Eli epävirallisesti tiedän tämän isäjatkumon Johan Dionysius Minkkiseen (1717) saakka - virallisesti poikaansa Heikkiin (1740) saakka. Mutta tästä epävirallisesta Johan Dionysiuksesta uskallan kuitenkin jatkaa isänsä Dionysiuksen etsimistä ja jos joku tietää hyvän keinon päästä eteenpäin (vinkkejä tuosta Minkkinen-sukunimestä sainkin, kiitos niistä), niin otan neuvoja mielihyvin vastaan.
Mutta kun Paavolaa käsitellään ja nimi Pietarila :D: mainitaan, niin mahtaako nimesi kantaa kauaskin ajassa taaksepäin Paavolan suuntaan?
Nimittäin, suutarin työntekijä Juuso(Josef) Heikinpoika Pietarila, s. 18.7.1873 Paavolassa, nappasi meikäläisen tätin Wilma Myllylän kainaloonsa ja asustelivat vihkimisen 28.9.1899 jälkeen Oulussa. Muutapa en sitten vielä tiedäkään. Arvelin että joko nyt tärppäsi :)
- Jari -
Nimi Pietarila on ollut jo ainakin Paavolassa asuneella isänisänisänisänisänisälläni Jacobilla (s. 1826). Syntyessään ollut Hellborg/Hedborg. Jacob on muuttanut Paavolasta kolmeksi vuodeksi Rantsilaan (1858-1861) ja palannut taas Paavolaan (Luohua 3 Pietarila). Olisiko sukunimi tullut talon mukaan? Ja itse asiassa Jacobin sisko Eeva (s. 1821) meni naimisiin Abram Pietarilan (s. 1814) kanssa vuonna 1852 ja sukunimen jatkajiakin syntyi ainakin kolme (Johan, Anders, Abram), joten Pietarila-"verisukulaisiakin" on varmaan ehtinyt syntyä melko paljon siitä eteenpäin :) Mutta tuo mainitsemasi Juuso (Josef) ei siis tällä kapealla sukututkimuksellani vielä soita kelloja :)
moelanen52
07.09.14, 16:34
Heikki Luohuanmäen pyövelintöistä muutama sana. Reilun kymmenen vuotta kestäneen toimikautensa aikana hän ehti teloittaa kymmenkunta kuolemantuomion saanutta ihmistä. Kyse oli henkirikoksista, miestapoista ja lapsenmurhista. Työmatkat suuntautuivat Iihin, Hailuotoon, Muhokselle ja Siikajoelle. Pariin otteeseen kävi Heikki keikalla myös Västerbottenin läänin puolella.
Mestaustoimituksista raportteja laatineiden kruununvoutien muistioiden mukaan Luohuanmäki näyttää selviytyneen tehtävistään kunnialla. Muutenkin hän lienee elänyt siivosti, eikä kahnauksia naapureiden tai kylänmiesten välillä näy olleen, ainakaan käräjäpöytäkirjoihin asti vietyjä.
Paitsi varsinaisia mestauksia pyövelin tehtäviin kuuluivat itsemuhan tehneiden metsäänviennit ja kuoppaamiset. Heikki Luohuanmäelle kertyi tämäntapaisia työmatkoja puolenkymmentä.
Mainittakoon, että Heikki Luohuanmäen jälkeen kaksi seuraavaa Oulun läänin pyöveliä olivat hekin Luohuankylästä: Samuli Ukonaho ja Juho Viitala.
