vihitty ilman juhlavaatetusta

[eerika]

Hei, tietääkö kukaan mitä merkitsee 1800-luvun puolivälissä maininta "vihitty ilman juhlavaatetusta." Miksi tämä on mainittu?
Entä onko tietoa salavuoteus kirjaamisista, ovatko ne aina olleet todellisia tai onko joku leimautunut tällaisen harjoittajaksi.

[Juha]

hmm...olisko mennyt toista kertaa naimisiin tai ollut au-lapsen äiti


Juha

[eerika]

kiitos :) Näin saattaa olla.

[Kimmo Kemppainen]

Käsittääkseni morsiuspukua sai käyttää, jos oli neitsyt, muutoin ei. Luonnollisesti osa tunnusti kärsimättömyytensä ja osa jätti kertomatta. Jos jäi valheesta kiinni, lähinnä lapsen syntymäajan perusteella, sai penalttia. Joskus morsiuspuvun väärinkäytöstä syytetty ankarasti kiisti rikkeen, oletettavasti keskosen äiti saattoi joutua aiheettakin syytetyksi.
Kimmo Kemppainen

[leilalm]

Kyllä tässä on kyse pelkästään varallisuudesta;ei piioilla ollut varaa erilliseen juhlavaatetukseen.Vesilahtelaisia vihkimisiä seuranneena näyttää talollisen tyttäret vihitty ´i skrud´ ja piiat ´utan skrud´.Myöskin kruunujen käytöstä mainittiin. Lehtinen-Sihvo teos `Rahvaan puku´mainitsee;´Vielä 1800-luvun puolivälin jälkeen kirkonkirjoihin vihkiparin kohdalle kirjoitettiin merkintä "vigdes utan skrud" mikäli kunnialliselle morsiamelle tarkoitettu morsiuskruunu puuttui.´Leilalm

[khanhisalo]

Tämä leilalm:n vastaus oli varmasti totta, näin näyttää tosiaan olevan myös tutkimallani alueella. Ne joilla oli varaa olivat juhlavaatteissa ja muut olivat "utan skrud".

t.Keijo H

Kyllä tässä on kyse pelkästään varallisuudesta;ei piioilla ollut varaa erilliseen juhlavaatetukseen.Vesilahtelaisia vihkimisiä seuranneena näyttää talollisen tyttäret vihitty ´i skrud´ ja piiat ´utan skrud´.Myöskin kruunujen käytöstä mainittiin. Lehtinen-Sihvo teos `Rahvaan puku´mainitsee;´Vielä 1800-luvun puolivälin jälkeen kirkonkirjoihin vihkiparin kohdalle kirjoitettiin merkintä "vigdes utan skrud" mikäli kunnialliselle morsiamelle tarkoitettu morsiuskruunu puuttui.´Leilalm

[Kimmo Kemppainen]

Ei kyse ollut missään tapauksessa pelkästä varallisuudesta. Kirkontileissä on vähän väliä suoritettu sakkoja "för missbruk av kyska brudens skrud".
Kimmo Kemppainen[

quote=leilalm;245447]Kyllä tässä on kyse pelkästään varallisuudesta;ei piioilla ollut varaa erilliseen juhlavaatetukseen.Vesilahtelaisia vihkimisiä seuranneena näyttää talollisen tyttäret vihitty ´i skrud´ ja piiat ´utan skrud´.Myöskin kruunujen käytöstä mainittiin. Lehtinen-Sihvo teos `Rahvaan puku´mainitsee;´Vielä 1800-luvun puolivälin jälkeen kirkonkirjoihin vihkiparin kohdalle kirjoitettiin merkintä "vigdes utan skrud" mikäli kunnialliselle morsiamelle tarkoitettu morsiuskruunu puuttui.´Leilalm[/quote]

[Kimmo Kemppainen]

Tässä edellä kertomani perustui kirkkolakiin 1686 Cap. 15 §. 20:

"Qvinspersoner, som låta lägra sig af theras brudgummar före bröllopsdagen, skal en Prästman, om theras förseende är uppenbart, intet viga med annan brudeheder, än som Wåre stadgar, eller vanlig plägsed, tillåter. Then som är häfdad af sin fästeman, och sådant är ännu okunnigt, men understår sig likväl att bruka kyska brudars skrud, skal böta kyrkan Två Daler Silfvermynt."

