Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Alakiimingin Puitista Kellon Suomelaan?
Hei!
Vuoden 1627 Kellon ruodutusluettelossa on mainittu 30-vuotias Jooseppi Suomela 1/4 manttaalin tilan isäntänä. Myöhemmistä verokirjoista käy ilmi, että hän oli Perttulan ja Topin talojen naapuri ja patronyymiltään Klemetinpoika. Vuoden 1635 verokirjassa tila on autiotalojen joukossa ja autiotalojen luetteloissa vuosina 1642 ja 1644 , mutta ei enää vuonna 1645. Tilan kymmenykset maksoikin vuodesta 1647 (viimeinen talo Kellon listassa) eteenpäin Juhani Nuutinpoika Suomela. Jooseppi Klemetinpoika on kuitenkin kirjattu tilan omistajaksi vielä vuosien 1648, 1649 ja 1650 maakirjoissa. Vuonna 1651 on Juhani siirtynyt maakirjan mukaan tilan omistajaksi.
Mistä Juhani ilmestyi Suomelaan? Vuoden 1649 henkikirjan mukaan hän oli Suomelassa asuva sotilas, mutta paljastavampaa saattaa olla, että vuoden 1663 kymmenysluettelossa (ylinnä vasemmalla) häntä, luultavasti ainoan kerran, kutsutaan yllättäen Juhani Puitiksi! Nimi on täsmälleen samalla paikalla Simo Matinpoika Perttusen ja Simo Ristonpoika Topin välissä kuin Juhani Suomela on monessa muussa sen ajan verokirjassa. Oliko Juhani alkuperältään Puitti?
Alakiimingin henkikirjassa vuodelta 1644 löytyy isäntä Nuutti Puitti, jolla oli poika. Seuraavan vuoden henkikirjassa Nuutin poikaa ei ole enää kirjattu. Uskaltaako kaikestä edelläolevasta nyt vetää johtopäätöksen, että Nuutti Puitin poika oli Juhani, joka lopulta siirtyi Pohjois-Kelloon toisen Suomelan talon isännäksi?
Tapio R.
Edellisestä jäi pois linkit joihinkin asiakirjoihin, joten lisään ne tähän:
Autiot 1642 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12130895
Autiot 1644 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12159256
Kymmenykset 1647 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622056
Henkikirja 1649 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144213
Kymmenykset 1663 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622865
Henkikirja 1644 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12159364
Henkikirja 1645 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164632
Tapio
tellervoranta
19.08.14, 11:39
Puitti no13.-1595.......
Isännäksi tuli 1630-luvulla Knuut Juhonpoika. Talossa asuivat myös pojat Pentti, Heikki ja Juho Knuutinpoika, joka joutui sotilaaksi. (Kiiminki 150v).
Tuolla Juholla on täytynyt olla aikuinen Erkki-niminen poika. Erkki Juhonpoika Puitti eli Timonen asutti Timonen no23:n (tilamme) 1640-luvun lopulla. Siitä linkki.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9306&pnum=74
Hei!
Tellervo. Onko mahdollista, että Knuth Jönsson ja Erich Jönsson olivat veljeksiä? Tähän viittaa Kiimingin ruodutusluettelo v. 1627 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15941&pnum=37 , jossa Erich Jönsson on merkattu Knuth Puitin veljeksi. Ikäeroa on luettelon mukaan 20 vuotta, mikä ei välttämättä pidä paikkaansa ikäpyöristysten takia.
Vuoden 1647 kymmenysluettelossa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622055 Erkki ja Nuutti ovat Puitin talojen veronmaksajina ja samaan aikaan Kellon luettelon http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622056 viimeinen maksaja on Juho tai Juhani (Johan) Nuutinpoika Suomela, jota siis epäilen Knuth Jönsson Puitin pojaksi.
Tapio
tellervoranta
19.08.14, 17:19
On mahdollista, että ovat veljeksiä. Timoseenhan tuli isännäksi Matti Erkinpoika Puitti eli Timonen 1680-luvulla.
No, voiko sitä siihen aikaan olla yhtäaikaa kahden talon maksaja?
Semmoista en ole myöskään tutkinut, että miten menee sukujuonto Erkki Erkinpoika Puitista, joka aviossa Karin Heikintr Riepun kanssa, taaksepäin. Kun ovat esivanhempiani. Jossakin viestissä väitän, että tämä Erkki Erkinpoika olisi Kiimingin Puitin Erkin (Timonen) poika.
Kyllähän nämä Puittilaiset ovat avioituneet kellolaisten kanssa tai siirtyneet Kelloon tai päinvastoin, niinkuin Hurutkin, kun Kellon maat pistävät sinne Jääliin asti.
On mahdollista, että ovat veljeksiä. Timoseenhan tuli isännäksi Matti Erkinpoika Puitti eli Timonen 1680-luvulla.
Vuoden 1651 syyskäräjien juttu http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707354 (Oikealla alimpana.) vahvistaa oletusta Nuutin ja Erkin veljeydestä.
Tapio
Kimmo Kemppainen
19.08.14, 20:28
Juu, todistettavasti sitä saattoi olla kahden talon maksaja. Tästä tapauksesta en sano mitään tutkimatta, mutta periaatteessa vastaus on "kyllä".
Olen muuten itse yhden Erkki Erkinpoika Timosen jälkeläinen. Hänen veljensä oli muistaakseni Matti Erkinpoika ja vaimonsa Marketta Klemetintytär Kolehmainen.
Kimmo Kemppainen
On mahdollista, että ovat veljeksiä. Timoseenhan tuli isännäksi Matti Erkinpoika Puitti eli Timonen 1680-luvulla.
No, voiko sitä siihen aikaan olla yhtäaikaa kahden talon maksaja?
Semmoista en ole myöskään tutkinut, että miten menee sukujuonto Erkki Erkinpoika Puitista, joka aviossa Karin Heikintr Riepun kanssa, taaksepäin. Kun ovat esivanhempiani. Jossakin viestissä väitän, että tämä Erkki Erkinpoika olisi Kiimingin Puitin Erkin (Timonen) poika.
Kyllähän nämä Puittilaiset ovat avioituneet kellolaisten kanssa tai siirtyneet Kelloon tai päinvastoin, niinkuin Hurutkin, kun Kellon maat pistävät sinne Jääliin asti.
tellervoranta
19.08.14, 20:44
Siis Knut otti Erkin pojan Heikin syytinkimieheksi? Vai ymmärsinkö oikein...
Vuoden 1651 syyskäräjien juttu http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707354 (Oikealla alimpana.) vahvistaa oletusta Nuutin ja Erkin veljeydestä.
Tapio
Kimmo Kemppainen
19.08.14, 20:48
Kyllä ymmärsit. Kyseessä on selvästikin ollut varsinainen "ei tartte auttaa" -tilanne.
Kimmo Kemppainen
Siis Knut otti Erkin pojan Heikin syytinkimieheksi? Vai ymmärsinkö oikein...
tellervoranta
19.08.14, 21:27
Olen muuten itse yhden Erkki Erkinpoika Timosen jälkeläinen. Hänen veljensä oli muistaakseni Matti Erkinpoika ja vaimonsa Marketta Klemetintytär Kolehmainen.
Kimmo Kemppainen
Olet siis Ylikiimingin Joloskylän Timosen Erkin ja kiiminkiläisen Marketta Klemetintr Kaattarin jälkeläinen. Ja minä mm. Erkin siskon Elinan jälkeläinen.(Kättö/Puuperä). Ja muunkin Joloksen Timosen.
tellervoranta
20.08.14, 10:31
Kartta Kellosta Kiiminkiin päin. Hämeenjärvi on lähellä Alakylää.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6183401
s.peltonen
20.08.14, 22:32
Juho Nuutinpoika Suomela eli Puitti sopisi hyvin olemaan Nuutti Jönsinpoika Puitin poika.
Nuutti toimii Iin käräjillä lautamiehenä vuoden 1626 talvikäräjillä, ja sitten yhtäjaksoisemmin vuosina 1633-1653 (joinakin vuosina hän toimii lautamiehenä vain yksillä käräjillä; useimmiten hän kuitenkin toimii lautamiehenä sekä talvi- että kesäkäräjillä).
Ennen Nuuttia Puitin taloa näyttäisi isännöivän Jöns Tuomaanpoika Puitti (Jöns kirjataan kymmenysluetteloihin vuodesta 1595; vuoden 1606 maantarkastuskirjaan ja maakirjoihin vuodesta 1607; myös vuoden 1605 maakirjassa oleva Jöns Tuomaanpoika saattaa olla Puitin talon kirjaus). Puitin talo kirjataan Jönsin nimellä veroluetteloissa vuoteen 1631; ja lisäksi vielä vuoden 1635 karja- ja kylvöluettelossa. Vuoden 1618 ruodutuksessa Jöns Tuomaanpojan taloon kirjataan Jöns ja kaksi yli 15-vuotiasta poikaa (son). Jöns Tuomaanpoika sopisi olemaan Nuutin ja Erkin isä; tähän en kuitenkaan ole löytänyt varmistusta käräjäpöytäkirjoista. Puitin talo kirjataan Nuutin nimellä maakirjoissa vuodesta 1633 alkaen; ja kaikissa veroluetteloissa vuodesta 1637 alkaen.
Vaikuttaa siltä, että Timosen ja Puitin talot eivät ole saman henkilön isännöimiä. Puitin taloa isännöi Nuutti Jönsinpoika. Ja Timosen taloa näyttäisi isännöivän vuosina 1642-1644 Juho Nuutinpoika Puitti ja vuodesta 1645 alkaen Erkki Jönsinpoika Puitti. Vuodesta 1645 alkaen Timosen talo kirjataan veroluetteloissa toisinaan Timosen nimellä ja toisinaan Puitin nimellä.
Juho Nuutinpoika kirjataan Puitin taloon vielä vuoden 1640 ruodutuksessa; tuolloin hänen iäkseen mainitaan 29 vuotta. Tuolloin taloon kirjaan myös 22-vuotias veli Heikki Nuutinpoika sekä 20-vuotias renki Mikko Heikinpoika, joka toimii ruotunsa edestä nihtinä.
Juho Nuutinpoika Puitti pyytää vuoden 1641 talvikäräjillä ja vuoden 1643 talvikäräjillä saada ylösottaa Martti Matinpoika Timosen neljännesmanttaalin autiotalon:
Iin talvikäräjät 10.02.1641 Ii (KO a:5), vasemmanpuoleisen sivun puolenvälin tienoilta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705048).
Iin talvikäräjät 02.03.1643 Ii (KO a:5), oikeanpuoleinen sivu, toiseksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705407).
Alakiimingissä sijaitseva Timosen talo kirjattiin vuoden 1606 maantarkastuskirjaan uudistilana. Tila kirjattiin Martti Matinpoika Timosen (s.n.1560) nimellä veroluetteloissa vuosina 1606-1634 ja lisäksi vielä vuoden 1635 karja- ja kylvöluettelossa. Tila kirjattiin vuosien 1635 ja 1637 maakirjoissa Erkki Martinpoika Timosen nimellä. Vuosien 1633-1635 maakirjoissa talo mainittiin köyhäksi. Ja vuonna 1641 talo mainitaan autioksi.
Timosen talo näyttäisi olevan kirjattuna Juho Nuutinpojan nimellä vuosien 1642-1644 henkikirjoissa sekä vuosien 1642-1643 kymmenysluetteloissa. Talo kirjataan vuoden 1645 kymmenysluettelossa Erkki Puitin nimellä ja vuoden 1647 kymmenysluettelossa Erkki Jönsinpoika Puitin nimellä. Talo kirjataan tästä eteenpäin Erkki Jönsinpojan nimellä; toisinaan lisänimeksi mainitaan Puitti ja toisinaan Timonen. Vaikuttaisi siltä, että Juho Nuutinpojan jälkeen Timosen taloa isännöivä Erkki Jönsinpoika todennäköisesti olisi Juhon setä.
--
Vuoden 1644 kesäkäräjillä Juho Nuutinpoika pyytää saada ylösottaa Kellossa sijaitsevan Josef Klementinpojan 15 vuotta autiona olleen kolmannesmanttaalin talon:
Iin kesäkäräjät 15.07.1644 Ii (KO a:5), oikeanpuoleisen sivun puolenvälin tietämiltä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705607).
Jutussa Juholle ei mainita lisänimeä eikä hänen mainita olevan Alakiimingistä. Juho kuitenkin luultavasti on Puitti, koska Juho Nuutinpoika Puitti "katoaa" Timosen talosta samaan aikaan, kun Juho Nuutinpoika "ilmestyy" Suomelan taloon; Suomelan talosta taikka sen asukkaista ei näytetä käytettävän Puitti nimeä ennen Juhon muuttamista taloon; Suomelan talosta käytetään vuoden 1663 kymmenysluettelossa nimeä Puitti; Juhon lapsista käytetään kirkonkirjoissa ja tuomiokirjoissa toisinaan lisänimeä Puitti; ja Juhosta käytetään vuoden 1700 kesäkäräjillä nimeä Juho Nuutinpoika Puitti eli Suomela:
Iin kesäkäräjät 18-21.07.1700 (KO a:21; rr37), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698464).
Vuoden 1694 kesäkäräjillä Isak Juhonpojasta käytetään lisänimeä Puitti:
Iin kesäkäräjät 16-17.07.1694 (KO a:15; rr31), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692397).
Tässä Matti Erkinpoika Suokkola ja Isak Juhonpoika Puitti kinastelevat niitystä. Mikäli ymmärsin jutun oikein, niin niityn mainitaan tulleen Puitin (Suomelan) talolle jo Josef Suomelan isännyyden aikana. Kun Josef oli joutunut sotilaaksi, talo oli jäänyt autioksi. Josefin vaimo, Marketta Martintytär, oli "vienyt niityn mukanaan" muuttaessaan Esko Jaakonpojan appiukon luokse. Ja kun Marketan tytär oli avioitunut, oli niitty "kulkeutunut" hänen mukana Erkki Erkinpoika Suokkolan taloon. (Kun vuosien 1674-1675 henkikirjoissa Erkki Erkinpoika Suokkolan vaimoksi mainitaan Karin Josefintytär, niin saattaa olla, että Karin vaimo olisi Josef Suomelan tyttäriä.)
--
Nuutti Puitin pojista myöskin Heikki näyttäisi muuttavan Kelloon. Vuoden 1653 kesäkäräjillä kiiminkiläinen Heikki Nuutinpoika Puitti pyytää saada ylösottaa Kellossa sijaitsevan Matti Yrjönpojan 15 vuotta autiona olleen neljännesmanttaalin talon:
Iin kesäkäräjät 15-16.07.1653 Ii (KO a:8), vasemmanpuoleisen sivun toiseksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708120).
Vuoden 1664 talvikäräjillä Heikki Nuutinpoika pyytää saada ylösottaa 15 vuotta autiona olleen Heikki Taskisen 5/12 manttaalin talon kolmannesmanttaalista:
Iin talvikäräjät 11-13.02.1664 Ii (KO a:11), oikeanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712042).
Seuraavan vuoden kesäkäräjillä Heikistä käytetään nimeä Heikki Nuutinpoika Taskinen:
Iin kesäkäräjät 05-06.07,08.07.1665 Ii (KO a:11), vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712619).
Veroluetteloissa Taskisen talo näytettäisiin kirjattavan Erkki Tuomaanpoika Taskisen (s.n.1557) nimellä vuosina 1608-1634 ja vielä vuoden 1635 karja- ja kylvöluettelossa. Vuoden 1635 maakirjassa sekä vuosien 1637-1647 veroluetteloissa talo kirjataan Heikki Erkinpoika Taskisen (s.n.1593) nimellä. Vuodesta 1648 talo mainitaan autioksi; kymmenyksiä maksaa kuitenkin vuosina 1652-1653 Taskisen leskivaimo. Talo kirjataan autioksi vielä vuonna 1663. Ja vuodesta 1664 alkaen talo kirjataan Heikki Taskisen nimellä. Maakirjoissa talo kirjataan Heikki Erkinpojan nimellä vielä 1680-luvulla, mutta se ei kerro isännästä juuri mitään, koska tuolloin talot kirjataan vanhan isännän nimellä; riippumatta siitä asuuko vanha isäntä talossa taikka onko hän edes elossa. Muissa veroluetteloissa Heikki Taskiselle mainitaan vuoden 1663 jälkeiseltä ajalta patronyymi vain vuoden 1667 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1667/1667_113.jpg/_full.jpg) henkikirjassa. Ja tuolloin patronyymi näyttäisi olevan Erkinpoika (Ehrson). Saattaa olla niin, että Taskisen talon isännän patronyymi olisi tässä verokirjassa virheellisesti kirjattu. Käräjäjutut viittaisivat siihen, että Taskisen taloa olisi tuolloin isännöinyt Heikki Nuutinpoika Puitti.
Vuoden 1664 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617986) kymmenysluettelossa Alakiimingissä sijaitseva Puitin talo kirjataan Heikki Nuutinpoika Puitin nimellä, mikä on hämmentävää. Samaisessa luettelossa kirjataan Kelloon Heikki Taskinen. Olisikohan tuolloin Alakiimingin Puitin talon kirjauksessa patronyymi kirjattu virheellisesti? Käräjäpöytäkirjojen perusteella tulee sellainen vaikutelma, että Heikki Nuutinpoika Puitti isännöi Taskisen taloa Kellossa ja Heikki Erkinpoika Puitti toimii isäntänä Alakiimingissä. Veroluetteloissa molemmat Heikit yleensä kirjataan harmillisesti ilman patronyymiä.
Kun Erkki Erkinpoika Kanniainen pyytää vuoden 1682 talvikäräjillä saada ylösottaa Heikki Taskisen 5/12 manttaalin autiotalon, niin Heikin mainitaan ylösottaneen talon autiosta, nauttineen vapaavuosia kuusi vuotta ja asuneen siinä sen jälkeen 11 vuotta (ajallisesti tämä täsmäisi siihen aikaan, jolloin Heikki Nuuttinpoika ylösotti Taskisen talon):
Iin talvikäräjät 20-22.02.1682 (KO a:2; rr19), vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685235).
Vuoden 1682 kesäkäräjillä Heikki yrittää laihoin tuloksin saada taloaan takaisin:
Iin kesäkäräjät 28-29.08.1682 (KO a:2; rr19), vasemmanpuolisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685499).
Ja 13.04.1683 haudataan kellolainen Heikki Nuutinpoika Puitti.
--
Kolehmaisen talo on ilmeisesti vuosina 1636-1664 yhdistettynä Nuutti Jönsinpoika Puitin taloon. Nuutin talon kokona on vuosien 1642-1664 luetteloissa puolimanttaalia (aiemmin talon kokona oli kolmannesmanttaali). Kun Kolehmaisen talo irtautetaan omaksi talokseen, tippuu Puitin talon koko jälleen kolmannesmanttaaliin. Maakirjoissa talot kirjataan yhtenä puolenmanttaalin talon hieman pitempään (joissakin maakirjoissa kolmannesmanttaali mainitaan viljelevän Heikki Puitti ja kuudennesmanttaali mainitaan viljelevän Klemet Heikinpoika).
Vuoden 1664 talvikäräjillä käsitellään Kolehmaisen talon ylösottamista:
Iin talvikäräjät 09-10.01.1665 Ii (KO a:11), Iin käräjien ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712472).
Kun Puitin talon syytingin saa Erkki Jönsinpojan poika Heikki Erkinpoika ja Timosen talon viljelyä Erkki Jönsinpojan jäljistä jatkaa Matti Erkinpoika, niin sekä Puitti että Timonen vaikuttaisivat olevan Erkki Jönsinpojan jälkikasvun isännöimiä.
Vuoden 1698 talvikäräjillä Erkki Jönsinpoika Puitin mainitaan kuolleen marraskuussa 1696:
Iin talvikäräjät 26.02,28.02.1698 (KO a:19; rr35), vasemmanpuoleisen sivun puolestavälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695627).
Erkin mainitaan olleen aviossa kolmesti; perintö oli kaikkien liittojen osalta jakamatta. Erkki Antinpoika Puitti mainitaan Erkki Jönsinpojan pojanpojaksi. Matti mainitaan Erkki Antinpojan isän veljeksi.
Vuoden 1701 talvikäräjillä Matti mainitaan Erkki Erkinpoika Timosen isoveljeksi:
Iin talvikäräjät 27.02-01.03.1701 (KO a:22, rr38), vasemman sivun kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532806).
Puitin taloa isännöineen Heikki Erkinpoika Puitin perintöä käsitellään vuoden 1699 talvikäräjillä, vuoden 1700 kesäkäräjillä ja vuoden 1706 talvikäräjillä:
Iin talvikäräjät 27-28.02.1699 (KO a:20; rr36), oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697044).
Iin kesäkäräjät 18-21.07.1700 (KO a:21; rr37), oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698460).
Iin talvikäräjät 05.03-08.03.1706 (KO a:27, rr43), vasemmanpuolisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534002).
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P
s.peltonen
20.08.14, 22:38
Tässä vielä pieniä poimintoja Alakiimingin ja Ylikiimingin Timosten talojen Erkki isännistä. Veroluetteloiden perusteella vaikuttaa siltä, että Alakiimingissä sijaitsevaa Timosen taloa isännöi Erkki Jönsinpoika Puitti (n.1607-11.1696) vuosina 1645-1677; tämän talon isännyys siirtyy Matti Erkinpojalle vuoden 1678 tietämillä. Ylikimingissä sijaitsevaa Timosen taloa isännöi Erkki Matinpoika Timonen (n.1624-1691) vuosina 1669-1677; tämän talon isännyys siirtyy Matti Erkinpojalle vuoden 1678 tietämillä. Ylikiimingin ja Alakiimingin Timosen taloja isännöi siis samoihin aikoihin kaksi Erkkiä, joilta isännyydet siirtyvät näiden Matti pojille samoihin aikoihin. Ja molemmilta Erkki Timosilta löytyy myös Erkki poika. Tiivistetysti voisi ehkä todeta, että Timosten taloissa ei ollut suurempaa pulaa Erkeistä ja Mateista. Alakiimingin Erkki Erkinpoika Timonen avioituu Karin Heikintyttären kanssa; ja Ylikiimingin Erkki Erkinpoika Timonen avioituu Marketta Klemetintytär Kaattari Kolehmaisen kanssa. Alakiimingin Matti Erkinpoika Timonen avioituu Liisa Heikintyttären kanssa; ja Ylikiimingin Matti Erkinpoika Timonen avioituu Marketta Heikintyttären kanssa.
Alakiimingin Erkki Jönsinpoika Timosen lapsia ovat ilmeisesti ainakin: Antti, Heikki, Matti ja Erkki. Ylikiimingin Erkki Matinpoika Timosen lapsia ovat ilmeisesti ainakin: Erkki, Jaakko, Matti, Valpuri, Elin, Brita ja Anna.
Ylikiimingin Timosen talo vaikuttaa olevan vanhempi kuin Alakiimingin Timosen talo. Alakiimingin Timosen talo "ilmestyy" veroluetteloihin vasta vuonna 1606 ja silloinkin tila mainitaan uudistilaksi; tila kirjataan tuolloin Martti Matinpojan nimellä. Samoihin aikoihin Pudasjärvelle "pullahtelee" Matinpoika Timosten taloja. En ole löytynyt mitään tietoa siihen, että olisiko Alakiimingin Martti Matinpoika Timonen jotain sukua Pudasjärven Matinpoika Timosille.
Ylikiimingin Timosen talo vaikuttaa olevan veroluetteloissa viimeistään vuodesta 1562. Vuoden 1562 kymmenysluetteloon kirjataan Niilo Timonen; samaisen vuoden maakirjassa talo vaikuttaa olevan kirjattuna Niilo Heikinpojan nimellä. Niilo Heikinpoika kirjataan veroluetteloihin jo vuodesta 1553, jolloin Kiimingin talot kirjataan Kellon listan loppupuolelle. Saattaa olla, että vuosien 1553-1560 veroluetteloihin kirjattu Niilo Heikinpoika on Timonen. Niilo Heikinpoika Timonen kirjataan veroluetteloihin vuoteen 1593. Heikki Niilonpoika Timonen kirjataan veroluetteloihin vuosina 1600-1624 ja lisäksi vielä vuosien 1626 ja 1629 myllytulliluetteloissa. Talo kirjataan Matti Heikinpoika Timosen (s.n.1580) nimellä vuosien 1626-1629 karja- ja kylvöluetteloissa, sekä kaikissa veroluetteloissa vuosina 1631-1667 (ja ajan tapojen mukaan maakirjoissa vielä tämän jälkeenkin). Matti toimii Iin käräjillä lautamiehenä vuosina 1645-1654. Matilla on ilmeisesti ainakin seuraavat lapset: Erkki, Matti, Olli, Heikki ja Karin. Henkikirjoissa Ylikiimingin Timosen talo kirjataan vuodesta 1669 alkaen Erkki Matinpoika Timosen (n.1624-1691) nimellä.
Tässä vielä muutama linkki Ylikiimingin Timosen taloon liittyviin käräjäjuttuihin:
Iin talvikäräjät 30-31.01.1654 Ii (KO a:8), oikeanpuoleinen sivu, ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708363).
Iin talvikäräjät 11-13.02.1664 Ii (KO a:11), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712051).
Iin kesäkäräjät 22-23.07.1698 (KO a:19; rr35), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695931).
Iin kesäkäräjät 27-29.07.1699 (KO a:20; rr36), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697221).
Iin talvikäräjät 25.02-28.02.1711 (KO a:32, rr48), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24574419).
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P
tellervoranta
21.08.14, 15:37
Kiitos Sari varsinkin Erkki Erkinpka Puitin tarkennuksista :).
Puitti (nro13), 1595, 1/3 mnt talo Juho Tuomaanpka, 1630 Knut Juhonpka+pojat Pentti, Heikki ja Juho(sotilaaksi),1660 Heikki Puitti ja 1690 Erkki. Puittilasta asuttiin myös Honkalassa eli Timosessa, joka perustettu 1608. (käytettiin sekä Puitti(la) että Timonen sukunimeä.)
Olikohan Pudasjärven Antti Erkinpoika Puitti näitä veljeksiä. Ja poikansa taitaa löytyä Iistä.
Jouni Kaleva
21.08.14, 16:22
Olikohan Pudasjärven Antti Erkinpoika Puitti näitä veljeksiä. Ja poikansa taitaa löytyä Iistä.
Pudasjärven Antti Erkinpk. Puitti k. 1717 "60-vuotiaana" -> synt.n. 1657. Sopisiko ikähaarukkaan? Tällä Antilla useampikin lapsi siirtyi Iihin. Juho Antinpk. Puitti (. 2.4.1692 Pudasjärvi k. 12.11.1754) tuli kotivävyksi yhteen Etelä-Iin Pernun taloista, ja tätä myötä talon nimikin muuttui pysyvästi Puitiksi.
tellervoranta
21.08.14, 19:16
Sarin mukaan Erkki Juhonpka Puitti elänyt n.1607-1696. Kolme avioa. Poikia Antti, Matti, Erkki. Esi-isäni Erkki Erkinpka Puitin 1? lapsi Brita syntyy 26.9.1688. Erkin syntymä- ja kuolinvuotta en tiedä.
Veljensä Matti Timonen kuolee isonvihan aikaan 52 vuotiaana.
s.peltonen
21.08.14, 20:38
Erkki Jönsinpoika Puitti Timosen lapset saattavat olla aika laajassakin ikähaarukassa, koska Erkki ehti olla kolmesti aviossa. Erkki Jönsinpojalla tiedetään olleen Antti Erkinpoika niminen poika, koska Erkki Antinpoika mainitaan Erkki Jönsinpojan pojanpojaksi vuoden 1698 talvikäräjillä. Saattaa kuitenkin olla, että Pudasjärvellä asuneen Antti Erkinpoika Puitin isä olisi joku muu kuin Erkki Jönsinpoika Puitti Timonen. Mikäli Erkki Jönsinpojan Antti poika olisi ollut elossa vuonna 1698, niin hieman ihmetyttää se, että miksi Erkki Jönsinpojan perintöasiassa mainittiin pojanpoika Erkki Antinpoika, eikä poika Antti Erkinpoika. On toki mahdollista, että Erkki poika olisi ollut käräjillä kertomassa isoisänsä perintöasiassa, vaikka Erkin isä olisi ollut elossa. Jonkinlaisen epäilyksen tuo kuitenkin nostattaa siitä, että Pudasjärven Antin isä saattaisi olla joku muukin kuin Erkki Jönsinpoika.
Pudasjärvellä haudataan 14.03.1697 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/kuolleet_1686-1709_ik384/10.htm) Erkki Filipinpoika Puitti. En ole löytänyt selvyyttä siihen, että kuka tämä Erkki on ja missä talossa hän olisi asunut. Kollajalla asuvasta Erkki Filipinpojasta näyttäisi olevan mainitaan vuoden 1673 kesäkäräjillä (en siltikään osaa sijoittaa häntä mihinkään taloon; eikä ole löytynyt tietoa siitä, että onko hän Puitti, ja olisiko mitään sukua Kollajalla asuneelle Antti Erkinpoika Puitille):
Iin Kesäkäräjät 01.07,03-05.07.1673 Ii (KO a:13), vasemmanpuoleinen sivu, juttu nro 309 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715340).