No ei sitten vielä osunut kohilleen...:)
Tässä vielä vanhempaa. Heikki Minkkinen ja perhe, jakson 1758-68 aloittavassa rippikirjassa. Perhe alinna. Heikki ja vaimo tulleet 1763/64 jostakin ja selviää seuraavassa rippikirjassa, että tulleet Limingasta. Ja pisti silmään itsellinen Johan Minkkinen ja Riitta vaimo...Ilmeisesti Heikin vanhemmat kyseessä,(?) en tarkistellut, mutta tässä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6073240
Tässä 1768 alkaen. Isä Johan merkitty sokeaksi ja kuolleeksi 1771:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6073342
- Jari -
No ei sitten vielä osunut kohilleen...:)
Tässä vielä vanhempaa. Heikki Minkkinen ja perhe, jakson 1758-68 aloittavassa rippikirjassa. Perhe alinna. Heikki ja vaimo tulleet 1763/64 jostakin ja selviää seuraavassa rippikirjassa, että tulleet Limingasta. Ja pisti silmään itsellinen Johan Minkkinen ja Riitta vaimo...Ilmeisesti Heikin vanhemmat kyseessä,(?) en tarkistellut, mutta tässä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6073240
Tässä 1768 alkaen. Isä Johan merkitty sokeaksi ja kuolleeksi 1771:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6073342
- Jari -
Kovasti olen selannut eri hakutekijöillä HisKiä ja luulen löytäneeni Heikin vanhempien (Johan ja Brita Minkkinen) aiempia vaiheita Pulkkilasta. Suoraa linkkiä en näköjään tähän saa, mutta Pulkkila, kaikki ja hakusanaksi Minckinen, löytyy kaksi oleellista tapahtumaa:
Vihitty Pulkkilassa 21.7.1731 Johan Minckinen ja Britha Henrichsdottir
Kastettu Pulkkilassa 4.2.1733 Dorothea (s. 2.2.1733), Vanhemmat Johan Minckinen ja Brita.
Annoit lisäksi Jari vinkin, että Johan ja Brita näyttäisivät päätyneen Paavolaan Limingalta. Liminka taas tulee esiin HisKissä tuon 1733 syntyneen tyttären Dorothean kohdalla:
Vihitty Limingalla 6.10.1774 Matts Mattsson Justila ja Dorde Johansdottir Minckinen
Dorde lienee Johanin ja Britan esikoinen, Dorothea-tytär, Heikin sisar.
Jollain tavalla siis Liminkaankin kytköksissä olevina Johan ja Brita joka tapauksessa viimein Paavolaan, josta HisKistäkin lopulliset merkinnät molemmista:
Brita Henriksdottir Minkinen, kuollut 55 vuoden ikäisenä 3.1.1764 ja haudattu Paavolassa 20.1.1764
Johan Minkinen (sokea/blind), kuollut 54 vuoden ikäisenä 1.4.1771 (syntynyt siis n. 1717 kuten jossain rippikirjassa oli mainittukin) ja haudattu Paavolassa 14.4.1771
Mitä mieltä kokeneemmat olette, ovatko nämä Pulkkilasta jo 1731 löydetyt Johan ja Brita ne samat Heikin vanhemmat mitkä ovat rippikirjassa mainitut "far Johan 1717 och fru Brita Henrichsdottir"? Teinkö löydön? :)
Ja laitanpa tähän heti perään toisen, vähän ehkä kaukaa haetun(?), spekulaatiokysymyksen, liittyen siihen kun lähdin tuota Johanin isää (Johan Dionysiusson Minkkinen) HisKin avulla etsimään.
Johan siis syntynyt v. 1717. Menin HisKiin hakemaan kaikista seurakunnista kastetut vuonna 1717. Laitoin lapsen nimeksi Johan ja sitten lähdin kokeilemaan isän etunimen kohdalle Dionysius-nimestä kaikkia mahdollisia versioita.
Lopulta löytyi Alatorniolla (Lekadala) 15.12.1717 kastettu Johannes-poika. Isä on Nils Johansson. Digiarkistosta linkki dokumenttiin:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4939697
Onko Nils liian kaukaa haettu Dionysiuksesta?
Ja nyt muuten huomasin, kun tuon edellisen viestini luin, että aika mahdoton yhtälö tuo Pulkkilassa 1731 Britan kanssa vihitty Johan, jos on oikeasti syntynyt 1717... Miten tuota en aiemmin huomannut.
Vastausta ei tahdo löytyä ja Pulkkila ja Alatorniokin on mahdollisia. Ehkä kuitenkin Pulkkila...
Pulkkilan henkikirjoista 1732-33 en löytänyt nimellä mainittuja. Enkä rippikirjoistakaan. Johanin s. aika voi olla aikaisempikin. Isovihan ajan s. aika 1717 voi olla pielessä, jos verrataan vaimon s.aikaan, mutta pitää todistaa....
Dorotea/Dorde voi sopia kuvioon Limingassa. Tosin s. aika on siellä merkitty 2.2.1730 ja Pulkkilassa 2.2.1733, mutta tuossakin voi olla kirjausvirhe. Ja sekin pitää todistaa :)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/rippikirja_1775-1780_mko42-49/148.htm
Mielestäni Nils ja Nisius kulkee vähän käsi kädessä, mutta eikös Dionysos kuulu Niilojen kanssa samaan "sakkiin"? Meilläpäin on tuolla nimimuodolla harvinainen. Tai ainakaan en ole törmännyt tohon nimeen.