Kimmo Kemppainen

Ei kyse ollut missään tapauksessa pelkästä varallisuudesta. Kirkontileissä on vähän väliä suoritettu sakkoja "för missbruk av kyska brudens skrud".
Kimmo Kemppainen[

quote=leilalm;245447]Kyllä tässä on kyse pelkästään varallisuudesta;ei piioilla ollut varaa erilliseen juhlavaatetukseen.Vesilahtelaisia vihkimisiä seuranneena näyttää talollisen tyttäret vihitty ´i skrud´ ja piiat ´utan skrud´.Myöskin kruunujen käytöstä mainittiin. Lehtinen-Sihvo teos `Rahvaan puku´mainitsee;´Vielä 1800-luvun puolivälin jälkeen kirkonkirjoihin vihkiparin kohdalle kirjoitettiin merkintä "vigdes utan skrud" mikäli kunnialliselle morsiamelle tarkoitettu morsiuskruunu puuttui.´Leilalm[/quote]

[eeva häkkinen]

Komppaan tässä Kimmoa. Ehkä piikatytöillä ei ollut varaa kovin juhlaviin hääpukuihin, mutta ei ollut myöskään papin asia arvostella vaatetuksen hienoutta, vaan sen soveliaisuutta - tässä voisi sanoa jopa laittomuutta.

[leilalm]

Tässä ´unien välissä ´katsoin tätä mielenkiintoista keskustelua.Otin ihan umpimähkään Vesilahden vihityistä otannan vuodelta 1849.Yksi sisäpiika oli vihitty ´i skrud ´,muut piiat 99 prosenttisesti ´utan skrud´.Mutta oli siellä myös pari bondedotteria vihitty ´utan skrud´.Sitten oli myös mainittu erikseen ´bruden utan skrud´ tai ´bruden i skrud´.Näin maalaisjärjen (kummallinen sanonta muuten!)omaavana tulen siihen tulokseen,että varallisuudella on asiassa aika suuri osuus.Voi olla muutakin ja papitko muka aina tiesivät,miten oli pariskunta ´kunniallinen´.Leilalm

[Hannu Virttaalainen]

Mahtoikohan kukaan pappi, jos tuli vihille 'utan skrud' tarkistaa, että piika varmasti oli 'huonomaineinen' eikä vain köyhä. Mahtoiko köyhä piikakaan välttämättä täysin ymmärtää mitä merkintä 'utan skrud' kirkkolain mukaan tarkoitti. Jos ymmärsi kruunun olevan vain talon tyttärille ja muille parempi osaisille tarkoitetun. Kirjaimellisesti ottaen 'utan skrud' tarkoittaa vain ilman kruunua.
Toisinpäin, jos meni vihille 'i skrud' ja oli jo synnyttänyt tai synnytti kovin pian vihkimisen jälkeen, joku saattoi asiasta papille vihjata, jos tämä ei itse asiaa havainnut ja kirkon kassaan vilahti ja kalahti hiukan rahaa, Eikö ollut köyhän parempi mennä suosiolla 'utan skrud' niin eipä tarvinnut ainakaan sakkoja maksaa.
On vain spekulaatiota ja omia mietteitäni, ei sen enempää.

[Hannu Virttaalainen]

Vielä lisänä yksien esivanhempieni vihkimerkintä Pöytyältä 9.7.1782 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9383433

Saman parin perheen rippikirja Marttilasta http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/marttila/rippikirja_1780-1784_jk192/128.htm

jonka mukaan vanhin lapsi syntynyt 5.9.1782

Pöytyällä ei kylläkään näytä olevan kirkkolain mukaiset merkinnät 'i skrud' tai 'utan skrud' lainkaan käytössä vihkimerkinnöissä.

En tarkistanut oliko pari ripitetty asian johdosta, vai oliko se unohtunut ...

[leilalm]

Vielä...Skrud: WSOY sanakirja Suomi Ruotsi Suomi,asu,(juhla)puku ja Väinö Sointula Sanasto sukututkijoille ,juhla-asu,morsiusasu hyvämaineiselle morsiamelle.Kommentti viimeiseen käännökseen:ei kai kaikki(lähes)piiat olleet huonomaineisia,kun olivat vihittäessä ´utan skrud´!Ja kun erikseen mainitaan,että ´bruden i skrud ´,niin olisiko se tarkoittanut,että sulho oli ilman kruunua?Tämä on tätä ´viilaamista´.Pääasia,että kaikki halukkaat on vihitty;se on niin kaunis tilaisuus.Häähullu kun olen,en väsy niiden seuraamista...Leilalm ps.Muuten,morsiusasu?Koskiko ´i skrud ´ vain morsianta...