Vuoden 1686 kesäkäräjillä käsitellään Kollajalla asuvan Antti Erkinpojan uudistilaa, Siuruanrantaa:
Iin kesäkäräjät 28.06.1686 (KO a:6; rr23), vaemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3687841).
Myöskin seuraavan vuoden kesäkäräjillä käsitellään Antti Erkinpojan uudistilaa; tilan kooksi mainitaan kahdeksannesmanttaali ja vapaavuosiksi kuusi vuotta:
Iin kesäkäräjät 14-16.07.1687 (KO a:7; rr24), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3688652).
Antti Erkinpoika mainitaan vuosien 1688-1689 henkikirjoissa uudistilalliseksi. Maakirjoihin talo näyttäisi tulevan vuonna 1690; tuolloin talo mainitaan kahdeksannesmanttaalin uudistilaksi.
Vuosien 1695, 1696, 1697 ja 1699 henkikirjoissa Antin vaimoksi mainitaan Brita. Antti Erkinpoika kirjataan lastensa kastetiedoissa toisinaan nimellä Antti Puitti, ja toisinaan nimellä Antti Erkinpoika ja toisinaan nimellä Antti Erkinpoika Puitti (esim. 04.08.1689 syntyneen Valpurin vanhemmiksi kirjataan Antti Puitti ja Brita Matintytär; ja 02.04.1692 syntyneen Juhon kastetiedoissa vanhemmiksi mainitaan Antti Erkinpoika ja Brita Matintytär).
Vuoden 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146941) henkikirjassa Antti Erkinpojan mainitaan ylösottaneen Matti Kuhan talon; tuolloin Antista ei enää makseta henkirahaa Siuruanrannasta.
Vuoden 1700 talvikäräjillä Antti Veteläinen kertoo haluavansa ylösottaa Kollajalla sijaitsevan Antti Puitin kahdeksannesmanttaalin autiotalon:
Iin talvikäräjät 28.02-01.03.1700 (KO a:21; rr37), oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698269).
Vuoden 1702 talvikäräjillä Juho Simonpoika Pätsi kertoo haluavansa ylösottaa Antti Erkinpoika Puitin eli Siuruarannan kahdeksannesmanttaalin autiotalon:
Iin talvikäräjät 27.02-01.03.1702 (KO a:23, rr39), vasemmanpuoleisen sivun ylhäältä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533350).
Vuoden 1699 talvikäräjillä Antti Erkinpoika Puitti kertoo haluavansa ylösottaa Matti Laurinpoika Kuhan kolmannesmanttaalin talon (tämä sopisi siihen, että vuoden 1700 henkikirjassa Kollajan luettelossa Antti Erkinpojan mainittiin ylösottaneen Matti Kuhan talon):
Iin talvikäräjät 27-28.02.1699 (KO a:20; rr36), vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697048).
Kyseessä näyttäisi olevan sama talo, joka kirjattiin vuosina 1678-1688 Matti Laurinpoika Kuhan nimellä, ja jonka Matti Kuha pyysi saada ylösottaa vuoden 1678 kesäkäräjillä:
Iin kesäkäräjät 03-05.07.1678 (KO a:19; rr15), vasemmanpuolisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723986) (nro 583).
Kyseinen talo kirjattiin veroluetteloihin vuosina 1635-1648 Heikki Kuokan nimellä. Vuosina 1648-1664 talo kirjattiin autioksi Heikki Klemetinpoika Kuokan nimellä. Vuosina 1665-1676 talo kirjattiin Lauri Koistisen nimellä.
Henkikirjoissa Antti kirjataan Kuhan taloon vuodesta 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875316) alkaen. Vuoden 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963854) henkikirjassa Antti mainitaan sotilaaksi ja Kuhan talosta ei makseta henkirahaa. Ja vuoden 1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987869) henkikirjassa Kuhan talo mainitaan autioksi.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P
tellervoranta
21.08.14, 22:05
Hei. Tässä Pohjanmaan läänintilissä 1679-1679, jakso 14, tutkinta, näkyy Puitin Heikin patronyyminä Erkki. Eli käsittääkseni oli syytinkipoika Heikki.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11328&pnum=14
s.peltonen
21.08.14, 23:41
Tässä Pohjanmaan läänintilissä 1679-1679, jakso 14, tutkinta, näkyy Puitin Heikin patronyyminä Erkki. Eli käsittääkseni oli syytinkipoika Heikki.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11328&pnum=14
Kyllä; kyseessä on ilmeisesti Nuutti Puitin syytinkimies, eli Nuutin veljenpoika Heikki Erkinpoika. Vuoden 1700 kesäkäräjillä Heikki Erkinpoika Puitin leskivaimoksi mainittiin Liisa Simontytär. Vuosien 1674 ja 1675 henkikirjoissa Puitin taloa isännöivän Heikki Puitin vaimon nimeksi mainitaan Liisa Simontytär.
Tuo mainitsemasi vuoden 1679 maakirja on yksi niistä harvoista maakirjoista, joissa tuolla ajalla näyttäisi olevan ajantasaista tietoa (muut kolme ovat vuosilta 1673, 1675 ja 1676). Kyseisissä maakirjoissa on "vanhan isännän" nimen ohella mainittu myös uuden isännän nimi. Muissa maakirjoissa mainitaan yleensä vain vanha isäntä, joka ei välttämättä enää edes asu talossa taikka saattaa olla jopa kuollut. Puitin talon osalla isännän nimen päivittyminen näyttää tapahtuneen poikkeuksellisesti muita taloja aiemmin; esim. vuoden 1677 maakirjassa talo kirjataan Heikki Erkinpojan, eikä 1650-luvun maakirjoissa olleen Nuutti Jönsinpojan, nimellä. Syytä en tiedä; ehkä maakirjoissa näkyviä isäntien nimiä päivitettiin Puitin ja Kolehmaisen talojen osalta siinä yhteydessä, kun Kolehmainen irtautettiin Puitista.
--
Mainitsit aiemmassa viestissäsi Nuutti Puitin pojan, Pentti Nuutinpojan. Hänestä en ole löytänyt mitään tietoa vuoden 1641 jälkeen. Vuoden 1637 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576913) ruodutuksessa hänet kirjataan vielä Puitin taloon. Vuoden 1640 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15944&pnum=16) ruodutuksessa Pentti Nuutinpoika kirjataan omaan neljännesmanttaalin taloonsa. Ja seuraavana vuonna hänet kirjataan sekä henkikirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592897) että karja- ja kylvöluetteloon (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592905). Onko kenelläkään tietoa mitä Pentti pojalle tämän jälkeen tapahtui?
Nuutin pojasta, Esko Nuutinpojasta, en ole löytänyt muuta mainintaa kuin vuoden 1651 kesäkäräjillä (jolloin käsitellään Heikki Erkinpojan ottamista Nuutin syytinkimieheksi) olleen maininnan. Onko kenelläkään tietoa Esko pojasta, esim. päättyikö Esko pojan elämäntaival sotilaana?
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P
Jouni Kaleva
22.08.14, 18:44
Erkki Jönsinpoika Puitti Timosen lapset saattavat olla aika laajassakin ikähaarukassa, koska Erkki ehti olla kolmesti aviossa. Erkki Jönsinpojalla tiedetään olleen Antti Erkinpoika niminen poika, koska Erkki Antinpoika mainitaan Erkki Jönsinpojan pojanpojaksi vuoden 1698 talvikäräjillä. Saattaa kuitenkin olla, että Pudasjärvellä asuneen Antti Erkinpoika Puitin isä olisi joku muu kuin Erkki Jönsinpoika Puitti Timonen. Mikäli Erkki Jönsinpojan Antti poika olisi ollut elossa vuonna 1698, niin hieman ihmetyttää se, että miksi Erkki Jönsinpojan perintöasiassa mainittiin pojanpoika Erkki Antinpoika, eikä poika Antti Erkinpoika. On toki mahdollista, että Erkki poika olisi ollut käräjillä kertomassa isoisänsä perintöasiassa, vaikka Erkin isä olisi ollut elossa. Jonkinlaisen epäilyksen tuo kuitenkin nostattaa siitä, että Pudasjärven Antin isä saattaisi olla joku muukin kuin Erkki Jönsinpoika.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P
Hei
Aivan oikein, Pudasjärven Antti Erkinpoika Puitti ei viittaa tuonne Alakiiminkiin. Antin lapsisarja näyttää syntyneen n. 1687-1697, siis olisi mahdotonta, että tuommoinen pojanpoika Erkki Antinpoika olisi esiintynyt millään käräjillä vuonna 1698. Toisekseen Pudasjärven Antilla ei tunneta Erkki-poikaa.
Jurvansuu.net http://www.jurvansuu.net/ esittää Antille 7 lasta, joukossa ei Erkkiä.
Näin ollen on varteenotettava tuo Erkki Filipinpoika isäehdokkaana.
Jouni Kaleva
22.08.14, 18:53
Pudasjärven Puittia on puitu tässä ketjussa:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16761&highlight=Lohvansuu&page=5
Erityisesti kannattaa lukea Pudasjärvi-spesialisti Paavo Lohvansuun viesti 6.2.2012, jossa hän mm. ilmoittaa, että Antin vaimo Brita Matintytär oli sukuaan Laakkonen ja ilm. Antti siirtyi 1699/1700 Ranualle juuri appensa Matti Laakkosen jättämään taloon.
Rippikirjassa 1713-15 Antti perheineen kirjattu taloon nimeltä Kyngäs.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1713-1744_mko5-12/11.htm
tellervoranta
22.08.14, 19:46
Henkikirjassa v.1688 näkyy ensimmäistä kertaa Timosessa Matti Erkinpka Puitti Timosen veli, esi-isäni Erkki Erkinpoika Puitti sekä vaimo Karin Heikintytär Riepu. Heille syntyy ainakin v. 1688 Brita, 1689 Liisa ja 1690 Sara, joka avioituu Pöllöön. (esiäitini). Mistä pariskunta tulee? Ja minne pariskunta menee. v.1716 kuolee Kiimingissä Erkki Puitin vaimo 39v. Tämä ei kyllä sovi edelliseen, koska olisi synnyttänyt Britan 13-vuotiaana.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905122
Viittaako Riepu Pudasjärven Repolasukuun?
tellervoranta
22.08.14, 19:54
Ja kuka Erkki Puitti tämä on ?
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/5hbkj1?fi+0065+vihityt+197) 25.11.1692 Nederkiimingi Erich Puitti p: Marge Jac:dr Luukila Haukipudas
tellervoranta
22.08.14, 21:36
Haukiputaalla vihitty Anna Heikintr Riepu.:)
Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/5hcs80?fi+0065+vihityt+107) 28.2.1686 Matts Hapalachtis lk Hans Erichss Anna Henr:dr Riepu Söderijå
tellervoranta
22.08.14, 21:40
Ja vielä Haukiputaalla vihitty Juho Heikinpoika Riepu.
Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/5hcs80?fi+0065+vihityt+100) 3.1.1686 Haukip: Joh: Hinderss Riepu p: Walb Bengds dr Talonpoica Haukip:
Taitavat olla sisaruksia nämä Kaarina, Anna ja Juho. Heikki Riepun :D:lapsia.
s.peltonen
22.08.14, 22:15
Pudasjärven Puittia on puitu tässä ketjussa:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16761&highlight=Lohvansuu&page=5
Erityisesti kannattaa lukea Pudasjärvi-spesialisti Paavo Lohvansuun viesti 6.2.2012, jossa hän mm. ilmoittaa, että Antin vaimo Brita Matintytär oli sukuaan Laakkonen ja ilm. Antti siirtyi 1699/1700 Ranualle juuri appensa Matti Laakkosen jättämään taloon.
Rippikirjassa 1713-15 Antti perheineen kirjattu taloon nimeltä Kyngäs.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1713-1744_mko5-12/11.htm
Tervehdys Jouni,
Paljon Kiitoksia tiedoista ja linkeistä!
Teen tässä hieman kysymyksiä, koska en ole varma ymmärsinkö asian oikein.
Tarkoittaako tuo sitä, että Karjalankylään vuosien 1635-1713 veroluetteloissa ja vuosien 1700-1706 rippikirjassa, kirjattu Kuokan/Kuhan talo on Ranuan talo; ja että talon kirjaukset siirtyivät 1700-luvun alkupuolella Pudasjärvelle?
Se selittäisi sen, miksi Kuhan taloa ei tunnu löytyvän Karjalankylästä enää myöhemmistä rippikirjoista.
Mikäli kyseessä ei ole sama talo, niin sitten meillä kaksi Antti Erkinpoika Puittia, jotka samaan aikaan ylösottavat Matti Kuhien talot. Vuoden 1699 talvikäräjillä Antti Erkinpoika Puitti pyysi saada ylösottaa Karjalankylässä sijaitsevan kolmannesmanttaalin Matti Laurinpoika Kuhan talon. Antti kirjataan henkikirjoissa Karjalankylän Kuhan taloon vuosina 1701-1713; vuonna 1711 Antti mainitaan sotilaaksi ja vuonna 1712-1713 talo mainitaan autioksi.
Onko tuo vuosien 1713-1714 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12499478) rippikirjassa näkyvä Kyngäs talo sama talo kuin 1700-luvun alun kinkerikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12490191) oleva Pätsilä eli Kyngäs (Siurualla)?
Ja onko se sama talo, josta käräjäpöytäkirjoissa ja veroluetteloissa vuosina 1691-1713 käytettiin nimeä Siuruanranta?
Muuttiko Antti vuoden 1713 tietämillä Kuhan talosta takaisin vuoden 1686 tietämillä perustamalleen uudistilalle?
1700-luvun alussa Pätsilä eli Kyngäs taloon kirjataan Juho Simonpoika Pätsi ja vaimo Brita Matintytär Hiltunen. Vuosien 1713-1714 rippikirjassa Kyngäs taloon kirjataan Antti Erkinpoika Puitti perheineen.
Siuruanrannaksi kirjatussa talossa veroluetteloiden mukaan vuosina 1688-1699 asui Antti Erkinpoika ja tämän Brita vaimo (vuoden 1686 käräjäpöytäkirjassa kyseinen talo mainitaan Antin perusmaksi uudistilaksi; ja vuoden 1702 käräjäpöytäkirjassa Antista käytetään nimeä Antti Erkinpoika Puitti eli Siuruanranta); vuoden 1700 henkikirjassa Antin mainitaan ylösottaneen Matti Kuhan talon ja vuoden 1701 henkikirjassa talo mainitaan autioksi. Käräjäpöytäkirjojen mukaan tätä kahdeksannesmanttaalin taloa yritti ylösottaa vuoden 1700 talvikäräjillä Antti Veteläinen ja vuoden 1702 talvikäräjillä Juho Simonpoika Pätsi (jälkimmäisen nimi täsmäisi isäntään, joka kirjataan 1700-luvun alun kinkerikirjan Pätsilä eli Kyngäs taloon). Vuosina 1704-1713 Siuruanranta kirjataan henkikirjoissa Juho Simonpojan nimellä, mikä sopisi Juho Simonpoika Pätsiksi, joka halusi ylösottaa talon vuonna 1702; vuoden 1711 henkikirjassa talon asukkaiden mainitaan olevan kerjuulla ja samaisen vuoden maakirjassa talo mainitaan autioksi. Vuosien 1712-1713 henkikirjoissa talo mainitaan autioksi.
Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P
Juho Nuutinpoika Suomela eli Puitti sopisi hyvin olemaan Nuutti Jönsinpoika Puitin poika.
--
Vuoden 1644 kesäkäräjillä Juho Nuutinpoika pyytää saada ylösottaa Kellossa sijaitsevan Josef Klementinpojan 15 vuotta autiona olleen kolmannesmanttaalin talon:
Iin kesäkäräjät 15.07.1644 Ii (KO a:5), oikeanpuoleisen sivun puolenvälin tietämiltä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705607).
Jutussa Juholle ei mainita lisänimeä eikä hänen mainita olevan Alakiimingistä. Juho kuitenkin luultavasti on Puitti, koska Juho Nuutinpoika Puitti "katoaa" Timosen talosta samaan aikaan, kun Juho Nuutinpoika "ilmestyy" Suomelan taloon; Suomelan talosta taikka sen asukkaista ei näytetä käytettävän Puitti nimeä ennen Juhon muuttamista taloon; Suomelan talosta käytetään vuoden 1663 kymmenysluettelossa nimeä Puitti; Juhon lapsista käytetään kirkonkirjoissa ja tuomiokirjoissa toisinaan lisänimeä Puitti; ja Juhosta käytetään vuoden 1700 kesäkäräjillä nimeä Juho Nuutinpoika Puitti eli Suomela:
Iin kesäkäräjät 18-21.07.1700 (KO a:21; rr37), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698464).
Vuoden 1694 kesäkäräjillä Isak Juhonpojasta käytetään lisänimeä Puitti:
Iin kesäkäräjät 16-17.07.1694 (KO a:15; rr31), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692397).
Tässä Matti Erkinpoika Suokkola ja Isak Juhonpoika Puitti kinastelevat niitystä. Mikäli ymmärsin jutun oikein, niin niityn mainitaan tulleen Puitin (Suomelan) talolle jo Josef Suomelan isännyyden aikana. Kun Josef oli joutunut sotilaaksi, talo oli jäänyt autioksi. Josefin vaimo, Marketta Martintytär, oli "vienyt niityn mukanaan" muuttaessaan Esko Jaakonpojan appiukon luokse. Ja kun Marketan tytär oli avioitunut, oli niitty "kulkeutunut" hänen mukana Erkki Erkinpoika Suokkolan taloon. (Kun vuosien 1674-1675 henkikirjoissa Erkki Erkinpoika Suokkolan vaimoksi mainitaan Karin Josefintytär, niin saattaa olla, että Karin vaimo olisi Josef Suomelan tyttäriä.)
--
Sari P
Kiitos Sari! Näyttää vahvasti siltä, että Kellon Suomelan isännäksi tuli tosiaan Juho Puitti Alakiimingistä.
Tapio R.
s.peltonen
23.08.14, 00:37
Tervehdys Tellervo,
Henkikirjassa v.1688 näkyy ensimmäistä kertaa Timosessa Matti Erkinpka Puitti Timosen veli, esi-isäni Erkki Erkinpoika Puitti sekä vaimo Karin Heikintytär Riepu. Heille syntyy ainakin v. 1688 Brita, 1689 Liisa ja 1690 Sara, joka avioituu Pöllöön. (esiäitini). Mistä pariskunta tulee? Ja minne pariskunta menee. v.1716 kuolee Kiimingissä Erkki Puitin vaimo 39v. Tämä ei kyllä sovi edelliseen, koska olisi synnyttänyt Britan 13-vuotiaana.
Karin Heikintyttären kanssa avioitunut Erkki Erkinpoika Puitti sopii Erkki Jönsinpoika Puitti Timosen pojaksi. Erkki on ilmeisesti syntynyt perheen asuessa jo Alakiimingin Timosen talossa.
Vuoden 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532806) talvikäräjillä käsitellään alakiiminkiläinen Erkki Erkinpoika Timosen ja tämän isoveljen Matin välistä kiistaa neljännesmanttaalin talosta, jota heidän edesmennyt isänsä oli heitä ennen asunut (ja talo mainitaan kruununtilaksi). Samaisen vuoden henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875319) Erkki ja tämän Karin vaimo kirjataan vielä Alakiimingin Timosen taloon.
Seuraavasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162307) vuodesta alkaen Erkistä ja hänen vaimostaan ei enää makseta henkirahaa Timosen talosta. Heidän kohdallaan on kirjaus, mikä näyttäisi olevan "afwijkan till Caupila hem". Vuoden 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559710) henkikirjassa Erkin kohdalla Timosen talossa on kommentti, minkä mukaan hänet on kirjattu Haukiputaalle. Erkkiä ei kuitenkaan tunnu löytyvän vuosien 1702 ja 1703 henkikirjoista.
Vuodesta 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697582) alkaen Erkki näyttäisi olevan kirjattuna Haukiputaalla sijaitsevaan Salmelan taloon. Esim. vuoden 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168953) henkikirjassa taloon kirjataan Erkki, Karin vaimo ja Brita tytär. Erkki kirjataan viimeisen kerran henkikirjaan vuonna 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963857); tuolloin taloon kirjataan myös Karin vaimo ja Heikki poika. Erkistä ei enää tuolloin makseta henkirahaa; hänet mainitaan vanhaksi ja raihnaiseksi. Vuosina 1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987872) ja 1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209699) henkirahaa maksetaan vain Heikki pojasta ja tämän Karin äidistä.
Erkki ja hänen vaimonsa haudataan isovihan aikaan vuonna 1716 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319089); Erkki mainitaan 60-vuotiaaksi ja hänen vaimonsa 58-vuotiaaksi.
--
Salmelan taloa vaikuttaisi veroluetteloiden perusteella isännöineen vuosina 1641-1669 Jaakko Tuomaanpoika Salmen. Vuosina 1671-1676 taloa isännöi Jaakon vävy, Niilo Ollinpoika, jonka vaimona on Karin Jaakontytär. Vuosina 1677-1692 taloa näyttäisi isännöineen Niilon vävy, Jaakko Klemetinpoika, jonka vaimona on Dorde Niilontytär. Vuosina 1695-1703 taloa ei tunnu löytyvän henkikirjasta. Ja vuodesta 1704 taloa näyttäisi isännöivän Erkki Erkinpoika Puitti.
--
Erkin lapsista kastetieto löytyy Britalle (s.26.09.1688), Saaralle (s.16.05.1690) ja Heikille (s.26.01.1692).
(24.12.1689 syntynyt Liisa näyttää sen sijaan olevan Erkki Heikinpoika Puitin tytär).
Erkillä näyttäisi olevan myös pojat Juho (n.1688-24.09.1779) ja Erkki. Erkin perinnönjakoa käsitellään talvikäräjillä 1732 ja talvikäräjillä 1735:
Iin talvikäräjät 28.01-29.01, 01.03.1732 (KO a:46, rr62), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24665668).
Iin talvikäräjät 20.01-24.01.1735 (KO a:53, rr69), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24677277).
Jutuista käy ilmi, että edesmenneen Erkki Salmelaisen tytär, Saara Erkintytär, on avioliitossa Lauri Pöllön kanssa. Ensimmäisessä jutussa mainitaan, että Saaran veli, Juho, on haluton maksamaan sisarensa perintöosuutta. Jälkimmäisessä jutussa mainitaan edesmenneen Erkin lapset Heikki, Juho, Erkki ja Saara. (Brita tytär saattaa tuolloin olla jo edesmennyt, koska häntä ei mainita.)
Viittaako Riepu Pudasjärven Repolasukuun?
Pudasjärven Repola ja Riepu vaikuttavat olevan eri taloja.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P
Jouni Kaleva
23.08.14, 09:14
Tarkoittaako tuo sitä, että Karjalankylään vuosien 1635-1713 veroluetteloissa ja vuosien 1700-1706 rippikirjassa, kirjattu Kuokan/Kuhan talo on Ranuan talo; ja että talon kirjaukset siirtyivät 1700-luvun alkupuolella Pudasjärvelle?
Se selittäisi sen, miksi Kuhan taloa ei tunnu löytyvän Karjalankylästä enää myöhemmistä rippikirjoista.
Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P
Siirsin tämän keskusteluhaaran Pudasjärven Puitti-ketjuun.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16761
tellervoranta
23.08.14, 15:11
Oikein paljon kiitoksia Sari esi-isäni Erkki Erkinpka Puitti/Timonen/Hongala perheen vaiheiden selvittämisestä:):).
Erkki näyttää siis siirtyneen lähemmäksi Haukiputaan kirkkoa; Itsasiassa Salmelan pappilaan.
Talvikäräjien yhteydessä 1690 maaherra määräsi SALMELAN kruununtilan Haukiputaan kappalaisen pappilaksi. (Haukiputaan seurakunnan historia)
.....
Haukiputaan kappalaisen virkatalo, 1/4 mant:n Salmela, johon 1723 oli asumiskelpoisuuden parantamiseksi yhdistetty 1/4 mnt:n Takku, oli vielä Petrus Uhlbergin aikana vuokrattuna talonpoikaisviljelijälle.
.....
Joka tapauksessa Eric Frosterus ryhtyi alun pitäen vuodesta 1737 asumaan Salmela-Takun virkataloa.
tellervoranta
23.08.14, 15:14
Onkohan tuossa Salmelassa vielä Erkki Puitin jälkeläisiä alussa.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/55.htm
Palaan Puitteihin myöhemmin, kun nyt mummoilen :)
s.peltonen
23.08.14, 21:51
Tervehdys Tellervo,
Onkohan tuossa Salmelassa vielä Erkki Puitin jälkeläisiä alussa.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/55.htm
Kyllä, tuo sopii Erkki Erkinpoika Puitti Timonen Salmelan pojaksi, Juho Erkinpojaksi. Vuoden 1732 talvikäräjillä mainittiin, että Saara Erkintyttären veli, Juho, oli haluton maksamaan sisarensa perintöosuutta. Tämä viittaisi siihen, että Juho jäi isännöimään Salmelan taloa.
Esim. vuoden 1731 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12992931) henkikirjassa Salmelan taloon kirjataan Juho, vaimo Karin, veli Erkki ja tämän vaimo Maria. Tuossa Erkki veljen nimi sopii myös siihen, että Juho ja Erkki ovat Erkki Erkinpoika Puitti Salmelan poikia.
Juho Erkinpoika Salmelan vaimo (Karin Simontytär) haudataan 17.04.1737. Juho avioituu uudelleen 19.11.1738 kellolaisen Brita Filipintyttären kanssa. Liitto ehtii kestää vain pari vuotta, sillä Brita vaimo haudataan jo 25.01.1741.
24.09.1779 haudataan haukiputaalainen Juho Erkinpoika Salmela; hänen iäkseen mainitaan 90 vuotta ja 11 kuukautta.
Palaan Puitteihin myöhemmin, kun nyt mummoilen :)
Oikein hyvää mummoilua ja lämmin tervehdys lapsenlapsosillesi :)
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P
tellervoranta
24.08.14, 07:50
Salmelassa näkyy siinä rippikirjan keskiosassa v.1743-1747 vielä Johan Erkinpoika, toinen vaimonsa Brita Philipintytär (hiskin mukaan kuollut 1740), tyttäret Carin, joka siirtyy sivulle 277 ja Anna Erkintr.
Hiskistä löytyy vielä syntyneinä lapsia Johannes s. 1728, Matti s.25.2.31,k.9.1.1776, ja Helga s.1734.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/55.htm
Vanha guppe Johan Erkinpka Salmela näyttää kuolevan vasta 1781 n.91vuotiaana. Hämmentävää on, että 2.1.1781 Heukiputaalla kuolee ea Margareta Jac. Salmela 80vuotta, maininnalla edesmenneen Johan Samelan leski; Eli olikohan Johan aviossa kolme kertaa.
tellervoranta
24.08.14, 08:24
Ollilassa näyttää gubbe Johan Erkinpka Salmela vaimonsa Margaretan ja lastenlastensako? kanssa viimeiset vuodet asuvan.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1777-1789_mko17-24/9.htm
Salmelassa näkyy siinä rippikirjan keskiosassa v.1743-1747 vielä Johan Erkinpoika, toinen vaimonsa Brita Philipintytär (hiskin mukaan kuollut 1740), tyttäret Carin, joka siirtyy sivulle 277 ja Anna Erkintr.
Hiskistä löytyy vielä syntyneinä lapsia Johannes s. 1728, Matti s.25.2.31,k.9.1.1776, ja Helga s.1734.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/55.htm
Vanha guppe Johan Erkinpka Salmela näyttää kuolevan vasta 1781 n.91vuotiaana. Hämmentävää on, että 2.1.1781 Heukiputaalla kuolee ea Margareta Jac. Salmela 80vuotta, maininnalla edesmenneen Johan Samelan leski; Eli olikohan Johan aviossa kolme kertaa.
Johan Eriksson Salmela 10.10.1688 d. 24.9.1779 ja hu Margeta Jacobsdr 12.1700 d. 2.1.1781 löytyvät Haukiputaan Ollilasta
vuosien 1777-84 rippikirjasta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7296024
ja sitä ennen he näyttävät olleen Nalkissa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295924
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295688
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295714
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297609
tellervoranta
26.08.14, 21:10
Kiitos tiedoista :). Alla 1.linkki on Johan Eriksson Salmelan toisen vaimon Brita Philipinttytär Låpakan kuolinmerkintä 25.1.1740. Seuraavassa linkissä näkyy Brita Låpakka Takkulassa piikana.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319107
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/56.htm
Johan Eriksson Salmela 10.10.1688 d. 24.9.1779 ja hu Margeta Jacobsdr 12.1700 d. 2.1.1781 löytyvät Haukiputaan Ollilasta
vuosien 1777-84 rippikirjasta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7296024
ja sitä ennen he näyttävät olleen Nalkissa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295924
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295688
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295714
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297609
Ei löydy kolmannen avion merkintää; Ajoittuisi vuoteen 1751. Olisiko vihitty esim. Lumijoella?
