Alakiimingin Puitista Kellon Suomelaan? [Arkisto]

PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Alakiimingin Puitista Kellon Suomelaan?

TapsaR

18.08.14, 21:50

Hei!
Vuoden 1627 Kellon ruodutusluettelossa on mainittu 30-vuotias Jooseppi Suomela 1/4 manttaalin tilan isäntänä. Myöhemmistä verokirjoista käy ilmi, että hän oli Perttulan ja Topin talojen naapuri ja patronyymiltään Klemetinpoika. Vuoden 1635 verokirjassa tila on autiotalojen joukossa ja autiotalojen luetteloissa vuosina 1642 ja 1644 , mutta ei enää vuonna 1645. Tilan kymmenykset maksoikin vuodesta 1647 (viimeinen talo Kellon listassa) eteenpäin Juhani Nuutinpoika Suomela. Jooseppi Klemetinpoika on kuitenkin kirjattu tilan omistajaksi vielä vuosien 1648, 1649 ja 1650 maakirjoissa. Vuonna 1651 on Juhani siirtynyt maakirjan mukaan tilan omistajaksi.

Mistä Juhani ilmestyi Suomelaan? Vuoden 1649 henkikirjan mukaan hän oli Suomelassa asuva sotilas, mutta paljastavampaa saattaa olla, että vuoden 1663 kymmenysluettelossa (ylinnä vasemmalla) häntä, luultavasti ainoan kerran, kutsutaan yllättäen Juhani Puitiksi! Nimi on täsmälleen samalla paikalla Simo Matinpoika Perttusen ja Simo Ristonpoika Topin välissä kuin Juhani Suomela on monessa muussa sen ajan verokirjassa. Oliko Juhani alkuperältään Puitti?
Alakiimingin henkikirjassa vuodelta 1644 löytyy isäntä Nuutti Puitti, jolla oli poika. Seuraavan vuoden henkikirjassa Nuutin poikaa ei ole enää kirjattu. Uskaltaako kaikestä edelläolevasta nyt vetää johtopäätöksen, että Nuutti Puitin poika oli Juhani, joka lopulta siirtyi Pohjois-Kelloon toisen Suomelan talon isännäksi?

Tapio R.

TapsaR

18.08.14, 22:09

Edellisestä jäi pois linkit joihinkin asiakirjoihin, joten lisään ne tähän:

Autiot 1642 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12130895
Autiot 1644 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12159256
Kymmenykset 1647 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622056
Henkikirja 1649 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144213
Kymmenykset 1663 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622865
Henkikirja 1644 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12159364
Henkikirja 1645 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164632

Tapio

tellervoranta

19.08.14, 11:39

Puitti no13.-1595.......
Isännäksi tuli 1630-luvulla Knuut Juhonpoika. Talossa asuivat myös pojat Pentti, Heikki ja Juho Knuutinpoika, joka joutui sotilaaksi. (Kiiminki 150v).

Tuolla Juholla on täytynyt olla aikuinen Erkki-niminen poika. Erkki Juhonpoika Puitti eli Timonen asutti Timonen no23:n (tilamme) 1640-luvun lopulla. Siitä linkki.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9306&pnum=74

TapsaR

19.08.14, 16:43

Hei!

Tellervo. Onko mahdollista, että Knuth Jönsson ja Erich Jönsson olivat veljeksiä? Tähän viittaa Kiimingin ruodutusluettelo v. 1627 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15941&pnum=37 , jossa Erich Jönsson on merkattu Knuth Puitin veljeksi. Ikäeroa on luettelon mukaan 20 vuotta, mikä ei välttämättä pidä paikkaansa ikäpyöristysten takia.
Vuoden 1647 kymmenysluettelossa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622055 Erkki ja Nuutti ovat Puitin talojen veronmaksajina ja samaan aikaan Kellon luettelon http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622056 viimeinen maksaja on Juho tai Juhani (Johan) Nuutinpoika Suomela, jota siis epäilen Knuth Jönsson Puitin pojaksi.

Tapio

tellervoranta

19.08.14, 17:19

On mahdollista, että ovat veljeksiä. Timoseenhan tuli isännäksi Matti Erkinpoika Puitti eli Timonen 1680-luvulla.

No, voiko sitä siihen aikaan olla yhtäaikaa kahden talon maksaja?

Semmoista en ole myöskään tutkinut, että miten menee sukujuonto Erkki Erkinpoika Puitista, joka aviossa Karin Heikintr Riepun kanssa, taaksepäin. Kun ovat esivanhempiani. Jossakin viestissä väitän, että tämä Erkki Erkinpoika olisi Kiimingin Puitin Erkin (Timonen) poika.

Kyllähän nämä Puittilaiset ovat avioituneet kellolaisten kanssa tai siirtyneet Kelloon tai päinvastoin, niinkuin Hurutkin, kun Kellon maat pistävät sinne Jääliin asti.

TapsaR

19.08.14, 20:25

On mahdollista, että ovat veljeksiä. Timoseenhan tuli isännäksi Matti Erkinpoika Puitti eli Timonen 1680-luvulla.

Vuoden 1651 syyskäräjien juttu http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707354 (Oikealla alimpana.) vahvistaa oletusta Nuutin ja Erkin veljeydestä.

Tapio

Kimmo Kemppainen

19.08.14, 20:28

Juu, todistettavasti sitä saattoi olla kahden talon maksaja. Tästä tapauksesta en sano mitään tutkimatta, mutta periaatteessa vastaus on "kyllä".

Olen muuten itse yhden Erkki Erkinpoika Timosen jälkeläinen. Hänen veljensä oli muistaakseni Matti Erkinpoika ja vaimonsa Marketta Klemetintytär Kolehmainen.
Kimmo Kemppainen

On mahdollista, että ovat veljeksiä. Timoseenhan tuli isännäksi Matti Erkinpoika Puitti eli Timonen 1680-luvulla.

No, voiko sitä siihen aikaan olla yhtäaikaa kahden talon maksaja?

Semmoista en ole myöskään tutkinut, että miten menee sukujuonto Erkki Erkinpoika Puitista, joka aviossa Karin Heikintr Riepun kanssa, taaksepäin. Kun ovat esivanhempiani. Jossakin viestissä väitän, että tämä Erkki Erkinpoika olisi Kiimingin Puitin Erkin (Timonen) poika.

Kyllähän nämä Puittilaiset ovat avioituneet kellolaisten kanssa tai siirtyneet Kelloon tai päinvastoin, niinkuin Hurutkin, kun Kellon maat pistävät sinne Jääliin asti.

tellervoranta

19.08.14, 20:44

Siis Knut otti Erkin pojan Heikin syytinkimieheksi? Vai ymmärsinkö oikein...

Vuoden 1651 syyskäräjien juttu http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707354 (Oikealla alimpana.) vahvistaa oletusta Nuutin ja Erkin veljeydestä.