[Erkki]

Muuten tämä kruunu, skrud, oli tai ei ollut morsiamella vihkitilaisuudessa, niin sehän oli siis esine.
Oliko tällainen kruunu, olipa valmistettu mistä materiaalista tahansa, kenen tahansa korvauksetta lainattavissa?
Oliko sen käytöstä maksettava jollekin taholle, vai oliko se seurakunnan hallussa ja korvauksetta käytettävissä tilanteissa, että morsian oli vielä koskematon?
Ja jos sen käytöstä piti maksaa, niin ei kai se ollut köyhien vika, jos sitä almua ei saatu papin kassaan maksetuksi . . . .

[Kataja]

Kyllä asiaan täytyi vaikuttaa myös morsiamen varallisuus ja yhteiskunnallinen asema. Kun katsoo esim. tätä aukeamaa, niin huomaa, että piiat on vihitty Salmelan virkatalossa "utan skrud", eivät kaikki voi olla huonomaineisia. Talojen lapsia vihittiin kotitaloissa ja kirkossa "i full skrud". Mutta kiinnostukseni kohde Salmelan oma piika onkin vihitty kirkossa "i full skrud"! Jonkin ajan päästä Salmelan toinen piika on myös vihitty "i full skrud".

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17722&pnum=3

Marjatta

[Kimmo Kemppainen]

Hyvä kysymys,
olen löytänyt kirkontileistä maksusuorituksia "för vignings himmel", siis kaiketi jonkinlaisesta katoksesta. Ainakin sellaisen saattoi siis joissakin seurakunnissa vuokrata.
Kimmo Kemppainen


Oliko tällainen kruunu, olipa valmistettu mistä materiaalista tahansa, kenen tahansa korvauksetta lainattavissa?
Oliko sen käytöstä maksettava jollekin taholle, vai oliko se seurakunnan hallussa ja korvauksetta käytettävissä tilanteissa, että morsian oli vielä koskematon?

[Kimmo Kemppainen]

Huonomaineisuus saattoi olla liukuva käsite. Eihän vaimolle sen kummempaa mainetta jäänyt, kun oli kerran nainutkin sen, jonka kanssa oli maannut. Muistan hämärästi joskus lukeneeni, että Pohjanmaalla olisi tarkoituksella saatettu morsian raskaaksi etukäteen, jotta nähtiin, että hän pystyi saamaan lapsia. En mene tästä takuuseen, kun en pysty enää jäljittämään lähdettä.

Mutta epäilemättä se kirkkolain määräämä kahden hopeataalarin sakko oli vähävaraiselle suurempi riski, jos olisi sattunut jäämään kiinni.
Kimmo Kemppainen

Kyllä asiaan täytyi vaikuttaa myös morsiamen varallisuus ja yhteiskunnallinen asema. Kun katsoo esim. tätä aukeamaa, niin huomaa, että piiat on vihitty Salmelan virkatalossa "utan skrud", eivät kaikki voi olla huonomaineisia. Talojen lapsia vihittiin kotitaloissa ja kirkossa "i full skrud". Mutta kiinnostukseni kohde Salmelan oma piika onkin vihitty kirkossa "i full skrud"! Jonkin ajan päästä Salmelan toinen piika on myös vihitty "i full skrud".

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17722&pnum=3

Marjatta

[leilalm]

Ja vielä... Skruudatahan tarkoittaa ´koristella`eli morsiuspari erottautui arkivaatteista jotenkin:yleensähän pukeuduttiin koko mustaan,kukka/kukkia johonkin,rintaan,kruunuksi,käteen.Näin alemmissa säädyissä.Valkoinen hääpuku tuli muotiin säätyläisillä jo 1700-luvulla.Ja tuo sanonta ´i skrud´ oli käytössä aika lyhyen aikaa 1800-luvulla,kunnes siitä jo luovuttiin vanhanaikaisena luvun lopulla.Ja myöskin se oli käytössä aika pienellä alueella Hämettä,Satakuntaa eri muodoissaan.Jonkinlaisia kruunuja(kronan) seurakunnat myös vuokrasivat halukkaille.Kaipa niitä on jossain museoissa tallella.Ei ole hääkutsuja muuten tiedossa...Leilalm

[Seija Randell]

