Sinilakki
19.08.14, 07:59
Ruotsissa ja Suomessa vaikutti aikanaan Hjelmerus-niminen suku, joka Suomen osalta polveutui tietojeni mukaan yksinomaan Lindhultin komministeristä Jonas Zachariae Hielmeruksesta ja hänen puolisostaan Anna Elisabeth Flojeruksesta (ks. ylioppilasmatrikkeli http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3180 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3180)). Heidän poikansa Lars Hielmerus siirtyi Tammisaareen (Ekenäs) kauppiaaksi ja tästä Lars Hielmeruksesta polveutui Suomen Hielmerus-suvun haara.
Larsin poika Johan siirtyi sittemmin Turkuun ja sitä kautta suku levisi ainakin pikaisen Hiski-haun perusteella Kiskoon. Kirkkonummelle sukua siirtyi aikanaan suoraan Tammisaaresta.
Muita Hielmerus/Hjelmerus nimisiä ei Suomessa näytä esiintyneen, ennenkuin huomaamme Vesilahdella vaikuttaneen pienen sukukunnan joka periytyy räätäli Axel Hermansson Hjelmeruksesta.
Mainittu räätäli Axel Hermansson Hjelmerus syntyi Vesilahden Pörrölön Suppumäen torpassa 1.1.1829. Ajanjaksoa koskevat kastettujen luettelot ovat valitettavasti tuhoutuneet, joten tarkka syntymäaika perustuu rippikirjamerkintöihin. Syntyessään Axel ei suinkaa ollut Hjelmerus, vaan tällä nimellä hänet tultaisiin tuntemaan vasta 1840-luvun loppupuolelta. Ensimmäisen kerran hänet löytää lisänimellä Hjelmerus rippikirjasta 1846-1852, kun hän oli pitäjänräätäli Isaac Höganderin opissa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7361838 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7361838)
Axelin vanhemmat olivat niinikään aikanaan räätälinä toiminut torppari Herman Eriksson Saxberg (s. 4.10.1789 Vesilahden Unajala ja k. 28.8.1870 Suppumäen torppa) ja tämän vaimo Helena Johansdotter (s. 23.10.1794 Vesilahden Halmis ja k. 19.10.1864 Suppumäen torppa), ks. rippikirja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7360902 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7360902). Sikäli erikoisesti Herman Eriksson oli alunperin syntynyt ruotusotilas Erik Eriksson Flycktigin pojaksi ja siten lisänimet olivat vaihtuneet jokaisella sukupolvella eri muotoon. Lisäksi on huomioitavaa, että Hermanin veli suutari Tobias Eriksson (s. 1.8.1784 Vesilahti) otti myöhemmin käyttöön lisänimen Salmelin.
Axel Hjelmerus avioitui ensimmäisen kerran 22.6.1851 Catharina Sofia Bergius (s. 31.12.1830 Vesilahti ja k. 10.1.1872 Vesilahti) kanssa. Hän oli komissiomaanmittari Petter Bergiuksen ja tämän puolison Catharina Sofia Silfversvärdin pojantytär, isänsä oli Karl Fredrik Bergius. Tässä Axel avioitumisen jälkeen Vesilahden Mustisen Kukkolassa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7361440 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7361440)
Mikä lähinnä laittoi minut miettimään on se, olisiko mahdollista, että Axel Hjelmerus itseasiassa polveutuisikin jotain linjaa pitkin aiemmin mainitusta Tammisaaren Hjelmerus-suvusta. Tämä linja kulkisi todennäköisesti naislinjaisesti, mutta mahdollisesti Axel olisi adoptoinut suvussa kulkeneen nimen itselleen. Sikäli tämä lienee yhtä mahdollista kuin mahdotontakin ja Vesilahden kirkonkirjojen harmillisen tuhoutumisen vuoksi asian todistaminen voi osoittautua hankalaksi.
Olen perehtynyt mahdollisimman tarkasti Axelin vanhempien ja isovanhempien sukupolveen, mutta siitä seuraavan sukupolven löytäminen on osoittautunut haasteelliseksi. Kuten totesin, isänsä räätäli Herman Eriksson Saxberg oli sotilas Erik Eriksson Flycktigin (s. noin 1748 ja k. 1788 Vesilahden Unajala) ja tämän vaimon Beata Johansdotterin (s. noin 1745 ja k. 1808 Vesilahden Unajala) poika. Flycktigin sanotaan katselmusluetteloissa olleen syntyisin Porin läänistä. Beata solmi Erikin kuoleman jälkeen toisen avioliittonsa entisen ruotusotilaan Henrik Holmgrenin kanssa.
Kuitenkin mikäli Axel oli Hielmerusten sukulainen, olettaisin että tämä sukulaisuus kulkisi Axelin äidin Helena Johansdotterin kautta. Hänen vanhempansa olivat Halmeenmäen (Halmis) seppä Johan Johansson (s. noin 1767 ja k. 1809 Vesilahden Halmis) ja tämän vaimo Walborg Mattsdotter (s. 25.4.1771 Vesilahden Halmeenmäen Seppälä). Walborg oli syntyjään Halmeenmäen Seppälän Matts Georgiin ja tämän vaimon Carin Petrin tytär. Seppä Johan Johanssonin juuret ja vaiheet ennen vuotta 1792 ovat kuitenkin hämärän peitossa. Parin lasten kummeina nähdään Bergius-sukuun läheisesti liittyvän Cajalen-suvun jäseniä, jotka asuivat Halmeenmäellä.