Tapio

Kimmo Kemppainen

19.08.14, 20:48

Kyllä ymmärsit. Kyseessä on selvästikin ollut varsinainen "ei tartte auttaa" -tilanne.
Kimmo Kemppainen

Siis Knut otti Erkin pojan Heikin syytinkimieheksi? Vai ymmärsinkö oikein...

tellervoranta

19.08.14, 21:27

Olen muuten itse yhden Erkki Erkinpoika Timosen jälkeläinen. Hänen veljensä oli muistaakseni Matti Erkinpoika ja vaimonsa Marketta Klemetintytär Kolehmainen.
Kimmo Kemppainen

Olet siis Ylikiimingin Joloskylän Timosen Erkin ja kiiminkiläisen Marketta Klemetintr Kaattarin jälkeläinen. Ja minä mm. Erkin siskon Elinan jälkeläinen.(Kättö/Puuperä). Ja muunkin Joloksen Timosen.

tellervoranta

20.08.14, 10:31

Kartta Kellosta Kiiminkiin päin. Hämeenjärvi on lähellä Alakylää.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6183401

s.peltonen

20.08.14, 22:32

Juho Nuutinpoika Suomela eli Puitti sopisi hyvin olemaan Nuutti Jönsinpoika Puitin poika.
Nuutti toimii Iin käräjillä lautamiehenä vuoden 1626 talvikäräjillä, ja sitten yhtäjaksoisemmin vuosina 1633-1653 (joinakin vuosina hän toimii lautamiehenä vain yksillä käräjillä; useimmiten hän kuitenkin toimii lautamiehenä sekä talvi- että kesäkäräjillä).

Ennen Nuuttia Puitin taloa näyttäisi isännöivän Jöns Tuomaanpoika Puitti (Jöns kirjataan kymmenysluetteloihin vuodesta 1595; vuoden 1606 maantarkastuskirjaan ja maakirjoihin vuodesta 1607; myös vuoden 1605 maakirjassa oleva Jöns Tuomaanpoika saattaa olla Puitin talon kirjaus). Puitin talo kirjataan Jönsin nimellä veroluetteloissa vuoteen 1631; ja lisäksi vielä vuoden 1635 karja- ja kylvöluettelossa. Vuoden 1618 ruodutuksessa Jöns Tuomaanpojan taloon kirjataan Jöns ja kaksi yli 15-vuotiasta poikaa (son). Jöns Tuomaanpoika sopisi olemaan Nuutin ja Erkin isä; tähän en kuitenkaan ole löytänyt varmistusta käräjäpöytäkirjoista. Puitin talo kirjataan Nuutin nimellä maakirjoissa vuodesta 1633 alkaen; ja kaikissa veroluetteloissa vuodesta 1637 alkaen.

Vaikuttaa siltä, että Timosen ja Puitin talot eivät ole saman henkilön isännöimiä. Puitin taloa isännöi Nuutti Jönsinpoika. Ja Timosen taloa näyttäisi isännöivän vuosina 1642-1644 Juho Nuutinpoika Puitti ja vuodesta 1645 alkaen Erkki Jönsinpoika Puitti. Vuodesta 1645 alkaen Timosen talo kirjataan veroluetteloissa toisinaan Timosen nimellä ja toisinaan Puitin nimellä.

Juho Nuutinpoika kirjataan Puitin taloon vielä vuoden 1640 ruodutuksessa; tuolloin hänen iäkseen mainitaan 29 vuotta. Tuolloin taloon kirjaan myös 22-vuotias veli Heikki Nuutinpoika sekä 20-vuotias renki Mikko Heikinpoika, joka toimii ruotunsa edestä nihtinä.

Juho Nuutinpoika Puitti pyytää vuoden 1641 talvikäräjillä ja vuoden 1643 talvikäräjillä saada ylösottaa Martti Matinpoika Timosen neljännesmanttaalin autiotalon:
Iin talvikäräjät 10.02.1641 Ii (KO a:5), vasemmanpuoleisen sivun puolenvälin tienoilta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705048).
Iin talvikäräjät 02.03.1643 Ii (KO a:5), oikeanpuoleinen sivu, toiseksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705407).

Alakiimingissä sijaitseva Timosen talo kirjattiin vuoden 1606 maantarkastuskirjaan uudistilana. Tila kirjattiin Martti Matinpoika Timosen (s.n.1560) nimellä veroluetteloissa vuosina 1606-1634 ja lisäksi vielä vuoden 1635 karja- ja kylvöluettelossa. Tila kirjattiin vuosien 1635 ja 1637 maakirjoissa Erkki Martinpoika Timosen nimellä. Vuosien 1633-1635 maakirjoissa talo mainittiin köyhäksi. Ja vuonna 1641 talo mainitaan autioksi.

Timosen talo näyttäisi olevan kirjattuna Juho Nuutinpojan nimellä vuosien 1642-1644 henkikirjoissa sekä vuosien 1642-1643 kymmenysluetteloissa. Talo kirjataan vuoden 1645 kymmenysluettelossa Erkki Puitin nimellä ja vuoden 1647 kymmenysluettelossa Erkki Jönsinpoika Puitin nimellä. Talo kirjataan tästä eteenpäin Erkki Jönsinpojan nimellä; toisinaan lisänimeksi mainitaan Puitti ja toisinaan Timonen. Vaikuttaisi siltä, että Juho Nuutinpojan jälkeen Timosen taloa isännöivä Erkki Jönsinpoika todennäköisesti olisi Juhon setä.

--

Vuoden 1644 kesäkäräjillä Juho Nuutinpoika pyytää saada ylösottaa Kellossa sijaitsevan Josef Klementinpojan 15 vuotta autiona olleen kolmannesmanttaalin talon:
Iin kesäkäräjät 15.07.1644 Ii (KO a:5), oikeanpuoleisen sivun puolenvälin tietämiltä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705607).

Jutussa Juholle ei mainita lisänimeä eikä hänen mainita olevan Alakiimingistä. Juho kuitenkin luultavasti on Puitti, koska Juho Nuutinpoika Puitti "katoaa" Timosen talosta samaan aikaan, kun Juho Nuutinpoika "ilmestyy" Suomelan taloon; Suomelan talosta taikka sen asukkaista ei näytetä käytettävän Puitti nimeä ennen Juhon muuttamista taloon; Suomelan talosta käytetään vuoden 1663 kymmenysluettelossa nimeä Puitti; Juhon lapsista käytetään kirkonkirjoissa ja tuomiokirjoissa toisinaan lisänimeä Puitti; ja Juhosta käytetään vuoden 1700 kesäkäräjillä nimeä Juho Nuutinpoika Puitti eli Suomela:
Iin kesäkäräjät 18-21.07.1700 (KO a:21; rr37), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698464).

Vuoden 1694 kesäkäräjillä Isak Juhonpojasta käytetään lisänimeä Puitti:
Iin kesäkäräjät 16-17.07.1694 (KO a:15; rr31), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692397).

