Pernajan svartbok

[HKosonen]

Pernajan rippikirjoissa (ainakin 1880-89, 1890-1900) on viittauksia mustaankirjaan, esim. svartbok p 23. Mikä on tämä svartbok?

[Juha]

Voisiko olla rikoskirja?



Juha

[E Juhani Tenhunen]

Pernajan rippikirjoissa (ainakin 1880-89, 1890-1900) on viittauksia mustaankirjaan, esim. svartbok p 23. Mikä on tämä svartbok?

"HisKi-projektin tarkoituksena on tehdä hakemisto historiakirjoja varten, ei korvata niitä. Tallennus tehdään tarkasti tallennuspohjan mukaan, muuttamatta tietoja tai lisäämättä tallennukseen omia kommentteja.
Päätehtävänä oli HisKi-projektin alkuvaiheessa siirtää ns. Mustat kirjat, eli Suomen Sukututkimusseuran aikoinaan käsin kopioimat kirjat, tietokoneelle (monet tuntevat Mustat kirjat nimellä "SSS-filmit"). Esimerkki (http://hiski.genealogia.fi/hiskitalkoot/mustas.htm) Mustan kirjan sivusta.
Mustat kirjat alkavat joidenkin seurakuntien osalta 1600-luvulta, mutta useimmiten vasta isonvihan jälkeen 1730-luvulta. Kirjat on yleensä kopioitu n. vuoteen 1850-1860. Lisätietoa Mustien kirjojen kopioinnista (http://hiski.genealogia.fi/hiskitalkoot/hkkopis.htm). HisKi-projektia varten suurin osa mustista kirjoista on kopioitu (yhteensä yli 300.000 valokopiota). Tallentajalle lähetetään nippu valokopioita, tallennusohjelma ja tallennusohjeet."


E. Juhani Tenhunen

[Juha]

Mustien kirjojen eli niiden vahakantisten vihkojen teko aloitettiin joskus 1920/30-lukujen vaihteessa....Miten niihin voitaisiin viitata vuosikymmeniä aikaisemmissa rippikirjoissa?



Juha

[E Juhani Tenhunen]

Mustien kirjojen eli niiden vahakantisten vihkojen teko aloitettiin joskus 1920/30-lukujen vaihteessa....Miten niihin voitaisiin viitata vuosikymmeniä aikaisemmissa rippikirjoissa?

Niissä on samat tiedot. Kastetut, vihityt, haudatut. Lainaus Portista:
Historiakirjat ja mustat kirjat