Johan Johanssonin kuoleman jälkeen Walborg Mattsdotter avioitui seppä Isaac Carlssonin kanssa, joka oli syntyjään Sääksmäeltä ja otti käyttöön nimen Saxberg jokseenkin yhtäaikaisesti vaimonsa vävyn Herman Erikssonin kanssa.
Larsin poika Johan siirtyi sittemmin Turkuun ja sitä kautta suku levisi ainakin pikaisen Hiski-haun perusteella Kiskoon. Kirkkonummelle sukua siirtyi aikanaan suoraan Tammisaaresta.
Muita Hielmerus/Hjelmerus nimisiä ei Suomessa näytä esiintyneen, ennenkuin huomaamme Vesilahdella vaikuttaneen pienen sukukunnan joka periytyy räätäli Axel Hermansson Hjelmeruksesta.
Mainittu räätäli Axel Hermansson Hjelmerus syntyi Vesilahden Pörrölön Suppumäen torpassa 1.1.1829. Ajanjaksoa koskevat kastettujen luettelot ovat valitettavasti tuhoutuneet, joten tarkka syntymäaika perustuu rippikirjamerkintöihin. Syntyessään Axel ei suinkaa ollut Hjelmerus, vaan tällä nimellä hänet tultaisiin tuntemaan vasta 1840-luvun loppupuolelta. Ensimmäisen kerran hänet löytää lisänimellä Hjelmerus rippikirjasta 1846-1852, kun hän oli pitäjänräätäli Isaac Höganderin opissa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7361838 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7361838)
Axelin vanhemmat olivat niinikään aikanaan räätälinä toiminut torppari Herman Eriksson Saxberg (s. 4.10.1789 Vesilahden Unajala ja k. 28.8.1870 Suppumäen torppa) ja tämän vaimo Helena Johansdotter (s. 23.10.1794 Vesilahden Halmis ja k. 19.10.1864 Suppumäen torppa), ks. rippikirja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7360902 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7360902). Sikäli erikoisesti Herman Eriksson oli alunperin syntynyt ruotusotilas Erik Eriksson Flycktigin pojaksi ja siten lisänimet olivat vaihtuneet jokaisella sukupolvella eri muotoon. Lisäksi on huomioitavaa, että Hermanin veli suutari Tobias Eriksson (s. 1.8.1784 Vesilahti) otti myöhemmin käyttöön lisänimen Salmelin.
Axel Hjelmerus avioitui ensimmäisen kerran 22.6.1851 Catharina Sofia Bergius (s. 31.12.1830 Vesilahti ja k. 10.1.1872 Vesilahti) kanssa. Hän oli komissiomaanmittari Petter Bergiuksen ja tämän puolison Catharina Sofia Silfversvärdin pojantytär, isänsä oli Karl Fredrik Bergius. Tässä Axel avioitumisen jälkeen Vesilahden Mustisen Kukkolassa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7361440 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7361440)
Mikä lähinnä laittoi minut miettimään on se, olisiko mahdollista, että Axel Hjelmerus itseasiassa polveutuisikin jotain linjaa pitkin aiemmin mainitusta Tammisaaren Hjelmerus-suvusta. Tämä linja kulkisi todennäköisesti naislinjaisesti, mutta mahdollisesti Axel olisi adoptoinut suvussa kulkeneen nimen itselleen. Sikäli tämä lienee yhtä mahdollista kuin mahdotontakin ja Vesilahden kirkonkirjojen harmillisen tuhoutumisen vuoksi asian todistaminen voi osoittautua hankalaksi.
Olen perehtynyt mahdollisimman tarkasti Axelin vanhempien ja isovanhempien sukupolveen, mutta siitä seuraavan sukupolven löytäminen on osoittautunut haasteelliseksi. Kuten totesin, isänsä räätäli Herman Eriksson Saxberg oli sotilas Erik Eriksson Flycktigin (s. noin 1748 ja k. 1788 Vesilahden Unajala) ja tämän vaimon Beata Johansdotterin (s. noin 1745 ja k. 1808 Vesilahden Unajala) poika. Flycktigin sanotaan katselmusluetteloissa olleen syntyisin Porin läänistä. Beata solmi Erikin kuoleman jälkeen toisen avioliittonsa entisen ruotusotilaan Henrik Holmgrenin kanssa.
Kuitenkin mikäli Axel oli Hielmerusten sukulainen, olettaisin että tämä sukulaisuus kulkisi Axelin äidin Helena Johansdotterin kautta. Hänen vanhempansa olivat Halmeenmäen (Halmis) seppä Johan Johansson (s. noin 1767 ja k. 1809 Vesilahden Halmis) ja tämän vaimo Walborg Mattsdotter (s. 25.4.1771 Vesilahden Halmeenmäen Seppälä). Walborg oli syntyjään Halmeenmäen Seppälän Matts Georgiin ja tämän vaimon Carin Petrin tytär. Seppä Johan Johanssonin juuret ja vaiheet ennen vuotta 1792 ovat kuitenkin hämärän peitossa. Parin lasten kummeina nähdään Bergius-sukuun läheisesti liittyvän Cajalen-suvun jäseniä, jotka asuivat Halmeenmäellä.
Johan Johanssonin kuoleman jälkeen Walborg Mattsdotter avioitui seppä Isaac Carlssonin kanssa, joka oli syntyjään Sääksmäeltä ja otti käyttöön nimen Saxberg jokseenkin yhtäaikaisesti vaimonsa vävyn Herman Erikssonin kanssa.