Tässä Matti Erkinpoika Suokkola ja Isak Juhonpoika Puitti kinastelevat niitystä. Mikäli ymmärsin jutun oikein, niin niityn mainitaan tulleen Puitin (Suomelan) talolle jo Josef Suomelan isännyyden aikana. Kun Josef oli joutunut sotilaaksi, talo oli jäänyt autioksi. Josefin vaimo, Marketta Martintytär, oli "vienyt niityn mukanaan" muuttaessaan Esko Jaakonpojan appiukon luokse. Ja kun Marketan tytär oli avioitunut, oli niitty "kulkeutunut" hänen mukana Erkki Erkinpoika Suokkolan taloon. (Kun vuosien 1674-1675 henkikirjoissa Erkki Erkinpoika Suokkolan vaimoksi mainitaan Karin Josefintytär, niin saattaa olla, että Karin vaimo olisi Josef Suomelan tyttäriä.)

--

Nuutti Puitin pojista myöskin Heikki näyttäisi muuttavan Kelloon. Vuoden 1653 kesäkäräjillä kiiminkiläinen Heikki Nuutinpoika Puitti pyytää saada ylösottaa Kellossa sijaitsevan Matti Yrjönpojan 15 vuotta autiona olleen neljännesmanttaalin talon:
Iin kesäkäräjät 15-16.07.1653 Ii (KO a:8), vasemmanpuoleisen sivun toiseksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708120).

Vuoden 1664 talvikäräjillä Heikki Nuutinpoika pyytää saada ylösottaa 15 vuotta autiona olleen Heikki Taskisen 5/12 manttaalin talon kolmannesmanttaalista:
Iin talvikäräjät 11-13.02.1664 Ii (KO a:11), oikeanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712042).

Seuraavan vuoden kesäkäräjillä Heikistä käytetään nimeä Heikki Nuutinpoika Taskinen:
Iin kesäkäräjät 05-06.07,08.07.1665 Ii (KO a:11), vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712619).

Veroluetteloissa Taskisen talo näytettäisiin kirjattavan Erkki Tuomaanpoika Taskisen (s.n.1557) nimellä vuosina 1608-1634 ja vielä vuoden 1635 karja- ja kylvöluettelossa. Vuoden 1635 maakirjassa sekä vuosien 1637-1647 veroluetteloissa talo kirjataan Heikki Erkinpoika Taskisen (s.n.1593) nimellä. Vuodesta 1648 talo mainitaan autioksi; kymmenyksiä maksaa kuitenkin vuosina 1652-1653 Taskisen leskivaimo. Talo kirjataan autioksi vielä vuonna 1663. Ja vuodesta 1664 alkaen talo kirjataan Heikki Taskisen nimellä. Maakirjoissa talo kirjataan Heikki Erkinpojan nimellä vielä 1680-luvulla, mutta se ei kerro isännästä juuri mitään, koska tuolloin talot kirjataan vanhan isännän nimellä; riippumatta siitä asuuko vanha isäntä talossa taikka onko hän edes elossa. Muissa veroluetteloissa Heikki Taskiselle mainitaan vuoden 1663 jälkeiseltä ajalta patronyymi vain vuoden 1667 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1667/1667_113.jpg/_full.jpg) henkikirjassa. Ja tuolloin patronyymi näyttäisi olevan Erkinpoika (Ehrson). Saattaa olla niin, että Taskisen talon isännän patronyymi olisi tässä verokirjassa virheellisesti kirjattu. Käräjäjutut viittaisivat siihen, että Taskisen taloa olisi tuolloin isännöinyt Heikki Nuutinpoika Puitti.

Vuoden 1664 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617986) kymmenysluettelossa Alakiimingissä sijaitseva Puitin talo kirjataan Heikki Nuutinpoika Puitin nimellä, mikä on hämmentävää. Samaisessa luettelossa kirjataan Kelloon Heikki Taskinen. Olisikohan tuolloin Alakiimingin Puitin talon kirjauksessa patronyymi kirjattu virheellisesti? Käräjäpöytäkirjojen perusteella tulee sellainen vaikutelma, että Heikki Nuutinpoika Puitti isännöi Taskisen taloa Kellossa ja Heikki Erkinpoika Puitti toimii isäntänä Alakiimingissä. Veroluetteloissa molemmat Heikit yleensä kirjataan harmillisesti ilman patronyymiä.

Kun Erkki Erkinpoika Kanniainen pyytää vuoden 1682 talvikäräjillä saada ylösottaa Heikki Taskisen 5/12 manttaalin autiotalon, niin Heikin mainitaan ylösottaneen talon autiosta, nauttineen vapaavuosia kuusi vuotta ja asuneen siinä sen jälkeen 11 vuotta (ajallisesti tämä täsmäisi siihen aikaan, jolloin Heikki Nuuttinpoika ylösotti Taskisen talon):
Iin talvikäräjät 20-22.02.1682 (KO a:2; rr19), vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685235).

Vuoden 1682 kesäkäräjillä Heikki yrittää laihoin tuloksin saada taloaan takaisin:
Iin kesäkäräjät 28-29.08.1682 (KO a:2; rr19), vasemmanpuolisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685499).

Ja 13.04.1683 haudataan kellolainen Heikki Nuutinpoika Puitti.

--

Kolehmaisen talo on ilmeisesti vuosina 1636-1664 yhdistettynä Nuutti Jönsinpoika Puitin taloon. Nuutin talon kokona on vuosien 1642-1664 luetteloissa puolimanttaalia (aiemmin talon kokona oli kolmannesmanttaali). Kun Kolehmaisen talo irtautetaan omaksi talokseen, tippuu Puitin talon koko jälleen kolmannesmanttaaliin. Maakirjoissa talot kirjataan yhtenä puolenmanttaalin talon hieman pitempään (joissakin maakirjoissa kolmannesmanttaali mainitaan viljelevän Heikki Puitti ja kuudennesmanttaali mainitaan viljelevän Klemet Heikinpoika).
Vuoden 1664 talvikäräjillä käsitellään Kolehmaisen talon ylösottamista:
Iin talvikäräjät 09-10.01.1665 Ii (KO a:11), Iin käräjien ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712472).

Kun Puitin talon syytingin saa Erkki Jönsinpojan poika Heikki Erkinpoika ja Timosen talon viljelyä Erkki Jönsinpojan jäljistä jatkaa Matti Erkinpoika, niin sekä Puitti että Timonen vaikuttaisivat olevan Erkki Jönsinpojan jälkikasvun isännöimiä.

Vuoden 1698 talvikäräjillä Erkki Jönsinpoika Puitin mainitaan kuolleen marraskuussa 1696:
Iin talvikäräjät 26.02,28.02.1698 (KO a:19; rr35), vasemmanpuoleisen sivun puolestavälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695627).

Erkin mainitaan olleen aviossa kolmesti; perintö oli kaikkien liittojen osalta jakamatta. Erkki Antinpoika Puitti mainitaan Erkki Jönsinpojan pojanpojaksi. Matti mainitaan Erkki Antinpojan isän veljeksi.

Vuoden 1701 talvikäräjillä Matti mainitaan Erkki Erkinpoika Timosen isoveljeksi:
Iin talvikäräjät 27.02-01.03.1701 (KO a:22, rr38), vasemman sivun kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532806).

