Suutari Erik Logrén, Vehkalahden Mellen-suvun vävy

[Sinilakki]

Tällä foorumilla on joskus aiemmin viitattu Vehkalahdella ja Haminassa vaikuttaneeseen Mellen-Mellenius -sukuun, joka oli alunperin lähtöisin Porista. Sven Mellén (s. 30.12.1732 Pori ja k. 16.2.1771 Vehkalahden Reitkallin Paljakka) tuli kruununviskaaliksi Vanhaan-Suomeen ja nai Summan Seppälästä kotoisin olleen Anna Helena Simonsdotterin.

Parin lapsista poika, sihteeri ja nimineuvos (titulär rådet) Johan Mellén (s. 21.9.1762 Vehkalahden Reitkallin Paljakka ja k. 23.3.1835 Vehkalahden Reitkallin Paljakka) avioitui aikanaan Maria Christina Savanderin (s. noin 1765 ja k. 7.2.1836 Reitkallin Paljakka) kanssa. Savanderin juuret eivät valitettavasti ole tiedossani.

Heidän (esikois?)tyttärensä oli Anna Christina Mellén (s. noin 1792 ja k. 16.3.1843 Reitkallin Paljakka), joka avioitui 9.2.1822 Vehkalahden Salmenkylässä (Strömsby) asuneen suutari Erik Benjaminsson Logrénin kanssa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7151856

Erik Benjaminssonin juuret ovat kuitenkin hämärän peitossa ja pohdin, tietäisikö kukaan tällä foorumille enemmän Mellén-suvusta tai Erik Logrénin taustoista.

Erik Benjaminsson löytyy ensimmäisen kerran Vehkalahden kirjoista Salmenkylän Mältarin talosta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7680342), jossa hänen mainitaan tulleen Elimäeltä 1820 muuttokirjalla numero 32.

Siirryttyään Reitkallin Paljakkaan vävyksi (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7679952) havaitsemme, että Erik Logrénilla oli lisäksi tytär edellisestä avioliitostaan, Catharina Eriksdotter (sivun alalaidassa, liitetty muuhun perheeseen ns. atrainmerkillä), joka oli syntynyt noin 1815 ja avioitui Reitkallin Danskaan. Mitään viitteitä ei ole kuitenkaan siitä, kuka oli Erikin ensimmäinen vaimo ja ketkä olivat hänen vanhempansa.

En ole onnistunut paikantamaan mainittua muuttokirjaa ja Elimäellä on validilla ajalla syntynyt vain yksi Erik Benjamininpoika, Värrälän Tolkkilaan Benjamin Mattsonin pojaksi, mutta hän ei mitä ilmeisimmin ole etsimämme suutari Erik Benjaminsson Logrén, jonka syntymäajaksi Vehkalahden kirjat antavat vuoden 1798. Erik Logrén kuoli Reitkallin Paljakassa 9.1.1841.

Ks. Värrälän Tolkkilan rippikirjat vuotta 1820 edeltävältä ajalta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4011532 ja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4011782. Benjamin Mattsson kuolee 1808 ja hänen lapsistaan mainitaan rippikirjoissa vain Benjamin Benjaminsson (s. noin 1795). Juuri tämän pariskunnan poika oli 16.5.1799 syntynyt Erik Benjaminsson (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4081807), joka ajallisesti sopisi Vehkalahden suutariksi - tälle ei kuitenkaan minun etsintöjeni avulla ole löytynyt vahvistusta.

[Sinilakki]

Se jäi itseasiassa mainitsematta, että Värrälän Tolkkilan Erik Benjaminsson löytyy kyllä Elimäen lastenkirjoista (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6725993), siellä hänen mainitaan siirtyneen Anjalan Ummeljoen Ollilaan, jonka lastenkirjoista vastaavasti Erik Benjaminsson taas löytyy (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5091615 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5091615)). Tästä eteenpäin hän kuitenkin katoaa tutkimukseni fokuksesta, eikä ole osunut silmääni.

[Bodniemi37]

Parin lapsista poika, sihteeri ja nimineuvos (titulär rådet) Johan Mellén (s. 21.9.1762 Vehkalahden Reitkallin Paljakka ja k. 23.3.1835 Vehkalahden Reitkallin Paljakka) avioitui aikanaan Maria Christina Savanderin (s. noin 1765 ja k. 7.2.1836 Reitkallin Paljakka) kanssa. Savanderin juuret eivät valitettavasti ole tiedossani.


Maria Kristina Savander löytyy Henrik Falckin artikkelin Släkten Savander från Savolax, SSV 44(1999), Taulusta 5, http://www.genealogia.fi/vsk/44/v198-299.pdf.

Terveisin,

[Sinilakki]

Maria Kristina Savander löytyy Henrik Falckin artikkelin Släkten Savander från Savolax, SSV 44(1999), Taulusta 5, http://www.genealogia.fi/vsk/44/v198-299.pdf.

Terveisin,

Kiitokset taas täsmennyksistä Ritva! Savander oli siis Ristiinan lukkarissukua ja liittyy vahvasti itäisen Suomen pikkusäätyläistöön.

