Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tapaus Magdalena Reijer; revisited
Olen hiljattain lainannut Håkon Holmbergia Lapinjärven Cariander-sukua koskevassa ketjussa. Katsotaanpa nyt seuraavakin “kortti”.
Holmberg sanoo:
"I tillgängliga uppslagsverk finner man namnet Cariander endast på några få ställen. LEWENHAUPTs Karl XII:s officerare (s. 109) upptager Adam Cariander, kornett vid Ingermanländska dragonregementet 24.4.1700, löjtnant 9.3.1705, kaptenlöjtnant 2.5.1706, fången samma år 29.7. vid Nyenskans, död 24.5.1718. Han var gift med Magdalena Reijer, vilken levde som änka i Pyhäjärvi 1727. Trots efterforskningar har jag ej lyckats finna denna Magdalena Reijer varken i Pyhäjärvi historieböcker eller i angränsande socknar, varför det är okänt, var och när hon dog."
Holmberg perustaa tietonsa Lewenhauptin upseerimatrikkeliin, jonka mukaan kapteeniluutnantti Adam Carianderin leski haki miehensä palkkasaatavia kruunulta Pyhäjärveltä (VL) käsin vuonna 1727. Holmberg suorittaa Pyhäjärven historiakirjojen läpikäynnin relevantilta ajalta, mutta ei kertomansa mukaan löydä Magdalenasta mitään jatkojälkiä. Hän katsoi huonosti. Pyhäjärven kirkonkirjat ovat nyt netissä kaikkien silmiteltävänä. Seurakunnan syntyneissä (jotka hämäävästi kulkevat lomittain haudattujen ja vihittyjen kanssa) 1.5.1727 on kastettu kirkkoherra Anders Strandmanin Philip Jacob-niminen poika. Vastasyntynyt sai kasteessa seuraavat kummit: Carl Franseen, Fabian Bolin, Pastorskan Magdalena Reijer, Comissareskan Ester Zetrea.
Tässä siis on vuonna 1706 vangituksi joutuneen ja vuonna 1718 kuolleen Adam Carianderin leski, joka jälkijättöisesti, kastemerkintävuonna (1727) hakee edesmenneen miehensä palkkasaatavia Pyhäjärven pappilassa, kastevieraana viipyessään, mitä ilmeisemmin isäntänsä (Strandman) neuvomana. Registratuura Tukholmassa kirjaa kirjeen Carianderin leskeltä ja Lewenhaupt poimii tiedon, josta se sitten kulkeutuu Holmbergin Cariander-artikkeliin. Mikään instanssi/ lähde ei kerro sitä, että leski on uudelleenavioitunut, todennäköisimmin heti Carianderin kuolinuutisen saatuaan Käkisalmesta kotoisin olleen ja vuonna 1711 venäläisten vangiksi joutuneen, Raudun tulevan (1724) kirkkoherran, pastori Henrik Schytteniuksen kanssa. Heille syntyy ainakin kolme yhteistä lasta: Porvoon lukiossa opintonsa v. 1735 aloittavat pojat Henrik & Adam (kaksoset mahdollisesti), sekä Eva Kristina-niminen tytär.
Maria Magdalena Reijerin (Reiher) kuoleman ajankohta ei toistaiseksi ole osunut silmiini, mutta poismenon on täytynyt tapahtua viimeistään vuoden 1736/1737 vaihteessa, sillä Henrik Schyttenius avioituu 2. avioonsa Märtha Margareta Aminoffin kanssa Viipurissa 24.7.1737. Tästä aviosta syntyi Märtha Juliana Schyttenius, joka nai e.m. Anders Strandmanin pojan, Johan Strandmanin. Johanista tuli appensa (Henrik Schyttenius) ja vaimonsa 1. puolison (Johan Fredrik Pomoell) seuraaja Raudun kirkkoherrana vuonna 1756. Näin palapeli asettuu kohdalleen, vai asettuuko?