Satu Matero
30.08.24, 15:43
Nostan tätä ketjua.
Suomussalmen Näljängän Hukkajoella kuljeskeli varmaan Jussi Seppäsen vaimo, esiäitini Elina Timonenkin.
Hänen kauttaan esi-isäkseni on äskettäin osoittautunut se Klemet Henrikinpoika Kaatari, joka otti viljelykseen vuoden 1665 talvikäräjillä Knut Jönsinpoika Puitin ja myöhemmin tämän veljen Erikin asuttaman (tai viljelemän = afhysa) Kolehmaisen tilan Alakiimingissä.
Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:11 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1661-1666, jakso 624, sivu 627: Ijå; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6805233193&aineistoId=648460216 / Viitattu 30.8.2024
Minulla on erittäin heikko Kiimingin sukujen tuntemus ja olen aivan epämukavuusalueellani. Selaisin SukuForumin keskusteluja Kiimingin suvuista ja tutkin jo vuotta 1665 edeltäviä maakirjoja ja henkikirjoja tulematta hullua hurskaammaksi. Patronyymiset sukunimettömät nimet tuottvat tuskaa.
Siksi kaksi tärkeintä kysymystä alueen tuntijoille:
1. Kuka on tuo käräjäjutussa mainittu Agneta Bertilintytär joka oli Knut Jönsinpojan kuoltua viljellyt tilaa toisen tilan osana?
2. Keneltä tila oli alnperin saanut nimen Kolehmainen? Löytyisikö isäntäluetteloa?
Kiitos avusta jo etukäteen!
s.peltonen
31.08.24, 01:54
Hänen kauttaan esi-isäkseni on äskettäin osoittautunut se Klemet Henrikinpoika Kaatari, joka otti viljelykseen vuoden 1665 talvikäräjillä Knut Jönsinpoika Puitin ja myöhemmin tämän veljen Erikin asuttaman (tai viljelemän = afhysa) Kolehmaisen tilan Alakiimingissä.
Uskoisin, että Nuutti Jönssinpoika Puitin veli Erkki ei isännöinyt Puitin/Kolehmaisen taloa, vaan talon isännyys siirtyi Nuutilta suoraan hänen veljenpojalleen Heikki Erkinpojalle (Nuutti Jönssinpoika Puitti kertoi vuoden 1651 kesäkäräjillä haluavansa ottaa syytinkimiehekseen veljenpoikansa Heikki Erkinpojan; KO a:7:305 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6805191315&aineistoId=648144739), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu).
Erkki Jönssinpoika Puitti mielestäni kirjataan vuodesta 1645 alkaen kymmenysluetteloissa Alakiimingin Timosen taloon (talon nimeksi vaihtuu Honkanen vuoden 1900 maakirjatutkinnossa).
Vuoden 1647 autiotilaluettelossa Alakiimingin kylään kirjataan Erkki Martinpoika Timosen 1/4 manttaalin talo (9125:276 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9635435057&aineistoId=1590942547), vasen sivu, 5. alin talo). Samaisen vuoden autiotilojen katselmusluettelossa Alakiimingin kylään kirjataan Erkki Martinpoika Timosen 1/4 manttaalin talo, jota viljelee Erkki Puitti (9125:391 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9635435273&aineistoId=1590942547), oikea sivu, Alakiimingin kylän 2. talo). Ja samaisen vuoden kymmenysluettelossa Alakiimingin kylään kirjataan 1/4 manttaalin taloon Erkki Jönssinpoika Puitti (9125:166 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9635434841&aineistoId=1590942547), vasen sivu, Alakiimingin kylän alin talo).
1. Kuka on tuo käräjäjutussa mainittu Agneta Bertilintytär joka oli Knut Jönsinpojan kuoltua viljellyt tilaa toisen tilan osana?
Tähän kysymykseen en ole löytänyt varmaa vastausta.
Kyseessä saattaisi olla Pohjois-Iin kylän Glasilan talon emäntä Agneta Pertuntytär Glasila (s.n.1603, +09.04.1693), jonka puolisona on Yrjö Laurinpoika (s.n.1614, +n.1663).
Vuoden 1663 kesäkäräjillä (KO a:11:273 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6805231258&aineistoId=648460216), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu) Heikki Erkinpoika Puitti koetti saada talolleen takaisin niityn (niityn nimestä en saa selvää, "Hemmaskåski engh eller Nitekårpi"?), joka oli kuulunut Heikin taloon ja joka oli aikoinaan luovutettu 40 taalerista Agneta Pertuntyttärelle. Agnetan puoliso Yrjö Laurinpoika oli luvannut maksaa niitystä: "Agnetas man Jöran Larsson för detta låfwadt betala 1/6 skatt för Puiti på det han skulle få behålla engen". Tarkoittaneeko tämä sitä, että Yrjö Laurinpoika olisi luvannut maksaa niityn hallinasta vuosittain Puitille 1/6 manttaalin veron? Vai tarkoittaakohan tämä jotain muuta?
Tässä mainittu summa, 40 taaleria, on sama, joka mainitaan myös tuossa vuoden 1665 talvikäräjien jutussa (jossa Klemet Heikinpoika kertoi haluavansa ylösottaa Kolehmaisen talon, jonka 1/4 manttaalin autiotalon Nuutti Jönssinpoika oli ylösottanut vapaavuosille vuonna 1636: "Kålåma eller Knuth Jönssons för detta ödelagde hemman å 1/4 skatt det han 1636 på frijheet uptagit hafwer". Maa oli sittemmin myyty Agneta Pertuntyttärelle 40 taalerista, mutta itse maa oli tuolloin jo ollut kruununmaata.)
Agneta Pertuntytär Glasila käy pitkällistä riita-asiaa (1665-1672) Pohjois-Iin kylän Glasilan talosta velipuolensa pojan, Tukholmassa asuvan leskikuningattaren henkivartija Matti Grellinpojan, kanssa.
Hieman epäselvää on, miksi Pohjois-Iissä asuva Agneta Pertuntytär olisi ostanut maata Alakiimingistä? Oliko Agnetan puolison, Yrjö Laurinpojan, isä Lauri Antinpoika Kolehmainen? Olisiko Agneta halunnut käyttää Alakiimingissä olevaa maata niittymaana, vai oliko hänellä tarkoitus rakentaa sinne talo ja muuttaa sinne? Muuttiko Agnetan puolison menehtyminen suunnitelmia? Enemmän on kysymyksiä kuin vastauksia.
Mikäli Kolehmaisen maita (niiden viljelyoikeutta) hankkinut Agneta Pertuntytär ei ole Agneta Pertuntytär Glasila, niin siinä tapauksessa Iin pitäjässä on samoihin aikoihin ollut kaksi Agneta Pertuntytärtä, jotka molemmat olivat avioliitossa Yrjö Laurinpoikien kanssa. Mahdollista toki sekin.
2. Keneltä tila oli alnperin saanut nimen Kolehmainen?
Kolehmaisen talo vaikuttaisi olevan vuoden 1600-luvun alussa perustettu uudistila. Sen ensimmäinen isäntä vaikuttaisi olevan Lasse/Lauri Antinpoika.
Talo kirjataan veroluetteloihin toisinaan nimellä Lauri Antinpoika ja toisinaan nimellä Lauri Kolehmainen (etunimi kirjoitetaan toisinaan muodossa Lars ja toisinaan muodossa Lass).
En tiedä, oliko Laurin lisänimi Kolehmainen jo ennen Kolehmaisen uudistilan perustamista ja saiko tila nimensä hänen lisänimestään, vai saiko Kolehmaisen uudistila nimensä jollain muulla tavoin.
Lasse Antinpoika kirjataan kymmenysluetteloihin jo vuosina 1590 (4791:78 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8947652792&aineistoId=1574994814), oikeanpuoleinen sivu, toiseksi alin nimi: "Lass Andss") ja 1591 (4794:86 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8947664486&aineistoId=1575021525), vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen nimi: "Lass Andss"). Kyseessä saattaisi olla Lasse Antinpoika Kolehmainen.
Lasse Antinpojan talo kirjataan uudistilana vuoden 1606 maantarkastusluetteloon (taitaa pikemminkin olla vuoden 1608 maantarkastus; 4861a:84 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8783845812&aineistoId=1575561550), vasen sivu, 5. talo: 1/4 manttaalin talo "Lass Anderss" uudistila, 3 vapaavuotta).
Lauri Antinpojan talo tulee maakirjoihin vuonna 1607. Tuolloin se kirjataan Kiimingin kylän loppuun uudistilojen joukkoon ja talon mainitaan olevan vapaavuosilla vuodesta 1606 ja tulevan verolle 1609 (4855:213 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8672212742&aineistoId=1575494946), oikea sivu, uudistilojen listalla toinen talo: (1)606 "Lars Anderss", verolle (1)609).
Vuoden 1609 pariskuntaluetteloon talo kirjataan nimellä Lauri Kolehmainen (4865:47 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8783851787&aineistoId=1575605386), oikea sivu, 4. alin talo: "Larss Kolemoine", yksi pariskunta). Tässä, kuten tuon ajan monissa maakirjoissa, Kiimingin luetteloon kirjataan Ylikiimingin, Alakiimingin ja Pudasjärven talot. Esim. vuoden 1618 kymmenysluetteloon kirjataan Alakiimingin kylä erillisenä kylänä, johon Lasse Kolehmainenkin kirjataan (4921:155 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8948165057&aineistoId=1576095280), oikea sivu, 13. alin nimi: "Lass Kolemaine").
Vuoden 1620 autiotilojen tarkastusluettelossa Kiimingin kylään kirjataan Lasse Kolehmaisen leskivaimo, jonka 1/4 manttaalin talosta on veroja maksamatta (4937a:50 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8948164121&aineistoId=1576237490), oikea sivu, Kiimingin kylän kolmas talo: "Lass Kålemains enckia" 1/4 manttaalia, veroja maksamatta).
Vuoden 1624 maantarkastusluetteloon talot kirjataan tuoreiden isäntien nimellä. Tässä luettelossa olevien isäntien voidaan hyvällä todennäköisyydellä olevan tuolloin elossa ja isännöivän tilojaan (monissa muissa maakirjoissa talo saatettiin kirjata "vanhan isännän" nimellä, joka oli ehkä jo luovuttanut isännyyden seuraajalleen taikka muuttanut muualle taikka saattoi olla jo edesmennyt). Kyseiseen luetteloon kirjataan Filip Laurinpojan talo (mielestäni tämä on Kolehmaisen talo; 4952a:189 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8947831572&aineistoId=1576412607), vasen sivu, ylin talo: "Philiph Larsson").
Vuoden 1625 lyhennysluetteloon kirjataan Filip Kolehmaisen 1/4 manttaalin talo, joka mainitaan köyhäksi (4955:115 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8947836670&aineistoId=1576464450), Kiimingin kylän kolmas talo: "Filpus Kålemaj" köyhä).
Talo kirjataan viimeisen kerran Filip Kolehmaisen nimellä vuoden 1634 maakirjaan ja talon mainitaan olevan autiona (4971:73 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8947911701&aineistoId=1576648199), 4. alin talo: 1/4 manttaalia "Philip Kålemai", autiona).
Vuoden 1635 maakirjaan talo kirjataan aiemman isännän Lauri Kolehmaisen nimellä ja talo mainitaan autioiksi (9098:88 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9177541106&aineistoId=1590479906), 9. alin talo: 1/4 manttaalin talo "Lars Kålemainen", autiona).
Talo kirjataan Lauri Kolehmaisen nimellä vielä vuoden 1637 maakirjaan (9103:11 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9177552310&aineistoId=1590549708), 4. alin talo: 1/4 manttaalin talo "Lars Kolemainen"; 8. alin talo (Puitti): 1/3 manttaalia "Knudt Jönnsson").
Tämän jälkeen Kolehmaisen taloa ei kirjata veroluetteloihin 30 vuoteen.
Vuoden 1606 (1608) maantarkastuksessa manttaaliluvun saaneet talot eivät enää "katoile" veroluetteloista. Ne ovat joko jonkun isännöimiä, autioita, tai halottuina pienemmiksi taloiksi taikka osana joitain muuta taloa.
Puitin talo kirjattiin 1/3 manttaalin talona vuosina 1606-1637, ja tuolloin Kolehmaisen talo kirjattiin veroluetteloihin. Kun Kolehmaisen talo "katoaa" veroluetteloista, aletaan Puitin talo kirjata 1/2 manttaalin talona. Tuossa vuoden 1665 käräjäjutussa mainittiin, että Nuutti Jönssonpoika oli ylösttanut Kolehmaisen ("Kålåma) 1/4 manttaalin autiotalon vuonna 1636". Olisikohan tässä yhteydessä Kolehmaisen talon manttaalilukua alennettu 1/12 manttaalilla?
Puitin talo kirjataan 1/3 manttaalin talona vielä vuoden 1640 ruodutusluetteloon (SE/KrA/0025/0/180a, kuva 185 (https://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0055028_00185), oikea sivu, alin talo: 1/3 manttaalia "Johan Knutsson" 29 vuotta, "Henrich Knutsson" 22 vuotta, "Michell Henderss" renki 20 vuotta ruotunsa nihti). Samainen ruodutusluettelo löytyy myös tästä (SE/KrA/0025/0/211, kuva 18 (https://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0055060_00018), vasen sivu: Alakiimingin kylän alin talo: 1/3 manttaalia Juho Nuutinpoika, veli Heikki Nuutinpoika, renki Mikko Heikinpoika ruotunsa nihti), jossa manttaaliluku näkyy paremmin, mutta henkilöiden iät heikommin.
Puitin talo kirjataan 1/2 manttaalin talona vuoden 1642 ruodutusluettelossa (SE/KrA/0025/0/211, kuva 102 (https://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0055060_00102), vasen sivu, Alakiimingin kylän alin talo: 1/2 manttaalia "Hendrich Knutson").
En ole netistä löytänyt Iin pitäjän maakirjoja vuosilta 1638-1647. Vuoden 1648 maakirjaan Puitin talon kirjataan 1/2 manttaalin talona (9126:140 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9177628382&aineistoId=1590970835), 7. talo: 1/2 manttaalin talo "Knut Jönsson"; 13. talo (Timonen): 1/4 manttaalin talo "Erich Mårthensson" autiona).
Vuoden 1647 kymmenysluettelo ja vuoden 1653 maakirja ovat siitä oivallisia, että niissä mainitaan talojen manttaaliluvut sekä isäntien patronyymit ja lisänimet. Näihinkin Puitin talo kirjataan 1/2 manttaalin talona (1647 KL: 9125:166 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9635434841&aineistoId=1590942547), vasen sivu, Alakiimingin kylän 2. alin talo (Puitti): 1/2 manttaalia "Knutt Jönsson Puitti", Alakiimingin kylän alin talo (Timonen): 1/4 manttaalia Erich Jönsson Puiti; 1653 MK: 9136:93 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9176844285&aineistoId=1591210011), oikea sivu, Alakiimingin kylän 3. alin talo: 1/2 manttaalin perintötila "Knut Jönsson Puitti"; Alakiimingin kylän 2. alin talo: 1/4 manttaalin kruununtalo "Erich Jönsson Timoinen").
Kolehmaisen talo aletaan kirjata henkikirjoihin vuodesta 1667 (SE/RA/55203/55203.29/10:412 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001770_00113), vasen sivu: 4. alin talo: 1/3 manttaalia "Hindrich Puitti"; 3. alin talo; 1/4 manttaalia: "Erich Jönsson Timoinen"; 2. alin talo: 1/6 manttaalia "Clemet Hindersson Kaattarj Kålhemai"). Kolehmaisen talo kirjataan 1/6 manttaalin talona ja tällöin Puitin talon manttaaliluvuksi kirjataan enää 1/3 manttaalia. Näyttää siis siltä, että Kolehmaisen talon manttaaliluku on ollut osana Puitin talon manttaalilukua veroluetteloissa ja ruodutusluetteloissa vuosina n.1642-1666.
Vuoden 1673 maakirjaan kirjataan "vanhojen isäntien" (jotka olivat saattaneen jo luovuttaa isännyyden jo seuraajalleen taikka muuttaa muualle taikka jotka saattoivat olla jo edesmenneitä) nimien lisäksi tuoreiden isäntien nimet. Tuolloin (vanha isäntä) Nuutti Jönssinpojan 1/2 manttaalin talon tuoreiksi isänniksi mainitaan Heikki (Erkinpoika) Puitti, joka viljelee talosta 1/3 manttaalia ja Klemet Heikinpoika (Kaattari eli Kolehmainen), joka viljelee talosta 1/6 manttaalia (9159:47 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9177954114&aineistoId=1591726288), oikea sivu, 3. talo: 1/2 manttaalia (aiempi isäntä) "Cnuth Jönsson" tästä 1/3 manttaalia viljelee manttaalia "Hendrich Puitti, ja 1/6 manttalia viljelee "Clemeth Hendersson"; 4. talo: 1/4 manttaalia "Erich Jönsson Timojnen" (vain yksi isännän nimi, joten isäntä ei ole vaihtunut)).
Vuoden 1679 maakirjaan Puitin 1/3 manttaalin talo ja Kolehmaisen 1/6 manttaalin talo kirjataan jo erillisinä taloina (9177, kuva 13 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9177918957&aineistoId=1592244039), oikea sivu: 6. talo: 1/3 manttaalia Heikki Erkinpoika Puitti köyhä; 7. talo: 1/6 manttaali Klemet Kolehmainen; 9. talo: 1/4 manttaalia Erkki Jönssinpoika Timonen (aiempi isäntä) eli Matti Erkinpoika (tuore isäntä)).
Löytyisikö isäntäluetteloa?
Uskoisin isäntien menneen seuraavasti (isäntien vaihtumisen ajankohdat ovat karkeita arvioita):
1606-n.1613: Lauri Antinpoika Kolehmainen
n.1614-1623: Lauri Antinpojan leskivaimo (mahdollisesti Kirstin)
n.1624-n.1631: Filip Laurinpoika Kolehmainen
n.1632-n.1636: autiona
n.1636-1665: talon maita viljellään Puitin talon yhteydessä (ja jossain vaiheessa maa tai osa siitä siirtyy Agneta Pertuntyttärelle)
n.1666-1687: Klemet Heikinpoika Kaattari
1688-n.1699: Heikki Klemetinpoika Kolehmainen
n.1700-1711: Tuomas Klemetinpoika Kolehmainen, edellisen veli
n.1712-1719: Heikki Klemetinpoika Kolehmaisen pojat (ensin mahdollisesti Heikki ja sitten Klemet Heikinpoika)
1719-n.1757: Simo Pekanpoika Kanniainen (s.21.09.1688, +14.05.1777) (osti talon asukasoikeuden Klemet Heikinpoika Kolehmaiselta 20.01.1719)
n.1757 talon isännyys siirtyy Simo Pekanpojan pojalle, Pekka Simonpojalle (s.22.08.1720, +27.06.1788), joka lunasti Kolehmaisen talon kruunulta perintötaloksi 17.02.1757.
Vuoden 1781 verollepanossa Kolehmaisen talon verotuksellista manttaalilukua korotettiin 5/12 manttaalilla, jolloin talosta tuli 7/12 manttaalin talo. Koska talo ei ollut vanhaa perintöluontoa (se oli aikoinaan tippunut kruununtaloksi ja ollut kruununtalo kunnes Pekka Simonpoika Kolehmainen lunasti sen perintötaloksi vuonna 1757), verollepanon yhteydessä lisätty manttaaliluku lisättiin kruununluontoisena. Kyseinen osuus maakirjojen mukaan ostettiin perinnöksi 28.07.1807.
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Satu Matero
31.08.24, 11:14
Kiitos Sari Peltonen!
Näillä tiedoin saan riittävästi selvää tuon esi-isäni tilan historiasta ja ettei vuoden 1665 Agneta Bertilintytär tosiaan liity Klemetti Henrikinpojan sukuun (kuten jo aloin kehitellä). Vakuutun taas myös johdonmukaisen lähteiden läpikäymisen merkityksestä. Myös 1665 käräjäjuttu aukesi riittävästi.
Etsin jo tässä aamutuimaan sen kauppakirjan, jolla Klemetti tilasta 1719 luopui suuren köyhyytensä vuosi ja ja kertoi samalla ryhtyneensä tilalle sotilaaksi.
Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:37 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat, Kesä- ja syyskäräjät 1721-1721, jakso 95, sivu 186-187: <Ii ja Pudasjärvi> 13-17.Jul. 1721; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809786224&aineistoId=651221435 / Viitattu 31.8.2024
Lieneenkö joku jo tutkinut tämän Klemetin perheen myöhempiä vaiheita? Tiedän vain sen että Klemetin tytär naitiin Ylikiimingin Timoseen ja joutui sieltä perheineen lähtemään n. v. 1699 (Iin ja Pudasjärven kk 1699 s. 678)
Kiitos vielä kerran! Käyn antamasi tiedot ja lähteet vielä läpi ja saan niistä jatkoa varten suuren avun.
Jatkan nyt esipolviani taaksepäin tästä perheestä Kaatarin suuntaan. Tiedätkö, onko Klemetti Henrikin pojan suvusta ja tilasta tehty jo asiakirjoihin perustuva tutkimus? En ole kaikkein laiskin sukututkija, mutta pääasiassa Kainuuta tutkineelle länsirannikon sukujen tutkimus on kyllä läntisen nimikäytännön vuoksi järkyttävän vaikeaa ja herkästi harhaanjohtavaa.
tellervoranta
04.09.24, 20:45
Hei
Huomasin vasta tänään tämän ketjun jatkon. Olen kirjoittanut Clemet Heikinpka Kolehmaisesta mm. ketjussani 5.5.17 otsikolla Timonen,Glasin,Wallia, Ylikiiminki, Lieksa.Siis Clemetistä tulee Ylikiiminkiin sotilas Clemet Glasin. Hän taitaa muuten olla yksi Tapio Rekilän esi-isistä.
Ylikiiminkiä tutkin, koska äitini oli Joloksen Leskelästä. Joloksen kylähistoriassa on mm.suvut Timonen, Manninen, Leskelä hyvin tarkkaan.
Lasin eli Vesalankylän Glasin sotilastorpasta on juttua KIVIKAUDELTA EUROON-kirjassa (Ylikiimingin kirkonkylän ja Hiltukylän historiaa)
TR
Satu Matero
06.09.24, 12:31
Kiitos Tellervo!
Sarkkisen Joloksen kylähistorian (1999) sain lainaan täältä Helsingistä SKS:n kirjastosta. Todella hyödyllinen.
Onko Kiimingistä tehty erillinen paikalllishistoriikki talonhaltijaluetteloineen?
Sellaiseen viitataan SukuForumin keskusteluissa, mutta olen löytänyt Finnasta vain Kiimingin seurakunnan historian (Pelkonen, 1981). Sekö se on?
Huurteen ja Vahtolan Oulujokilaakson historiaan pitäjä ei kulunut.
Onko sinulla tietoa Kolehmaiseen 1665 muuttaneen Klemet Kaattarin äidistä?
s.peltonen
07.09.24, 20:08
Tiedätkö, onko Klemetti Henrikin pojan suvusta ja tilasta tehty jo asiakirjoihin perustuva tutkimus?
Tästä minulla ei ole tietoa.
Joitakin hajanaisia muistiinpanoja Klemetin lapsista on tullut laitettua ylös, joten kirjoittelen niitä tähän.
-
Heikki Klemetinpojasta ja Marketta Klemetintyttärestä käytetään lisänimeä Kaattari heidän vihkitiedossaan. (Ylikiimingin) Jolokselta oleva Erkki Erkinpoika Timonen ja alakiiminkiläinen piika/neiti Marketta Klemetintytär Kaattari vihitään 02.12.1688 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922603991&aineistoId=1243005602). Samaisena päivänä vihitään myös alakiiminkiläiset Heikki Klemetinpoika Kaattari ja piika/neiti Marketta Heikintytär. Valpuri Klemetintytär Kolehmainen näyttäisi olevan kummina sekä Heikki veljensä esikoiselle ja Marketta sisarensa esikoiselle. Erkki Erkinpoika Timosen ja Marketta Klemetintyttären esikoinen, Karin, syntyy 25.08.1689 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922603736&aineistoId=1243005602). Karinin kummien joukossa on Valpuri Klemetintytär Kolehmainen. Heikki Kolehmaisen ja Marketta Heikintyttären esikoinen, Heikki, syntyy 05.11.1689 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922603847&aineistoId=1243005602). Heikin kummien joukossa on Tuomas Klemetinpoika Kolehmainen ja Valpuri Klemetintytär Kolehmainen.
Heikki Klemetinpoika Kolehmainen poika, Heikki Heikinpoika, menehtyy vuoteen 1728 mennessä, mahdollisesti jo useita vuosia aiemmin. Vuoden 1728 talvikäräjillä oululainen kauppias Lauri Forbus penää Jenderjanin perikunnan velkaa edesmenneen Heikki Kolehmaisen perillisiltä (KO a:42:1015 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809863540&aineistoId=651535021), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu). Jutussa kerrotaan, että Heikki Kolehmaisen veli Klemet Heikinpoika Kolehmainen oli myynyt talon (sen asukasoikeiden) Simo Pekanpojalle 20.01.1719. En tiedä, syntyikö Heikki Heikinpojalle lapsia ja jos syntyi, saiko heistä kukaan elää aikuisuuteen.
Alakiiminkiläiset nuorimies Klemet Heikinpoika Kolehmainen ja piika/neiti Liisa Simontytär Kanniainen vihittiin 24.08.1717 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319066). Vajaat puolitoista vuotta myöhemmin (20.01.1719) Klemet Heikinpoika myi Kolehmaisen talon asukasoikeuden Simo Pekanpoika Kanniaiselle. Vuoden 1721 kesäkäräjillä esitettiin sopimus asukasoikeuden siirrosta, johon jo laitoitkin linkin. Klemet kertoi ajautuneensa niin suureen köyhyyteen, ettei pystyisi ylläpitämään Kolehmaisen 1/6 manttaalin kruununtaloa ja luovutti talon (asukasoikeuden) naapurilleen Simo Pekanpoika Kanniaiselle. Klemet kertoi, että oli hiljattain joutunut kustantamaan suurella sumalla sotilaan (ilmeisesti oli ollut Kolehmaisen talon vuoro kustantaa sotilas ruotuun), eikä siksi voinut lähteä talosta tyhjin käsin. Simo Pekanpoika Kanniainen maksoi tästä Klemetille ja hänen kanssaperillisilleen korvausta.
Klemet Heikinpoika muuttaa vaimonsa kanssa Alakiimingin Pason taloon.
Klemet Heikinpoika Kolehmaisen ja Liisa Simontyttären poika Heikki syntyy 26.03.1720 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675184&aineistoId=1243017706). Klemet Heikinpoika Pason ja Liisa Simontytär tytär Anna syntyy 09.12.1722 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922674779&aineistoId=1243017706). Klemet Heikinpoika Pason ja Liisa Simontyttären kaksoset, Marketta ja Karin, syntyvät 30.11.1724 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318864). Karin tytär menehtyy viikon ikäisenä ja haudataan 03.01.1725 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922674800&aineistoId=1243017706). Klemet Pason ja Liisa Simontyttären tytär Liisa syntyy 30.03.1727 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675385&aineistoId=1243017706). Anna tyttären kummien joukossa on Pekka Heikinpoika Kolehmainen. Itselleni ei ole selvinnyt, kuka Pekka on (ehkä hän on Klemetin veli tai joku muu sukulainen).
Mikäli vuosilta 1714-1722 on Iin pitäjästä veroluetteloita, en niitä ole netistä löytänyt. Vuoden 1723 maakirjassa Pason talo kirjataan Klemet Pason nimellä ja talo mainitaan hiljattain ylösotetuksi ja taloon haetaan verovapaita vuosia (9268:169 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9192177569&aineistoId=1596639291), 4. talo: 1/4 manttaalin kruununtalo "Paså Clemet, nyl:n uptagit söker frijheet"). Samaisena vuonna Pason talosta maksetaan henkirahaa vain Klemet Pasosta (9270:51 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9574064911&aineistoId=1596721879), vasen sivu, 3. talo: 1/4 manttaalin kruununtalo "Paso Clemet"). Vuoden 1726 henkikirjassa Pason talosta maksetaan henkirahaa vielä Klemet Pasosta ja tämän Liisa vaimosta (9282:51 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573653888&aineistoId=1597045979), vasen sivu, ylin talo: 1/4 manttaalin kruununtalo "Paso Clemet, hustru Lijsa"). Samaisen vuoden maakirjaan Pason talo kirjataan kuitenkin jo Juho Pason nimellä (9280:140 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9192378537&aineistoId=1597043327), talo N:o 22: 1/4 manttaalin kruununtalo "Paså Johan", otettu vapaavuosille 03.03.1724, tulee verolle 1729, asialle saatu maaherran vahvistus 10.04.1724). Ja seuraavasta vuodesta alkaen Pason taloon kirjataan henkikirjoissa Juho Paso ja tämän vaimo Brita (Pentintytär Huttu; 9286:59 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573669596&aineistoId=1597150462), oikea sivu, 6. talo).