Erik Benjaminsson Logrén saattaa toki olla jo aiemmin mainitun Värrälän Tolkkilan poika, mutta vielä jää uupumaan se, kenen kanssa hän oli ensimmäisessä avioliitossaan ja missä syntyi tytär Catharina Eriksdotter vuoden 1815 paikkeilla, jolloin Erik Logrén olisi itseasiassa ollut varsin nuori, noin 17 vuotias.

Mikä kuitenkin varmentaa Catharina Eriksdotterin suutarin tyttäreksi, on Catharinan vihkimerkintä 25.5.1834 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7150668) jossa hänen sanotaan olevan skomakare dotter från Bredskall. Puolisonaan oli Reitkallin Danskan Carl Eriksson.

Selailtuani Anjalan kirjoja uudelleen löysinkin ilmeisesti etsimämme Erik Benjaminssonin Anjalan Ummeljoen käsityöläisitä, jossa hän oli ilmeisesti suutarinoppilaana suutari Jacob Johan Ahlbergille ja muutti tämän rippikirjamerkinnän mukaan 1817 Elimäelle (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5260576), avioliitosta tai Catharina-tyttärestä ei tässä vaiheessa ole viitteitä - hän siis syntyi tämän Elimäelle muuton jälkeen - mutta se laittaa myös miettimään oliko koko ensimmäistä avioliittoa olemassakaan vai mikä on Catharinan tarina?

Varmaa on vain, että hän oli suutari Erik Benjaminsson Logrénin tytär, kuten tämäkin rippikirjamerkintä osoitaa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7705559
Mutta oliko hänen äitinsä Logrénin "ensimmäinen vaimo" vai piilekö tämän taustalla jotain muuta?

[Sinilakki]

Yön pimeinä tunteita mieleeni juolahti, että entäpä jos mainittu Catharina Eriksdotter olikin Anna Catharina Mellénin tytär - todennäköisesti avioton sellainen, ja kas kummaa, niinhän asia näyttää olevan, sillä Reitkallin Paljakassa syntyy oaktä dotter Catharina 3.6.1816 Catharina Mellénille: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7151298

Nyt epäselväksi jääkin isä - ei äiti - ja vaikka Catharina myöhemmin esiintyy nimellä Eriksdotter lienee ainakin jokseenkin kyseenalaista oliko suutari Erik Benjaminsson hänen isänsä, etenkin kun hän saapuu virallisesti Vehkalahdelle vasta 1820. Täysin poissuljettua Erik Logrénin isyys ei ole, mutta sen todistamiseksi tulisi tuntea molempien - sekä Anna Catharina Mellénin että Erik Benjaminssonin vaiheet vielä nykyistäkin tarkemmin.

Todennäköisempää on se, että nimineuvoksen tytär on vihitty pikimiten aviottoman lapsen syntymästä, oli isä kuka oli.

[M.Sjostrom]

Yön pimeinä tunteita mieleeni juolahti, että entäpä jos mainittu Catharina Eriksdotter olikin Anna Catharina Mellénin tytär - todennäköisesti avioton sellainen, ja kas kummaa, niinhän asia näyttää olevan, sillä Reitkallin Paljakassa syntyy oaktä dotter Catharina 3.6.1816 Catharina Mellénille: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7151298

Nyt epäselväksi jääkin isä - ei äiti - ja vaikka Catharina myöhemmin esiintyy nimellä Eriksdotter lienee ainakin jokseenkin kyseenalaista oliko suutari Erik Benjaminsson hänen isänsä, etenkin kun hän saapuu virallisesti Vehkalahdelle vasta 1820. Täysin poissuljettua Erik Logrénin isyys ei ole, mutta sen todistamiseksi tulisi tuntea molempien - sekä Anna Catharina Mellénin että Erik Benjaminssonin vaiheet vielä nykyistäkin tarkemmin.

Todennäköisempää on se, että nimineuvoksen tytär on vihitty pikimiten aviottoman lapsen syntymästä, oli isä kuka oli.

aviottoman lapsen saaminen on ilmeisesti ollut syy siihen, että neuvoksentytär, kartanontytär Anna Katriina Melleen, ei sitten ikinä saanut säätyistään aviomiestä.
Jokin erityinen, alemmuuteen johtava syyhän sille pääsääntöisesti on, jos kartanon tytär (vaikka sitten pikkukartano onkin) kuitenkin kapsahtaa naimisiin suutarin kanssa. Se nimittäin ei ollut tavallista eikä nk säädyllistä.

[Sinilakki]

aviottoman lapsen saaminen on ilmeisesti ollut syy siihen, että neuvoksentytär, kartanontytär Anna Katriina Melleen, ei sitten ikinä saanut säätyistään aviomiestä.
Jokin erityinen, alemmuuteen johtava syyhän sille pääsääntöisesti on, jos kartanon tytär (vaikka sitten pikkukartano onkin) kuitenkin kapsahtaa naimisiin suutarin kanssa. Se nimittäin ei ollut tavallista eikä nk säädyllistä.

Totta, suutari Erik Logrén lienee vain pikaisesti vihitty aviomies, joka pelasti Anna Catharina Mellénin maineen häpeällisen tilanteen edessä.

Todellisen isän löytäminen voi olla taakka, joka käy miltei mahdottomaksi, sillä en usko, että tapausta on sen enemmin käsitelty käräjillä. Jäänee siis mysteeriksi, ellei jotakin uutta lähdettä tapaukseen löydetä.