Puitin taloa isännöineen Heikki Erkinpoika Puitin perintöä käsitellään vuoden 1699 talvikäräjillä, vuoden 1700 kesäkäräjillä ja vuoden 1706 talvikäräjillä:
Iin talvikäräjät 27-28.02.1699 (KO a:20; rr36), oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697044).
Iin kesäkäräjät 18-21.07.1700 (KO a:21; rr37), oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698460).
Iin talvikäräjät 05.03-08.03.1706 (KO a:27, rr43), vasemmanpuolisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534002).

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

s.peltonen

20.08.14, 22:38

Tässä vielä pieniä poimintoja Alakiimingin ja Ylikiimingin Timosten talojen Erkki isännistä. Veroluetteloiden perusteella vaikuttaa siltä, että Alakiimingissä sijaitsevaa Timosen taloa isännöi Erkki Jönsinpoika Puitti (n.1607-11.1696) vuosina 1645-1677; tämän talon isännyys siirtyy Matti Erkinpojalle vuoden 1678 tietämillä. Ylikimingissä sijaitsevaa Timosen taloa isännöi Erkki Matinpoika Timonen (n.1624-1691) vuosina 1669-1677; tämän talon isännyys siirtyy Matti Erkinpojalle vuoden 1678 tietämillä. Ylikiimingin ja Alakiimingin Timosen taloja isännöi siis samoihin aikoihin kaksi Erkkiä, joilta isännyydet siirtyvät näiden Matti pojille samoihin aikoihin. Ja molemmilta Erkki Timosilta löytyy myös Erkki poika. Tiivistetysti voisi ehkä todeta, että Timosten taloissa ei ollut suurempaa pulaa Erkeistä ja Mateista. Alakiimingin Erkki Erkinpoika Timonen avioituu Karin Heikintyttären kanssa; ja Ylikiimingin Erkki Erkinpoika Timonen avioituu Marketta Klemetintytär Kaattari Kolehmaisen kanssa. Alakiimingin Matti Erkinpoika Timonen avioituu Liisa Heikintyttären kanssa; ja Ylikiimingin Matti Erkinpoika Timonen avioituu Marketta Heikintyttären kanssa.
Alakiimingin Erkki Jönsinpoika Timosen lapsia ovat ilmeisesti ainakin: Antti, Heikki, Matti ja Erkki. Ylikiimingin Erkki Matinpoika Timosen lapsia ovat ilmeisesti ainakin: Erkki, Jaakko, Matti, Valpuri, Elin, Brita ja Anna.

Ylikiimingin Timosen talo vaikuttaa olevan vanhempi kuin Alakiimingin Timosen talo. Alakiimingin Timosen talo "ilmestyy" veroluetteloihin vasta vuonna 1606 ja silloinkin tila mainitaan uudistilaksi; tila kirjataan tuolloin Martti Matinpojan nimellä. Samoihin aikoihin Pudasjärvelle "pullahtelee" Matinpoika Timosten taloja. En ole löytynyt mitään tietoa siihen, että olisiko Alakiimingin Martti Matinpoika Timonen jotain sukua Pudasjärven Matinpoika Timosille.

Ylikiimingin Timosen talo vaikuttaa olevan veroluetteloissa viimeistään vuodesta 1562. Vuoden 1562 kymmenysluetteloon kirjataan Niilo Timonen; samaisen vuoden maakirjassa talo vaikuttaa olevan kirjattuna Niilo Heikinpojan nimellä. Niilo Heikinpoika kirjataan veroluetteloihin jo vuodesta 1553, jolloin Kiimingin talot kirjataan Kellon listan loppupuolelle. Saattaa olla, että vuosien 1553-1560 veroluetteloihin kirjattu Niilo Heikinpoika on Timonen. Niilo Heikinpoika Timonen kirjataan veroluetteloihin vuoteen 1593. Heikki Niilonpoika Timonen kirjataan veroluetteloihin vuosina 1600-1624 ja lisäksi vielä vuosien 1626 ja 1629 myllytulliluetteloissa. Talo kirjataan Matti Heikinpoika Timosen (s.n.1580) nimellä vuosien 1626-1629 karja- ja kylvöluetteloissa, sekä kaikissa veroluetteloissa vuosina 1631-1667 (ja ajan tapojen mukaan maakirjoissa vielä tämän jälkeenkin). Matti toimii Iin käräjillä lautamiehenä vuosina 1645-1654. Matilla on ilmeisesti ainakin seuraavat lapset: Erkki, Matti, Olli, Heikki ja Karin. Henkikirjoissa Ylikiimingin Timosen talo kirjataan vuodesta 1669 alkaen Erkki Matinpoika Timosen (n.1624-1691) nimellä.

Tässä vielä muutama linkki Ylikiimingin Timosen taloon liittyviin käräjäjuttuihin:
Iin talvikäräjät 30-31.01.1654 Ii (KO a:8), oikeanpuoleinen sivu, ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708363).
Iin talvikäräjät 11-13.02.1664 Ii (KO a:11), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712051).
Iin kesäkäräjät 22-23.07.1698 (KO a:19; rr35), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695931).
Iin kesäkäräjät 27-29.07.1699 (KO a:20; rr36), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697221).
Iin talvikäräjät 25.02-28.02.1711 (KO a:32, rr48), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24574419).

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

tellervoranta

21.08.14, 15:37

Kiitos Sari varsinkin Erkki Erkinpka Puitin tarkennuksista :).

Puitti (nro13), 1595, 1/3 mnt talo Juho Tuomaanpka, 1630 Knut Juhonpka+pojat Pentti, Heikki ja Juho(sotilaaksi),1660 Heikki Puitti ja 1690 Erkki. Puittilasta asuttiin myös Honkalassa eli Timosessa, joka perustettu 1608. (käytettiin sekä Puitti(la) että Timonen sukunimeä.)

Olikohan Pudasjärven Antti Erkinpoika Puitti näitä veljeksiä. Ja poikansa taitaa löytyä Iistä.

Jouni Kaleva

21.08.14, 16:22

Olikohan Pudasjärven Antti Erkinpoika Puitti näitä veljeksiä. Ja poikansa taitaa löytyä Iistä.
Pudasjärven Antti Erkinpk. Puitti k. 1717 "60-vuotiaana" -> synt.n. 1657. Sopisiko ikähaarukkaan? Tällä Antilla useampikin lapsi siirtyi Iihin. Juho Antinpk. Puitti (. 2.4.1692 Pudasjärvi k. 12.11.1754) tuli kotivävyksi yhteen Etelä-Iin Pernun taloista, ja tätä myötä talon nimikin muuttui pysyvästi Puitiksi.

tellervoranta

21.08.14, 19:16

Sarin mukaan Erkki Juhonpka Puitti elänyt n.1607-1696. Kolme avioa. Poikia Antti, Matti, Erkki. Esi-isäni Erkki Erkinpka Puitin 1? lapsi Brita syntyy 26.9.1688. Erkin syntymä- ja kuolinvuotta en tiedä.
Veljensä Matti Timonen kuolee isonvihan aikaan 52 vuotiaana.