- Jari -
E Juhani Tenhunen
10.09.14, 08:24
Mielestäni Nils ja Nisius kulkee vähän käsi kädessä, mutta eikös Dionysos kuulu Niilojen kanssa samaan "sakkiin"? Meilläpäin on tuolla nimimuodolla harvinainen. Tai ainakaan en ole törmännyt tohon nimeen.
Pulkkilassa näkyy olevan oikein Niileskyläkin. Paavolalla ja Pulkkilalla on ollut yhteinen pappikin.
E. Juhani Tenhunen
< Mielestäni Nils ja Nisius kulkee vähän käsi kädessä, mutta eikös Dionysos kuulu Niilojen kanssa samaan "sakkiin"? Meilläpäin on tuolla nimimuodolla harvinainen. Tai ainakaan en ole törmännyt tohon nimeen. >
Mielestäni ei. Dionysius on itse asiassa Denis, joka on lyhennys latinan Dionysiuksesta, jonka päivää Suomessa on vietetty 9.10. keskiajalta lähtien vuoteen 1907 saakka. Vanhoja ja käytänöstä jääneitä lyhennyksiä suomessa Nisu ja Nisius, talonnimi Nisula.
Niilo ja Nicolaus olis eri pyhimys - jopa joulupukki!
Etunimeillen
Oukei Julle :) Jotenkin vaan oli muistisyövereissä tuntuma, että olisi samaa nimikastia Nilsien kanssa tämä Dionysos...:oo:
Mutta se Alatornion tapaus. Jotenkin näytti siltä, kun seuraili sitä 1717 syntynyttä Johan(nes) Nilsinpoikaa, että hän ehkäpä asusteli saman syntymäkylänsä Piesa nimistä mökkiä. Syntymäaika tosin myöhemmin 1719.
Pulkkilasta vielä, että olipa siellä lukkari, Heikki Dionysoksenpoika Mäkelä(inen). Heikki oli syntynyt noin 1702 ja kuoli 6.3.1767.
Niin, että löytyyhän näitä Dionysoksia. Jo "toinen" näinkin lyhyellä ajalla :D:
Tämä junnaa nyt paikoillaan...
- Jari -
Taidan tuon Ylitornion Nils=Dionysius -spekulaationi jättää ja keskittyä tuohon Pulkkilaan :) Jotenkin vahvasti luulen (toivon), että Pulkkilasta löytämäni Johan ja Brita ovat samat mitkä myöhemmin ovat Paavolassa.
Itsekin löysin jo kahdesta Pulkkilan rippikirjasta Dionysius-nimiä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pulkkila/rippikirja_1757-1768_ik21/119.htm
Onko tuo ylläoleva juuri tuo Heikki Dionysiuksenpoika, josta Jarikin juuri mainitsi? Syntymävuosi tosin heittää vuodella, jos tuo rippikirjan vuosiluku (1701) on syntymävuosi?
Täältä löytyi toinen Dionysius:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pulkkila/rippikirja_1731-1745_ik21/40.htm
Huono puoli noissa on, että kummassakaan en ainakaan tunnista Johanin nimeä lapsissa. Tuossa myöhemmässä (1757-1768) en odottaisikaan löytäväni, mutta tuossa varhaisemmassa (1731-1745) olisin kovasti toivonut löytäväni jackpotin (son Johan).
Onko Pulkkilan tuota vanhempia rippikirjoja, kastettuja tai vihittyjä missään saatavana?
Jep, sama Heikki. Hiskissä kuoliniästä laskettu s. aika 1702. Siikajokilaakson historiikissa on tästä lukkarista vain lyhyesti ja syntyi kuulemma juuri 1701...
Linkissä varmaan tän Heikin Dionysos isä. Sopii ainakin nimellisesti.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pulkkila/rippikirja_1731-1745_ik21/40.htm
Wanhempaa kirkollista kirjallisuutta ei ole tarkistamiseen. Jos sitten henkikirjoja vielä koittas kerrata vähän pidemmältä skaalalta...