En minä tuota huonomaineisuutta ymmärrä, jos vihitään utan skrud. On varmaan paikkakuntakohtaista, mutta tuskin se lapsen odottaminen vihittäessä nyt niin kamala asia oli. Ja luulen kyllä, että talon tyttärien moraalista pidettiin tarkempaa lukua kuin piikojen. Eikö se vanha tapa vaatinut, että lapsen saanti oli varmaa ennen kuin sitouduttiin ?
Mutta olihan kihlaus aika sitova asia ennen vanhaan, ja takuulla kansan moraali salli yhdyselämän jo kihlausaikana. Näkyyhän se, kun esikoisten syntymäaikoja katsoo, vaikka sitten olisi välimatkaa 20-30 kilometriä. Että kylässä on käyty ja vieressä saanut nukkua.
Minun isomammani ja pappani ensimmäinen lapsi syntyi huhtikuussa 1870, ja heidät vihittiin kesäkuussa. Siinä sitten vaan kasteessa oli kirjattu, että "rusthollaresonen NN ja hans trolovade fästmö rusthollaredotter NN" olivat lapsen vanhemmat. Olisivathan he vihillekin ehtineet ennen lapsen syntymää, mutta kai se siitä kertoo, ettei se ollut niin tärkeää.

[Hannu Numminen]

Muistelen joskus lukeneeni, että morsiamen juhlapuvun, sen skrudin, käyttö tuli vanhanaikaiseksi viimeistään 1850-luvun puolivälissä, joskin varmaan alueellisia eroja oli. Tästä huolimatta papit uskollisesti kirjasivat puvun käytön, tosin sillä seurauksella, että jokseenkin jokaisen morsiamen kohdalla luki "utan skrud"...

1700-luvulla ja 1800-luvun alussa sen sijaan, jos kyse ei ole esimerkiksi uusiin naimisiin menossa oleva leskirouva, saattaa olla kyse ns. langenneesta naisesta, joskaan en pidä sitä minään automaattisena asiana.

Kaikenkaikkiaan niin tavat kuin laitkin muuttuvat aikojen myötä.

Mutta eikö kruunun käyttö yleensä merkitty "med krona" tai sinne päin? Jonkun rusthollarisukuisen nuorenparin kohdalla näin muistaakseni peräti merkinnän "med krona och krantz" (ei aivan sanatarkka muistikuva).

[Antti Järvenpää]

Huonomaineisuus saattoi olla liukuva käsite. Eihän vaimolle sen kummempaa mainetta jäänyt, kun oli kerran nainutkin sen, jonka kanssa oli maannut. Muistan hämärästi joskus lukeneeni, että Pohjanmaalla olisi tarkoituksella saatettu morsian raskaaksi etukäteen, jotta nähtiin, että hän pystyi saamaan lapsia. En mene tästä takuuseen, kun en pysty enää jäljittämään lähdettä.

Mutta epäilemättä se kirkkolain määräämä kahden hopeataalarin sakko oli vähävaraiselle suurempi riski, jos olisi sattunut jäämään kiinni.
Kimmo Kemppainen

Luin jonkin aikaa sitten Tiina Miettisen väitöskirjan "Ihanteista irrallaan". Kirja on aika avartava. Kirkolla saattoi olla oma näkemyksensä, mutta maallinen valta oikeuslaitoksen muodossa ei puuttunut esiaviollisiin suhteisiin kuin siinä tapauksessa, että isyys syystä tai toisesta kiistettiin.

Toinen näkökulma on se, että ennen kihlausta pidettiin väestön piirissä tapahtumana, jonka jälkeen sukupuolisuhteet oli sallittu. Ja tuo mistä mainitset suvunjatkamisen suhteen oli laajempaa kuin ehkä arvaamme. Asiaa käsitellään jonkin verran Miettisen kirjassa.

Miettisen kirja löytyy netistä pdf-julkaisuna ja on kiehtova luettava ja antaa tähänkin aiheeseen ihan oman näkökulman vaikkei käsittelekkään morsiuspukuja.

[Pekka Hiltunen]

Morsiushuntu kuvaa neitsyyttä (vrt. 1. moos. 29:25, mistä käy ilmi hunnun idea [Jacob ja Lea / Rakel]). Siis synnyttäneet naiset eivät voi käyttää juhlavaatetta eli tässä tapauksessa morsiushuntua. Mitään muita sääntöjä ei kai tunneta, jollei sitten ole käräjillä tuomittu todistetusta salavuoteudesta - ilman raskautta. Tarina ei kylläkään kerro, että käyttikö Rakel koskaan morsiushuntua, mutta ehkä siihen aikaan suudelmakin riitti neitsyyden menettämiseen...
PH

[leilalm]