s.peltonen

21.08.14, 20:38

Erkki Jönsinpoika Puitti Timosen lapset saattavat olla aika laajassakin ikähaarukassa, koska Erkki ehti olla kolmesti aviossa. Erkki Jönsinpojalla tiedetään olleen Antti Erkinpoika niminen poika, koska Erkki Antinpoika mainitaan Erkki Jönsinpojan pojanpojaksi vuoden 1698 talvikäräjillä. Saattaa kuitenkin olla, että Pudasjärvellä asuneen Antti Erkinpoika Puitin isä olisi joku muu kuin Erkki Jönsinpoika Puitti Timonen. Mikäli Erkki Jönsinpojan Antti poika olisi ollut elossa vuonna 1698, niin hieman ihmetyttää se, että miksi Erkki Jönsinpojan perintöasiassa mainittiin pojanpoika Erkki Antinpoika, eikä poika Antti Erkinpoika. On toki mahdollista, että Erkki poika olisi ollut käräjillä kertomassa isoisänsä perintöasiassa, vaikka Erkin isä olisi ollut elossa. Jonkinlaisen epäilyksen tuo kuitenkin nostattaa siitä, että Pudasjärven Antin isä saattaisi olla joku muukin kuin Erkki Jönsinpoika.

Pudasjärvellä haudataan 14.03.1697 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/kuolleet_1686-1709_ik384/10.htm) Erkki Filipinpoika Puitti. En ole löytänyt selvyyttä siihen, että kuka tämä Erkki on ja missä talossa hän olisi asunut. Kollajalla asuvasta Erkki Filipinpojasta näyttäisi olevan mainitaan vuoden 1673 kesäkäräjillä (en siltikään osaa sijoittaa häntä mihinkään taloon; eikä ole löytynyt tietoa siitä, että onko hän Puitti, ja olisiko mitään sukua Kollajalla asuneelle Antti Erkinpoika Puitille):
Iin Kesäkäräjät 01.07,03-05.07.1673 Ii (KO a:13), vasemmanpuoleinen sivu, juttu nro 309 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715340).

Vuoden 1686 kesäkäräjillä käsitellään Kollajalla asuvan Antti Erkinpojan uudistilaa, Siuruanrantaa:
Iin kesäkäräjät 28.06.1686 (KO a:6; rr23), vaemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3687841).

Myöskin seuraavan vuoden kesäkäräjillä käsitellään Antti Erkinpojan uudistilaa; tilan kooksi mainitaan kahdeksannesmanttaali ja vapaavuosiksi kuusi vuotta:
Iin kesäkäräjät 14-16.07.1687 (KO a:7; rr24), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3688652).

Antti Erkinpoika mainitaan vuosien 1688-1689 henkikirjoissa uudistilalliseksi. Maakirjoihin talo näyttäisi tulevan vuonna 1690; tuolloin talo mainitaan kahdeksannesmanttaalin uudistilaksi.

Vuosien 1695, 1696, 1697 ja 1699 henkikirjoissa Antin vaimoksi mainitaan Brita. Antti Erkinpoika kirjataan lastensa kastetiedoissa toisinaan nimellä Antti Puitti, ja toisinaan nimellä Antti Erkinpoika ja toisinaan nimellä Antti Erkinpoika Puitti (esim. 04.08.1689 syntyneen Valpurin vanhemmiksi kirjataan Antti Puitti ja Brita Matintytär; ja 02.04.1692 syntyneen Juhon kastetiedoissa vanhemmiksi mainitaan Antti Erkinpoika ja Brita Matintytär).
Vuoden 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146941) henkikirjassa Antti Erkinpojan mainitaan ylösottaneen Matti Kuhan talon; tuolloin Antista ei enää makseta henkirahaa Siuruanrannasta.

Vuoden 1700 talvikäräjillä Antti Veteläinen kertoo haluavansa ylösottaa Kollajalla sijaitsevan Antti Puitin kahdeksannesmanttaalin autiotalon:
Iin talvikäräjät 28.02-01.03.1700 (KO a:21; rr37), oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698269).

Vuoden 1702 talvikäräjillä Juho Simonpoika Pätsi kertoo haluavansa ylösottaa Antti Erkinpoika Puitin eli Siuruarannan kahdeksannesmanttaalin autiotalon:
Iin talvikäräjät 27.02-01.03.1702 (KO a:23, rr39), vasemmanpuoleisen sivun ylhäältä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533350).

Vuoden 1699 talvikäräjillä Antti Erkinpoika Puitti kertoo haluavansa ylösottaa Matti Laurinpoika Kuhan kolmannesmanttaalin talon (tämä sopisi siihen, että vuoden 1700 henkikirjassa Kollajan luettelossa Antti Erkinpojan mainittiin ylösottaneen Matti Kuhan talon):
Iin talvikäräjät 27-28.02.1699 (KO a:20; rr36), vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697048).

Kyseessä näyttäisi olevan sama talo, joka kirjattiin vuosina 1678-1688 Matti Laurinpoika Kuhan nimellä, ja jonka Matti Kuha pyysi saada ylösottaa vuoden 1678 kesäkäräjillä:
Iin kesäkäräjät 03-05.07.1678 (KO a:19; rr15), vasemmanpuolisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723986) (nro 583).

Kyseinen talo kirjattiin veroluetteloihin vuosina 1635-1648 Heikki Kuokan nimellä. Vuosina 1648-1664 talo kirjattiin autioksi Heikki Klemetinpoika Kuokan nimellä. Vuosina 1665-1676 talo kirjattiin Lauri Koistisen nimellä.

Henkikirjoissa Antti kirjataan Kuhan taloon vuodesta 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875316) alkaen. Vuoden 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963854) henkikirjassa Antti mainitaan sotilaaksi ja Kuhan talosta ei makseta henkirahaa. Ja vuoden 1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987869) henkikirjassa Kuhan talo mainitaan autioksi.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

tellervoranta

21.08.14, 22:05

Hei. Tässä Pohjanmaan läänintilissä 1679-1679, jakso 14, tutkinta, näkyy Puitin Heikin patronyyminä Erkki. Eli käsittääkseni oli syytinkipoika Heikki.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11328&pnum=14

s.peltonen

21.08.14, 23:41

Tässä Pohjanmaan läänintilissä 1679-1679, jakso 14, tutkinta, näkyy Puitin Heikin patronyyminä Erkki. Eli käsittääkseni oli syytinkipoika Heikki.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11328&pnum=14

Kyllä; kyseessä on ilmeisesti Nuutti Puitin syytinkimies, eli Nuutin veljenpoika Heikki Erkinpoika. Vuoden 1700 kesäkäräjillä Heikki Erkinpoika Puitin leskivaimoksi mainittiin Liisa Simontytär. Vuosien 1674 ja 1675 henkikirjoissa Puitin taloa isännöivän Heikki Puitin vaimon nimeksi mainitaan Liisa Simontytär.