Papit kirjasivat tietoja seurakuntalaisista syntyneiden ja kastettujen, kuulutettujen ja vihittyjen sekä kuolleiden ja haudattujen luetteloihin. Näitä luetteloita kutsutaan historiakirjoiksi. Historiakirjat ovat lähteinä tärkeitä, koska niistä siirrettiin tietoja muihin kirkonkirjoihin. Historiakirjoja on jo 1600-puolivälin tienoilta, mutta runsaammin niitä on vasta 1720-luvulta. Luetteloihin merkityt tiedot ja niiden tarkkuus vaihtelevat eri aikakausien ja seurakuntien mukaan. Niin kutsuttuihin mustiin kirjoihin on Suomen Sukututkimusseuran (http://www.genealogia.fi/) toimesta kopioitu historiakirjojen tietoja.
Syntyneitten ja kastettujen luettelot
Syntyneiden ja kastettujen luetteloihin merkittiin seurakunnassa syntyneet lapset aikajärjestyksessä. Runsaimmillaan luetteloissa on esimerkiksi seuraavia tietoja: lapsen nimi, syntymä- ja kastepäivä, syntymä- ja kastepaikka, vanhempien ja kummien nimet ja ammatit, äidin ikä, kasteen toimittaja, viittaukset rippi- ja lastenkirjan sivuille ja tieto lapsen mahdollisesta aviottomasta syntyperästä. Luettelossa saatettiin mainita myös lapsen kuolema.
Kuulutettujen ja vihittyjen luettelot
Avioliittoon kuulutetut ja vihityt parit merkittiin morsiamen seurakunnassa kuulutettujen ja vihittyjen luetteloihin. Usein kummallekin luettelolle oli oma kirjansa. Jos seurakunnissa käytettiin vain vihittyjen luetteloa, siinä saatettiin mainita myös kuulutuspäivät. Merkinnät tehtiin yleensä aikajärjestyksessä. Tavallisesti kunkin parin kohdalle kirjattiin kolme kuulutuspäivää ja vihkimispäivä sekä morsiamen ja sulhasen nimi, kotipaikka, ammatti ja ikä tai syntymäaika. Lisäksi saatettiin merkitä esimerkiksi vanhempien nimet, holhoojan suostumus ja vihkimispaikka.
Kuulutettujen ja vihittyjen luetteloiden tietoja täydentävät väestörekisteri-ilmoituksiin sisältyvät kuulutus- ja vihkimisasiakirjat sekä perukirjat (http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Perukirjat). Kun leski oli solmimassa uutta avioliittoa, hänen tuli todistaa, että edesmenneen puolison jälkeen oli tehty perunkirjoitus ja että muiden perillisten oikeudet oli näin turvattu. Yleensä todisteena käytettiin oikeusviranomaiseen toimitetun perukirjan jäljennöstä.
Kuolleiden ja haudattujen luettelot
Kuolleiden ja haudattujen luetteloissa mainittiin aluksi vain nimi ja hautauspäivä aikajärjestyksessä. Myöhemmin luetteloihin merkittiin myös kuolinpäivä ja erinäisiä muita tietoja, kuten vainajan kotipaikka, hautasija, ikä ja ammatti. Luetteloista voi myös käydä ilmi kuolinsyy sekä rippikirjan sivu, jolle vainajan perhe on merkitty.
Kuolinsyyn merkitsemiseen liittyneet ohjeistukset vaihtelivat, ja nykynäkökulmasta käsin terminologia ei ollut järin täsmällistä. Kuolinsyyluetteloita (http://www.saunalahti.fi/arnoldus/kuol_syy.html) on käytettävissä sukututkimusoppaissa ja Internetissä.
Mustat kirjat
Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien vanhimmat historiakirjat on Suomen Sukututkimusseuran (http://www.genealogia.fi/) toimesta kopioitu niin kutsutuiksi mustiksi kirjoiksi. Mustien kirjojen tiedot ulottuvat yleensä vuoteen 1850 saakka. Nämä käsinkirjoitetut kopiot on laadittu 1920–1940-luvuilla, joten käsiala on modernia ja alkuperäisiin asiakirjoihin verrattuna helppolukuista. Kopioiden tiedot kannattaa tarkistaa historiakirjoista, mutta yleensä mustat kirjat ovat varsin luotettavia. Syntyneiden ja kastettujen luetteloista on johdonmukaisesti jätetty pois muun muassa tiedot kummeista. Mustat kirjat on mikrofilmattu (http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Mikrofilmit_ja_-kortit) kokonaisuudessaan, joten alkuperäisiin asiakirjoihin liittyy käyttörajoituksia (http://wiki.narc.fi/portti/index.php/K%C3%A4ytt%C3%B6rajoitus).

E. Juhani Tenhunen

[Juha]

mustat kitjat nimitys tuli käyttöön niistä vahakantisista vihoista. Hassua että Pernajassa on käytetty samaa termiä jo 1890-luvulla :)

[HKosonen]

En oikein pysty yhdistämään näitä merkintöjä historiakirjoihin. Merkinnät ovat vain muutamalla henkilöllä, ja sama viittaus seuraa henkilön mukana kymmeniä vuosia. Tässä tapauksessa tarkoittanee rikoskirjaa.

Alla muutama esimerkki:
Rippikirjassa 1868-77
sivun yhdeksäs henkilö Carl Johan Erikson (s. 1831) svartbok pag 10
poika Carl Johan Carlson (s. 1855) svartbok pag 7

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernaja/rippikirja_1868-1877_mko372-395/92.htm

Samat henkilöt rippikirjassa 1878-81, samat viittaukset.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernaja/rippikirja_1878-1881_mko396-419/95.htm

Merkintä seuraa poika Carl Johania, joka muuttaa tänne torppariksi vuonna 1880
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernaja/rippikirja_1878-1881_mko396-419/627.htm

[Juha]

Olen lähes varma, että kyse on juuri rikoskirjasta. Mustat kirjat nimitys tuli siis käyttöön vasta joskus 1930-luvulla kun historiakirjoja kopioitiin mustiin, vahakantisiin vihkoihin.


LÖysin aiheesta vanhan keskustelun joka vahvistanee asian;

http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-5499.html


Juha