Kirkonkirjojen käyttölupa

[Jokkel]

Olenko hidas?

Huomasin tässä, että Maakuntaarkiston kirkonkirjojen käyttölupani vanhenee nyt syksyllä, eikä tutkimus ole läheskään valmis. Näin varmaan käy monella muullakin. Lupakäytäntö taisi muuttua 2011 syksyllä. Käyttölupa on voimassa tutkimushankkeen keston ajan, kuitenkin korkeintaan kolme vuotta.

Ohjeiden mukaan käyttöluvan voimassaoloaikaa ei kuitenkaan voi jatkaa, vaan lupa pitää hakea uudelleen.
Uusi käyttölupa haetaan samaan tapaan kuin hakisi sitä ensimmäistä kertaa. Lupahakemus pitää lisäksi allekirjoittaa, joka edellyttää tulostusta ja skannausta tai postitusta.

Jotenkin tuntuu ristiriitaiselta, muuten nykyaikaan pyrkivän laitoksen toiminnalta. Vai olisiko kysymyksessä vain inhimillinen erehdys, ohjeiden puutteen muodossa? Ehkä ei ollutkaan tarkoitus teettää turhaa työtä anojilla ja anomusten käsittelijöillä?

[Hannu Numminen]

Tämä asia tuli puheeksi kesemmällä paikallisen maakunta-arkiston virkailijan kanssa, ja silloin uusimisasiasta ei ollut tullut ohjetta. Täytyy muistaa kysyä, kunhan seuraavan kerran arkistoon poikkean. Mutta kannattanee odottaa, että Arkistolaitos saa toimintansa jälleen kuntoon kesälomien jäljiltä, eiköhän ohjeita tule.

[ristojohannes]

Jokkel.
Et taida olla ainoa joka ei ole saanut tutkimustaan valmiiksi kolmessa vuodessa.
Näin se on käynyt minullakin, tosin en tiedä, onko virkailijat tarkistaneet lupanumeroani koskaan, henkilöllisyyttä ei ole koskaan tarkistettu, tuskinpa niin tunnettu olen, että minut jokainen arkistolaitoksen virkailija tuntisi.
Pelkkää byrokratiaa tämä on, jos tämä luparuljanssi alkaa uudelleen.
Minusta tämä lupakäytäntö oli teatteria kirkkohallitusta varten. Tahdottiin osoittaa sukututkijoiden vastuullisuutta, kun he kävivät tämän arkistolaitoksen seulan läpi.
Näihin aikoihin annettiin ohje kirkon taholta, ettei sukututkijat saa itse katsoa alle sata vuotta vanhoja kirjoja. Pelättiin, että seurakunnat hakevat arkistoista pois kyseiset rippikirjat. Turussa tätä kirkon ohjetta noudattivat nopeasti Mynämäen ja Paimion seurakunnat, muut sentään jättivät kirjansa arkistoon, kiitos heille.
Ehkä tällä lupakäytännöllä oli kuitenkin joku merkitys, että seurakunnat sentään vähän meihin sukututkijoihin luottivat.

[Jokkel]

Et taida olla ainoa joka ei ole saanut tutkimustaan valmiiksi kolmessa vuodessa.
Näin se on käynyt minullakin, tosin en tiedä, onko virkailijat tarkistaneet lupanumeroani koskaan, henkilöllisyyttä ei ole koskaan tarkistettu, tuskinpa niin tunnettu olen, että minut jokainen arkistolaitoksen virkailija tuntisi.


Ei edes kolme vuotta ole riittänyt :) Aloitus näkyy liittymispäivämäärästä ja loppua ei ole näkyvissä. Aina tuntuu olevan "uutta" tietoa ja tarkistettavaa. Tosin homma on totaalisesti helpottunut digitoimisen myötä.

Kuukausi sitten Turussa kysyttiin lupanumeroa, siitä tämä herätys uusimistarpeeseen tulikin.

[JaMaHa]

Hei!

Kävin elokuun alussa Mikkelin maakunta-arkistossa kesälomareissullani ja kyselin, mitä tehdä, kun lupani vanhenee syksyllä. Virkailija sanoi, että sitä on haettava uudestaan, samalla tavalla kuin ensimmäisellä kerrallakin. Myönsi kyllä itsekin, että tuntuu vähän hölmöltä hommalta, mutta näin heitä on ohjeistettu neuvomaan.

Terv. Jaana

[ristojohannes]

Minä olen käyttölupahakemuksen tehnyt 6. päivä syyskuuta 2011.
Senpä vuoksi pitää vielä käydä Turun maakunta-arkistossa tällä viikolla, kun lupa on vielä voimassa.
Ainahan sitä jännittää uudessa tilanteessa, että myönnetäänkö uutta lupaa harrastajalle, joka ei kolmessa vuodessa saa valmista.
Toivottavasti mahdollisen uuden luvan saanti sentään käy yhtä jouhevasti kuin silloin kolme vuotta sitten. Aamulla tein palvelutiskillä anomuksen ja iltapäivällä samassa talossa ollut ylitarkastaja sen myönsi minulle ja seuraavana päivänä tuli ilmeisesti Helsingistä vielä vahvistus sähköpostitse, allekirjoittajana joku paikallinen työntekijä.