Tuomas Klemetinpoika ryhtyy sotilaaksi ja hänestä tulee sotilas Tuomas Klementinpoika Glasin.
Tuomas jää leskeksi ja avioituu 30.11.1735 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675439&aineistoId=1243017706) Valpuri Tuomaantyttären (Keränen) kanssa. Tuomaan jälkimmäisestä avioliitosta syntyy ainakin kolme lasta: Malin (s.20.02.1738), Maria (s.28.07.1739) ja Jaakko (s.30.07.1742), jotka kaikki haudataan lokakuussa 1743 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922674745&aineistoId=1243017706). Mikäli jälkimmäisestä avioliitosta syntyi muita lapsia, hekin menehtyivät ennen isäänsä. Entisen sotilaan Klemet Glasinin ja tämän vaimo Valpuri Tuomaantyttären perukirja on päivätty 23.03.1765 (Kemi:133:484 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5458425560&aineistoId=1065020773)). Klemetin mainitaan menehtyneen elokuussa 1763 ja Valpurin heinäkuussa 1764 Ylikiimingissä Tapani Runtin luona. Perukirjassa mainitaan, että Klemetillä ja Valpurilla ei ollut lapsia (heidän kaikki yhteiset lapsensa olivat menehtyneet). Klemet Glasinin kerrotaan olleen aiemmin avioliitossa Liisa Simontyttären kanssa ja tästä liitosta oli syntynyt poika Heikki, tytär Anna (mainitaan olevan leskivaimona; Annan puoliso Juho Sakarinpoika Vesa eli Rekilehto oli menehtynyt 11.11.1753), tytär Marketta (mainitaan olevan avioliitossa pudasjärveläisen Matti Vuorman kanssa) ja tytär Liisa. Klemetin mainitaan olleen Tapani Runtin torpparina.
Heikki Klemetinpoika Kolehmainen (eli Paso eli Glasin) avioitui 01.11.1742 Karin Pekantytär Kanniaisen kanssa ja muutti puolisonsa luokse Alakiimingin Kanniaisen taloon N:o 6. Vuoden 1749 tietämillä Heikki muuttaa perheineen Haukiputaalla sijaitsevaan Kaupin taloon.
-
Marketta Klemetintyttärestä itselläni on muistiinpanoja varsin vähän. Nämä ovat Sinulla varmasti jo ennestään tiedossa, mutta listailen niitä siltä tähän.
Marketta Klemetintyttären ja Erkki Erkinpoika Timosen vihkitieto 02.12.1688 sekä heidän Karin tyttärensä 25.08.1689 ja Juho poikansa 15.02.1691 kastetiedot ovat Haukiputaan kirkonkirjoissa. (Haukiputaan kastekirjat puuttuvat huhtikuusta 1692 lokakuuhun 1715, ja kuolinkirjat huhtikuusta 1692 huhtikuuhun 1715). Marketta kirjataan Ylikiimingin kylän Timosen taloon Erkin vaimona henkikirjoissa vuodesta 1689 vuoteen 1698 (1689 HK: 9198:298 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573729569&aineistoId=1592822567), vasen sivu, vasen sarake, 4. talo: 1/3 manttaalin talo Sigfrid (Brita Erkintytär Timosen puoliso Sigfrid Jönssinpoika) Timonen, lanko Erkki (Erkinpoika) ja tämän vaimo Marketta (Klemetintytär Kolehmainen)); 1698 HK: 9218:225 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573495207&aineistoId=1593624261), vasen sivu, 2. talo: 1/3 manttaalin perintötalo Erkki (Erkinpoika) Timonen, vaimo Marketta (Klemetintytär), veli Jaakko (sokea), vaimo Brita (Klemetintytär)).
Vuoden 1699 Iin kesäkäräjillä olleen jutun jo mainitsitkin (siinä todettiin Timosen talon jäävän Jaakolle ja hänen Erkki veljensä jo saaneen täyden perintöosuutensa ja mainittiin, että perinnönjako oli vahvistettu edellisen vuoden kesäkäräjillä). Edellisen vuoden kesäkäräjillä on lyhyt juttu, jossa mainitaan perinnönjako edesmenneen Erkki Matinpoika Timosen lasten (Erkin, Jaakon, Matin, Valpurin, Elinan, Britan ja Annan) kesken (KO a:19:655 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6401816028&aineistoId=650562344), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu).
1700-luvun alun Pudasjärven kinkerikirjaan kirjataan Erkki Erkinpoika Timonen, vaimo Marketta Klemetintytär Kolehmainen ja poika Erkki Erkinpoika (IAa:1, kuva 118 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12490274)).
Erkki Erkinpoika Timosen hautaustietoa en ole onnistunut löytämään.
Pudasjärvellä vihitään 26.12.1713 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5961867491&aineistoId=1246507382) Matti Juhonpoika Holappa ja leskivaimo Marketta Klemetintytär Kolehmainen. Matti Juhonpoika Holapan ensimmäinen vaimo Marketta Laurintytär Moilanen oli menehtynyt 13.08.1710 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5961867608&aineistoId=1246507382). Vuosien 1713-1715 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12499510) rippikirjassa Holapan taloon ensimmäiseksi kirjataan Matti Juhonpoika Holappa. Taloon toiseksi viimeisenä (piika Brita Ollintytär Liikasen jälkeen) kirjataan vaimo Marketta Klemetintytär Timonen. Pudasjärven kuolinkirjan mukaan 60-vuotias kruununtalon isäntä Matti Holappa haudataan 15.06.1718 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5961867431&aineistoId=1246507382) (Matin mainitaan olevan Korpisen kylästä).
Pudasjärvellä vihittiin 07.04.1723 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5961867602&aineistoId=1246507382) paltamolainen isäntä Lauri Juhonpoika ja "hustru" Marketta Klemetintytär Kolehmainen (Marketan mainitaan olevan Korpisen kylästä).
-
Alakiiminkiläinen Filip Filipinpoika Ukkola ja Valpuri Klemetintytär Kolehmainen vihittiin 17.01.1692 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922603982&aineistoId=1243005602). Vuoden 1695 henkikirjassa Ukkolan taloon kirjataan Filip Ukkola, vaimo Valpuri, veljen vaimo Liisa ja veli Heikki (9210:313 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573646416&aineistoId=1593275431), oikea sivu, 9. talo). Veli Heikki ja tämän Liisa vaimo saattaisivat olla Filip Heikinpoika Ukkolan poikapuoli Heikki Laurinpoika ja tämän vaimo Liisa Jaakontytär Luukela.
Vuoden 1697 henkikirjassa Ukkolan taloon kirjataan Filip Ukkola, veli Heikki, vaimo Valpuri (ilmeisesti Filipin vaimo) ja veljen vaimo Liisa, joiden kaikkien mainitaan menehtyneen (9215:235 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9635617133&aineistoId=1593495460), vasen sivu, alin talo). Lisäksi taloon kirjataan Liisa Ukkola, josta maksetaan henkirahaa.
Vuoden 1698 henkikirjassa Ukkolan taloon kirjataan Filip Ukkola, jonka mainitaan menehtyneen, myös hänen vaimonsa ja veljensä mainitaan menehtyneen (9298:226 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573495210&aineistoId=1593624261), vasen sivu, 4. talo). Henkirahaa maksetaan pojan vaimo Liisasta.
Minulla ei ole tietoa siitä, saivatko Valpuri Klementintytär Kolehmainen ja Filip Ukkola lapsia.
-
Tuomas Klemetinpoika Kolehmainen muuttaa ilmeisesti isovihan aikoihin perheineen Kellon kylän Satalahden, mutta tämä ei ehdi näkyä veroluetteloissa (mikäli Iin pitäjästä on olemassa veroluetteloita vuosilta 1714-1722, niitä en ole löytänyt).
Tuomas Klemetinpoika Kolehmainen avioituu vuoteen 1702 mennessä. Vielä vuoden 1701 henkikirjassa Tuomas (Klemetinpoika) Kolehmainen kirjataan Kolehmaisen taloon ilman vaimoa (tämä ei silti todenna sitä, etteikö Tuomaalla tuolloin olisi ollut vaimoa; ehkä Tuomaan vaimosta ei vain maksettu henkirahaa; 9227:229 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573475439&aineistoId=1593994645), vasen sivu, 3. talo: 1/6 manttaalin kruununtalo: Heikki (Klemetinpoika) Kolehmaisen leskivaimo Marketta, isäntä (Heikin) veli Tuomas). Vuodesta 1702 alkaen Kolehmaisen taloon kirjataan myös Tuomaan vaimo Brita (9230:196 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9574399111&aineistoId=1594133321), vasen sivu, ylin talo, 1/6 manttaalin kruununtalo: Tuomas Kolehmainen, vaimo Brita, veli Simo). Vielä vuoden 1711 henkikirjassa Kolehmaisen taloon kirjataan Tuomas Kolehmainen ja tämän Brita vaimo (9258:527 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573573864&aineistoId=1595977199), vasen sivu, 8. alin talo). Vuoden 1712 henkikirjassa Kolehmaisen taloon (9262:403 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573597702&aineistoId=1596242463), vasen sivu, 9. talo) kirjataan Heikki Kolehmainen ja vaimo sekä veljen vaimo Brita. Heikki on luultavasti Heikki Heikinpoika, sillä Heikki (Klemetinpoika) Kolehmainen mainittiin edesmenneeksi jo vuoden 1699 henkikirjassa (1/6 manttaalin talo "Hendrich Kolomajn dödh, änkjan Marg, b:r Thomass", kyseisen henkikirjan aukeama olisi asiakirjan 9221 aukeamalla 222, mikä on aikoinaan ollut Kansallisarkiston sivustolla, mutta nykyään heidän digiarkistossaan aukeamaa 221 seuraa aukeama 223). Tuon ajan henkikirjoissa sukulaisuudet kirjataan varsin "rennosti". Näin olleen on mahdollista, vaikkakin epävarmaa, että vuoden 1712 henkikirjaan kirjattu veljen vaimo Brita olisi (sedän) Tuomas Klemetinpoika Kolehmaisen vaimo. Vuoden 1713 henkikirjassa Kolehmaisen taloon kirjataan Heikki Kolehmainen, vaimo (ei mainita nimeltä) ja käly Brita (9267:338 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9740507204&aineistoId=1596511206), oikea sivu, 9, talo).
Isoviha koituu Tuomaan kohtaloksi. Haukiputaan seurakunnan kuolinkirjan mukaan 49-vuotias Tuomas Kolehmainen haudataan 01.05.1715 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675481&aineistoId=1243017706).
Vuoden 1722 talvikäräjillä Erkki Simonpoika Puuperä pyysi katselmusta Kellon kylässä sijaitsevaan Simo Satalahden 1/3 manttaalin perintötaloon, jonka hän oli jokin aika sitten ottanut asuttavakseen (KO a:38:41 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809842868&aineistoId=651253217), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu). Talon perillisiä (tarkoittanee Simo Satalahden jälkipolvia) ei Simon tietojen mukaan ollut elossa. Edesmennyt Tuomas Klemetinpoika Kolehmainen oli edellisen isännän (Simo Satalahden) menehdyttyä jokunen vuosi sitten maksanut porvareille talon velkoja yli 60 kuparitaaleria. Tuomaan oli ollut tarkoitus alkaa isännöidä Satalahden taloa Simo Satalahden kuoleman jälkeen. Vihollinen oli kuitenkin lyönyt Tuomaan hengiltä. Erkin tietojen mukaan elossa oli alaikäinen poika Juho Kolehmainen, joka oli nyt jossain Savon seudulla. Juho Kolehmaisesta ei kuitenkaan tule Satalahden talon isäntää. Erkki Simonpoika Puuperä ylösottaa Satalahden talon 11.03.1723 ja Erkistä tulee taloon pitkäaikainen isäntä. Satalahden talo kirjataan perintötalona vielä vuoden 1724 maakirjaan (9272:107 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9192174204&aineistoId=1596858088), vasen sivu, 2. alin talo). Seuraavan vuoden maakirjassa Satalahden tilan mainitaan tippuneen kruununtilaksi ja siitä alkaen talo kirjataan maakirjoissa kruununtilaksi (9276:174 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9177718161&aineistoId=1596940911), 4. alin talo). Henkikirjoissa maanluonnon muutoksen näkyvät yleensä pienellä viiveellä. Satalahden talo aletaan kirjata kruununtalona henkikirjoissa vuodesta 1728 alkaen (9290:63 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9739662706&aineistoId=1597268490), vasen sivu, talo N:o 33).
Edellä mainitussa käräjäjutussa mainittu (Tuomas Kolehmaisen) poika Juho Kolehmainen saattaisi olla Alakiimingin kylän Mannisen taloa vuodesta 1727 isännöinyt Juho Tuomaanpoika.
Vuoden 1725 henkikirjassa Alakiimingin Mannisen talo kirjataan autiona Kalle Mannisen nimellä (9278:49 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9739610532&aineistoId=1596944092), oikea sivu, Alakiimingin kylän 7. talo: 1/4 manttaalin perintötalo "Mannila Carl" autio). Kalle lienee Mannisen taloa isovihaan saakka isännöinyt Kalle Pekanpoika Manninen, jonka vihollinen löi hengiltä vuonna 1716 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922676322&aineistoId=1243017706) ja jonka puolisona oli Marketta Matintytär Kaattari (Tuomas Klemetinpoika Kolehmaisen serkku). Mannisen talo kirjataan autioksi 1/4 manttaalin perintötaloksi vielä vuoden 1724 veroluetteloissa. Manninen aletaan kirjata neljännesmanttaalin kruununtalona maakirjoissa vuodesta 1725 ja henkikirjoissa vuodesta 1728. Vuoden 1726 henkikirjassa Mannisen taloon kirjataan Pekka Manninen (9282:50 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573653885&aineistoId=1597045979), oikea sivu). Seuraavan vuoden henkikirjassa taloon kirjataan Juho Manninen ja sairastava veljenpoika Pekka, josta ei makseta henkirahaa (9286:59 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573669596&aineistoId=1597150462), 5. talo). Vuoden 1727 henkikirja on päivätty 02.12.1726. Sairaana veljenpoikana Mannisen taloon kirjattu Pekka saattaisi olla samainen henkilö kuin 11.12.1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319094) haudattu alakiiminkiläinen 28-vuotias nuorimies Pekka Mannila (IC:2, kuva 267, vasen sivu, ylin hautaustieto). Tuon ajan henkikirjoihin sukulaisuudet kirjataan varsin huolettomasti. Itselleni ei ole selvinnyt, kuka tämä "veljenpoika" Pekka on (ehkä hän on sukua Juholle, ehkä Juhon äidille, ehkä edelliselle isännälle).
Vuoden 1727 maakirjan mukaan Mannisen talo on 15.01.1726 pidetyn katselmuksen mukaisesti verovapailla vuosilla vuodesta 1726 vuoteen 1731 ja asialle oli saatu maaherraan vahvistus 15.02.1726 (9284:151 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9177700368&aineistoId=1597148087), Alakiimingin talo N:o 16: 1/4 manttaalin kruununtalo, Mannila Johan). Mannisen talon ylösottamista on luultavasti käsitelty vuoden 1726 käräjillä. En ole onnistunut löytämään Iin käräjien varsinaisten asioiden tuomiokirjoja vuosilta 1726-1727 (kyseisten käräjien ilmoitusasioiden pöytäkirjat on digitoituna netissä, mutta niissä ei käsitellä kruununtalojen ylösottamisia).
Vuoden 1728 henkikirjassa Mannisen taloon kirjataan Mannila Juho ja äiti Brita (9290:59 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9739662694&aineistoId=1597268490), oikea sivu, Alakiimingin talo N:o 16). Seuraavana vuonna Mannien talosta maksetaan henkirahaa Juhosta, äiti Britasta ja morsian Karinista (9293:59 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9739670522&aineistoId=1597419632), oikea sivu, Alakiimingin talo N:o 16). Vuoden 1730 henkikirjassa Mannisen taloon kirjataan Juho, vaimo Karin sekä vanha ja heikkonäköinen äiti Brita, josta ei makseta henkirahaa (9296:1144 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9851484464&aineistoId=1597533253), vasen sivu, Alakiimingin talo N:o 16) . Seuraavan vuoden henkikirjassa Mannisen taloon kirjataan Juho, vaimo Karin ja iäkäs äiti Brita (Britasta ei makseta henkirahaa, hänen lapsensa mainitaan pitävän hänestä huolta; 9300:737 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9851492322&aineistoId=1597717232), vasen sivu, Alakiimingin talo N:o 16). Vuoden 1732 henkikirjassa taloon kirjataan Juho ja vaimo Karin (9304: 964 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573187717&aineistoId=1597914014), vasen sivu).
Juho Tuomaanpoika Manninen ja Karin Paavontytär (Heikkilä) vihittiin 08.04.1729 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675313&aineistoId=1243017706). Pari ehti saada neljä lasta: Paavo (s.24.01.1730, haudattu 07.05.1732), Brita (s.03.01.1732), Marketta (s.11.12.1733) ja Juho (s.17.05.1735). Juho Tuomaanpoika haudataan vain kahdeksan päivää kuopuksensa syntymän jälkeen (IC:2, kuva 274, vasen sivu: 25.05.1735 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675870&aineistoId=1243017706) haudattu 27-vuotias Juho Tuomaanpoika Mannila, joka hukkui jokeen). Juhon leskivaimo Karin Paavontytär vihitään 08.06.1736 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675439&aineistoId=1243017706) iisalmelaisen Matti Matinpoika Lappalaisen kanssa, joka muuttaa Mannisen taloon Karinin ja tämän lasten luokse.
Vuosien 1733-1748 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297405) rippikirjassa vuosien 1733-1738 osiossa Mannisen taloon kirjataan Juho Tuomaanpoika (jonka mainitaan menehtyneen), vaimo Karin, äiti Brita, äidin sisar Marketta, uusi isäntä Matti Matinpoika (Lappalainen), renki Olli ja tytär Brita. Vuosien 1739-1742 osiossa taloon kirjataan isäntä Matti Matinpoika (Lappalainen), vaimo Karin Paavontytär (Heikkinen), vanha anoppi Brita Tuomas Kolehmaisen leskivaimo ja tämän sisar Marketta (ei kirjauksia, Marketan mainitaan muuttaneen Pentti Hutun luokse), renki Erkki Puohakka ja vaimo Brita Matintytär, jne. "Vanha anoppi" Brita sopisi olemaan Matti Matinpojan vaimon aiemman puolison Juho Tuomaanpojan äiti, joka kirjattiin rippikirjaan jo vuosina 1734-1736. Tätä hienoisesti tukee myös se, että sekä vuosina 1734-1736 että vuosina 1737-1742 Britalle kirjataan Marketta sisar. Britan sisarelle, Marketalle, viimeinen kirjaus Mannisen taloon on vuodelta 1736. Marketan mainitaan muuttaneen Pentti Hutun luokse. Alakiiminkiläinen leskimies Pentti Penttipoika Huttu ja Marketta Matintytär Väänänen vihittiin 14.08.1737. Paria kuukautta myöhemmin, 25.10.1737 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675287&aineistoId=1243017706), vihittiin alakiiminkiläinen nuorimies Erkki (Laurinpoika) Puohakka ja leskivaimo Brita M(atintytär) Väänänen. Ensisilmäyksellä Mannisen taloon kirjattu vanha anoppi Brita ja renki Erkki Puohakan vaimo Brita Matintytär vaikuttaisivat olevan kaksi eri henkilöä. Mutta Pentti Hutun taloon muuttanut Marketta sisar antaa viitteitä siitä, että "vanha anoppi" Brita ja Erkki Puohakan vaimo Brita Matintytär olisivat sama henkilö. Britoille ei ole rippikirjamerkintöjä samalta päivältä. Brita anopin toiseksi viimeinen kirjaus on 25.07.1737. Erkki Puohakan vaimon, Brita Matintyttären ensimmäinen kirjaus on 22.11.1737. Erkki Puohakan ja Brita vaimon viimeinen kirjaus Mannisen taloon on 13.11.1738 ja heidän mainitaan olevan siirrettynä aukeamalle 273. Brita anopille on tämän jälkeen vielä yksi kirjaus Mannisen talosta: 25.07.1739. Samaiselle päivälle on kirjaus myös isäntä Matti Matinpojalta ja tämän Karin vaimolta. Olisiko Brita tuolloin käynyt kirkossa edesmenneen poikansa perheen ja miniänsä uuden miehen kanssa?
Renki Erkki Laurinpoika (Puohakka) ja tämän vaimo Brita Matintytär kirjataan vuodesta 1739 alkaen samaisessa rippikirjassa aukeamalle 273 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297633), palkollisten listalle (Erkille kolme ensimmäistä kirjausta ovat 13.01.1739, 24.06.1739 ja 30.09.1739; Britalle kaksi ensimmäistä kirjausta ovat 24.06.1739 ja 30.09.1739). Vuosien 1743-1749 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297628) rippikirjassa Erkki Laurinpoika Puohakka ja tämän vaimo Brita Matintytär kirjataan vuodesta 1745 alkaen Alakiimingin torppareiden ja talottomien listalle. Vuosien 1749-1754 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297720) rippikirjassa itsellinen Erkki Laurinpoika Puhakka s.1713 ja vaimo Brita Matintytär s.1681 kirjataan itsellisten ja palkollisten listalle. Vuosien 1759-1764 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5921977027&aineistoId=1242421404) rippikirjaan kirjataan torppari Erkki Laurinpoika Puohakka s.05.1713 ja tämän vaimo Brita Matintytär s.1681. Vuosien 1765-1770 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5921976060&aineistoId=1242421404) rippikirjaan (sivun alaosa) kirjataan Puohakka Erkki Laurinpoika s.05.1713 +30.11.1766 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675853&aineistoId=1243017706) ja tämän vaimo Marketta Matintytär s.1681 +24.01.1767 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675721&aineistoId=1243017706). Kuolinkirjan mukaan Erkki Laurinpoika Puohakka oli kuollessaan 53-vuotias ja hänen leskivaimonsa Brita Matintytär menehtyi pari kuukautta myöhemmin 86-vuotiaana. Mikäli Britalle rippikirjoihin kirjattu syntymävuosi on oikeellinen (ei välttämättä ole), hän olisi viimeisintä puolisoaan noin 32 vuotta vanhempi. Mikäli Tuomas Kolhemaiselle kuolinkirjaan kirjattu ikä on oikeellinen ja mikäli Erkki Puohakalle rippikirjoihin kirjattu syntymäaika on oikeellinen, oli Britan ensimmäisellä ja viimeisellä aviopuolisolla ikäeroa noin 47 vuotta. En tiedä, oli Britalla muita avioliittoja Tuomaan ja Erkin välissä.
Vuoden 1744 talvikäräjillä Pekka Vilpolan (ilmeisesti Vilpola eli Yrjänä talon Pekka Paavonpoika) niittyasiassa on todistamassa Erkki Puohakan vaimo Brita Matintytär. Brita kertoi aiemman puolisonsa Tuomas Kolehmaisen kanssa viljellessään Saukonsuon niittyä ja maksaneensa siitä vuokraa Vilpolan talon leskiemäntä Britalle (KO a:64:415 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6810125822&aineistoId=652579822), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu). Tämä todentaa sen, että Tuomas Kolehmaisen leskivaimo Brita ja Erkki Puohakan vaimo Brita Matintytär Väänänen ovat sama henkilö.
Karin Paavontyttären menehtyessä 11.10.1776 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922676278&aineistoId=1243033673) oli hänen ensimmäisestä avioliitostaan syntyneitä lapsista elossa Juho ja Marketta. Karinin ja Juho Tuomaanpojan avioliitosta syntynyt Brita tytär oli avioitunut 17.04.1757 Antti Erkinpoika Hookanan kanssa ja menehtynyt 19.08.1764. Edesmenneellä Brita tyttärellä on lapset Karin s.25.08.1758, Erkki s.28.06.1761 ja Brita s.23.01.1764. Karin Paavontyttären perukirja on päivätty 16.12.1776 (Kemi:133:769 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5458423365&aineistoId=1065020773)). Perukirjassa luetellaan myös jälkimmäisestä avioliitosta Matti Matinpojan kanssa saadut lapset: Matti, Pekka, Heikki, Karin (puoliso: Pekka Timonen), Elin ja Anna. Perukirjassa kerrotaan, että Karinin ensimmäinen puoliso oli ollut samaisessa (Mannisen) talossa asunut Juho (Tuomaanpoika) ja tästä avioliitosta olivat syntyneet poika Juho ja tyttäret Brita ja Marketta. Brita tytär oli jo edesmennyt ja häneltä oli jäänyt avioliitostaan kellolaisen Antti Hookanan kanssa lapset Erkki, Karin ja Brita. Perukirjassa kerrotaan, että Karinin ensimmäisen avioliiton aikaan Mannisen talo oli ollut kruununtalo. Karinin jälkimmäinen puoliso Matti Matinpoika oli lunastanut Mannisen talon kruunulta perintötaloksi (maakirjojen mukaan vuonna 1767). Koska perinnöksiosto oli tapahtunut avioliiton aikana, kuului osituksessa 2/3 osaa Matti Matinpojalle ja 1/3 osaa Karin Paavontyttärelle. Karin osuudesta hänen kullekin pojalleen kuului siis 2/13 osaa ja kullekin tyttärelle 1/13 osaa. Ja koska Karinin osuus oli kolmannes, olisi hänen ensimmäisestä avioliitosta syntyneen Juho poikansa osuus talosta ollut 2/39 osaa. Karin oli kuitenkin tehnyt testamentin Juho poikansa hyväksi.
Karin Paavontytären perillisten jakokirja on päivätty 07.03.1777 (Kemi:133:794 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5458423138&aineistoId=1065020773)). Karinin ensimmäisestä avioliitosta syntynyt Juho poika ja toisesta avioliitosta syntyneet Matti ja Heikki pojat maksoivat sisaruksilleen perintöosuudet Mannisen talosta.
Karin Paavontyttären jälkimmäinen puoliso menehtyi 19.09.1779 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922676265&aineistoId=1243033673). Matin perukirja on päivätty 11.12.1779 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5458425762&aineistoId=1065020773).
Karinin ensimmäisestä avioliitosta syntynyt Marketta tytär asuu neiti-ihmisenä Mannisen talossa 82-vuotisen elämänsä ajan (Marketta haudataan 13.08.1815 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962238361&aineistoId=1244329653)).
Karinin ensimmäisestä avioliitosta syntynyt Juho poika avioituu ja muuttaa pois Mannisen talosta pian isäpuolensa kuoleman jälkeen.
Vuosien 1777-1784 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962217395&aineistoId=1244298107) rippikirjassa Juho Juhonpoika s.17.05.1735 ja vuonna 1782 tämän vaimo Karin Juhontytär s.1762 kirjataan Alakiimingin Mannisen taloon ja heidän mainitaan muuttaneen Iihin.
Juhon vaimo Karin on todennäköisesti Pohjois-Iin Virkkulan talossa asuvan Juho Kallenpoika Kemiläisen eli Virkkulan tytär Karin Juhontytär s.04.05.1762. Pohjois-Iissä vihittiin 17.04.1781 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918985121&aineistoId=1243105611) nuorimies Juho Juhonpoika Manninen ja Karin Juhontytär Virkkunen. Juho ei tuolloin ollut varsinaisesti avioitujaksi nuorimies (hän oli jo 45-vuotias), mutta nuorimies nimitystä käytetään toisinaan hieman varttuneemmistakin ensi kertaa avioitujista.
Vuosien 1778-1784 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918896773&aineistoId=1242829580) rippikirjassa Pohjois-Iin Virkkulan taloon kirjataan mm. Mikko Heikinpoika (Hookana) ja tämän vaimo Brita Juhontytär (Juho Mannisen vaimon isosisko), Mikon veli Erkki ja äiti Maria, appiukko (Britan ja Karinin isä) Juho Kallenpoika (Kemiläinen eli Virkkula) ja tämän vaimo Marketta Tuomaantytär (Brusila), (Juho Kallenpojan) tytär Marketta (vuoteen 1779 saakka, hän avioitui Antti Antinpoika Sorosen kanssa ja muutti Etelä-Iin Sorosen taloon), tytär Karin Juhontytär (jonka mainitaan avioituneen Alakiiminkiin "gift til N:K:"). Karin Juhontyttärellä ei ole kirjauksia Virkkulan taloon vuosina 1781-1782 (tuolloin Juho Manninen kirjataan vaimonsa Karin Juhontyttären kanssa Alakiimingin Mannisen taloon). Karinin kirjaukset Virkkulan talossa jatkuvat huhtikuusta 1783 ja Karinin nimen yläpuolelle on lisätty Juho Juhonpojan nimi, jolle kirjauksia Virkkulan taloon on huhtikuusta 1783 alkaen. Virkkulan talossa asuu Juho Juhonpoika Mannisen lisäksi toinenkin Juho Juhonpoika (Karin Juhontytär Virkkusen pikkuveli Juho Juhonpoika Virkkunen).