Katselen tässä isoäitini albumia ja hääkuvia.Aivan vitivalkoinen mekko on jo 20-luvun morsiamella,kun taas mustiin ovat pukeutuneet pari 30-luvun morsianta;kovin vaaatimattomia.Tuskin papit enää silloin puuttuivat asuihin...Näin se muoti muuttuu.Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa näin iki-ihanan morsiamen tänä kesänä:balleriinat,lyhyt vintage-mekko,letti,luonnonkukkaseppele hiuksissa!Ei mitään amerikk.tyylistä kermakakkua...Leilalm

[HennaS]

Morsiushuntu kuvaa neitsyyttä (vrt. 1. moos. 29:25, mistä käy ilmi hunnun idea [Jacob ja Lea / Rakel]). Siis synnyttäneet naiset eivät voi käyttää juhlavaatetta eli tässä tapauksessa morsiushuntua. Mitään muita sääntöjä ei kai tunneta, jollei sitten ole käräjillä tuomittu todistetusta salavuoteudesta - ilman raskautta. Tarina ei kylläkään kerro, että käyttikö Rakel koskaan morsiushuntua, mutta ehkä siihen aikaan suudelmakin riitti neitsyyden menettämiseen...
PH

Kotimaisessa tapaperinteessä morsiushuntu on melko uusi ilmiö - se yleistyi vasta 1800-luvun alussa yhdessä mustan hääpuvun kanssa ilmeisesti orientalismin tai eurooppalaisen järjestetyistä avioliitoista alkaneen perinteen myötä, jossa morsian oli tapana kätkeä kellertävän hunnun alle jottei ennalta tietämätön sulhanen voisi tuomita tätä ulkonäön perusteella. Vielä 1700-luvulla oli tapana käyttää seppeleitä tai kukista tehtyjä kransseja paikkakunnan perinneasun kanssa, mikäli morsiuspukua yleensä käytettiin. Siksi on vaikea uskoa, että kirkolla olisi ollut mitään virallista kantaa tällaiseen periaatteessa vapaaehtoiseen muoti-ilmiöön.

[Pekka Hiltunen]

Kotimaisessa tapaperinteessä morsiushuntu on melko uusi ilmiö - se yleistyi vasta 1800-luvun alussa yhdessä mustan hääpuvun kanssa ilmeisesti orientalismin tai eurooppalaisen järjestetyistä avioliitoista alkaneen perinteen myötä, jossa morsian oli tapana kätkeä kellertävän hunnun alle jottei ennalta tietämätön sulhanen voisi tuomita tätä ulkonäön perusteella. Vielä 1700-luvulla oli tapana käyttää seppeleitä tai kukista tehtyjä kransseja paikkakunnan perinneasun kanssa, mikäli morsiuspukua yleensä käytettiin. Siksi on vaikea uskoa, että kirkolla olisi ollut mitään virallista kantaa tällaiseen periaatteessa vapaaehtoiseen muoti-ilmiöön.

Lainaan Juha Sinivaaraa kotisivuiltaan:

"Johanneksen ja Catharinan häissä toimi sulhasen äiti morsiamen pukijana ja oli lainannut tehtäväänsä varten majoitusmestari Fälbomin leskeltä Sannaisista kruunun ja muita koristuksia. Kruunun käyttö oli neitsytmorsiamen yksinoikeus. Naantalista morsiamen saattue ajoi Nousiaisiin, jossa ilmeisesti pidettiin toiset pidot morsiusparin kunniaksi."

Näin siis Naantalissa 6.3.1697. Tässä tapauksessa sulhasen äiti eli kaaso oli aatelinen ja sulhanen pappi ja kirkkoherran poika; morsiamen isä oli Ruotsin Nyckelbergan kartanonvouti.
Äitini kertoi 1960-luvulla, että morsiushunnun käyttö oli kiellettyä, jos morsian oli synnyttänyt, ja olen ymmätänyt, että ainakin Turun seudulla pappi on tosiaankin voinut kieltäytyä vihkimästä morsianta hunnussa, jos oli synnyttänyt tai silminnähden raskaana vihkimisen aikoina. Voi olla, että olen lapsena ymmärtänyt väärin, mutta joka tapauksessa huntuun pukeutumista pidettiin sopimattomana ja paheksuttavana vielä 1950-60 -luvuilla e.m. kaltaisissa tilanteissa. Ehkä periferiassa ovat tavat ja asenteet olleet sallivampia ja joustavampia. Kirkon virallinen kanta voisi ehkä selvitä tuomiokapitulin asiakirjoista tai kysymällä arkkipiispalta.

PH