Tuo mainitsemasi vuoden 1679 maakirja on yksi niistä harvoista maakirjoista, joissa tuolla ajalla näyttäisi olevan ajantasaista tietoa (muut kolme ovat vuosilta 1673, 1675 ja 1676). Kyseisissä maakirjoissa on "vanhan isännän" nimen ohella mainittu myös uuden isännän nimi. Muissa maakirjoissa mainitaan yleensä vain vanha isäntä, joka ei välttämättä enää edes asu talossa taikka saattaa olla jopa kuollut. Puitin talon osalla isännän nimen päivittyminen näyttää tapahtuneen poikkeuksellisesti muita taloja aiemmin; esim. vuoden 1677 maakirjassa talo kirjataan Heikki Erkinpojan, eikä 1650-luvun maakirjoissa olleen Nuutti Jönsinpojan, nimellä. Syytä en tiedä; ehkä maakirjoissa näkyviä isäntien nimiä päivitettiin Puitin ja Kolehmaisen talojen osalta siinä yhteydessä, kun Kolehmainen irtautettiin Puitista.

--

Mainitsit aiemmassa viestissäsi Nuutti Puitin pojan, Pentti Nuutinpojan. Hänestä en ole löytänyt mitään tietoa vuoden 1641 jälkeen. Vuoden 1637 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576913) ruodutuksessa hänet kirjataan vielä Puitin taloon. Vuoden 1640 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15944&pnum=16) ruodutuksessa Pentti Nuutinpoika kirjataan omaan neljännesmanttaalin taloonsa. Ja seuraavana vuonna hänet kirjataan sekä henkikirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592897) että karja- ja kylvöluetteloon (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592905). Onko kenelläkään tietoa mitä Pentti pojalle tämän jälkeen tapahtui?

Nuutin pojasta, Esko Nuutinpojasta, en ole löytänyt muuta mainintaa kuin vuoden 1651 kesäkäräjillä (jolloin käsitellään Heikki Erkinpojan ottamista Nuutin syytinkimieheksi) olleen maininnan. Onko kenelläkään tietoa Esko pojasta, esim. päättyikö Esko pojan elämäntaival sotilaana?

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

Jouni Kaleva

22.08.14, 18:44

Jouni Kaleva

22.08.14, 18:53

tellervoranta

22.08.14, 19:46

Henkikirjassa v.1688 näkyy ensimmäistä kertaa Timosessa Matti Erkinpka Puitti Timosen veli, esi-isäni Erkki Erkinpoika Puitti sekä vaimo Karin Heikintytär Riepu. Heille syntyy ainakin v. 1688 Brita, 1689 Liisa ja 1690 Sara, joka avioituu Pöllöön. (esiäitini). Mistä pariskunta tulee? Ja minne pariskunta menee. v.1716 kuolee Kiimingissä Erkki Puitin vaimo 39v. Tämä ei kyllä sovi edelliseen, koska olisi synnyttänyt Britan 13-vuotiaana.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905122

Viittaako Riepu Pudasjärven Repolasukuun?

tellervoranta

22.08.14, 19:54

Ja kuka Erkki Puitti tämä on ?

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/5hbkj1?fi+0065+vihityt+197) 25.11.1692 Nederkiimingi Erich Puitti p: Marge Jac:dr Luukila Haukipudas

tellervoranta

22.08.14, 21:36

Haukiputaalla vihitty Anna Heikintr Riepu.:)

Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/5hcs80?fi+0065+vihityt+107) 28.2.1686 Matts Hapalachtis lk Hans Erichss Anna Henr:dr Riepu Söderijå

tellervoranta

22.08.14, 21:40

Ja vielä Haukiputaalla vihitty Juho Heikinpoika Riepu.

Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/5hcs80?fi+0065+vihityt+100) 3.1.1686 Haukip: Joh: Hinderss Riepu p: Walb Bengds dr Talonpoica Haukip:

Taitavat olla sisaruksia nämä Kaarina, Anna ja Juho. Heikki Riepun :D:lapsia.

s.peltonen

22.08.14, 22:15

Pudasjärven Puittia on puitu tässä ketjussa:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16761&highlight=Lohvansuu&page=5

Erityisesti kannattaa lukea Pudasjärvi-spesialisti Paavo Lohvansuun viesti 6.2.2012, jossa hän mm. ilmoittaa, että Antin vaimo Brita Matintytär oli sukuaan Laakkonen ja ilm. Antti siirtyi 1699/1700 Ranualle juuri appensa Matti Laakkosen jättämään taloon.
Rippikirjassa 1713-15 Antti perheineen kirjattu taloon nimeltä Kyngäs.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1713-1744_mko5-12/11.htm

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia tiedoista ja linkeistä!

Teen tässä hieman kysymyksiä, koska en ole varma ymmärsinkö asian oikein.

Tarkoittaako tuo sitä, että Karjalankylään vuosien 1635-1713 veroluetteloissa ja vuosien 1700-1706 rippikirjassa, kirjattu Kuokan/Kuhan talo on Ranuan talo; ja että talon kirjaukset siirtyivät 1700-luvun alkupuolella Pudasjärvelle?
Se selittäisi sen, miksi Kuhan taloa ei tunnu löytyvän Karjalankylästä enää myöhemmistä rippikirjoista.

Mikäli kyseessä ei ole sama talo, niin sitten meillä kaksi Antti Erkinpoika Puittia, jotka samaan aikaan ylösottavat Matti Kuhien talot. Vuoden 1699 talvikäräjillä Antti Erkinpoika Puitti pyysi saada ylösottaa Karjalankylässä sijaitsevan kolmannesmanttaalin Matti Laurinpoika Kuhan talon. Antti kirjataan henkikirjoissa Karjalankylän Kuhan taloon vuosina 1701-1713; vuonna 1711 Antti mainitaan sotilaaksi ja vuonna 1712-1713 talo mainitaan autioksi.

Onko tuo vuosien 1713-1714 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12499478) rippikirjassa näkyvä Kyngäs talo sama talo kuin 1700-luvun alun kinkerikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12490191) oleva Pätsilä eli Kyngäs (Siurualla)?
Ja onko se sama talo, josta käräjäpöytäkirjoissa ja veroluetteloissa vuosina 1691-1713 käytettiin nimeä Siuruanranta?
Muuttiko Antti vuoden 1713 tietämillä Kuhan talosta takaisin vuoden 1686 tietämillä perustamalleen uudistilalle?

1700-luvun alussa Pätsilä eli Kyngäs taloon kirjataan Juho Simonpoika Pätsi ja vaimo Brita Matintytär Hiltunen. Vuosien 1713-1714 rippikirjassa Kyngäs taloon kirjataan Antti Erkinpoika Puitti perheineen.