Vuosien 1785-1791 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918916768&aineistoId=1242839868) rippikirjassa Virkkulan taloon kirjataan Mikko Heikinpoika (Hookana) ja tämän vaimo Brita Juhontytär (Vikkkula), appiukko Juho Kallenpoika (Kemiläinen eli Virkkula) ja tämän vaimo, (appiukon) poika Juho Juhonpoika (Virkkula) ja tämän vaimo Brita Tuomaantytär (Hiltunen), ..., lanko Juho (Juhonpoika) Manninen s.1740 (jonka mainitaan menehtyneen 17.07.1790; Juhon oikea syntymävuosi on viisi vuotta aiemmin) ja tämän vaimo Karin Juhontytär, ..., tytär Karin Juhontytär s.24.02.1785 (Juho Mannisen ja Karin Juhontyttären tytär), ..., tytär Marketta Juhontytär (Juho Mannisen ja Karin Juhontyttären tytär), ...
Iin kuolinkirjassa Juho Manninen nuorentuu lisää. Virkkulan talon Juho Mannisen mainitaan menehtyneen 40-vuotiaana 17.07.1790 (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/78.htm) (eli kuolinkirjan mukaan Juho olisi syntynyt n.1750, Virkkulan talon rippikirjaan oli kirjattu syntymävuodeksi 1740 ja Juhon todellinen syntymävuosi oli 1735).
Juhon leskivaimo Karin Juhontytär avioituu Jaakko Joonaanpoika Kauppilan kanssa, jää toistamiseen leskeksi ja avioituu sen jälkeen Heikki Juhonpoika Kokkareen kanssa.
Juho Mannisen ja Karin Juhontyttären tytär Karin mainitaan kuolleeksi vuosien 1799-1804 rippikirjassa, mutta hautaustietoa en ole Karinille löytänyt.
Juho Mannisen ja Karin Juhontyttären tytär Marketta avioituu 08.11.1811 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5896882996&aineistoId=1244643601) Kuivanimellä Jaakko (Matinpoika) Kakon kanssa ja muuttaa miniäksi Kuivaniemen Kakon taloon.
-
Matti Klemetinpoika Kolehmainen muuttaa Alakiimingin Tirin taloon. Tirin taloon muuttavat ilmeisesti myös Matin veljet Simo Klemetinpoika ja Tapani Klemetinpoika. Tirin kokomanttaalin talo oli jaettu kahdeksi puolenmanttaalin taloksi vuoden 1665 tietämillä. Tirin talosta irtautettua puolenmanttaalin taloa isännöi ensin Heikki Matinpoika Tiri ja hänen jälkeensä Matti Heikinpoikan Tiri. Talolle kertyi kruununrästejä ja se jäi verohylyksi.
Vielä vuoden 1708 henkikirjassa Kolehmaisen taloon kirjattiin Tuomas Kolehmainen ja tämän Brita vaimo, raihnainen veli Simo ja tämän Marketta vaimo sekä Matti veli. Tuolloin Matti Heikinpoika Tirin talosta maksetaan henkirahaa vain Matti Heikinpoika Tiristä (9249a:427 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573618470&aineistoId=1595377395), oikea sivu: 3. talo: 1/2 manttaalin Tirin talo; 4. alin talo: 1/6 manttaalin Kolehmaisen talo).
Vuoden 1708 kesäkäräjillä käsitellään Prakkulan? eli Tirin puolenmanttaali verohylyksi jääneeseen taloon tehtyä katselmusta (KO a:29:779 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809792316&aineistoId=650959585), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu). Matti Klemetinpoika Kolehmainen oli ylösottamssa kyseistä taloa. Tila oli päässyt heikkoon kuntoon, joten sen kuntoon laittamiseksi katsottiin tarvittavan vapaavuosia vuoteen 1713 saakka. Tila oli aikoinaan ollut yhtenä savuna Frans Tirin (toisen Tirin talon vävyisäntä) talon kanssa ja tila oli aikoinaan (n.1665) epävirallisesti jaettu kahdeksi tilaksi.
Vuoden 1709 maakirjaan puolenmanttaalin Tirin kruununtalo kirjataan Matti Klemetinpojan nimellä ja mainitaan, että Matti Klemetinpoika oli ylösottanut talon 04.07.1708 (9250:265 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9177724936&aineistoId=1595574529), alin talo: 1/2 manttaalin kruununtalo Tiri Matti Klemetinpoika, puolimanttaali jäänyt verohylyksi vuonna 1707, mutta Matti Klemetinpoika on ylösottanut talon käräjillä 04.07.1708 ja asialle saatu maaherran vahvistus 04.02.1709, talo tulee verolle vuonna 1713). Vuoden 1710 henkikirjassa taloon kirjataan Matti Klemetinpoika Tiri ja veli Tapani (9255a:780 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573195739&aineistoId=1595755852), oikea sivu, 6. talo: Matti Klemetinpoika Tiri, veli Tapani; 2. alin talo: 1/6 manttaalin talo Tuomas Kolehmainen, vaimo Brita). Tuolloin Kolehmaisen taloon kirjataan enää Tuomas Kolehmainen ja vaimo Brita.
Tapani Klemetinpoika menehtyy vuoden 1711 tietämillä. Vuoden 1711 henkikirjassa Tirin taloon kirjataan Matti Klemetinpoika Tiri ja veli Tapani, jonka mainitaan hukkuneen (9258:527 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573573864&aineistoId=1595977199), vasen sivu, 3. talo: Matti Klemetinpoika Tiri, veli Tapani "drunknat").
Vuoden 1712 henkikirjassa Tirin taloon kirjataan Matti Klemetinpoika Tiri ja vaimo (9262:332 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573597702&aineistoId=1596242463), vasen sivu, ylin talo). Vuoden 1713 henkikirjassa taloon kirjataan Matti Tiri ja vaimo (9267:338 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9740507204&aineistoId=1596511206), oikea sivu, 2. talo).
Haukiputaan kuolinkirjan mukaan 02.04.1717 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922676305&aineistoId=1243017706) haudataan 33-vuotias Matti Klemetinpoika Tiri ja 39-vuotias Simo Klemetinpoika Tiri (IC:2, kuva 263, vasen sivu, 1. nimi: 33-vuotias Matti Klemetinpoika Tiri; 13. nimi: 39-vuotias Simo Klemetinpoika Tiri).
Matti Klemetinpojan leskivaimo näyttäisi avioituvan Kolehmaisen talon asukasoikeuden lunastaneen Simo Pekanpoika Kanniaisen eli Kolehmaisen kanssa.
Vuoden 1721 kesäkäräjillä Heikki Tiri (Tirin perintötalon leskileskivaimon kanssa avioitunut Heikki Paavonpoika Kääriä eli Tiri) pyytää saada ylösottaa autioksi jääneen Tirin puolenmanttaalin kruununtalon ja liittää sen aputilaksi isännöimäänsä Tirin 1/2 manttaalin perintötaloon (KO a:37:225 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809786281&aineistoId=651221435), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu). Heikki kertoo Tirin talojen olleen aikoinaan yhtenä savuna. Alakiiminkiläinen Simo (Pekanpoika Kanniainen eli) Kolehmainen pyysi saada ylösottaa samaisen Matti (Klemetinpoika) Tirin autioksi jättämän 1/2 manttaalin perintötalon. Simo kertoo, että talon autioksi jättänyt Matti Tiri oli ollut Simon edeltäjä avioliitossa (eli Simo oli avioitunut Matti Klemetinpoika Tirin leskivaimon kanssa). Matti (Klemetinpoika Kolehmainen) oli ylösottanut Tirin talon vuoden 1708 kesäkäräjillä. Heikki Tiri toteaa, että Simon avioliitto ei oikeuta Simoa ylösottamaan vaimonsa edellisen puolison aiemmin isännöimää kruununtaloa, sillä Matti (Klemetinpoika) oli jättänyt Tirin talon autioksi heti verovapaiden vuosien päätyttyä. Simon kerrotaan asuvan Kolehmaisen 1/6 manttaalin kruununtalossa, jonka asukasoikeuden hän oli ostanut 20.07.1719 Klemet Heikinpoika Kolehmaiselta. Kolehmaisen talon katsotaan olevan hyvin toimeentuleva talo. Heikki Tiri talo oli sen sijaan heikko (tarkoittanee heikkoa tilaa manttaalilukuunsa nähden) ja hänellä oli suurempi tarve saada ylösottaa Tirin kruununtalo. Asia päätetään jättää maaherran ratkaistavaksi. Vuoden 1723 kesäkäräjien tuomiokirjasta (KO a:39:1951 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6401802390&aineistoId=651291534), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu) ilmenee, että Heikki Tiri sai ylösotettua Tirin kruununtalon ja Tirin talot tulevat jälleen yhdeksi kokomanttaalin savuksi (josta puolimanttaalia on perintötaloa ja toiset puolimanttaalia kruununtaloa).
Vuoden 1728 talvikäräjillä oululainen kauppias Lauri Forbus penää Jenderjanin perikunnan velkoja (KO a:42:978 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809863483&aineistoId=651535021), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu). Kohdassa 4 (seuraavan aukeaman oikeanpuoleisen sivun ylempi kohta) alakiiminkiläisen Karin Simontyttären mainitaan olevan Jenderjanin kuolinpesälle (isosta velasta ei ole kyse, jos oikein luin, niin kyseessä oli 3 kuparitaalerin ja 14 äyrin velka). Velan oli ottanut Karin Simontyttären puolison edesmennyt veli Simo Klemetinpoika Tiri. Veljesten mainitaan asuneen samaa taloa ja Simon leskivaimon nimeksi mainitaan Marketta Matintytär. Karin Simontytär ja Marketta Matintytär tuomitaan maksamaan velka ja sen lisäksi yksi hopeataaleri kuluja.
Vuosien 1749-1754 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297578) ja 1759-1764 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295623) rippikirjoissa Simo Pekanpoika (Kanniainen eli) Kolehmaisen vaimon, Karin Simontyttären, mainitaan syntyneen 13.11.1687. Karin Simontytär saattaisi olla Karin Simontytär Jaara. Haukiputaan kastekirjan mukaan 13.11.1687 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922603913&aineistoId=1243005602) syntyi alakiiminkiläisen Simo Jaakonpoika Jaaran tytär Karin. Simo (Pekanpoika) Kolehmaisen vaimo Karin Simontytär menehtyy 18.11.1763 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675214&aineistoId=1243017706).
Vuosien 1733-1748 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297421) rippikirjassa Kolehmaisen taloon kirjataan Simo Pekanpojan ja vaimo Karin Simontyttären jälkeen emännän poika Matti Matinpoika. Hän on ilmeisesti syntyisin Matti Klemetinpoika Kolehmaisen eli Tirin ja Karin Simontyttären avioliitosta. Matti Matinpojalle viimeinen kirjaus Kolehmaisen taloon on 27.03.1737. Matin mainitaan toimivan isäntänä Karjalankylässä ("är husbonde i Karjalaby"). Alakiiminkiläinen nuorimies Matti Matinpoika Kolehmainen ja Karjalankylästä oleva leskivaimo Anna Paavontytär vihittiin Iissä 08.10.1738 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918985628&aineistoId=1243105611) (IEb:1:15, oikea sivu).
Matti Matinpoika kirjataan Iin pitäjän Karjalankylän Ylitalon taloon vuosien 1731-1743 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918905994&aineistoId=1242809119) rippikirjasta alkaen (edellinen isäntä mainitaan menehtyneeksi ja hänen nimensä alle on kirjoitettu Matti Matinpojan nimi). Matin vaimo on Ylitalon talon tyttäriä ja myös hänen ensimmäinen puolisonsa, Antti Antinpoika Jussila n.1708-18.09.1737, oli muuttanut Ylitalon taloon vävyksi. Matin vaimo Anna Paavontytär menehtyy 01.12.1762 (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/40.htm). Anna Paavontyttären 18.04.1763 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5458423611&aineistoId=1065020773) päivätyssä perukirjassa mainitaan perillisinä ensimmäisestä avioliitosta Antti Antinpoika (Jussila eli) Ylitalon kanssa syntyneet lapset Antti ja Brita sekä jälkimmäisestä avioliitosta Matti Matinpojan (Kolehmainen eli Ylitalo) kanssa syntyneet lapset Pekka ja Anna (Matti ja Anna saivat myös Karin tyttären ja Matti pojan, mutta he olivat menehtyneet pieninä). Ylitalon talo mainitaan puolenmanttaalin kruununtaloksi, jonka manttaaliluku oli pienenetty neljännesmanttaaliin. Matti jatkaa vaimonsa kuoleman jälkeen asumista Ylitalon talossa. Matti menehtyy 24.03.1788 (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/75.htm) ja kuolinkirjassa hänet mainitaan 74-vuotiaaksi. Myös rippikirjoissa, esim. vuosien 1785-1791 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918916504&aineistoId=1242839868) rippikirja, Matin syntymävuodeksi mainitaan 1714 (tuon ajan rippikirjoihin kirjatut syntymävuodet ovat varsin suurpiirteisiä, mutta vuosiluku lienee kuitenkin suuntaa antava). Ylitalon isännöintiä jatkaa Matin poikapuoli Antti Antinpoika, jonka vävy Paavo Antinpoika Siurua lunastaa Ylitalon talon kruunulta perintötilaksi 23.07.1788. Matti Matinpojan ja Anna Paavontyttären avioliitosta syntynyt poika, Pekka Matinpoika, avioituu Marketta Antintytär Antintytär Kälkäjä eli Alatalon kanssa ja muuttaa vävyksi Kälkäjän eli Alatalon taloon. Sittemmin Pekka Matinpoika muuttaa vaimonsa kanssa Karjalankylän Lallin (Korttilalli) taloon.
-
Klemet Klemetinpoika Kolehmainen (s.27.02.1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318801)) avioituu (vuosien 1706-1710 välisenä aikana) Helga Niilontytär Mannisen kanssa, muuttaa Pohjois-Iin Junnilan taloon rengiksi, sieltä Pirttitörmän Jussilan kruununtalon isännäksi ja sieltä Etelä-Iin Pernun taloon.
Klemet Klemetinpojan vaimon isä, Niilo Ollinpoika Manninen, oli lähtöisin Ylikiimingin Mannisen talosta. Niilo Ollinpoika muutti Tapani veljensä kanssa vuoden 1677 tietämillä Iin Karjalankylän Kälkäjän taloon (Karjalankylässä on useampia Kälkäjän taloja, Niilon ja hänen veljensä taloon muuton jälkeen aletaan tästä Kälkäjän talosta käyttää myös nimeä Manninen ja talon nimi muuttuu sittemmin Manniseksi). Joko jo tuolloin, taikka joitakin vuosia myöhemmin taloon muuttaa myös Niilon veli Olli ja ilmeisesti myös äiti sekä sisaria. Niilon tytär Helga syntyy Iin kastekirjan mukaan 19.05.1679 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918914787&aineistoId=1243048921). Niilo jää leskeksi vuosi Helga tyttärensä syntymän jälkeen ja avioituu uudelleen. Niilo Ollinpoika Mannila pyysi vuoden 1686 talvikäräjillä sada ylösottaa Etelä-Iin kylässä sijaitsevan Lopakan (eli Kuokan) 1/2 manttaalin autiotalon neljännesmanttaalista (KO a:6:73 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6401432892&aineistoId=650165538), oikeanpuoleinen sivu, Iin käräjien ensimmäinen juttu). Vuosien 1700-1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389937) rippikirjassa Lopakan eli Kuokan taloon kirjataan Niilo (Ollinpoika Manninen eli Kuokka) ja tämän jälkimmäinen vaimo, sekä lapset Helga, Brita ja Klemet. Helga tyttärelle viimeinen kirjaus Lopakan/Kuokan taloon on 01.01.1706. Helga tyttären mainitaan muuttaneen Kellon kylään.
Vuosien 1707-1713 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918854279&aineistoId=1242784255) rippikirjassa Pohjois-Iin kylän Junnilan taloon kirjataan isäntäväen lisäksi palvelusväkeä. Vuosina 1710-1712 taloon kirjataan mm. renki Klemet Kolehmainen ja tämän vaimo Helga Niilontytär, joiden mainitaan muuttaneen Junnilan taloon Kellon kylästä ja joiden mainitaan muuttaneen Junnilan talosta (Pirttitörmän kylän) Jussilan taloon. Samaisessa rippikirjassa Pirttitörmän kylän Jussilan (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918854276&aineistoId=1242784255) taloon kirjataan vuodesta 1712 alkaen isäntä Klemet ja tämän vaimo Helga. Talon edellinen isäntä Antti (Pekanpoika) Jussila oli kirjattu sotilaaksi. Vuoden 1713 henkikirjassa Jussilan taloon kirjataan Klemet Jussila ja vaimo (9267:336 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9740507198&aineistoId=1596511206), oikea sivu, Pirttitörmän kylän 6. talo).
Klemet Klemetinpojan lapsista nimeltä tunnetaan Helga Klemetintytär (s.n.1708), Maria Klemetintytär (s.n.1712, +1716 (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/12.htm)) ja Karin Klemetintytär (s.03.11.1722 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918969811&aineistoId=1243057175)). Mikäli lapsia syntyi enemmän, muut lapset luultavasti menehtyivät pieninä.
Helga tytär avioituu 15.12.1723 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918985625&aineistoId=1243105611) haukiputaalaisen Esko Jaakonpoika Kauppilan kanssa, joka muuttaa Jussilan taloon vävyksi. Helga tytär menehtyy Iin kuolinkirjan mukaan 31-vuotiaana ja hänet saatellaan hautaan 25.03.1739 (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/24.htm). Helga ehti saada puolisonsa Esko Jaakonpojan kanssa yhdeksän lasta (joista Klemet poika, äitinsä isän kaima, on omia esi-isiäni). Helga tyttären leskimies Esko Jaakonpoika (Kauppila eli) Jussila avioituu 20.06.1742 Elina Josefintytär Mursun (eli Pulkkisen) kanssa, joka muuttaa Eskon luokse Jussilan taloon.
Karin tytär avioituu 11.03.1742 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918985523&aineistoId=1243105611) pudasjärveläisen Paavo Heikinpoika Jurvasen kanssa ja muuttaa Etelä-Iin kylän Pernun taloon (yhdysviljelyksessä oleva talo N:o 6 & N:o 7).
Vuosien 1731-1743 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918906015&aineistoId=1242809119) rippikirjassa Jussilan taloon kirjataan Klemet Klemetinpoika (Kolehmainen eli Jussila) ja tämän vaimo Helga Niilontytär, vävy Esko Jaakonpoika (Kauppila) ja tämän vaimo Helga (jonka mainitaan menehtyneen, Helgan nimen yläpuolelle on lisätty Eskon jälkimmäisen vaimon Elina Josefintyttären nimi), tytär Karin (Klemetintytär, jolle viimeiset kirjaukset Jussilan taloon ovat vuodelta 1742 ja jonka mainitaan muuttaneen Pernun taloon), Esko vävyn lapsia ja palvelusväkeä. Vuosien 1744-1750 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918906303&aineistoId=1242809119) rippikirjassa Jussilan taloon kirjataan enää isäntä Esko Jaakonpoika (Kauppila eli Jussila), tämän jälkimmäinen vaimo Elina Josefintytär (Mursu eli Pulkkinen) ja Eskon lapsia.
Esko Jaakonpoika (Kauppila eli) Jussila menehtyy 28.07.1772 (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/55.htm). Pirttitörmänkylän Jussilan kruununtalon isäntä Esko Jaakonpoika Jussilan perukirja on päivätty 26.03.1773 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5458423910&aineistoId=1065020773). Perukirjassa mainitaan Eskon leskivaimo Elina Josefintytär (Mursu eli Pulkkinen) ja luetellaan Eskon ja Elinan avioliitosta syntyneet lapset. Eskon ensimmäisen vaimon, Helena (eli Helga) Klemetintyttären, mainitaan menehtyneen vuonna 1737 (todellinen kuolinvuosi oli vasta kaksi vuotta myöhemmin). Eskon ja Helgan lasista perukirjassa mainitaan poika Klemet sekä tyttäret Helena (Helga), Brita ja Karin. Klemet pojan mainitaan menehtyneen heinäkuussa 1770 (kuolinkirjan mukaan Klemet menehtyi jo edellisessä kuussa, 16.06.1770 (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/52.htm)). Eskon perukirjassa Klemet pojan leskivaimoksi mainitaan Anna Juhontytär (Huovinen). Klemet pojan ja tämän Anna vaimon avioliitosta syntyneistä lapsista luetellaan Juho, Karin ja Brita. Karin Eskontyttären mainitaan menehtyneen neiti-ihmisenä kolme vuotta aiemmin (Karin menehtyi 24.05.1770 (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/51.htm)). Helena (Helga Eskontytär) tyttären mainitaan olevan neiti ihminen. Brita tyttären mainitaan olevan avioliitossa pirttitörmäläisen isäntä Heikki (Heikinpoika) Porrin kanssa. Jussilan talo pysyi pitkään kruununtalona. Maakirjojen mukaa se lunastettiin perintötaloksi vasta 12.10.1892 (Jussilan talon vanhamanttaali oli puolimanttaalia ja sen verotuksellista manttaalilukua laskettiin 1/4 manttaalilla vuonna 1700 ja nostettiin 1/24 manttaalilla 26.01.1866).
Klemet Klemetinpoika (Kolehmainen eli Jussila) ja tämän vaimo Helga Niilontytär muuttivat vuoden 1744 tietämillä Pirttitörmän kylän Jussilan talosta Karin tyttärensä luokse Etelä-Iin kylän Pernun (N:o 6 & N:o 7) taloon. Tarkka muuttovuosi ei ole tiedossa, koska Klemetiä tai hänen vaimoaan ei tuolloin enää kirjata henkikirjoihin. Klemet kirjataan viimeisen kerran henkikirjaan vuonna 1742 (9343:64 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9177785058&aineistoId=1600294436), oikea sivu: Pirttitörmän kylän talo N:o 8, 1/2 manttaalin kruununtalo): Jussila Klemet (ei makseta henkirahaa, 70-vuotias, sairastaa), Esko (vävy Esko Jaakonpoika Kauppila), käly (lienee Eskon käly eli Klemetin tytär) Karin.
Vuosien 1744-1750 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918905859&aineistoId=1242809119) rippikirjassa Etelä-Iin kylän Pernun taloon (N:o 6 & N:o 7) kirjataan isäntä Klemet Klemetinpoika (mainitaan menehtyneen vuonna 1746), vaimo Helga Niilontytär (mainitaan menehtyneen vuonna 1749), 28-vuotias vävy Paavo Heikinpoika (Jurvanen eli Pätsi) ja tämän 30-vuotias vaimo Karin Klemetintytär sekä Paavon ja Karinin lapsia. Iin kuolinkirjan mukaan eteläiiläinen 64-vuotias Klemet Jussila eli Pernu haudataan 20.07.1746 (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/28.htm) ja leskivaimo Helga Niilontytär Manninen, Etelä-Iin Pernulasta, haudataan 08.01.1749 (Helgan isäksi mainitaan 69 vuotta ja viisi ja puoli kuukautta).
Rippikirjasta saattaa tulla käsitys, että Klemet olisi isännöinyt Pernun taloa (rippikirjoissa usein kirjauksia tehtiin ikää kunnioittaen). Pernun talon omisti hänen vävynsä Paavo Heikinpoika Jurvanen eli Pätsi. Vuoden 1745 Iin kesäkäräjillä lainhuudatettiin Etelä-Iin kylässä sijaitsevan Pernun perintötalon kauppa (KO b:1, kuva 1108 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24734075), oikeanpuoleiselta sivulta alkava lainhuuto). Talon manttaaliluvuksi mainitaan 2/3 manttaalia, mikä on hieman erikoista (näiden yhdysviljelyksessä olevien Pernun talojen yhteenlaskettu vanha manttaaliluku oli kokomanttaali, ja toisen talon (sittemmin N:o 7) manttaalilukua oli pienennetty vuonna 1699 neljännesmanttaaliin; näin ollen manttaaliluvun olisi kauppakirjassa olettanut olevan joko kokomanttaali tai 3/4 manttaalia). Myyjänä kaupassa on kauppias Johan Sevohn (useita Iin pitäjän taloja oli tuohon aikaan ajautunut porvareiden omistukseen). Ostajana kaupassa on pudasjärveläinen isäntä Paavo Heikinpoika Pätsi (eli Jurvanen). Kauppakirja on päivätty Oulussa 11.01.1742. (Koska kauppa solmittiin ennen kuin Paavo ja Karin Klemetintytär avioituivat, ei Karin vaimolle tullut avio-oikeutta Pernun taloon.)
Vuoden 1742 henkikirjassa (9343:63 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9177785052&aineistoId=1600294436), oikea sivu, Etelä-Iin kylän talo N:o 6 & N:o 7) Pernun talojen N:o 6 ja N:o 7 isännäksi kirjataan jo Paavo (Heikinpoika Pätsi eli Jurvanen). Tuolloin taloon kirjataan myös mm. aiempi asukas Jaakko (Heikinpoika) ja tämän vaimo Anna (Jaakontytär Pernu). Seuraavasta vuodesta alkaen Pernun taloon isäntäväestä kirjataan Paavo (Heikinpoika Pätsi eli Jurvanen) ja tämän vaimo Karin (Klemetintytär Jussila; 9347:36 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9192088339&aineistoId=1600330429), vasen sivu, Etelä-Iin kylän talo N:o 6 & N:o 7).
Paavo Heikinpoika Pernun vaimo Karin Klemetintytär menehtyy 12.07.1756 (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/34.htm). Paavo Heikinpoika solmii jälkimmäisen avioliitonsa Marketta Jaakontytär Sikalan kanssa 11.01.1757 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918985526&aineistoId=1243105611).
Paavo Heikinpoika myy 01.12.1798 Pernun talon N:o 6 & N:o 7 ensimmäisestä avioliitosta syntyneille pojilleen Heikille, Paavolle ja Klemetille sekä toisesta avioliitosta syntyneen edesmenneen Jaakko poikansa perillisille (KO b:8:291 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25542016) § 32). Pernun talo on tuolloin 19/24 manttaalin talo, sillä sen verotuksellista manttaalilukua oli korotettu 1/24 manttaalilla vuoden 1779 verollepanossa. Ensimmäiseen lainhuudatukseen kopioitu kauppakirja on pikemminkin elinaikana tehty perinnönjakokirja, sillä siinä Paavo määrittää myös perintöosuuksien luovuttamisesta tyttärilleen.
Onko sinulla tietoa Kolehmaiseen 1665 muuttaneen Klemet Kaattarin äidistä?
Kaattarin talon isännyys siirtyi Heikki Matinpoika Kaattarille (s.n.1597) vuoden 1633 tietämillä. Heikki Matinpoika menehtyy vuoteen 1682 mennessä. Heikin leskivaimon nimi on ilmeisesti Valpuri Eskontytär, joka mainitaan tuomiokirjassa Matti Heikinpojan äidiksi.
Minulla ei kuitenkaan ole tietoa siitä, oliko Heikki Matinpojalla useampia avioliittoja. Mikäli oli, on mahdollista sekin, että Klemet Heikinpoika Kaattari eli Kolehmainen olisi syntyisin isänsä aiemmasta avioliitosta.
Vuoden 1682 Iin kesäkäräjillä alakiiminkiläinen Mikko Matinpoika (Matti Heikinpoika Kaattarin poika) pyysi pitäjänkirjuria ja lautamies Heikki Rautiota suorittamaan perinnönjaon isänsä Matin, isänsä äidin Valpurin sekä isänsä veljien ja isänsä sisarten kesken (KO a:2:579 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809657483&aineistoId=650039893), keskimmäinen juttu). Seuraavan vuoden talvikäräjillä Mikko Matinpoika Kaattari esitti 29.12.1682 päivätyn perinnönjakokirjan isänsä Matti Heikinpojan sekä tämän veljien ja sisarten kesken (KO a:3:51 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809639182&aineistoId=650099560), oikeanpuoleisen sivun toinen juttu). Kummassakaan jutussa ei mainita Matti Heikinpojan sisaruksia nimeltä. Vuoden 1693 Iin kesäkäräjillä porvari Jaakko Abrahaminpoika kertoo serkkunsa Kalle Kallenpojan kanssa olevan tyytymättömiä edesmenneen isänisänsä Heikki Matinpojan 29.12.1682 perinnönjakoon (KO a:14:73 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809652326&aineistoId=650398453), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu). Tässä mainitaan patronyymillä vanhasta äidistä, Valpuri Eskontyttärestä, huolehtiminen. Perinnönjako oli vahvistettu jo 22.01.1683, joten Jaakko Abrahaminpojan ja Kalle Kallenpojan kanne todettiin perusteettomaksi.