Kaikki lisätiedot ja mahdolliset korjaukset toivotetaan tervetulleiksi!
Maria Magdalena Reyer
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4879
Kun nyt Magdalena Reijer-mysteeri näyttää ratkaistulta, johtuu mieleeni, että hänen “aliaksestaan” Maria Magdalena Reyeristä taitaa olla
vanhoissa Genoksissa jotakin? En enää löydä digitoitujen Genosten sukukohtaista hakua, joka ennen oli SSS:n sivuilla. Onkohan mennyt
“vain jäsenille”-funktion taa?
Kävin kanslianeuvos Georg Lutherin kanssa kipakkaa kirjeenvaihtoa Magadelena Reijerin taustaa etsiessäni, reilu vuosikymmen sitten.
Holmbergin artikkelia sivutessa totesin, että ehkäpä Carianderin leskeä on etsitty väärältä Pyhäjärveltä s.o. nykyisestä Karkkilasta
(ent. Pyhjärvi UL, Högfors), Käkisalmen naapurikunnan asemesta. Kanslianeuvos kävi henkilökohtaisesti Kansallisarkistossa tämän asian tiimoilta, eikä löytänyt Magdalena Reijer-elonmerkkiä (kts. aloitusviesti) Viipurin läänin Pyhäjärveltäkään!
Jalkoja särki se turha rupeama ja kihtiänikin pelkästä solidaarisuudesta.
“Reijer ei ole Reiher!” sanoi Luther, "eikä epävarmuuden systemaattinen vähättely sukututkimusta!" Otin opikseni!
Mitähän suuresti arvostamani kanslianeuvos sanoisi nyt, kun Magdalena Reijer sittenkin löytyi Pyhäjärveltä ja vieläpä pastorskan-tittelillä, joka selvästi vinkittää vielä kolmanteenkin sukunimivariaatioon s.o. “Reyer”?
Tulipa mielenkiintiosta tietoa Magdalenasta. Kiitos siitä.
Kaipaan lisätietoa Adam Carianderia edeltäneistä sukupolvista. Ilmeisesti myös Adamin veli Olof oli sotilas, en muista millä sivulla tämä tieto vilahti.
Magdalena Reiherista
Arvelen Magdalenan syntyneen Käkisalmessa. Ainakin hänen isänsä ja isoisänsä asuivat siellä.
Vinkki: kannattaa käydä läpi Genos sukututkimusohjelman tietokantoja. Itse poimin sieltä esim seuraavat henkilötiedot:
Magdalenan Reiherin vanhemmat:
isä Arend Caspersson Reiher / Reijer
Arend Reiher syntyi 10.11.1636 ja kuoli 27.11.1697
äiti Magdalena Gröön
Magdalena Kasperintytär Gröön syntyi 1640 ja kuoli 1693
Edellinen sukupolvi (M.n isoisä)
isä Casper Caspersson Reiher
Casper Caspersson Reiher syntyi 1610 ja kuoli 19.02.1648
äiti Margaretha Ållongren
syntyi 1610 ja kuoli 17.12.1651 Mustolassa
Edellinen sukupolvi (M.n isoisän isä)
isä Casper Caspersson Reiher
Casper Caspersson Reiher, d.y syntyi 1580 Tallinnassa ja kuoli 17.12.1621 haudattu Nikolainkirkon sukuhautaan Tallinnassa
äiti Märta Larsdotter Svanström
Märta Larsdotter Svanström syntyi 1580 Suomessa ja kuoli 17.12.1651 Tallinnassa, haudattu Nikolainkirkon Reiherin sukuhautaan Tallinnassa
Edellinen sukupolvi (M.n isoisän isoisä)
isä Casper Reiher
Casper Reiher syntyi 1550 ja kuoli 1585 haudattu Nikolainkirkon Reiherin sukuhautaan Tallinnassa
Kaapparilaivan varustaja.