- Jari -
Wanhempaa kirkollista kirjallisuutta ei ole tarkistamiseen. Jos sitten henkikirjoja vielä koittas kerrata vähän pidemmältä skaalalta...
- Jari -
Joudun kyselemään varmastikin tyhmiä kysymyksiä, mutta noviisi kun näissä asioissa olen, niin pakko kysyä kun ei tiedä:
Onko mainitsemiasi henkikirjoja luettavissa/selattavissa netissä? Muuten tulee siis Pulkkilan osalta seinä vastaan tuohon 1700-luvun alkupuoleen.
Kyllä kuule itsekin kuulun tohon noviisien sakkiin :) Ei nää helppoja oo enkä aina osaa vastata, mutta yritystä opetteluun on. Ja on täällä taustalla konkareita :D:
Jos jollakin on selvempi reitti näihin, niin ottasin itsekin mielelläni tietoa ja apujakin vastaan. Mutta tästä ainakin lähtee. Maakirjat (jorde bok) mukana. Henkkarit (mantals längder) on tositekirjoissa. Kaikkia ei ole digitoitu:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=SARJA&avain=236064.KA
Esimerkiksi vuoden 1726 Pulkkilan kohilta henkikirja näyttää tältä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314694
Eikä aina ole yhtä helpon näköistä luettavaa.
Oulun pohjoista (norre) tai sitten Siikajoen voutikuntaa pitää katella...
Jaksojen alussa (1,2,3 tai 4) on jonkinlainen hakemisto.
Tässä esimerkiksi maakirjan hakemisto. Siikajoki alkaa foliolta 327:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13305151
- Jari -
Tuhannesti kiitoksia Jari! Täytyy vaan alkaa selailemaan noita. Käsialoista on tietysti vaikea/mahdotonta joskus saada selvää, mutta jos tuuri kävisi... :)
E Juhani Tenhunen
10.09.14, 13:57
Tuhannesti kiitoksia Jari! Täytyy vaan alkaa selailemaan noita. Käsialoista on tietysti vaikea/mahdotonta joskus saada selvää, mutta jos tuuri kävisi... :)
Pulkkila kuului alkuaan Salo(iste)n seurakuntaan ennen liittämistään Siikajokeen. Veikko Perttulan puhtaaksikirjoituksia löytyy Pulkkilastakin:
Pulkkila RK1731 (http://koti.kapsi.fi/%7Eperttuveikko/doku.php?id=pulkkila_rk1731) Pulkkila RK1757 (http://koti.kapsi.fi/%7Eperttuveikko/doku.php?id=pulkkila_rk1757) Pulkkila RK1763 (http://koti.kapsi.fi/%7Eperttuveikko/doku.php?id=pulkkila_rk1763)
Pulkkila RK1769 (http://koti.kapsi.fi/%7Eperttuveikko/doku.php?id=pulkkila_rk1769) Pulkkila RK1778 (http://koti.kapsi.fi/%7Eperttuveikko/doku.php?id=pulkkila_rk1778) Pulkkila RK1785 (http://koti.kapsi.fi/%7Eperttuveikko/doku.php?id=pulkkila_rk1785)
Pulkkila RK1794 (http://koti.kapsi.fi/%7Eperttuveikko/doku.php?id=pulkkila_rk1794)
E. Juhani Tenhunen
- Perttulan mainio hakusivu -kiitos!: http://koti.kapsi.fi/~perttuveikko/doku.php?id=etusivu
E Juhani Tenhunen, suurensuuret kiitokset noista(kin) linkeistä! Riittää tässä puuhaa töiden lisäksi tuleville illoille :)
Hei
Aattelin mölistä tässä väliaikatietoja, että jos ja kun oletetaan selvityksen kohteena olevan Johan Minkkisen vaikuttaneen Pulkkilassa, niin hänelle "annettu" s. aika 1717 on (varmaankin) väärä. Vihkimerkintä olisi ollut 14- vuotiaana, kuten Pietarila epäilitkin, että jossain mättää. Mutta jo 13-vuotiaana Johan ois ollu kummina.
Pulkkilan syntyneissä/kastetuissa vuodelta 1730 on Johan Minckinen pariin otteeseen kummiksi merkitty.
Oikea aukeama.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7643278
- Jari -
.
Paitsi varsinaisia mestauksia pyövelin tehtäviin kuuluivat itsemuhan tehneiden metsäänviennit ja kuoppaamiset. Heikki Luohuanmäelle kertyi tämäntapaisia työmatkoja puolenkymmentä.