Kaattarin talo pysyi perintötalona (se ei koskaan tippunut kruununomistukseen). Kaattarin talon manttaaliluvuksi vuoden 1606/1608 maantarkastuksessa tuli neljännesmanttaali. Vuoden 1781 verollepanossa Kaattarin talon verotuksellista manttaalilukua korotettiin 5/16 manttaalilla, joten talosta tuli 9/16 manttaalin talo. Kaattarin talo pysyi pitkään Mikko Matinpoika Kaattarin jälkipolvien omistuksessa (mielestäni vielä 1860-luvun alussa talossa asuu hänen jälkipolviaan). Ensimmäisen kerran osa talosta myydään vieraalle vasta 29.03.1826 (tuolloin Heikki ja Pentti Juhonpojat Kaattari myivät 1/4 manttaalia Kaattarin talosta kirkkoväärti Paavo Pekanpoika Putkoselle).
Kaattarin talon ensimmäiset isännät menevät mielestäni seuraavasti (isäntien vaihtumisvuodet ovat karkeita arvioita).
1562-1575: Klemet Matinpoika
vuoden 1567 kymmenysluetteloon talo kirjataan leskivaimo Dorden nimellä, mutta ei ole selvinnyt onko hän Klemet Matinpojan leskivaimo tai tytär tai pojan leskivaimo, tai joku muu
1576-n.1599: Antti (mahdollisesti Jönsinpoika) Hulkko (en tiedä, kuka Antti on; ehkä hän on Matti Klemetinpojan vävy tai syytinkimies tai leskivaimon uusi puoliso, tai joku muu)
n.1599-1632: Matti Klemetinpoika Kaattari
n.1633-1673: Heikki Matinpoika Kaattari, s.n.1597
n.1674-n.1687: Matti Heikinpoika Kaattari
n.1688-n.1698: Mikko Matinpoika Kaattari
n.1699 alkaen: Matti Mikonpoika Kaattari, edellisen poika
Isovihan jälkeen talon isännyys siirtyy Matti Mikonpojan pojalle, Matti Matinpoika Kaattarille (s.09.1696, +05.03.1753), joka sittemmin lunasti talosta myös Heikki veljensä osuuden.
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Jouni Kaleva
08.09.24, 06:46
Alakiiminkiläinen Filip Filipinpoika Ukkola ja Valpuri Klemetintytär Kolehmainen vihittiin 17.01.1692. Vuoden 1695 henkikirjassa Ukkolan taloon kirjataan Filip Ukkola, vaimo Valpuri, veljen vaimo Liisa ja veli Heikki (9210:313, oikea sivu, 9. talo). Veli Heikki ja tämän Liisa vaimo saattaisivat olla Filip Heikinpoika Ukkolan poikapuoli Heikki Laurinpoika ja tämän vaimo Liisa Jaakontytär Luukela.
Vuoden 1697 henkikirjassa Ukkolan taloon kirjataan Filip Ukkola, veli Heikki, vaimo Valpuri (ilmeisesti Filipin vaimo) ja veljen vaimo Liisa, joiden kaikkien mainitaan menehtyneen (9215:235, vasen sivu, alin talo). Lisäksi taloon kirjataan Liisa Ukkola, josta maksetaan henkirahaa.
Vuoden 1698 henkikirjassa Ukkolan taloon kirjataan Filip Ukkola, jonka mainitaan menehtyneen, myös hänen vaimonsa ja veljensä mainitaan menehtyneen (9298:226, vasen sivu, 4. talo). Henkirahaa maksetaan pojan vaimo Liisasta.
Minulla ei ole tietoa siitä, saivatko Valpuri Klementintytär Kolehmainen ja Filip Ukkola lapsia.
Hei
Suurkiitos taas Sarille hengästyttävän runsaista tiedoista!
Kommentoin tässä nyt vain tuota yllä mainittua. Kuka oli taloon 1698 ainoana (henkirahan maksajana) jäänyt Liisa Ukkola?
Hän ei voine olla edellisvuonna menehtyneiden Filip Ukkolan ja Valpuri Kolehmaisen yhteinen lapsi, koska pari oli vihitty vain 5 vuotta aiemmin.
Oliko jommalla kummalla edellinen avio ja siitä poika, jonka vaimo Liisa olisi?
Tai oliko Liisa edellisvuonna kuolleen Heikki Laurinpojan miniä? Tiedossani on Heikki Laurinpojalla ainoastaan poika Jaakko -- joka olikin tähän taloon kirjattuna ensin yksinään 1703 ja sitten hänelle ilmestyy vaimo Anna 1704 alkaen.
HK 1703 Jacob Uckola yksinään. https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=10086531348&aineistoId=1594248127
HK 1704 näkyy Jacob Uckola yksinään, vaimo kuitenkin on, sillä marginaalimerkintä "hustr. afskrifes fattig". https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=10086634199&aineistoId=1594414043
HK 1706 näkyy Alakiimingissä Jacob Uckola ja vaimo Anna. https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=10086706550&aineistoId=1594917698
Olisiko siis Jaakko Heikinpojalla voinut olla aiempi vaimo Liisa, joka näkyy 1697-1698, mutta olisi kuollut 1704 mennessä?
Satu Matero
08.09.24, 11:28
Sari Peltonen! Kiitos! :)
Kirjoitit:
"Pudasjärvellä vihittiin 07.04.1723 paltamolainen isäntä Lauri Juhonpoika ja "hustru" Marketta Klemetintytär Kolehmainen (Marketan mainitaan olevan Korpisen kylästä)."
Marketta avioitui Näljänkään leskimies Lars Seppäselle. Larsin poika Johan (esi-isäni) avioitui n. 1726 (Paltamon vihityt alkavat 1727) Elin Timosen kanssa ja sai ainakin kuusi lasta, joiden mukana Erik ja Margeta
Paltamo rippikirja 1731-1737 (IK181 IAa:2) Näljängä (Lars Seppänen, Johan Parkkinen) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1419&pnum=34 / Viitattu 08.09.2024
---
Kävin eilen läpi Iin pitäjän tuomiokirjoja jaksolta 1667-1671 ja ilman paikallistuntemusta en kyllä tunnista -vielä- riittävällä tarkuuudella näiden iiläisten sukujeni keissejä.
Silmiini sattui kotoaan sotilaaksi kirjoitettu Abraham Matinpoika Kaattari (?) jonka testamenttia käsiteltiin Iin 1668 kesäkäräjillä
Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:12 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1667-1671, jakso 145: 8.-10.7.1668 Iiå; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6401258938&aineistoId=648552328 / Viitattu 8.9.2024
Kuuluuko hän edes sukuun?
tellervoranta
08.09.24, 16:54
Korjaan senverran Sarin kirjoitusta, että Klemetti (Clement) Heikinpka Glasin s.n.1696 , Kemin komppanian sotilas no122 vihittin 30.11.1735 Vappu Tuomaantytär Keränen kanssa, Vappu kuolee 10.8.1764.
Lapsia, kuten Sari mainitsi: Magdaleena, Maria ja Jaakko.
tellervoranta
08.09.24, 17:58
Linkki Glasin-pariskuntaan.
https://digihakemisto.net/item/1248912304/4343548464/22
s.peltonen
15.09.24, 16:30
Kuka oli taloon 1698 ainoana (henkirahan maksajana) jäänyt Liisa Ukkola?
Liisan henkilöllisyys on jäänyt arvoitukseksi. Samoin Ukkolan taloon vuosina 1699-1702 kirjatun Marketan henkilöllisyys on jäänyt arvoitukseksi.
Sekin on epäselvää, kuka oli Valpuri Klemetintytär Kolehmaisen kanssa avioituneen Filip Filipinpoika Ukkolan isä (ehkä Filip Filipinpoika oli syntyisin Filip Heikinpoika Ukkolan hypoteettisesta aiemmasta avioliitosta, tai ehkä Filip Filipinpojan isä oli Filip Heikinpoika Ukkolan poikapuoli Filip Laurinpoika).
Filip Heikinpojan lapsipuolten isä saattaisi olla Lauri Pekanpoika Ukkola. Filip Heikinpoika Ukkolan lapsipuolista nimeltä tiedetään Matti Laurinpoika, Heikki Laurinpoika, Filip Laurinpoika ja Dorde Laurintytär. Mutta lapsipuolia on saattanut olla enemmänkin.
On myös mahdollista, että Filip Heikinpoika Ukkolalla olisi ollut aiempi avioliitto ja siitä on saattanut syntyä lapsia.
Liisa saattaisi olla Filip Heikinpoika Ukkola poikapuolen vaimo, taikka Filip Heikinpoika Ukkolan lapsipuolen (pojan tai tyttären) pojan vaimo, tai Filip Heikinpojan hypoteettisesta edellisestä avioliitosta syntyneen pojan vaimo, taikka sitten Liisa on joku muu.
Vuoden 1688 henkikirjassa Ukkolan taloon kirjataan Heikki Ukon vaimo ja veli Filip Laurinpoika (9196:269 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905121), vasen sivu, vasen sarake, toiseksi alin talo). Vuoden 1690 henkikirjassa Ukkolan taloon kirjataan Filip Ukkola, veli Heikki ja vaimo Liisa (9201:230 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573768537&aineistoId=1592935667), oikea sivu, oikea sarake, alin talo). Vuoden 1692 henkikirjassa Ukkolan taloon kirjataan Filip Ukko, vaimo Liisa ja veljen vaimo Liisa (9207:227 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9739798065&aineistoId=1593164861), oikea sivu, oikea sarake, 7. talo). Filip Ukko saattaisi olla Filip Laurinpoika, mutta on toki mahdollista sekin, että hän olisi Filip Filipinpoika.
Vuoden 1695 henkikirjassa Ukkolan taloon kirjataan Filip Ukkola, vaimo Valpuri, veljen vaimo Liisa ja veli Heikki (9210:313 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573646416&aineistoId=1593275431), oikea sivu, 6. alin talo). Tuolloin Filip on ilmeisesti Filip Filipinpoika ja hänen Valpuri vaimonsa on ilmeisesti Valpuri Klemetintytär Kolehmainen. Veljen vaimo Lisa kirjataan tässä ennen Heikki veljeä. Voisiko veljen vaimo Liisa olla Filip Laurinpojan vaimo?
Kun Heikki Laurinpoika Ukkola vaimoineen menehtyy, hänen lastensa huoltajuutta hamuaa sekä Heikin serkku Tapani Matinpoika Ukko sekä Heikin vaimon veli Pekka Jaakonpoika Luukela (KO a:18:373 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809704374&aineistoId=650525223), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu). Pekka Luukela tämän kisan voittaa ja hänet nimitetään Heikin lasten edunvalvojaksi.
On mahdollista, että Alakiimingin Ukkolaan olisi muuttanut Heikin lapsia kaitsemaan joko Tapani Matinpoika Ukon perhekuntaa tai Pekka Jaakonpoika Luukelan perhekuntaa. Mikäli näin olisi ollut, on Liisa saattanut kuulua näihin perheisiin.
Vuoden 1699 henkikirjassa Ukkolan taloon kirjataan Marketta Ukkola ja pojan vaimo Liisa (1/4 manttaalin talo "Margeta Uckola, sona.h Lijsa"; kyseisen henkikirjan kirjaus olisi asiakirjan 9221 aukeamalla 222, mikä on aikoinaan ollut Kansallisarkiston sivustolla, mutta nykyään heidän digiarkistossaan aukeamaa 221 seuraa aukeama 223).
Ukkolan taloon kirjataan Marketta Ukkola vuoden 1700 henkikirjassa (9224:206 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9574121462&aineistoId=1593860544), vasen sivu, toiseksi alin talo), vuoden 1701 henkikirjassa (9227:228 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573475436&aineistoId=1593994645), vasen sivu, 5. alin talo) ja vuoden 1702 henkikirjassa (9230:195 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9574399108&aineistoId=1594133321), oikea sivu, 8, talo).
Vuoden 1703 kesäkäräjillä (KO a:24:526 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6401856129&aineistoId=650754139), vasemmanpuoleiselta sivuta alkava juttu) ja vuoden 1704 talvikäräjillä (KO a:25:589 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809777519&aineistoId=650799896), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu) käsitellään Jaakko Heikinpoika Ukon pyynnöstä hänen edesmenneen isänsä Heikki Ukkolan perintötaloon tehtyä arviointia. Jaakko aikoi maksaa talon velat ja alkaa isännöidä Ukkolan perintötaloa. Ja vuoden 1710 kesäkäräjillä (KO a:31:660 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809802091&aineistoId=651047349), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu) ja vuoden 1711 talvikäräjillä (KO a:32:382 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6401910077&aineistoId=651088251), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu) käsitellään siltavouti Kalle Kallenpojan tekemää valitusta Ukkolan talon perinnönjaosta. Siltavoudin vaimon nimeksi mainitaan Marketta Simontytär. Siltavouti vaati edesmenneen anoppinsa Dorde Laurintyttären perintöä Ukkolan talosta.
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
s.peltonen
15.09.24, 18:23
Marketta avioitui Näljänkään leskimies Lars Seppäselle. Larsin poika Johan (esi-isäni) avioitui n. 1726 (Paltamon vihityt alkavat 1727) Elin Timosen kanssa ja sai ainakin kuusi lasta, joiden mukana Erik ja Margeta
Paltamo rippikirja 1731-1737 (IK181 IAa:2) Näljängä (Lars Seppänen, Johan Parkkinen) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1419&pnum=34 / Viitattu 08.09.2024
Oikein Paljon Kiitoksia Tiedosta!
Lisään tämän tiedon iloisin :) mielin muistiinpanoihini.
Silmiini sattui kotoaan sotilaaksi kirjoitettu Abraham Matinpoika Kaattari (?) jonka testamenttia käsiteltiin Iin 1668 kesäkäräjillä
Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:12 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1667-1671, jakso 145: 8.-10.7.1668 Iiå; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6401258938&aineistoId=648552328 / Viitattu 8.9.2024
Kuuluuko hän edes sukuun?
Abraham Matinpoika Kaattari voisi hyvinkin olla Kaattarin talon poikia. Vaikkakaan tuomiokirjoista ei ole löytynyt asiaan varmistusta, oli Kaattarin talo saman suvun suvun hallussa pitkään ollut perintötalo.
Siihen jää enemmän epävarmuutta, kuka on Abrahamin isä. Jutussa mainittiin, että Abraham oli nuorena lähtenyt sotilaaksi isänsä talon edestä ("enär han ungh till såldath för sin faders hemman upskrifwen bleff"). Mutta sitä ei kerrottu, milloin sotilaaksi lähteminen oli tapahtunut ja milloin Abraham oli syntynyt.
Kaattarin talosta kirjattiin vuonna 1633 sotilaaksi 18-vuotias Klemet Matinpoika. Mikäli Abrahamin isä olisi Kaattarin taloa n.1599-n.1632 isännöinyt Matti Klemetinpoika, olisiko Klemet Matinpojalle sattunut jotain ja olisiko Abraham kirjattu sotilaaksi veljensä sijaan? Mikäli Abraham oli nuorempaa sukupolvea, olisiko Matti Klemetinpojalla ollut Matti poika, joka olisi Abrahamin isä? Abrahamin isä jää arvailujen varaan.
Koetin hakuammuntana etsiä Abraham Matinpoika sotilasrullista, mutta en sieltä äkkimiten alakiiminkiläistä Abraham Matinpoikaa löytänyt.
05.07.1631 pidetyssä katselmuksessa on kirjattuna Abraham Matinpoika, mutta hänet mainitaan ylikiiminkiläiseksi (SE/KrA/0022/1637/12, kuva 165 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053332_00165), toinen nihti).
Vuoden 1648 talvikäräjillä mainitaan kiiminkiläinen (saattaa tarkoittaa ylikiiminkiläistä tai alakiiminkiläistä) korpraali Abraham Matinpoika (KO a:6:292 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6805128187&aineistoId=647998153), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu). Kyseisen Abrahamin vaimona tuolloin on sokea Brita Yrjöntytär. On kuitenkin hyvin epävarmaa, onko tässä jutussa mainittu korpraali Abraham Matinpoika sama henkilö kuin vuonna 1657 testamentin tehnyt korpraali Abraham Matinpoika Kaattari.
Korjaan senverran Sarin kirjoitusta, että Klemetti (Clement) Heikinpka Glasin s.n.1696 , Kemin komppanian sotilas no122 vihittin 30.11.1735 Vappu Tuomaantytär Keränen kanssa, Vappu kuolee 10.8.1764.
Minulle on näköjään tuossa jälleen käynyt itselleni tyypillinen virhe, että kesken tekstin nimi vaihtuu vääräksi. Tässä vaihtui kesken kaiken Klemet Heikinpojan nimi Tuomas Klemetinpojaksi (joka on Klemet Heikinpojan setä) ja sitten nimi muuttui kolmen virkkeen jälkeen takaisin Klemetiksi. Minun olisi pitänyt oikolukea teksti paremmin. Kiitos Tellervo, että huomasit tämän virheen.
Valpuri vaimolle Haukiputaan kuolinkirjassa (IC:1_1:175 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6196539303&aineistoId=1248974052), oikea sivu) ja vuosien 1764-1772 (IAa:2:49 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=4343548605&aineistoId=1248912304)) rippikirjassa kirjattu kuolinaika 10.08.1764 minulla jäi myöskin mainitsematta (mainitsin vain sen, että perukirjassa hänen mainitaan menehtyneen heinäkuussa 1764). Kiitos Tellervo, että toit esiin myös tuo Valpurille kirkonkirjoissa kirjatun kuolinajan. Perukirjoissa on toisinaan kuolinaikoja kirjattu hieman sinne päin.
----
Laitan tähän vielä muutamia linkkejä Kaattarin talon osalta.
Vaikka talojen koko veromarkkoina ei ollut niin pysyvä kuin mitä vuonna 1606/1608 taloille annetut manttaaliluvut, ovat ne kuitenkin vuoteen 1582 saakka Iin pitäjässä mukavasti suuntaa antavia ja helpottavat talojen seuraamista veroluetteloissa; niiden avulla saa hieman vinkkiä esim. siitä olisiko jokin luetteloon uutena tullut tila mahdollisesti irtautettu jostakin aiemmin olemassa olleesta tilasta (vihollisen hävitettyä talot, romahtivat talojen veromarkkaluvut niin, ettei vuosien 1582-1607 veromarkkaluvuista ole apua päätelmien tekemiseen). Kemin ja Iin pitäjässä talojen verotus meni vuoteen 1607 saakka veromarkkoina (vuodesta 1608 siirryttiin manttaaliverotukseen). Veromarkkojen määrään vaikutti kylvön lisäksi myös karjan määrä. Muu Pohjanmaa siirtyi vuonna 1558 ilmaisemaan tilojen verotukselliset koot pannin- ja punnanmaana, mutta Iissä ja Kemissä verotuksellinen koko ilmaisiin veromarkkoina; myös verotuksen perusteet vuosina 1558-1607 olivat Kemissä ja Iissä hieman erilaisia kuin muissa Pohjanmaan pitäjissä.
Klemet Matinpoika
Kaattarin talo kirjataan maakirjoihin ja kymmenysluetteloihin vuodesta 1562 alkaen ja se kirjataan Klemet Matinpojan nimellä (1562 MK: 4645:264 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8633155338&aineistoId=1573927398), oikea sivu, 2. talo, Kiimingin kylän viimeinen talo: "ny" (uudistila) "Clemeth Matzson"; 1562 KL: 4646:37 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8633140258&aineistoId=1573954244), Alakiimingin kylän 4. talo: "Clemeth Mattson").
Talo kirjataan maakirjoissa ja kymmenysluetteloissa Klemet Matinpojan nimellä vielä vuonna 1575 (1575 MK: 4742:80 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8633414100&aineistoId=1574593370), vasen sivu, Alakiimingin kylän 1. talo, 3 veromarkan talo: "Clemett Mattzss"; 1575 KL: 4743:82 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8633418443&aineistoId=1574602239), oikea sivu, Alakiimingin kylän 3. talo).
Kaattarin talo kirjataan maakirjoihin vuodesta 1576 alkaen Antti Hulkon nimellä (4746:73 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8633417190&aineistoId=1574615347), oikea sivu, Alakiimingin kylän 1. talo, 3 veromarkan talo, "Anders Hulckoine"). Edellisen vuoden maakirjaan Klemet Matinpojan talo kirjattiin myöskin kolmen veromarkan talona ja "samalle pakalle", juuri ennen Jöns (Jönsinpoika) Savolaisen yhdeksän veromarkan taloa (mielestäni tämän talon nimeksi vaihtuu sittemmin Kontio) ja Heikki Matinpojan (Tiri) kahdeksan veromarkan taloa.
Kattarin talo kirjataan vuoden 1576 kymmenysluetteloon leskivaimo Dorden nimellä (4747:87 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8633419359&aineistoId=1574625852), oikea sivu, Alakiimingin kylän 2. talo: "Dorde enckia"). Talo kirjataan Jöns (Jönssinpoika) Savolaisen jälkeen, ennen Heikki Matinpoikaa (Tiri) ja Filip (Laurinpoika) Pylkköä (tämä talo mielestäni kulkee sittemmin nimillä Vilppula ja Sipola). Edellisen vuoden kymmenluettelossa Klemet Matinpojan taloa edelsi Jöns (Jönssinpoika) Savolainen ja Heikki Matinpoika (Tiri) ja Klemetin jälkeen kirjattiin Filip (Laurinpoika) Pylkkö.
Antti (mahdollisesti Jönssinpoika) Hulkko
Ei ole selvinnyt, onko Antti Hulkko jotain sukua Alakiimingissä sijaitsevan vuonna 1607 perustetun uudistilan isäntä Pekka Jönssinpoika Hulkolle. (Pekka Jönssinpoika Hulkon talon isännyys siirtyy vuoden 1615 tietämillä Markus Pekanpoika Hulkolle s.n.1597).
Kaattarin talo kirjataan vuoden 1577 kymmenysluetteloon nimellä Antti Jönssinpoika (4750:89 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8633446327&aineistoId=1574660135), vasen sivu, Alakiimingin kylän 2. talo: "Andss Ionss"). Antti kirjataan Jöns (Jönssinpoika) Savolaisen jälkeen ja Antin jälkeen kirjataan Heikki Matinpoika (Tiri), Jöns Soronen ja Filip (Laurinpoika) Pylkkö.
Kaattarin talo kirjataan kymmenysluetteloissa Antti Hulkon nimellä vuodesta 1578 alkaen (4753:91 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8633445639&aineistoId=1574682346), oikea sivu, Alakiimingin kylän 2. talo: "Andss Hulkoine"). Antti kirjataan Jöns (Jönssinpoika) Savolaisen jälkeen ja Antin jälkeen kirjataan Heikki Matinpoika (Tiri), Jöns Soronen ja Filip (Laurinpoika) Pylkkö.
Kaattarin talo kirjataan vuosien 1578-1598 veroluetteloihin Antti Hulkon nimellä.
Maakirjoihin Kaattarin talo kirjataan viimeisen kerran Antti Hulkon nimellä vuonna 1598 (4811:6 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8947755768&aineistoId=1575159821), oikea sivu, Kiimingin kylän 2. talo, 4 veromarkan talo: "Anders Hulchoin"). Antin talo kirjataan juuri ennen Matti Heikinpojan (Tiri) taloa.
Kymmenysluetteloihin Kaattarin talo kirjataan viimeisen kerran Antti Hulkon nimellä vuonna 1601 (4822:83 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8672162206&aineistoId=1575260646), oikea sivu, Kiimingin kylän 7. alin talo: "Anders Hulkkoi"). Antin talo kirjataan Matti Heikinpojan (Tiri) ja Pekka Hulkon jälkeen.
Matti Klemetinpoika Kaattari
Kaattarin talo kirjataan Matti Klemetinpojan nimellä maakirjoihin vuodesta 1599 alkaen (4814:76 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8672072667&aineistoId=1575192092), Kiimingin kylän 4. talo, 4 veromarkan talo, "Matz Clemetsson"). Matin talo kirjataan Matti Heikinpojan (Tiri) talon jälkeen.
Kaattarin talo kirjataan kymmenysluetteloihin Matti Klemetinpojan nimellä vuodesta 1603 alkaen (4832:30 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8672167164&aineistoId=1575328323), vasen sivu, Kiimingin kylän 6. alin talo: "Matz Clemettss"). Matin talo kirjataan Matti Heikinpojan (Tiri) talon jälkeen.
Vuoden 1606/1608 maantarkastusluetteloon Matti Klemetinpojan talo kirjataan 1/4 manttaalin talona (4861a:83 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8783845809&aineistoId=1575561550), oikea sivu, alin talo, 1/4 manttaalia "Matz Clemetsn"). Heti Matin talon jälkeen kirjataan Matti Heikinpoika Tirisen kokomanttaalin talo.
Vuoden 1618 ruodutusluetteloon kirjataan vain isäntien nimet, mutta muut talossa asuvat ruodutusikäiset ja -kuntoiset miehet kirjataan lukumäärittäin (esim. poikien, vävyjen ja renkien lukumäärät mainitaan erikseen). Kyseiseen luetteloon Kaattarin talo kirjataan Matti Klemetinpojan nimellä ja taloon ei ole kirjattuna muita ruodutettavia (SE/KrA/0025/0/185, kuva 54 (https://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0055034_00054), oikea sivu, 3. talo 5. rivi "Matz Clemetsson"). Juuri ennen Matin taloa on Ludvig Heikinpojan (Tiri) talo.
Vuoden 1624 maantarkastuskirjaan Kaattarin talo kirjataan Matti Klemetinpojan nimellä (4952a:189 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8947831572&aineistoId=1576412607), vasen sivu, 4. talo). Matin talon jälkeen on kirjattuna Heikki Mikonpojan (Mikkonen), Olli Tuomaanpojan ja sitten vasta Ludvig Heikinpojan (Tiri) talo.
Kaattarin nimeä käytetään ensimmäisen kerran vuoden 1627 maakirjassa, johon Kaattarin talo kirjataan 1/4 manttaalin talona Matti Kaattarin nimellä (4961:70 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8947856633&aineistoId=1576535121), vasen sivu, Alakiimingin kylän 10. talo, 1/4 manttaalia "Matz Kathar"). Heti Matin talon jälkeen on kirjattuna Ludvig (Heikinpoika) Tirisen kokomanttaalin talo.
Kaattarin talo kirjataan maakirjoihin viimeisen kerran Matti Kaattarin nimellä vuonna 1632 (SE/RA/55201/55201.30/1, kuva 51 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055887_00051), Alakiimingin kylän 9. talo, 1/4 manttaalia "Mats Kattar"). Heti Matin talon jälkeen on kirjattuna Ludvig (Heikinpoika) Tirisen kokomanttaalin talo.
Kaattarin talo kirjataan Matti Klemetinpojan nimellä vielä vuoden 1635 karja- ja kylvöluettelossa (9101:233 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9177910523&aineistoId=1590510294), oikea sivu, 1. talo: "Madz Clemetss"), mutta se ei todenna sitä, että Matti Klemetinpoika olisi tuolloin ollut enää elossa. Kyseiseen luetteloon talot kirjataan "vanhojen isäntien" nimellä, jotka eivät välttämättä enää isännöi taloa tai asu talossa tai ole edes elossa.
Heikki Matinpoika Kaattari
Kaattarin talo kirjataan Heikki Kaattarin nimellä maakirjoissa vuodesta 1633 alkaen. Tuolloin Heikki Kaattarin talon manttaaliluvuksi, ilmeisesti virheellisesti, kirjataan 1/2 manttaalia (4969:68 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8947888406&aineistoId=1576629188), Alakiimingin kylän 12. talo: "Hendrich Kathari"; talo on kirjattuna Mikko Tirisen kokomanttaalin talon jälkeen). Muissa veroluetteloissa talon manttaaliluvuksi kirjataan 1/4 manttaalia. Vuoden 1635 maakirjassa Kaattarin talon manttaaliluvuksi on jälleen kirjattuna 1/4 manttaalia (9098:88 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9177541106&aineistoId=1590479906), 12. talo: 1/4 manttaalia "Hendik Kaattar"; taloa ennen on kirjattuna Matti Tirisen kokomanttaalin talo kahdessa osassa 2/3 verolla ja 1/3 verovähennettynä).
Kaattarin talo kirjataan veroluetteloihin toisinaan nimellä Heikki Kaattari, toisinaan nimellä Heikki Matinpoika ja toisinaan nimellä Heikki Matinpoika Kaattari
Heikki Matinpoika on ruodutusluetteloiden mukaan syntynyt vuosien 1590-1603 välisenä aikana (ruodutusluetteloihin kirjatut iät ovat varsin suurpiirteisiä ja vaihtelevat paljonkin luettelosta toiseen).