äiti Grethe Reider
Grethe Reider syntyi ??? kuoli 1571 Tallinnassa, haudattu Nikolainkirkon Reiherin sukuhautaan Tallinnassa
Edellinen sukupolvi (M.n isoisän isoisän isä)
isä Arend Reiher
Arend Reiher syntyi 1520 Tallinnassa ja kuoli 28.4.1580. Hän oli tallinnalainen porvari.
äiti Catarina Kampferbeck
Monista edellisistä henkilöistä kerrotaan Genosissa tietämisen arvoisia asioita. Ihmetyttää tosin tasan kolmenkymmenen vuoden ero sukupolvien välillä.
Reiher nr 746
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Reiher_nr_746
Tulipa mielenkiintiosta tietoa Magdalenasta. Kiitos siitä.
Kaipaan lisätietoa Adam Carianderia edeltäneistä sukupolvista. Ilmeisesti myös Adamin veli Olof oli sotilas, en muista millä sivulla tämä tieto vilahti.
Magdalena Reiherista
Arvelen Magdalenan syntyneen Käkisalmessa. Ainakin hänen isänsä ja isoisänsä asuivat siellä.
Vinkki: kannattaa käydä läpi Genos sukututkimusohjelman tietokantoja. Itse poimin sieltä esim seuraavat henkilötiedot:
Magdalenan Reiherin vanhemmat:
isä Arend Caspersson Reiher / Reijer
Arend Reiher syntyi 10.11.1636 ja kuoli 27.11.1697
äiti Magdalena Gröön
Magdalena Kasperintytär Gröön syntyi 1640 ja kuoli 1693
Edellinen sukupolvi (M.n isoisä)
isä Casper Caspersson Reiher
Casper Caspersson Reiher syntyi 1610 ja kuoli 19.02.1648
äiti Margaretha Ållongren
syntyi 1610 ja kuoli 17.12.1651 Mustolassa
Edellinen sukupolvi (M.n isoisän isä)
isä Casper Caspersson Reiher
Casper Caspersson Reiher, d.y syntyi 1580 Tallinnassa ja kuoli 17.12.1621 haudattu Nikolainkirkon sukuhautaan Tallinnassa
äiti Märta Larsdotter Svanström
Märta Larsdotter Svanström syntyi 1580 Suomessa ja kuoli 17.12.1651 Tallinnassa, haudattu Nikolainkirkon Reiherin sukuhautaan Tallinnassa
Edellinen sukupolvi (M.n isoisän isoisä)
isä Casper Reiher
Casper Reiher syntyi 1550 ja kuoli 1585 haudattu Nikolainkirkon Reiherin sukuhautaan Tallinnassa
Kaapparilaivan varustaja.
äiti Grethe Reider
Grethe Reider syntyi ??? kuoli 1571 Tallinnassa, haudattu Nikolainkirkon Reiherin sukuhautaan Tallinnassa
Edellinen sukupolvi (M.n isoisän isoisän isä)
isä Arend Reiher
Arend Reiher syntyi 1520 Tallinnassa ja kuoli 28.4.1580. Hän oli tallinnalainen porvari.
äiti Catarina Kampferbeck
Monista edellisistä henkilöistä kerrotaan Genosissa tietämisen arvoisia asioita. Ihmetyttää tosin tasan kolmenkymmenen vuoden ero sukupolvien välillä.
Olin todella tyytyväinen tuohon Magdalena Reijerin nimen pulpahtamiseen esille Pyhäjärven kummilistoissa. Häntä on etsitty vuosikymmenet kuin "neulaa heinäsuovasta", alan parhaimpien voimien toimesta.
Kaiken toivon jo aikoja sitten heittäneenä selailin joutessani Pyhäjärven kastettuja itse asiassa löytääkseni samassa pitäjässä 22.5.1755 kuolleen Helena Reijerin ja hänen puolisonsa (Johan Baggarin) mahdollisia kummiuksia. Ja sitten. kuin "salamana kirkkaalta taivaalta" iski silmiini Philip Jacob Strandmanin kummeissa "Pastorskan Magdalena Reijer", siis juuri tuossa kirjoitusasussa, eikä suinkaan "Maria Magdalena Reyer", kuten myöhemmät martikkelit niin hämäävästi kertovat!