Siuruanrannaksi kirjatussa talossa veroluetteloiden mukaan vuosina 1688-1699 asui Antti Erkinpoika ja tämän Brita vaimo (vuoden 1686 käräjäpöytäkirjassa kyseinen talo mainitaan Antin perusmaksi uudistilaksi; ja vuoden 1702 käräjäpöytäkirjassa Antista käytetään nimeä Antti Erkinpoika Puitti eli Siuruanranta); vuoden 1700 henkikirjassa Antin mainitaan ylösottaneen Matti Kuhan talon ja vuoden 1701 henkikirjassa talo mainitaan autioksi. Käräjäpöytäkirjojen mukaan tätä kahdeksannesmanttaalin taloa yritti ylösottaa vuoden 1700 talvikäräjillä Antti Veteläinen ja vuoden 1702 talvikäräjillä Juho Simonpoika Pätsi (jälkimmäisen nimi täsmäisi isäntään, joka kirjataan 1700-luvun alun kinkerikirjan Pätsilä eli Kyngäs taloon). Vuosina 1704-1713 Siuruanranta kirjataan henkikirjoissa Juho Simonpojan nimellä, mikä sopisi Juho Simonpoika Pätsiksi, joka halusi ylösottaa talon vuonna 1702; vuoden 1711 henkikirjassa talon asukkaiden mainitaan olevan kerjuulla ja samaisen vuoden maakirjassa talo mainitaan autioksi. Vuosien 1712-1713 henkikirjoissa talo mainitaan autioksi.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

TapsaR

22.08.14, 22:30

Juho Nuutinpoika Suomela eli Puitti sopisi hyvin olemaan Nuutti Jönsinpoika Puitin poika.

--

Vuoden 1644 kesäkäräjillä Juho Nuutinpoika pyytää saada ylösottaa Kellossa sijaitsevan Josef Klementinpojan 15 vuotta autiona olleen kolmannesmanttaalin talon:
Iin kesäkäräjät 15.07.1644 Ii (KO a:5), oikeanpuoleisen sivun puolenvälin tietämiltä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705607).

Jutussa Juholle ei mainita lisänimeä eikä hänen mainita olevan Alakiimingistä. Juho kuitenkin luultavasti on Puitti, koska Juho Nuutinpoika Puitti "katoaa" Timosen talosta samaan aikaan, kun Juho Nuutinpoika "ilmestyy" Suomelan taloon; Suomelan talosta taikka sen asukkaista ei näytetä käytettävän Puitti nimeä ennen Juhon muuttamista taloon; Suomelan talosta käytetään vuoden 1663 kymmenysluettelossa nimeä Puitti; Juhon lapsista käytetään kirkonkirjoissa ja tuomiokirjoissa toisinaan lisänimeä Puitti; ja Juhosta käytetään vuoden 1700 kesäkäräjillä nimeä Juho Nuutinpoika Puitti eli Suomela:
Iin kesäkäräjät 18-21.07.1700 (KO a:21; rr37), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698464).

Vuoden 1694 kesäkäräjillä Isak Juhonpojasta käytetään lisänimeä Puitti:
Iin kesäkäräjät 16-17.07.1694 (KO a:15; rr31), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692397).

Tässä Matti Erkinpoika Suokkola ja Isak Juhonpoika Puitti kinastelevat niitystä. Mikäli ymmärsin jutun oikein, niin niityn mainitaan tulleen Puitin (Suomelan) talolle jo Josef Suomelan isännyyden aikana. Kun Josef oli joutunut sotilaaksi, talo oli jäänyt autioksi. Josefin vaimo, Marketta Martintytär, oli "vienyt niityn mukanaan" muuttaessaan Esko Jaakonpojan appiukon luokse. Ja kun Marketan tytär oli avioitunut, oli niitty "kulkeutunut" hänen mukana Erkki Erkinpoika Suokkolan taloon. (Kun vuosien 1674-1675 henkikirjoissa Erkki Erkinpoika Suokkolan vaimoksi mainitaan Karin Josefintytär, niin saattaa olla, että Karin vaimo olisi Josef Suomelan tyttäriä.)

--

Sari P

Kiitos Sari! Näyttää vahvasti siltä, että Kellon Suomelan isännäksi tuli tosiaan Juho Puitti Alakiimingistä.

Tapio R.

s.peltonen

23.08.14, 00:37

Tervehdys Tellervo,

Henkikirjassa v.1688 näkyy ensimmäistä kertaa Timosessa Matti Erkinpka Puitti Timosen veli, esi-isäni Erkki Erkinpoika Puitti sekä vaimo Karin Heikintytär Riepu. Heille syntyy ainakin v. 1688 Brita, 1689 Liisa ja 1690 Sara, joka avioituu Pöllöön. (esiäitini). Mistä pariskunta tulee? Ja minne pariskunta menee. v.1716 kuolee Kiimingissä Erkki Puitin vaimo 39v. Tämä ei kyllä sovi edelliseen, koska olisi synnyttänyt Britan 13-vuotiaana.

Karin Heikintyttären kanssa avioitunut Erkki Erkinpoika Puitti sopii Erkki Jönsinpoika Puitti Timosen pojaksi. Erkki on ilmeisesti syntynyt perheen asuessa jo Alakiimingin Timosen talossa.
Vuoden 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532806) talvikäräjillä käsitellään alakiiminkiläinen Erkki Erkinpoika Timosen ja tämän isoveljen Matin välistä kiistaa neljännesmanttaalin talosta, jota heidän edesmennyt isänsä oli heitä ennen asunut (ja talo mainitaan kruununtilaksi). Samaisen vuoden henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875319) Erkki ja tämän Karin vaimo kirjataan vielä Alakiimingin Timosen taloon.

Seuraavasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162307) vuodesta alkaen Erkistä ja hänen vaimostaan ei enää makseta henkirahaa Timosen talosta. Heidän kohdallaan on kirjaus, mikä näyttäisi olevan "afwijkan till Caupila hem". Vuoden 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559710) henkikirjassa Erkin kohdalla Timosen talossa on kommentti, minkä mukaan hänet on kirjattu Haukiputaalle. Erkkiä ei kuitenkaan tunnu löytyvän vuosien 1702 ja 1703 henkikirjoista.

Vuodesta 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697582) alkaen Erkki näyttäisi olevan kirjattuna Haukiputaalla sijaitsevaan Salmelan taloon. Esim. vuoden 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168953) henkikirjassa taloon kirjataan Erkki, Karin vaimo ja Brita tytär. Erkki kirjataan viimeisen kerran henkikirjaan vuonna 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963857); tuolloin taloon kirjataan myös Karin vaimo ja Heikki poika. Erkistä ei enää tuolloin makseta henkirahaa; hänet mainitaan vanhaksi ja raihnaiseksi. Vuosina 1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987872) ja 1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209699) henkirahaa maksetaan vain Heikki pojasta ja tämän Karin äidistä.

Erkki ja hänen vaimonsa haudataan isovihan aikaan vuonna 1716 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319089); Erkki mainitaan 60-vuotiaaksi ja hänen vaimonsa 58-vuotiaaksi.

--

Salmelan taloa vaikuttaisi veroluetteloiden perusteella isännöineen vuosina 1641-1669 Jaakko Tuomaanpoika Salmen. Vuosina 1671-1676 taloa isännöi Jaakon vävy, Niilo Ollinpoika, jonka vaimona on Karin Jaakontytär. Vuosina 1677-1692 taloa näyttäisi isännöineen Niilon vävy, Jaakko Klemetinpoika, jonka vaimona on Dorde Niilontytär. Vuosina 1695-1703 taloa ei tunnu löytyvän henkikirjasta. Ja vuodesta 1704 taloa näyttäisi isännöivän Erkki Erkinpoika Puitti.