Mainittakoon, että Heikki Luohuanmäen jälkeen kaksi seuraavaa Oulun läänin pyöveliä olivat hekin Luohuankylästä: Samuli Ukonaho ja Juho Viitala.
Olisitko ystävällinen ja sanoisit lähteen, mistä löytää nuo pyövelin pestit! Nimittäin tuo Juho Viitala on varmasti sukua, äitini isän suku on Luohuan Viitaloita alunperin, tosin Oulusta tilan ostamisen jälkeen tilan nimen ottaneita.
Kiitos!
Olisitko ystävällinen ja sanoisit lähteen, mistä löytää nuo pyövelin pestit! Nimittäin tuo Juho Viitala on varmaankin sukua, äitini isän suku on Luohuan Viitaloita alunperin, tosin Oulusta tilan ostamisen jälkeen tilan nimen ottaneita.
Kiitos!
Mahdollisen sukulaisen ammatista ja miettimisestä ymmyrkäisenä unohtui allekirjoitus!
Siispä terveisin
Leena Hyvärinen
Alkaapa löytyä tietoa ja sekin, mistä sitä löytyy. Aloitin tästä:
http://nakokulmiaarkistosta.blogspot.fi/2014/01/pohjanmaan-pyoveleiden-jaljilla.html
-LeenaH-
moelanen52
14.09.14, 09:07
Tässä tietoa Juho Viitalasta (s. 24.7.1765 k. 7. tai 8.11.1820). Läninkonttorin tilitysten mukaan Juho otti pyövelin pestin alkuvuonna 1810 ja hoiti tehtäväänsä kuolemaansa saakka.
Kuolemanrangaistukset olivat 1810-luvulla käyneet Suomessa jo vähiin, eikä Viitalakaan teloituksia tiettävästi entinyt tehdä. Mutta kyllä hänen matkalaskujaan ja työmääräyksiä lääninhallituksen arkistosta muutama löytyy. Esimerkiksi kesäkuussa 1812 hän kuittasi 14 ruplaa 42 kopeekkaa matkarahoja käytyään hautaamassa lapsenmurhaa Kaisa Kuulan ruumiin Tornion kihlakunnassa. Lokakuussa 1819 Juho kävi hautaamassa itsemurhan tehneen Paavo Jyrkän ja sai ennakkona matkakorvausta yhden ruplan 44 kopeekkaa.
Juhon vaimo oli Elsa Juhontytär (30.1.1766-30.12.1835), lapsia heillä oli ainakin kuusi (ehkä enemmänkin), eli Juho 1791, Maria 1792, Liisa 1796, Priita 1802, Anna 1804, Marketa. 1811.
E Juhani Tenhunen
14.09.14, 10:32
Tässä tietoa Juho Viitalasta (s. 24.7.1765 k. 7. tai 8.11.1820). Läninkonttorin tilitysten mukaan Juho otti pyövelin pestin alkuvuonna 1810 ja hoiti tehtäväänsä kuolemaansa saakka.
Kuolemanrangaistukset olivat 1810-luvulla käyneet Suomessa jo vähiin, eikä Viitalakaan teloituksia tiettävästi entinyt tehdä. Mutta kyllä hänen matkalaskujaan ja työmääräyksiä lääninhallituksen arkistosta muutama löytyy. Esimerkiksi kesäkuussa 1812 hän kuittasi 14 ruplaa 42 kopeekkaa matkarahoja käytyään hautaamassa lapsenmurhaa Kaisa Kuulan ruumiin Tornion kihlakunnassa. Lokakuussa 1819 Juho kävi hautaamassa itsemurhan tehneen Paavo Jyrkän ja sai ennakkona matkakorvausta yhden ruplan 44 kopeekkaa.
Juhon vaimo oli Elsa Juhontytär (30.1.1766-30.12.1835), lapsia heillä oli ainakin kuusi (ehkä enemmänkin), eli Juho 1791, Maria 1792, Liisa 1796, Priita 1802, Anna 1804, Marketa. 1811.
Muistuttaisin, että Viitala EI ole oikea sukunimi vaan talon nimi. Bändiä mukaillen "Viitalan Juho."