Magdalena on todennäköisimmin viipynyt kummiusmatkallaan pitempäänkin.
Pastori Strandman on ottanut esille Adam Carianderin palkkarästit ja kehoittanut/avustanut leskeä niiden anomiseen/anomisessa. Se jopa kuului tuonajan pappien velvollisuuksiin, koskapa hallussani on samansisältöinen dokumentti, jossa Lammin pastori Anders Orraeus on ollut välikätenä Anna Lyran anoessa miehensä (Johan Bux) palkkasaatavia 11/3/1739.
Olof Carianderin kohdalla Lewenhaupt on huomaamattaan kirjannut osan hänen palvelustietojaan Cajander-nimen alle ja synnyttänyt näin tuplahenkilöllisyyden Olofille. Tiedot yhdistelemällä selviää, että Olof avioitui myöhemmin Helena Collianderin kanssa, joka oli Padasjoen kirkkoherra Zachris Collianderin tytär. Kaikenlaista sattuu, huippuosaajillekin!
Mielenkiintoista myös minulle! Kiitos Arent Reiherin puolison tiedoista!
Keski-Karjalan Gröhnit (taulu 3003) "tunnistaa" Arent Reiherin. Syntynyt 10.11.1636. Kuollut Tuomittiin kuolemaan sotaoikeudessa 27.10.1697, koska oli antanut ampua kapinoivia talonpoikia. Vanhemmat Casper Reiher ja Margareta Ållongren. Suku aateloitu 1668, sammui 1857. Luutnantti Vellingkin jalkaväkirykmentissä 1683, kapteeni 1691.
Puoliso 1659 Käkisalmi N.N. Gröön (isä Casper Gröön, taulu 1). Kuollut Käkisalmi. Lähde: Gustaf Elgenstierna: Svenska Adelns Ättartavlor I-!X, osa VI Stockholm 1931. N.N. Gröön mainitaan (virheellisesti?) olevan Viktor Gröönin, Karjalan rajakomissaarin, tytär.
Lapsia mainitaan neljä:
Carl Magnus, s.1660 Käkisalmi, haudattu Hastferien hautaan Tallinnan tuomiokirkkoon. vaimo ja lapsia
Johan, s. 1662 Käkisalmi, kuoli 1736 Liivinmaalla Somel Torman pitäjässä. Laskettu 21.2.1737 Hastferien sukuhautaan Tallinnan tuomiokirkkoon. Kolme vaimoa ja 7 lasta.
Arent, s. 18.2.1666 Käkisalmi, k. 31.1.1745 (lienee haudattu Viipuriin?). Vaimo ja 9 lasta.
Elisabet (Lijskin), s. Käkisalmi.
Eli lapsista Magdalena puuttuu!
Seuraan mielenkiinnolla viestiketjua!
Eila
Mielenkiintoista myös minulle! Kiitos Arent Reiherin puolison tiedoista!
Keski-Karjalan Gröhnit (taulu 3003) "tunnistaa" Arent Reiherin. Syntynyt 10.11.1636. Kuollut Tuomittiin kuolemaan sotaoikeudessa 27.10.1697, koska oli antanut ampua kapinoivia talonpoikia. Vanhemmat Casper Reiher ja Margareta Ållongren. Suku aateloitu 1668, sammui 1857. Luutnantti Vellingkin jalkaväkirykmentissä 1683, kapteeni 1691.
Puoliso 1659 Käkisalmi N.N. Gröön (isä Casper Gröön, taulu 1). Kuollut Käkisalmi. Lähde: Gustaf Elgenstierna: Svenska Adelns Ättartavlor I-!X, osa VI Stockholm 1931. N.N. Gröön mainitaan (virheellisesti?) olevan Viktor Gröönin, Karjalan rajakomissaarin, tytär.