--

Erkin lapsista kastetieto löytyy Britalle (s.26.09.1688), Saaralle (s.16.05.1690) ja Heikille (s.26.01.1692).
(24.12.1689 syntynyt Liisa näyttää sen sijaan olevan Erkki Heikinpoika Puitin tytär).

Erkillä näyttäisi olevan myös pojat Juho (n.1688-24.09.1779) ja Erkki. Erkin perinnönjakoa käsitellään talvikäräjillä 1732 ja talvikäräjillä 1735:
Iin talvikäräjät 28.01-29.01, 01.03.1732 (KO a:46, rr62), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24665668).
Iin talvikäräjät 20.01-24.01.1735 (KO a:53, rr69), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24677277).

Jutuista käy ilmi, että edesmenneen Erkki Salmelaisen tytär, Saara Erkintytär, on avioliitossa Lauri Pöllön kanssa. Ensimmäisessä jutussa mainitaan, että Saaran veli, Juho, on haluton maksamaan sisarensa perintöosuutta. Jälkimmäisessä jutussa mainitaan edesmenneen Erkin lapset Heikki, Juho, Erkki ja Saara. (Brita tytär saattaa tuolloin olla jo edesmennyt, koska häntä ei mainita.)

Viittaako Riepu Pudasjärven Repolasukuun?

Pudasjärven Repola ja Riepu vaikuttavat olevan eri taloja.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

Jouni Kaleva

23.08.14, 09:14

Tarkoittaako tuo sitä, että Karjalankylään vuosien 1635-1713 veroluetteloissa ja vuosien 1700-1706 rippikirjassa, kirjattu Kuokan/Kuhan talo on Ranuan talo; ja että talon kirjaukset siirtyivät 1700-luvun alkupuolella Pudasjärvelle?
Se selittäisi sen, miksi Kuhan taloa ei tunnu löytyvän Karjalankylästä enää myöhemmistä rippikirjoista.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

Siirsin tämän keskusteluhaaran Pudasjärven Puitti-ketjuun.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16761

tellervoranta

23.08.14, 15:11

Oikein paljon kiitoksia Sari esi-isäni Erkki Erkinpka Puitti/Timonen/Hongala perheen vaiheiden selvittämisestä:):).

Erkki näyttää siis siirtyneen lähemmäksi Haukiputaan kirkkoa; Itsasiassa Salmelan pappilaan.
Talvikäräjien yhteydessä 1690 maaherra määräsi SALMELAN kruununtilan Haukiputaan kappalaisen pappilaksi. (Haukiputaan seurakunnan historia)
.....
Haukiputaan kappalaisen virkatalo, 1/4 mant:n Salmela, johon 1723 oli asumiskelpoisuuden parantamiseksi yhdistetty 1/4 mnt:n Takku, oli vielä Petrus Uhlbergin aikana vuokrattuna talonpoikaisviljelijälle.
.....
Joka tapauksessa Eric Frosterus ryhtyi alun pitäen vuodesta 1737 asumaan Salmela-Takun virkataloa.

tellervoranta

23.08.14, 15:14

Onkohan tuossa Salmelassa vielä Erkki Puitin jälkeläisiä alussa.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/55.htm

Palaan Puitteihin myöhemmin, kun nyt mummoilen :)

s.peltonen

23.08.14, 21:51

Tervehdys Tellervo,

Onkohan tuossa Salmelassa vielä Erkki Puitin jälkeläisiä alussa.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/55.htm

Kyllä, tuo sopii Erkki Erkinpoika Puitti Timonen Salmelan pojaksi, Juho Erkinpojaksi. Vuoden 1732 talvikäräjillä mainittiin, että Saara Erkintyttären veli, Juho, oli haluton maksamaan sisarensa perintöosuutta. Tämä viittaisi siihen, että Juho jäi isännöimään Salmelan taloa.

Esim. vuoden 1731 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12992931) henkikirjassa Salmelan taloon kirjataan Juho, vaimo Karin, veli Erkki ja tämän vaimo Maria. Tuossa Erkki veljen nimi sopii myös siihen, että Juho ja Erkki ovat Erkki Erkinpoika Puitti Salmelan poikia.

Juho Erkinpoika Salmelan vaimo (Karin Simontytär) haudataan 17.04.1737. Juho avioituu uudelleen 19.11.1738 kellolaisen Brita Filipintyttären kanssa. Liitto ehtii kestää vain pari vuotta, sillä Brita vaimo haudataan jo 25.01.1741.

24.09.1779 haudataan haukiputaalainen Juho Erkinpoika Salmela; hänen iäkseen mainitaan 90 vuotta ja 11 kuukautta.

Palaan Puitteihin myöhemmin, kun nyt mummoilen :)

Oikein hyvää mummoilua ja lämmin tervehdys lapsenlapsosillesi :)

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

tellervoranta

24.08.14, 07:50

tellervoranta

24.08.14, 08:24

Ollilassa näyttää gubbe Johan Erkinpka Salmela vaimonsa Margaretan ja lastenlastensako? kanssa viimeiset vuodet asuvan.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1777-1789_mko17-24/9.htm

JHissa

24.08.14, 09:05

Salmelassa näkyy siinä rippikirjan keskiosassa v.1743-1747 vielä Johan Erkinpoika, toinen vaimonsa Brita Philipintytär (hiskin mukaan kuollut 1740), tyttäret Carin, joka siirtyy sivulle 277 ja Anna Erkintr.
Hiskistä löytyy vielä syntyneinä lapsia Johannes s. 1728, Matti s.25.2.31,k.9.1.1776, ja Helga s.1734.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/55.htm

Vanha guppe Johan Erkinpka Salmela näyttää kuolevan vasta 1781 n.91vuotiaana. Hämmentävää on, että 2.1.1781 Heukiputaalla kuolee ea Margareta Jac. Salmela 80vuotta, maininnalla edesmenneen Johan Samelan leski; Eli olikohan Johan aviossa kolme kertaa.
Johan Eriksson Salmela 10.10.1688 d. 24.9.1779 ja hu Margeta Jacobsdr 12.1700 d. 2.1.1781 löytyvät Haukiputaan Ollilasta
vuosien 1777-84 rippikirjasta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7296024
ja sitä ennen he näyttävät olleen Nalkissa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295924
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295688
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295714
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297609

tellervoranta

26.08.14, 21:10

Kiitos tiedoista :). Alla 1.linkki on Johan Eriksson Salmelan toisen vaimon Brita Philipinttytär Låpakan kuolinmerkintä 25.1.1740. Seuraavassa linkissä näkyy Brita Låpakka Takkulassa piikana.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319107

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/56.htm

Johan Eriksson Salmela 10.10.1688 d. 24.9.1779 ja hu Margeta Jacobsdr 12.1700 d. 2.1.1781 löytyvät Haukiputaan Ollilasta
vuosien 1777-84 rippikirjasta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7296024
ja sitä ennen he näyttävät olleen Nalkissa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295924
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295688
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295714
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297609

Ei löydy kolmannen avion merkintää; Ajoittuisi vuoteen 1751. Olisiko vihitty esim. Lumijoella?