Vuoden 1727 ruodutusluettelossa 1/4 manttaalin Kaattarin taloon kirjataan 30-vuotias Heikki Matinpoika ja 20-vuotias veli Esko Matinpoika (SE/KrA/0025/0/210, kuva 39 (https://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0055059_00039), vasen sivu, 4. talo). Juuri ennen Kaattaria on kirjattuna Tirin talo, johon on listattuna Ludvig Laurinpoika (patronyymi ilmeisesti virheellinen ja pitäisi olla Ludvig Heikinpoika; Laurila eli Liikasen talossa on Ludvig Laurinpoika), Mikko Ludviginpoika ja Kalle Ludviginpoika.
Vuoden 1629 ruodutusluettelossa Kaattarin taloon kirjataan isäntä Heikki Matinpoika ja veli Esko Matinpoika (SE/KrA/0025/0/210, kuva 196 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00196), Alakiimingin talot Ylikiimingin listalla, vasen sivu, 6. ja 5. alimmat nimet). Juuri ennen Kaattaria on kirjattuna Tirin talo, johon listataan isäntä Mikko Tirinen ja veljet Matti Ludviginpoika ja Kalle Ludviginpoika.
Vuoden 1630 ruodutusluettelossa Kaattarin taloon kirjataan 30-vuotias Heikki Matinpoika ja 20-vuotias Esko Matinpoika (SE/KrA/0025/0/210, kuva 467 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00467), oikea sivu, Alakiimingin kylän 15. ja 16. nimet). Samaisen vuoden toisessa ruodutusluettelossa veljekset vanhenevat kymmenellä vuodella ja taloon kirjataan 40-vuotias Heikki Matinpoika ja 30-vuotias Matinpoika (SE/KrA/0022/1630/20:156 (https://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0053127_00175), vasen sivu, 4. ja 3. alimmat nimet). Ensin mainitussa luettelossa juuri ennen Kaattaria listataan Mikko Tirinen ja Matti Ludviginpoika. Ja jälkimmäisessä luettelossa heti Kaattarin talon jälkeen on listattuna Tirin talon Mikko Ludviginpoika ja Matti Ludviginpoika.
Vuoden 1633 ruodutusluettelossa Kaattarin taloon kirjataan Haukiputaan ruotuun ja taloon listataan alakiiminkiläinen 40-vuotias Heikki Matinpoika ("Hindrech Kaattar i Kimingh"), ja pojat ("söner"; kyseessä ilmeisesti kuitenkin veljet) 20-vuotias Esko Matinpoika ja 18-vuotias Klemet Matinpoika, joka on kirjattu ruotunsa nihdiksi (SE/KrA/0025/0/210, kuva 537 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00537), Alakiimingin Kaattarin talo on kirjattuna Haukiputaan kylien ruotuihin, oikea sivu, Haukiputaan kylän 2. talo). Samaisen vuoden nihtiluetteloon kirjataan alakiiminkiläinen Klemet Matinpoika (SE/KrA/0025/0/210, kuva 517 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00517), oikea sivu, 9. alin nimi).
Vuoden 1637 ruodutusluettelossa 1/4 manttaalin Kaattarin taloon kirjataan 46-vuotias Heikki Kaattari (9104:14 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9177392909&aineistoId=1590559607), vasen sivu, 6. alin talo). Juuri ennen Kaattarin taloa on kirjattuna 2/3 manttaalin Kalle Ludviginpojan (Tiri) talo (1/3 manttaalia Tirin talosta on verovähennettynä).
Vuoden 1640 ruodutusluettelossa 1/4 manttaalin Kaattarin taloon kirjataan 37-vuotias Heikki Kaattari (SE/KrA/0025/0/180a, kuva 185 (https://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0055028_00185), oikea sivu, Alakiimingin kylä, 13. ruodun 1. talo). Juuri ennen Kaattaria on kirjattuna Tirin talon Kalle Ludviginpoika ja talon edestä nihtinä oleva Simo Laurinpoika Takkinen.
Kaattarin talon isännyys siirtyy Heikki Matinpoika Kaattarilta hänen pojalleen Matti Heikinpojalle 1670-luvun puolivälissä.
1600-luvun jälkimmäisellä puoliskolla Iin pitäjän talot kirjataan maakirjoihin pääsääntöisesti "vanhojen isäntien" nimillä (jotka eivät välttämättä asu enää talossa tai ole edes elossa). Vuosien 1675 ja 1676 maakirjat kuuluvat niihin harvoihin tuon ajan maakirjoihin, joihin "vanhan isännän" nimen lisäksi kirjataan tuoreen isännän nimi. Vuoden 1675 maakirjaan Kaattarin talo kirjataan pelkästään Heikki Matinpoika Kaattarin nimellä (9162:38 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9176991486&aineistoId=1591832574), vasen sivu, 5. talo: 1/4 manttaalia "Hendrich Matzsson Kaatari"). Seuraavan vuoden maakirjaan Kaattarin talon "vanhaksi isännäksi" kirjataan Heikki Matinpoika ja tuoreeksi isännäksi Matti Heikinpoika Kaattari (9167:38 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9192110096&aineistoId=1591965715), vasen sivu, 4. talo: 1/4 manttaalia "Hindrich Matzsson åbor Matz Hinderss Katari").
Matti Heikinpoika Kaattari
Vuoden 1674 henkikirjassa Kattarin 1/4 manttaalin taloon kirjataan Matti Kaattari, vaimo Karin Heikintytär, poika Mikko Matinpoika ja tämän vaimo Valpuri Martintytär (SE/RA/55203/55203.29/14, kuva 18 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001773_00018), vasen sivu, oikea sarake, 3. talo).
Vuoden 1676 ruodutusluettelossa Kaattarin 1/4 manttaalin taloon kirjataan Matti Heikinpoika Kaattari, poika Mikko Matinpoika, veli Pekka Heikinpoika ja renki Jaakko Martinpoika, joka on kirjattu ruotunsa nihdiksi (SE/KrA/0025/0/35:680 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054883_00727), oikea sivu, 21. ruodun 2. talo).
Vuoden 1680 henkikirjassa Kaattarin 1/4 manttaalin taloon kirjataan Matti Heikinpoika Kaattari, poika Mikko Matinpoika ja tämän vaimo Valpuri Martintytär, veli Pekka Heikinpoika ja vaimo Anna Heikintytär (9179:91 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573891966&aineistoId=1592276370), vasen sivu, vasen sarake, ylin talo, 1/4 manttaalia).
Vuoden 1681 henkikirjassa Pekka veli kirjataan Kaattarin taloon viimeisen kerran. Tuolloin taloon kirjataan Matti Heikinpoika Kaattari, poika Mikko Matinpoika ja tämän vaimo Valpuri Martintytär, veli Pekka Heikinpoika (9182:380 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573915651&aineistoId=1592367504), oikea sivu, oikea sarake, 5. talo, 1/4 manttaalia).
Vuonna 1683 Matti Heikinpojasta ei enää makseta henkirahaa. Tuolloin Kaattariin kirjataan Karin Kaattari, poika Mikko Matinpoika ja tämän vaimo Valpuri Maritintytär (9186:232 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9851414413&aineistoId=1592462182), vasen sivu, oikea sarake, 3. talo)
Haukiputaan kuolinkirjan mukaan 31.05.1685 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922603994&aineistoId=1243005602) haudataan alakiiminkiläinen Helga Matintytär Kaattari. On mahdollista, vaikkakin epävarmaa, että kyseessä olisi Matti Heikinpoika Kaattarin tytär.
Matti Heikinpojan vävyjä mainitaan vuoden 1708 talvikäräjillä (KO a:29:515 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809791524&aineistoId=650959585), oikeanpuoleisen sivu alempi juttu). Tuolloin (Matin poika) Mikko Matinpoika Kaattari kertoo 06.03.1703 sovitun sisartensa perintöosuuksien maksamisista Kaattarin talosta. Mikko Matinpojan sisarten puolisoiksi nimetään Juho Martinpoika Kestilä, Antti Juhonpoika Soronen, Hannu Hannunpoika Grekilä ja Kalle Pekanpoika Manninen.
Matti Heikinpojan tyttäristä Valpuri Matintytär avioituu ennen kuin Iin tai Haukiputaan vihkikirjat alkavat. Valpuri Matintytär avioituu Etelä-Iin Kestilän talon syytinkimies Juho Martinpoika kanssa ja muuttaa Etelä-Iin kylän Kestilän taloon. On mahdollista, vaikkakin hyvin epävarmaa, että Valpurin puoliso olisi Juho Martinpoika Pusula eli Ollila. Heikki Martinpoika Pusulan veli Juho Martinpoika kirjataan viimeisen kerran Haukiputaankylän Pusulan eli Ollilan taloon vuoden 1678 henkikirjassa (9175:72 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9635402340&aineistoId=1592148875), vasen sivu, vasen sarake, 6. talo) ja samaisen vuoden ruodutusluettelossa (SE/KrA/0025/0/39, kuva 880 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054887_00880), vasen sivu, 17. ruodun 3. talo). Juho ja Valpuri kirjataan Etelä-Iin kylän Kestilän taloon henkikirjoissa vuodesta 1680 alkaen (9179:90 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573891963&aineistoId=1592276370), vasen sivu, oikea sarake, Etelä-Iin kylän viimeinen talo). Kestilän Matin syytinkimies Juhon tytär Anna kastetaan Iissä 01.11.1679 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369685). Valpuri ja Juho saavat sittemmin vielä kahdeksan lasta: Matin (s.06.01.1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369687)), Heikin (s.24.02.1684 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369689)), Marian (s.16.05.1686 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369690), +12.08.1688 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918914685&aineistoId=1243048921)), Juhon (s.27.04.1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369693), +08.07.1688), Martin (s.08.11.1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369701)), Gabrielin (s.27.03.1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369721)), Juhon (s.17.05.1694 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369736)) ja Antin (s.04.12.1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369755)).
Myös Liisa tytär avioituu Etelä-Iihin. Eteläiiläinen Antti Juhonpoika Sorola ja alakiiminkiläinen Liisa Matintytär Kaattari vihitään Iissä 12.12.1686 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918914763&aineistoId=1243048921). Liisa muutta puolisonsa luokse Etelä-Iin kylän Sorosen taloon (kyseinen talo saa sittemmin numeron N:o 8 ja siitä käytetään myöhemmin nimeä Pikkusoronen). Liisa ja Antti saavat ainakin viisi lasta: Matin (s.17.10.1687 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918914952&aineistoId=1243048921)), Marketan (s.09.11.1689 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918914637&aineistoId=1243048921)), Karinin (s.01.01.1692 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918914829&aineistoId=1243048921)), Juhon (s.08.05.1695 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918914871&aineistoId=1243048921)) ja Antin (s.22.03.1699 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918914805&aineistoId=1243048921)). Isovihan aika lyö kovalla kädellä Liisan ja Antin perheeseen. Iin kuolinkirjaan on kirjattu vuonna 1715 haudattu vihollisen hengiltä lyömä Matti Antinpoika Sorola sekä vuonna 1716 (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/12.htm) haudatut vihollisen polttamat ja murhaamat isäntä Antti Soronen sekä tämän poika. Antti Sorosen nälkään menehtynyt leskivaimo haudataan 11.05.1718 (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/15.htm).
Marketta tytär vihittiin 08.02.1681 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922603982&aineistoId=1243005602) Kalle Pekanpoika Mannisen kanssa ja muuttaa puolisonsa luokse Alakiimingin kylän Mannisen taloon.
Maria tytär avioituu Kellon kylään. Kellolainen Hannu Hannunpoika Grekilä ja alakiiminkiläinen Maria Matintytär Kaattari vihittiin 30.01.1692 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922603979&aineistoId=1243005602). Maria muuttaa puolisonsa luokse Kellon kylässä sijaitsevaan Grekilän taloon. Hannu Grekilä muuttaa perheineen Kellon kylässä sijaitsevaan Possakan taloon, mutta on epävarmaa, onko Maria vaimo tuolloin enää elossa. Maria menehtyy luultavasti isovihan aikoihin. Hänen leskimiehensä avioituu Liisa Samuelintytär Pietilän kanssa. Vuoden 1724 henkikirjassa Hannun puolisoksi mainitaan Liisa. Hannu Grekilän lapsista ilmeisesti ainakin seuraavat ovat syntyneet avioliitosta Maria Kaattarin kanssa: Karin Hannuntytär s.11.1692, Kirstin Hannuntytär s.n.1697, Mikko Hannunpoika s.n.1703 ja Matti s.n.1705 +17.12.1727.
Mikko Matinpoika Kaattari
Valpuri Martintytär kirjataan Mikko Matinpoika Kaattarin vaimoksi jo vuoden 1674 henkikirjassa (tätä aiemmissa henkikirjoissa nimeltä mainittiin vain isäntä). On mahdollista, vaikkakin hyvin epävarmaa, että Valpuri Martintyttären isä olisi Haukiputaan Ollilan eli Pusulan talon isäntä Martti Eskonpoika. Mikko Matinpoika Kaattari ja Valpuri Martintytär Kaattari ovat 26.11.1691 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922603937&aineistoId=1243005602) syntyneelle Heikki Erkinpoika Kanniaisen ja Liisa Martintyttären Heikki pojan kummien joukossa. Toki Mikko ja Valpuri olisivat hyvin voineen olla kummina samassa Alakiimingin kylässä asuvan Kanniaisen pojalle, vaikka Valpuri ei olisikaan kummilapsen äidin sisar.
Mikko Matinpojan lapsista Haukiputaan kastekirjasta löytyvät Karin (s.26.03.1681 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922603760&aineistoId=1243005602)), Liisa (s.19.01.1684 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922603763&aineistoId=1243005602)) ja Marketta (s.11.06.1686 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922603910&aineistoId=1243005602)). Mikon lapsia saattaisivat olla myös 1716 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922676317&aineistoId=1243017706) haudatut 18-vuotias Mikko Kaattari ja tämän 24-vuotias sisar Brita Kaattari.
Vuonna 1697 Kaattarin talosta maksetaan henkirahaa Mikko Kaattarista ja Valpuri vaimosta (9215:235 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9635617133&aineistoId=1593495460), oikea sivu, 2. alin talo). Seuraavan vuoden henkikirjassa Kaattariin kirjataan Mikko Kaattari (josta ei enää makseta henkirahaa), poika Matti ja tämän vaimo Valpuri (Simontytär; 9218:226 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573495210&aineistoId=1593624261), oikea sivu, ylin talo). Pojan mainitaan huolehtivan vanhemmistaan. Samaisen aukeaman vasemmanpuoleisen sivun kolmas talo on Simo (Simonpoika) Jaaran 1/4 manttaalin talo, johon kirjataan Simo Jaara (mainitaan edesmenneeksi), tytär Valpuri (ei henkirahaa, mainitaan olevan kirjattuna Kaattarin taloon) ja poika Jaakko. Näin ollen Matti Mikonpoika Kaattarin vaimo Valpuri Simontytär on ilmeisesti Valpuri Simontytär Jaara. Vuodesta 1699 alkaen Kaattarin taloon henkikirjoissa kirjataan enää Matti (Mikonpoika) ja tämän vaimo Valpuri (Simontytär).
Matti pojan lisäksi Mikko Matinpojan lapsista avioituu ainakin Valpuri tytär ja Marketta tytär.
Valpuri Mikontytär avioituu Esko Hannunpoika Grekilän kanssa ja muuttaa puolisonsa luokse Kellon kylän Grekilän taloon. Valpuri kirjataan Grekilän taloon Eskon vaimona henkikirjoissa vuodesta 1704 alkaen (9237:188 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=10086634208&aineistoId=1594414043), vasen sivu, 4. talo). Tuolloin Grekilän talosta maksetaan henkirahaa Esko (Hannunpoika) Grekilästä ja tämän Valpuri (Mikontytär Kaattari) vaimosta sekä veljen (Hannu Hannunpoika) vaimosta Mariasta (Matintytär Kaattari). Valpuri muuttaa puolisonsa kanssa vuoden 1712 tietämillä Kellon kylässä sijaitsevaan Takun taloon (tämä Takun talo saa sittemmin talonumero N:o 17). Vuoden 1712 kesäkäräjillä käsitellään katselmusta Heikki (Matinpoika) Takun puolenmanttaalin autiotaloon, jonka verotuksellista manttaalilukua on pienennetty 1/3 manttaalilla (KO a:33:677 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809812752&aineistoId=651139295), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu). Esko Hannunpoika oli ylösottamattassa kyseistä Takun taloa. Takuumiehenä Eskolla on hänen veljensä Hannu Grekilä. Vuoden 1712 henkikirjassa Takun taloon kirjataan Esko Grekilä ja vaimo (9262:406 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573597711&aineistoId=1596242463), vasen sivu, ylin talo). Seuraavan vuoden henkikirjassa Eskoon on jo "tarttunut" talon nimestä uusi lisänimi ja Takun taloon kirjataan Esko Takku ja vaimo (9267:340 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9740507210&aineistoId=1596511206), oikea sivu, 3. alin talo).
Marketta tytär avioituu Kalle Fransinpoika kanssa ja muuttaa Haukiputaalle. Vuoden 1723 talvikäräjillä käsitellään Haukiputaalla sijaitsevan Sigfrid (Sigfridinpoika Teppo eli) Höyhtyän neljännesmanttaalin kruununtaloon tehtyä katselmusta (KO a:39:1337 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6401802252&aineistoId=651291534), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu). Talo oli jäänyt autioksi vuonna 1714, kun talon viimeisin isäntä oli menehtynyt. Marketta asuu Kallen ja lastensa kanssa Höyhtyän talossa. Haukiputaan kuolinkirjan mukaan 45-vuotias Kalle Fransinpoika Höyhtyä haudataan 15.12.1734 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675864&aineistoId=1243017706). Kalle Höyhtyä 57-vuotias leskivaimo Marketta haudataan 28.08.1743 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922674748&aineistoId=1243017706).
Matti Mikonpoika Kaattari
Matti Mikonpojan ja hänen vaimonsa Valpuri Simontyttären lapset syntyvät ilmeisesti sinä aikana, jolta ei ole Haukiputaan kastekirjoja.
Vuodesta 1708 alkaen Kaattarin taloon kirjataan henkikirjoissa Matin ja Valpuri vaimon lisäksi myös Marketta tytär (9249a:427 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573618470&aineistoId=1595377395), oikea sivu, toinen talo; taloon kirjataan myös renki Lauri, mutta hänen mainitaan lähteneen sotilaaksi eikä hänestä makseta henkirahaa).
Vuonna 1711 Kaattarin talosta maksetaan edelleen henkirahaa Matti Kaattarista, vaimo Valpurista ja tytär Marketasta (9258:527 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573573864&aineistoId=1595977199), vasen sivu, 2. talo). Vuoden 1712 henkikirjassa taloon kirjataan Matti Kaattari, tytär Marketta ja sisar Valpuri (9262:402 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573597699&aineistoId=1596242463), oikea sivu, alin talo). On varsin epäselvää, kenen sisar Valpuri on. Matin sisar hän ei oikein sovi olemaan, sillä Kellon kylän Takun taloon kirjataan tuolloin Esko Grekilä ja tämän vaimo.
Vuoden 1713 henkikirjassa Kaattarin taloon kirjataan Matti (Mikonpoika) Kaattari, veli Mikko ja tytär Marketta (9267:338 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9740507204&aineistoId=1596511206), oikea sivu, ylin talo).
Matti Matinpoika Kaattari
Rippikirjan mukaan Matti olisi syntynyt syyskuussa 1696.
Matti vihitään Simo Simonpoika Haipuksen leskivaimo Brita Juhontytär (Laurila eli) Liikasen kanssa 06.10.1717 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675984&aineistoId=1243017706). Matti saa vaimonsa kanssa seitsemän lasta (Haukiputaan kastekirjan sivut ovat epäjärjestyksessä, esim. Simo pojan ja jälkimmäisen Karin tyttären kastetiedot vaikuttavat äkkiä katsoen olevan samalla aukeamalla, mutta vasen sivu on s.58 ja oikea sivun on s.77): Matti (s.07.11.1721 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675793&aineistoId=1243017706)), Karin (s.31.10.1723 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922676009&aineistoId=1243017706), haudattu: 23.02.1724 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922674800&aineistoId=1243017706)), Juho (s.31.12.1724 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922674706&aineistoId=1243017706)), Simo (s.28.12.1726 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675391&aineistoId=1243017706)), Karin (s.24.02.1729, haudattu: 02.03.1729 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922674815&aineistoId=1243017706)), Heikki (s.11.12.1729 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922676069&aineistoId=1243017706)) ja Brita (s.28.08.1732 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675469&aineistoId=1243017706)).
Vuoden 1723 henkikirjassa Kaattarin taloon kirjataan Kaattari Matti ja vaimo (9270:51 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9574064911&aineistoId=1596721879), vasen sivu, 6. alin talo).
Vuonna 1727 Kaattarin taloon kirjataan Matin ja hänen Brita vaimonsa, reservimies Klemet, Heikki veli ja sokea Liisa vaimo (9286:60 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573669599&aineistoId=1597150462), vasen sivu, 7. talo). On epävarmaa, mitä sukupolvea Heikki on ja onko Liisa Heikin vaiko jonkun muun vaimo. Nuorimies Heikki Matinpoika Kaattari ja Liisa Jaakontytär Ervasti vihitään 10.12.1732 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675275&aineistoId=1243017706). Mikäli Heikki olisi ollut viisi vuotta aiemmin avioliitossa toisen Liisan kanssa, olisiko häntä myöhemmän avioliiton vihkitiedossa tituleerattu nuoreksi mieheksi?
Vielä vuoden 1730 henkikirjassa Kaattariin kirjataan Matti, vaimo Brita sekä Heikki veli (9296:1143 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9851484461&aineistoId=1597533253), oikea sivu, 3. talo). Vuosien 1731 (9300:736 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9851492319&aineistoId=1597717232), oikea sivu, ylin talo) - 1736 (9317:1105, oikea sivu, talo N:o 5) henkikirjoissa taloon kirjataan enää Matti ja vaimo Brita.
Vuodesta 1737 alkaen henkikirjoissa Kaattarin taloon Matin ja Brita vaimon lisäksi kirjataan tytär Valpuri, joka on Matin tytärpuoli Valpuri Simontyär Haipus (9321:963 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=10096514088&aineistoId=1599074363), oikea sivu, talo N:o 5).Vuodesta 1740 alkaen taloon kirjataan myös Matti poika (9333:793 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9739992467&aineistoId=1599794930), vasen sivu, talo N:o 5). Matin tytärpuoli, Valpuri Simontytär Haipus, avioituu 22.06.1740 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675583&aineistoId=1243017706) oulunsalolaisen Josef Juhonpoika Matikan kanssa ja muuttaa puolisonsa luokse Oulunsaloon. Oulunsalon kirkonkirjojen mukaan Valpuri Simontytär oli syntynyt vuonna 1714.
Vuoden 1734 talvikäräjillä Matti Kaattari kertoo maksavansa Heikki veljelleen sekä isänsä sisarelle Marketalle (jonka mainitaan olevan avioliitossa Kalle Höyhtyän kanssa) sekä isänsä Valpuri sisaren pojalle Mikko Eskonpoika Grekilälle näiden perintöosuudet Kaattarin talosta (KO a:50:78 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6402395045&aineistoId=651866107), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu). Heikki veli ei ollut paikalla, mutta isän sisarten perintöosuuksien maksaminen katsottiin sovituksi.
Ilmeisesti Heikki veljen perintöosuus Kaattarin talosta ei tuolloin vielä tullut selväksi. Vuoden 1747 talvikäräjillä liminkalainen sotilas Heikki Sijk penäsi Alakiimingissä asuvalta veljeltään Matti Kaattarilta edesmenneiden vanhempiensa perintöä. Nimismies kertoi Heikin jo saaneen perintöosuutensa ja asia oli käsitelty 15.01.1740 (KO a:67:85 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6402202506&aineistoId=652794266), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu). Matti oli maksanut Heikki veljelleen 69 kuparitaaleria.
Samaisten käräjien ilmoitusasioissa on Kattarin talon ensimmäinen lainhuudatus Matti Kaattarille (KO b:1, kuva 1173 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24734140), oikeanpuoleinen sivu). Matti oli maksanut veljelleen, Limingan pitäjän Lumijoen kylässä asuvalle Heikki Kamulalle, edesmenneiden vanhempien perintöosuutena 69 kuparitaaleria. Toinen lainhuuto Kaattarin talosta on vuoden 1747 kesäkäräjillä (KO b:1, kuva 1223 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24734190), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu). Ja kolmas lainhuuto on vuoden 1748 talvikäräjillä (KO b:1, kuva 1251 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24734336), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu). Lumijoen kirkonkirjat ovat tuhoutuneet. En ole tarkistanut Limingan tuomiokirjoista, oliko Heikki Kaattari Lumijoella ensin Heikki Kamula ja sitten sotilas Heikki Sijk, vai oliko hän ensin sotilas Sijk ja sitten Heikki Kamula.
Haukiputaan kuolinkirjan mukaan Kaattarin isäntä 56-vuotias Matti Matinpoika menehtyy 05.03.1753 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922674902&aineistoId=1243017706). Matti Matinpoika Kaattarin perukirja on päivätty 03.01.1754 (Kemi:133:184 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5458425828&aineistoId=1065020773)). Matin leskivaimon nimeksi mainitaan Brita Juhontytär. Matin lapsiksi mainitaan Matti, Juho, Heikki, Simo ja Brita. Kaattarin talon mainitaan olevan Matin perintötalo (joten Matin leskivaimolla ei ollut taloon avio-oikeutta). Pojat lupasivat Brita sisarelleen perinnöstä myöskin pojan osuuden ("the öfrige arfwingar utlofwade til dottren Brita en såna lott"); muutoin sisaren osuus olisi ollut puolet pienempi kuin veljiensä. Vaikka Brita sai pojan osuuden, se ei silti tarkoita sitä. että hän olisi saanut osuuden Kaattarin talosta. Hänen perintöosuutensa saatettiin maksaa jo alkujaan irtaimistona (esim. rahalla ja muuna irtaimena omaisuutena).
Matti Kaattarin 71-vuotias leskivaimo Brita Juhontytär menehtyi 24.09.1758 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675225&aineistoId=1243017706).
Matti Matinpoika Kaattari & veljet Juho ja Heikki
Alakiiminkiläinen Matti Matinpoika Kaattari vihittiin Oulussa oulunsalolaisen Brita Ollintytär Toikan kanssa 18.02.1744 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6294250524&aineistoId=1245772934). Matin veli, Heikki Matinpoika Kaattari, vihittiin Oulunsalossa Liisa Ollintytär Toikan kanssa 30.03.1756 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5961311215&aineistoId=1245689868). Samaisena päivänä Oulunsalossa vihittiin Olli Ollinpoika Toikka ja Matin sisar, kiiminkiläinen Brita Matintytär Kaattari. Brita muutti Oulunsalon Toikan taloon. Alakiimingin Kaattarin talossa asuivat Matti perheineen, Heikki veli perheineen sekä Juho veli.
Matti Matinpoika saa Brita vaimonsa kanssa 12 lasta: Kristina (s.10.02.1745 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675104&aineistoId=1243017706)), Brita (s.17.07.1746 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922674791&aineistoId=1243017706), +10.04.1756 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922674895&aineistoId=1243017706)), Karin (s.25.07.1748 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922674658&aineistoId=1243017706), +30.12.1748 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922674727&aineistoId=1243017706)), Matti (s.21.12.1749 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922674667&aineistoId=1243017706)), Olli (s.10.03.1752 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922676216&aineistoId=1243017706)), Marketta (s.30.12.1753 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675923&aineistoId=1243017706)), Juho (s.19.08.1755 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675739&aineistoId=1243017706), +19.03.1756), Mikko (s.09.01.1757 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675178&aineistoId=1243017706)), Maria (s.14.08.1758 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675505&aineistoId=1243017706), +15.07.1768 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675679&aineistoId=1243017706)), Heikki (s.10.04.1760 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675643&aineistoId=1243017706)), Saara (s.07.10.1761 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922674991&aineistoId=1243017706)), Brita (s.08.01.1764 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922674637&aineistoId=1243017706)) ja Juho (s.30.05.1765 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922674649&aineistoId=1243017706), +26.09.1765 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922674983&aineistoId=1243017706)).