Lapsia mainitaan neljä:
Carl Magnus, s.1660 Käkisalmi, haudattu Hastferien hautaan Tallinnan tuomiokirkkoon. vaimo ja lapsia
Johan, s. 1662 Käkisalmi, kuoli 1736 Liivinmaalla Somel Torman pitäjässä. Laskettu 21.2.1737 Hastferien sukuhautaan Tallinnan tuomiokirkkoon. Kolme vaimoa ja 7 lasta.
Arent, s. 18.2.1666 Käkisalmi, k. 31.1.1745 (lienee haudattu Viipuriin?). Vaimo ja 9 lasta.
Elisabet (Lijskin), s. Käkisalmi.
Eli lapsista Magdalena puuttuu!
Seuraan mielenkiinnolla viestiketjua!
Eila
Pekka Hiltunen
09.11.14, 11:50
En enää löydä digitoitujen Genosten sukukohtaista hakua, joka ennen oli SSS:n sivuilla. Onkohan mennyt
“vain jäsenille”-funktion taa?
Huomasin, että ainakin omalta koneeltani pääsen SSS:n etusivulle kirjautumatta "Tutkimustyö"-osaston alla olevalle listalle, jossa "Jäsenille" sarakkeen "Genos" aukeaa. Avaamalla sen pääsee hypertekstilinkillä aiheenmukaiseen hakemistoon ja sitten avautuneen sivun vas. laidan listalta alhaalta mustalla painettua vuosikertahakemistoa klikaamalla edelleen vuosikertoihin. En tiedä liittyykö tämä mahdolisesti koneeseeni jääneisiin selaimen evästeisiin vai toimiiko yleisesti.
PH
Olin todella tyytyväinen tuohon Magdalena Reijerin nimen pulpahtamiseen esille Pyhäjärven kummilistoissa. Häntä on etsitty vuosikymmenet kuin "neulaa heinäsuovasta", alan parhaimpien voimien toimesta.
Kaiken toivon jo aikoja sitten heittäneenä selailin joutessani Pyhäjärven kastettuja itse asiassa löytääkseni samassa pitäjässä 22.5.1755 kuolleen Helena Reijerin ja hänen puolisonsa (Johan Baggarin) mahdollisia kummiuksia. Ja sitten. kuin "salamana kirkkaalta taivaalta" iski silmiini Philip Jacob Strandmanin kummeissa "Pastorskan Magdalena Reijer", siis juuri tuossa kirjoitusasussa, eikä suinkaan "Maria Magdalena Reyer", kuten myöhemmät martikkelit niin hämäävästi kertovat!
Magdalena on todennäköisimmin viipynyt kummiusmatkallaan pitempäänkin.
Pastori Strandman on ottanut esille Adam Carianderin palkkarästit ja kehoittanut/avustanut leskeä niiden anomiseen/anomisessa. Se jopa kuului tuonajan pappien velvollisuuksiin, koskapa hallussani on samansisältöinen dokumentti, jossa Lammin pastori Anders Orraeus on ollut välikätenä Anna Lyran anoessa miehensä (Johan Bux) palkkasaatavia 11/3/1739.
Olof Carianderin kohdalla Lewenhaupt on huomaamattaan kirjannut osan hänen palvelustietojaan Cajander-nimen alle ja synnyttänyt näin tuplahenkilöllisyyden Olofille. Tiedot yhdistelemällä selviää, että Olof avioitui myöhemmin Helena Collianderin kanssa, joka oli Padasjoen kirkkoherra Zachris Collianderin tytär. Kaikenlaista sattuu, huippuosaajillekin!
Sama "nimisekaannus" näyttää jatkuvan vielä Olofin jälkipolvissakin.
HY:n ylioppilasmatrikkeli mm. antaa Gabriel Lyran vaimoksi "Cojanderin", vaikkakin Kärkölän Kansickalan rippikirjoissa 1756-1779 seisoo vaimon kohdalla selkeästi Catharina H. CAJANDRA ja Gabrielin anoppikin on läsnä: "Fru Helena COLJANDRA.