E. Juhani Tenhunen
Muistuttaisin, että Viitala EI ole oikea sukunimi vaan talon nimi. Bändiä mukaillen "Viitalan Juho."
E. Juhani Tenhunen
Niinpä! Kuka noista oikeista sukunimistä selvän ottaa Pohjois-Pohjanmaallakaan :) Mutta " minun " Wiitalani/Viitalani ovat kuitenkin lähteneet Wiitala nimisinä Lumijoen kautta Kurolan tilalle ja yhden pojan perilliset alkoivatkin käyttää nimeä Kurola. ( Suoraan sanottuna, tarina kertoo heidän lähteneen Luohualta, mutta en ole löytänyt itse varmistusta - vielä ) Yksi Kurola Wiitalan pojista Erik lähti ja osti Taskilan tilan Oulusta ja olikin sitten Taskila sukunimeltään. Samoin äitini äidin isän sukunimi on vaihtunut ensimmäisestä tiedetystä Sauvosaaresta ( vai liekö ollut Täikkö ? ) Yrjänäiseksi Ouluun muuttonsa jälkeen seuraava vaihe olikin Patela nimi jälkeläisen tultua vävyksi Patelaan ja sitten ykskaks tämän jälkeläinen samalla tilalla olikin Kuivas, tila oli Kuivasojan varrella :oo: Kuka sitten meni Kemin edustalla olevaan saareen,voi olla vaikka kerkiäväinen savolainen tai saamelainen tai . . . . kukapa tietää.
Kuka sitten lienee alkuperältään tuo Viitalan Juho ? Sen tiedän äitini kertomasta , että hänen isänsä, joka on suoraa polvea Wiitala Kurolasta, että ukistani Erkki Taskilasta ei olisi ollut pyöveliksi, kun oli kuulemma niin kiltti mies, ettei meinannut raskia herättää tyttäriään navettaan :)
Ja kiitos Moilaselle Pyöveli Juhon valmiista tiedoista myös kuuluneeko sitten sukuun tai ei!
Ja sukututkimuksessa on otettava vastaan, mitä eteen tulee. Harvoin sieltä kuninkaallisia yhteyksiä esiin tupsahtaa ja tekisikö se jotenkin minusta sen kummempaa, sitä sopii miettiä :rolleyes:
Hyvää aurinkoista sunnuntaita!
LeenaH
Digihakemisto (http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=6073419&kuvanumero=141&ay=860878&sartun=94445.KA&atun=184536.KA&amnimeke=Paavolan+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1769-1780+%28IAI%3A4%29&ay2=105635)
Tuosta löytyy Johan Wiitalan perhe, jonne Johan poika syntyi toisena lapsena nopeasti esikoisen jälkeen ja sitten seurasi lapsia ennätysvauhtia! On ollut sitkeä nainen ja lapset vielä pysyneet hengissä!
Vielä en ole Elias Wiitalaa enkä Anders Eliaksenpoikaa löytänyt, joten mielenkiinnolla jatkan etsiskelyä.
1600-luvun lopulla syntynyttä Niilo/Nisius/Dionysius (Minkkistä?) etsiessäni löysin googlen kautta linkin Kari Paunasalon sukusivuille (http://karin.kapsi.fi/). Sivuilta (enkä muualtakaan) en löydä kuitenkaan mitään yhteystietoa hänelle kysyäkseni, mistä hän on saanut ongittua tietoonsa tämän sivun (http://karin.kapsi.fi/Suvut/Kautto.htm) kolmannen perheen pojan, Lauri Kautton vaimon Riitta Minkkisen ja varsinkin hänen vanhempansa, Niilo Minkkisen ja Valpuri Erkintyttären?
moelanen52
18.09.14, 15:15
Hiskistä löytyy Viitasaaren syntyneiden jakuolleiden luettelosta 1710-luvulta muutamia Minkkisiä. Mm. sotilas Niilo Minkkiselle ja vaimolleen Valpuri Erikintyttärelle syntyy Kalaniemen Soskonniemen talossa v. 1713 Olli-poika (joka kuolee 1716). Liekö samaa sukua se Risto Minkkinen, jonka isännimi on muodossa Dionisii ja Dion:s (siis Dionysius), ja jolle syntyy kolme lasta 1710-luvulla em. Soskonniemen talossa. Samassa talossa kuolee 3.12.1765 Dionysius Minkinen hukkumalla, ikä 22 vuotta.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.