Matti ehtii nähdä kolmen lapsensa avioituvan. Kristina tytär avioituu 03.02.1767 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675475&aineistoId=1243017706) Juho Heikinpoika Hurun kanssa ja muuttaa Alakiimingin Hurun taloon. Matti poika vihitään Ylikiimingissä 10.03.1792 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6196539426&aineistoId=1248974052) Helena Heikintytär Vesan kanssa ja Matin vaimo muuttaa Kaattarin taloon miniäksi. Marketta tytär vihitään Iissä 22.12.1778 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365792) Matti Matinpoika Paason kanssa ja Marketta muuttaa puolisonsa luokse Etelä-Iin kylän Paason taloon. Pohjois-Iin ja Etelä-Iin Paason talot sekä Alakiimingin Pason talo kirjoitetaan asiakirjoissa toisinaan muodossa Paaso ja toisinaan muodossa Paso (ja joskus muodossa Pasula). Pohjois-Iin ja Etelä-Iin Paason talojen nimiksi vakiintuu sittemmin kahden a:n Paaso (Etelä-Iin Paason talon nimeksi vaihtuu vuonna 1899 Ylipaaso) ja Alakiimingin Pason talon nimeksi vakiintuu yhden a:n Paso.
Matti Matinpoika Kaattari menehtyy 07.09.1780 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922676247&aineistoId=1243033673). Matin perukirja on päivätty 05.03.1781 (Kemi:133:1075 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5458426150&aineistoId=1065020773)). Perukirjan mukaan Matti omisti 1/4 manttaalin Kaattarin talosta kolmanneksen. Matin (perheineen) mainitaan asuneen (kuolemaansa saakka) Kaattarin taloa pikkuveljiensä Juhon ja Heikin kanssa. Matin leskivaimon nimeksi mainitaan Brita Ollintytär Toikka. Koska Kaattarin osuus oli tullut Matin omistukseen perintönä, ei hänen leskivaimollaan ollut taloon avio-oikeutta. Leskivaimolle olisi avio-oikeuden nojalla kuulunut irtaimistosta kolmannes, mutta Brita tyytyi pojan osuuteen irtaimistosta (eli leskivaimo Britalle tuli 1/7 osaa irtaimistosta).
Matin lapsista perukirjassa luetellaan elossa olevat lapset: Matti, Olli, Mikko, Heikki, Kristina, Marketta, Saara ja Brita. Kristina tyttären puolisoksi mainitaan isäntä Juho (Heikinpoika) Huru. Marketta tyttären puolisoksi mainitaan isäntä Matti (Matinpoika) P(a)aso.
Matin tytär, Kristiina, menehtyy 18.12.1782 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675596&aineistoId=1243033673). Vain 11 päivää myöhemmin Matin leskivaimo Brita (Ollintytär Toikka eli) Kaattari avioituu (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675314&aineistoId=1243033673) juuri menehtyneen Kristiina tyttärensä leskimiehen isoveljen, Heikki (Heikinpoika) Hurun, kanssa ja muuttaa Alakiimingin Hurun taloon.
Matin tytär, Saara, avioituu Ylikiimingissä 13.02.1783 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6196539432&aineistoId=1248974052) Heikki Pekanpoika Kääriän kanssa ja muuttaa Ylikiimingin kylän Kääriän taloon. Saara menehtyy 07.04.1793 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6196539492&aineistoId=1248974052).
Matin poika, Olli, avioituu 24.04.1789 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962238283&aineistoId=1244329653) Liisa Matintytär Niemelän kanssa ja muuttaa Alakiimingin Niemelän uudistilalle vävyksi. Kiimingin kuolinkirjan Olli murhattiin 02.12.1798 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962237890&aineistoId=1244329653) (noin uusia varsinaisten asioiden tuomiokirjoja en ole käynyt läpi, enkä ole kohdennetustikaan tuomiokirjoista etsinyt tästä asiasta lisätietoa).
Matin tytär, Brita, avioituu 05.03.1790 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962238283&aineistoId=1244329653) isäpuolensa veljenpojan, Heikki Matinpoika Hurun, kanssa ja muuttaa tyttärensä kanssa Alakiimingin Hurun taloon. Nyt Hurun talossa asuvat sekä Brita tytär että hänen äitinsä Brita ja kummankin puolisona on Heikki Huru (tyttärellä Heikki Matinpoika ja äidillä Heikki Heikinpoika).
Matin poika, Heikki, vihitään Ylikiimingissä 10.03.1792 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6196539270&aineistoId=1248974052) Helena Heikintytär Vesan kanssa ja Heikin vaimo muuttaa Heikin luokse Kaattarin taloon.
Hurun taloon avioitunut Brita tytär menehtyy 07.12.1803 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962238142&aineistoId=1244329653). Britan äiti, Brita Ollintytär, menehtyy 06.12.1804. Molemmat Britat, tytär ja äiti, on kirjattu Kiimingin kuolinkirjan samalle aukeamalle, tytär (Brita Matintytär) vasemmanpuoleiselle sivulle ja äiti (Brita Ollintytär) oikeanpuoleiselle sivulle. Tytär Brita mainitaan isännän poika Heikki (Matinpoika) Hurun vaimoksi ja äiti Brita mainitaan isäntä Heikki (Heikinpoika) Hurun vaimoksi.
Matin poika, Mikko, menehtyy 22.11.1809 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962238346&aineistoId=1244329653). Etelä-Iin Paason taloon avioitunut Marketta tytär menehtyy 09.05.1820 (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/156.htm).
Matti poika kirjataan Valpuri vaimonsa kanssa Kaattarin taloon viimeisen kerran vuosien 1795-1801 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962217425&aineistoId=1244298107) rippikirjassa. Matti myi osuutensa Kaattarin talosta Heikki veljelleen. Vuoden 1802 talvikäräjillä lainhuudatetaan 14.01.1802 tehty kauppa, jolla Matti Kaattari myi omistamansa 1/16 osan osuuden Kaattarin talosta veljelleen Heikille (KO b:11:229 § 47 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25555567), oikeanpuleiselta sivulta alkava juttu). Kauppakirja on päivätty Oulussa. Matin vaimo Valpuri Juhontytär vahvisti 27.03.1802 olevansa puolisonsa kanssa samaa mieltä talon osuuden myymisestä.
Edesmenneen Matti Matinpoika Kaattarin Heikki veli menehtyy 76-vuotiaana 21.07.1806 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962237878&aineistoId=1244329653) ja Juho veli 81-vuotiaana 28.08.1806. Heikki veljen vaimo, Liisa Ollintytär Toikka, oli menehtynyt jo 08.06.1794 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962237884&aineistoId=1244329653). Juho veli oli poikamies.
Heikki Matinpoika Kaattarin ja hänen veljensä Juho Matinpoika Kaattarin yhteinen perukirja on päivätty 13.11.1806 (Kemi 136:64 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5458853462&aineistoId=1064753985)). Edesmenneen Matti veljen pojan, Heikki Matinpojan, kerrotaan omistavan kolmanneksen Kaattarin talosta. Edesmenneet Heikki ja Juho olivat molemmat omistaneet talosta kolmanneksen. Juho Matinpoika oli testamentannut 17.04.1804 osuutensa (kolmannes talosta) Kaattarin talosta sekä irtaimen omaisuutensa siten, että puolet perisi edesmenneen Matti veljen poika Heikki Matinpoika ja toisen puolikaan perisi (Heikki veljen) pojat Matti ja Juho Heikinpojat.
Perukirjassa kerrotaan, että Kaattarin talosta 1/4 manttaalia on perintömaata ja 5/16 manttaalia (verollepanossa lisätty manttaali) on kruununmaata. Tämä kuulostaa erikoiselta, sillä Kaattarin talo oli vanhaa perintöluontoa. Vanhaa perintöluontoa oleviin taloihin verollepanossa mahdollisesti lisätty lisämanttaali lisättiin perintöluontoisena. Myös maakirjoissa todentuu se, että lisämanttaali on Kaattarin taloon lisätty perintöluontoisena (esim. vuoden 1805 maakirjassa (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9851315693&aineistoId=1590953274) Kaattarin talon vanhan manttaaliluvun mainitaan olevan 1/4 manttaalia, kerrotaan vuoden 1781 verollepanossa verotuksellista manttaalilukua kasvatetun 5/16 manttaalilla ja talon uusi manttaaliluku 9/16 manttaalia on kokonaisuudessaan kirjattu perintöluontoiseksi maaksi).
Heikin lapsiksi perukirjassa mainitaan Olli ja Heikki (joiden mainitaan asuvan Oulun pitäjässä), Matti ja Juho (joiden mainitaan asuvan kotona Kaattarin talossa), Maria (jonka puolisoksi mainitaan isäntä Mikko (Filipinpoika) Jakku Pirttitörmän kylästä), Brita (jonka puolisoksi mainitaan isäntä Juho Kaakinen Törnävältä, Stina (jonka puolisoksi mainitaan isännän poika Simo (Pentinpoika) Paso Alakiimingistä) ja Karin (joka ei ollut avioliitossa ja jonka etua perinnönjaossa valvoi Matti Haipus). Perukirjassa kerrotaan, että Heikin pojat Matti ja Juho olivat 28.07.1806 lunastaneet veljiensä Ollin ja Heikin perintöosuudet sekä avioituneiden sisartensa Britan, Marian ja Kristinan perintöosuudet Kaattarin talosta.
Perukirjassa mainittu Juho Matinpoika Kaattarin testamentin Kaattarin taloa koskeva toinen lainhuuto oli jo Iin vuoden 1805 talvikäräjien ilmoitusasioissa (KO b:13:368 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25557154) § 27) ja 3. lainhuuto oli Iin vuoden 1805 syyskäräjien ilmoitusasioissa (KO b:1:33 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41106519) § 14).
Kaupat, joilla Heikki Matinpojan pojat Matti ja Juho, olivat 28.07.1806 lunastaneet veljiensä Ollin ja Heikin sekä sisartensa Kristinan ja Marian osuudet ja 13.01.1806 sisarensa Britan osuuden Kaattarin talosta lainhuudatettiin ensimmäisen kerran vuoden 1806 syyskäräjillä (KO b:137 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41106592) § 21), toisen kerran vuoden 1807 talvikäräjillä (KO b:1:189 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41106902) § 25) ja kolmannen kerran vuoden 1807 syyskäräjillä (KO b:1:243 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41106524) § 19).
Heikki Matinpoika Kaattari & serkut Matti Heikinpoika ja Juho Heikinpoika
Kauaa ei Heikki Matinpoika Kaattari ehdi Kaattarin talon puolikastaan isännöidä. Heikki Matinpoika Kaattari menehtyi 50-vuotiaana 26.10.1810 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962238346&aineistoId=1244329653).
Heikin kuoleman aikaan hänen lapsistaan elossa ovat Anna (s.04.01.1793 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962237740&aineistoId=1244329653)), Brita (s.25.10.1797 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962238019&aineistoId=1244329653)), Juho (s.13.08.1804 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962238067&aineistoId=1244329653)), Heikki (s.13.11.1807 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962238415&aineistoId=1244329653)) ja Olli (s.29.03.1810 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962238334&aineistoId=1244329653)).
Heikki Matinpoika Kaattarin perukirja on päivätty 11.01.1811 (EcIV:1, perukirja N:o 21 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5390354727&aineistoId=1091454972)). Heikin leskivaimoksi mainitaan Helena Vesa ja lapsiksi luetellaan Juho, Heikki, Olli, Anna (jonka puolisoksi mainitaan Simo Heikinpoika Eskola) ja Brita (jonka edunvalvojana toimi hänen isänsä serkku Juho Heikinpoika Kaattari).
Perukirjassa Heikin kerrotaan omistaneen puolet Kaattarin talosta. Osa omistuksesta oli tullut Heikille perintönä ja osa oli tullut sisarusten osuuksien ostamisella. Lisäksi kerrotaan, että Heikki ja hänen vaimonsa olivat testamentanneet puolet Kaattarin talon omistuksestaan vävylleen Simo Heikinpoika Eskolalle.
Edesmenneen Heikki Matinpoika Kaattarin serkku, Juho Heikinpoika Kaattari, ostaa veljensä Matin osuuden (1/4 osaa talosta) 28.04.1817. Kaupan ensimmäinen lainhuuto on vuoden 1818 talvikäräjillä (KO b:5:147 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=42335628) § 37), toinen lainhuuto on vuoden 1818 syyskäräjillä (KO b:5:214 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=42335968) § 12) ja kolmas lainhuuto on vuoden 1819 talvikäräjillä (KO b:5:346 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=42335732) § 21).
Kovin pitkään ei Juho Heikinpoika Kaattarikaan ehdi Kaattarin talon puolikastaan isännöidä. Juho Heikinpoika Kaattari menehtyy 15.05.1821 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962238364&aineistoId=1244329653).
Juho Heikinpoika Kaatarin perukirja on päivätty 28.10.1821 (EcIV:2, perukirja N:o 11 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5390348780&aineistoId=1091462518)). Kiinteänä omaisuutena kuolinpesään kuuluu 9/32 manttaalin Kaattarin perintötalo (eli puolet Kaattarin koko 9/16 manttaalin talosta), josta 2/7 osaa oli tullut perimällä ja loput ostamalla (sisaruksilta). Juhon leskivaimon nimeksi mainitaan Liisa (Pentintytär) Paso ja lapsiksi luetellaan Heikki, Pentti, Juho, Matti, Olli, Liisa, Anna Stina ja Brita Kaisa.
Ja sitten tuleekin jo se aiemmin mainittu kauppa, jossa osuus Kaattarin talosta myydään vieraalle. Edesmenneen Juho Heikinpoika Kaattarin pojat Heikki ja Pentti myyvät 1/4 manttaalia Kaattarin talosta kirkkoväärti Paavo Pekanpoika Putkoselle 29.03.1826. Ostaja vastaisi myyjien äidin, Liisa Paso eli Kaattarin, syytingistä.
Kauaa ei Paavo Putkonenkaan ehdi Kaattarin taloa omistaa. Paavo Putkonen ehti menehtyä (+23.04.1826 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962238370&aineistoId=1244329653)) ennen kaupan ensimmäinen lainhuutoa, joka oli vuoden 1826 talvikäräjillä (KO b:6:400 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=4445411924&aineistoId=625077420) § 107) ja talon osuus lainhuudatettiin Paavon perillisille. Kaupan toinen lainhuuto oli vuoden 1826 talvikäräjillä (KO b:6:466 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=4445414639&aineistoId=625077420) § 104) ja kolmas lainhuuto vuoden 1827 talvikäräjillä (KO b:7:67 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=4444649829&aineistoId=625136537) § 26).
Heikki Matinpoika Kaattarin lapset
Vuodesta 1826 alkaen vain osa Kaattarin talosta on taloa pitkään omistaneen Kaattarin suvun omistuksessa.
Kauaa ei Heikki Matinpoika Kaattarin vävy Simo Heikinpoika Eskolakaan ehdi Kaattarin talon osuuttaan isännöidä. Simo Heikinpoika Eskola menehtyy 41-vuotiaana 15.01.1828 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962237689&aineistoId=1244329653). Simo Heikinpoika Eskolan perukirja on päivätty 29.03.1828 (EcIV:3, perukirja N:o 26 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5390366211&aineistoId=1091469122)). Simon leskivaimon nimeksi mainitaan Anna Heikintytär Kaattari ja lapsiksi luetellaan Heikki, Simo, Josef ja Magdalena.
Simon kuopus, Magdalena, menehtyy 09.01.1830 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962237683&aineistoId=1244329653). Simon leskivaimo avioituu 04.11.1830 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962238088&aineistoId=1244329653) Mikko Eliaanpoika Savilaxon kanssa ja muuttaa pois Kaattarin talosta.
Juho Heikinpoika Kaattari (s.13.08.1804) avioituu 15.04.1831 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962238088&aineistoId=1244329653) piika/neiti Kaisa Kreta Antintytär Kolehmaisen kanssa, joka muuttaa Juhon luokse Kaattarin taloon.
Heikki Heikinpoika Kaattari (s.13.11.1807) avioituu 15.04.1834 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962238052&aineistoId=1244329653) piika/neiti Brita Kaisa Heikintytär Hurun kanssa, joka muuttaa Heikin luokse Kaattarin taloon.
Brita Heikintytär Kaattari (s.25.10.1797) avioituu 19.08.1838 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962238106&aineistoId=1244329653) leskimies Pekka Pekanpoika Laurilan kanssa ja muutta tyttärensä kanssa Alakiimingin Laurilan taloon.
Juho Heikinpoika Kaattari ja tämän Heikki veli ostavat Olli veljensä osuuden (1/6 osaa talosta) Kaattarin talosta 27.10.1840. Kaupan ensimmäinen lainhuuto on vuoden 1847 talvikäräjillä (KO b:15:71 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=4555047092&aineistoId=625528855) § 3; lainhuudossa mainitaan 1/3 osaa Kaattarin 9/32 manttaalin talosta; Kaattarin talo on 9/16 manttaalin talo, joten tässä 1/3 osaa Kaattarin 9/32 manttaalin talosta tarkoittaa 1/6 osaa Kaattarin maakirjatalosta).
Heikki Heikinpoika Kaattari vaihtaa 22.10.1847 osuutensa Kaattarin talosta Juho Juhonpoika Kanniaisen omistamaan puolikkaaseen Kanniaisen talosta (Alakiimingin talo N:o 7). Juho Kanniaisen tuli myös vastata Leena Kaattarin syytingistä (Leena Kaattari on Heikin äiti Leena Heikintytär Vesa). Kauppa lainhuudatetaan ensimmäisen kerran vuoden 1848 syyskäräjillä (KO b:15:383 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=4555047879&aineistoId=625528855) § 77), toisen kerran vuoden 1849 talvikäräjillä (KO b:15:477 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=4555047985&aineistoId=625528855) § 10) ja kolmannen kerran vuoden 1849 syyskäräjillä (KO b:15:622 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=4555047449&aineistoId=625528855) § 64). Lainhuudoissa vaihtokaupan mainitaan koskevan 1/4 osaa Kaattarin talosta N:o 5 ja 1/4 manttaalin Kannaisen taloa N:o 7. Kanniaisen talo on puolenmanttaalin talo (sen vanhamanttaali on neljännesmanttaali, mutta sen manttaalilukua korotettiin neljännesmanttaalilla vuoden 1781 verollepanossa), joten tässä on kyseessä Juhon omistama puolikas Kanniaisen maakirjatalosta N:o 7.
Heikki Heikinpoika perheineen ja Olli veli muuttavat Heikin ostamaan Kanniaisen taloon. Tämän jälkeen edesmenneen Heikki Matinpoika Kaattarin lapsista Kaattarin talossa asuu enää Juho Heikinpoika perheineen.
Juho Heikinpoika Kaattari asuu Kaattarin talossa koko elämänsä. Juhon maallinen taival katkeaa 05.04.1861 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962236182&aineistoId=1244342460). Juho perukirja on päivätty 01.08.1861 (EcIV:10, perukirja N:o 344 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5390469428&aineistoId=1091511810)). Juho leskivaimon nimeksi mainitaan Kaisa Kreta Antinytär Kolehmainen ja lapsiksi luetellaan Juho, Heikki, Antti, Brita (Brita Kaisa) ja Anna. Juhon kuolinpesään kuuluvaksi kiinteäksi omaisuudeksi mainitaan puolet laillisesti jaetusta Kaattarin 1/4 osan veron perintömaasta N:o 5 Alakiimingin kylässä.
Edesmenneen Juho Heikinpoika Kaattarin pojat, Juho ja Heikki, myyvät 2/3 osaa Kaattarin 9/32 manttaalin talosta (eli 1/3 osaa koko Kaattarin talosta) 28.01.1863 Kaarle Heikinpoika Heikkiselle ja Jaakko Simonanpoika Hurulle (KO b:28:71 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=4459691347&aineistoId=625981607) § 36). Jaakko Simunanpoika Alahuru myy osuutensa (1/6 osaa koko Kaattarin talosta) Heikki Paavonpoika Kaattarille jo 07.11.1863 (KO b:28:71 § 37).
Juho Heikinpojan tytär, Brita Kaisa, avioituu 13.02.1864 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962236236&aineistoId=1244342460) Matti Heikinpoika Tirin kanssa. Juho Heikinpojan leskivaimo, Kaisa Kreta Antintytär, avioituu 08.07.1864 renki Juho Juhonpoika Kanniaisen kanssa.
Matti Heikinpoika Tiri ja tämän vaimo Brita Kaisa Juhontytär Kaattari myyvät 19.03.1864 Brita Kaisalle isänperintönä tulleen 1/12 osaa Kaattarin 9/32 manttaalin talosta (eli 1/24 osaa koko Kaattarin maakirjatalosta) Kaarle Heikinpoika Heikkiselle ja Heikki Paavonpoika Kaattarille (KO b:28:72 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=4459691341&aineistoId=625981607) § 38). Juho Heikinpoika Kaattarin alaikäisten lasten, Antin ja Annan, edunvalvoja myy Antille ja Annalle isänperintönä tulleen neljäsosan Kaattarin 9/32 manttaalin talosta (eli 1/8 osaa koko Kaattarin perintötalosta) Kaarle Heikinpoika Heikkiselle ja Heikki Paavonpoika Kaattarille 28.02.1865 (KO b:28:72 § 39). Tällöin edesmenneen Juho Heikinpoika Kaattarin kaikki lapset olivat myyneet pois osuutensa isältään perimästä Kaattarin talosta.
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Jouni Kaleva
16.09.24, 06:25
Tuolloin Filip on ilmeisesti Filip Filipinpoika ja hänen Valpuri vaimonsa on ilmeisesti Valpuri Klemetintytär Kolehmainen. Veljen vaimo Lisa kirjataan tässä ennen Heikki veljeä. Voisiko veljen vaimo Liisa olla Filip Laurinpojan vaimo?
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Hei Sari
Kiitos taas loogisesta päättelystäsi. Tuo edellämainittu on yksi varteenotettava mahdollisuus.
Se minua tässä (muun ohella) on vaivannut, että oliko tosiaan Ukkolassa samoina vuosina kaksi velipuolta, kumpikin Filip (siis Filip Laurinpoika ja Filip Filipinpoika)?
tellervoranta
17.09.24, 14:22
Kiiminki 150 vuotta historia kirja s.32-33 Suuret kuolonvuodet 1696-1697 kirjoitetaan Ukkolasta näin (olen saattanut aiemmin kirjoittaakin).
Ukkolasta kuoli isäntä Vilppu,hänen vaimonsa Valpuri,veljensä Heikki ja tämän vaimo Liisa, vain miniä Liisa jäi taloon.
Tarkoitetaanko miniällä Vilpun pojan vaimoa?
tellervoranta
17.09.24, 14:39
Henkikirja 1696 Kiiminki,tiedosto 259. Filip-nimisiä Ukkolassa ja Wilpolassa.
Pitäisi katsoa seuraava henkikirja.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9573808471&aineistoId=1593382102
s.peltonen
17.09.24, 19:52
Se minua tässä (muun ohella) on vaivannut, että oliko tosiaan Ukkolassa samoina vuosina kaksi velipuolta, kumpikin Filip (siis Filip Laurinpoika ja Filip Filipinpoika)?
Mikäli vihkikirjan kirjaus on oikeellinen ja henkikirjojen kirjaukset oikeelliset (tai edes vähän sinne päin), niin siinä tapauksessa Ukkolan talossa vaikuttaisi asuneen Filip Heikinpoika, tämän poikapuoli Filip Laurinpoika ja heidän lisäkseen vielä Filip Filipinpoika.
Tuon ajan henkikirjoissa sukulaisuuksia kirjattiin niin rennosti, että "veli" ei välttämättä tarkoita biologista veljeä tai edes samaa sukupolvea olevaa henkilöä.
Filip Laurinpoika ja Filip Filipinpoika ovat saattaneet olla uusioperheen lapsia siten, että heidän vanhempansa ovat olleet avioliitossa, mutta että Filipeillä ei ole yhteistä vanhempaa. Filip Filipinpoika olisi saattanut olla syntyisin isänsä aiemmasta avioliitosta ja Filip Laurinpoika olisi saattanut olla syntyisin äitinsä aiemmasta avioliitosta.
Filip Filipinpoika saattaisi vaihtoehtoisesti olla Filip Laurinpoika Ukkolan poika.
Alakiiminkiläinen 29.03.1687 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922603808&aineistoId=1243005602) haudattu Filip Ukkolan leskivaimo Brita Heikintytär saattaisi olla Filip Heikinpoika Ukkolan leskivaimo. Brita ei silti välttämättä ole Laurinpoika/Laurintytär Ukkoloiden äiti. Laurinpoika/Laurintytär Ukkoloiden äiti on saattanut menehtyä ennen Filip Heikinpoikaa ja Filip Heikinpoika on saattanut sen jälkeen avioitua uudelleen. Mikäli näin olisi, niin Filip Heikinpojan viimeisellä vaimolla on saattanut olla lapsia aiemmasta avioliitostaan. Ja mikäli Brita Heikintyttären aiemman puolison nimi olisi myöskin ollut Filip, saattaisi Filip Filipinpoika olla syntyisin tästäkin avioliitosta.
Sitten on vielä se vaihtoehto, että Ukkolan talossa olisi asunut vävynä joku Filip ja Filip Filipinpoika olisi hypoteettisen Filip vävyn poika.
Tai sitten on jonkin muu vaihtoehto Filip Filipinpojan isäksi.
Filip Filipinpoika Ukkolasta ei ole löytynyt tuomiokirjoista mainintoja, joten hänen vanhempansa jäävät arvailujen varaan.
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Jouni Kaleva
20.09.24, 05:33
Mikäli vihkikirjan kirjaus on oikeellinen ja henkikirjojen kirjaukset oikeelliset (tai edes vähän sinne päin), niin siinä tapauksessa Ukkolan talossa vaikuttaisi asuneen Filip Heikinpoika, tämän poikapuoli Filip Laurinpoika ja heidän lisäkseen vielä Filip Filipinpoika.
Tuon ajan henkikirjoissa sukulaisuuksia kirjattiin niin rennosti, että "veli" ei välttämättä tarkoita biologista veljeä tai edes samaa sukupolvea olevaa henkilöä.
Filip Laurinpoika ja Filip Filipinpoika ovat saattaneet olla uusioperheen lapsia siten, että heidän vanhempansa ovat olleet avioliitossa, mutta että Filipeillä ei ole yhteistä vanhempaa. Filip Filipinpoika olisi saattanut olla syntyisin isänsä aiemmasta avioliitosta ja Filip Laurinpoika olisi saattanut olla syntyisin äitinsä aiemmasta avioliitosta.
Filip Filipinpoika saattaisi vaihtoehtoisesti olla Filip Laurinpoika Ukkolan poika.
Alakiiminkiläinen 29.03.1687 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922603808&aineistoId=1243005602) haudattu Filip Ukkolan leskivaimo Brita Heikintytär saattaisi olla Filip Heikinpoika Ukkolan leskivaimo. Brita ei silti välttämättä ole Laurinpoika/Laurintytär Ukkoloiden äiti. Laurinpoika/Laurintytär Ukkoloiden äiti on saattanut menehtyä ennen Filip Heikinpoikaa ja Filip Heikinpoika on saattanut sen jälkeen avioitua uudelleen. Mikäli näin olisi, niin Filip Heikinpojan viimeisellä vaimolla on saattanut olla lapsia aiemmasta avioliitostaan. Ja mikäli Brita Heikintyttären aiemman puolison nimi olisi myöskin ollut Filip, saattaisi Filip Filipinpoika olla syntyisin tästäkin avioliitosta.
Sitten on vielä se vaihtoehto, että Ukkolan talossa olisi asunut vävynä joku Filip ja Filip Filipinpoika olisi hypoteettisen Filip vävyn poika.
Tai sitten on jonkin muu vaihtoehto Filip Filipinpojan isäksi.
Filip Filipinpoika Ukkolasta ei ole löytynyt tuomiokirjoista mainintoja, joten hänen vanhempansa jäävät arvailujen varaan.
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Hei Sari
Tuossapa olikin erittäin kattavasti teoreettiset vaihtoehdot Filip Filipinpojan selitykseksi ;-))
Pitäisin parhaana mahdollisuutena, että Filip Filipinpoika liittyy talon perhepiiriin, eikä siis olisi ulkoa tullut vieras uusi isäntä. Tuossa jälkimmäisessä tapauksessa olettaisi löytyvän käräjiltä kirjausta talon ylösottamisesta.
Linkkaan tähän vanhoja ajatuksiani toisesta viestiketjusta täällä.
https://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=251843&postcount=15
Siinä oleva ajatus, että edellisen isännän, Lauri Pekanpk. Ukkolan (s.n. 1616) (ensimmäinen?) vaimo olisi voinut olla Valpuri Pekantr. Manninen, perustuu siihen, että Iin kesäkäräjillä 1649 nimettiin puolueettomat miehet "Luukila Staphan och Knut Puitti" sovittelemaan perinnöstä Kiimingistä olevien langosten Esko (Pekanpoika) Mannisen ja Lauri Pekanpojan (Ukkola) välillä heidän vanhempiensa jälkeen perintökaaren 1. luvun mukaisesti. Ylläoleva täällä, vas. puoli, toinen juttu ylhäältä. https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6805128661&aineistoId=647998153
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.