Vielä kerran, selvyyden vuoksi:Catharina Helenan isä oli siis kornetti Olof Cariander (Cajander) ja äiti Helena Colliander.
Toivottavasti tämä tieto korjautuu joskus muuten niin hyvään matrikkeliin.
Reiher-suku antaa edelleen kuulua itsestään.
Uukuniemen kastettujenluetteloiden entistä tarkempi selailu täällä Riadissa on tuonut esille Niukkalan kastetodistajissa 4.11.1694 "Mons: Casper Rejerin", joka todennäköisimmin on Arendt (Aron) Reiherin ritarihuoneille tuntemattomaksi jäänyt vanhin (?) poika, jos tuo sukunimen alkukirjan suinkin on R, kuten käsialavertailua suorittamalla tulkitsin. Casper, kieltämättä, on Reiher-suvun kantaisien perintönimi.
Suvun vielä silloin (1694) tuore aatelointi (15/9/ 1668) kuvastuu kirjaapitävän kirkkoherran (Fabian Nirkko) tavasta tittelöidä heitä.
Sotilasuralle antautuneet veljekset Johan, Arendt & Magnus kulkevat upseeriarvoillaan, mutta naispuolisille suvunjäsenille Nirkko jakelee "jungfru"-titteleitä, siitäkin huolimatta, että he olivat jo avioissa. Näin syntyy mm. 29.7. 1698 Niukkalassa seuraava kummimerkintä:
-Caplan Hr. Matts Molarius
-Mons: A.J. Näglick
-Pastorskan Margareta Lindormia
-Olof Bergs käraste Jungfru Anna Liskin Rejer (Reijer, Reyer, Reiher)
-J: Maria Magdalena Rejer (Reijer, Reyer, Reiher)
Jungfru oli naimattomien aatelisnaisten “titteli” aina 1700-1800-luvun vaiheeseen asti, jolloin se korvattiin frökenillä.
‘
Reiherit ovat silminnähden sukurakkaita. Olof Bergin ja Anna Elisabet (Anna Liskin) Reiherin lasten kummilistat ovat saturoituja äidin puoleisilla sukulaisilla. Sieltä löytyvät mm. luutnantti Arendt Rejer (Reiher), Victor Gröön, luutnantti Johan Rejer (Reiher), luutnantska (Maria) Christina Bossardt (Arendt Reiherin 2. puoliso), vääpeli Aron Rejer (Reiher), luutnantti Magnus Rejer (Reiher), kapteeni Johan Rejerin rouva (Anna Maria Stuart), jungfru Helena Rejer ( Reiher) ja erikoinen proxy-kuvio, jossa pastorska (Margareta Lindromia) toimii Christina Magdalena Bergin kummina 2.7.1699 vuokraaja Baggen lesken (Catharina Margareta Reiher) puolesta.
“Uuden” Casper Reiherin löytö olisi merkittävä tapahtuma jo pelkästään siitä syystä, että aatelismatrikkelit ovat miespuolisten nimenkantajien kohdalla yleensä aukottomia. Miksiköhän “Monsieur Casper” on arvon ritarihuonegenealogeilta ja jopa kanslianeuvokseltakin (Luther) jäänyt huomaamatta? Katsoinko kenties huonosti/väärin? Vahvistuksia, kumouksia, muita tulkintoja, pyydän?!
Onkohan tällä Tallinnan Reiher/Reyer-suvulla linkkiä Jakob Michaelinpoika Reyeriin, joka oli kuningas Juhana III:n hovipalvelija (aseenkantaja)? Jakob mitä todennäköisimmin oli aatelisen poika, koska kuninkaan hovipalvelijaksi pääsivät käsittääkseni vain aatelissukua olevat.
Katarina Jagellonicahan toi hoviväkeä mukanaan Tukholmaan, ja Liivinmaan Ritarikuntavaltio oli juuri joutunut Puolan ja Ruotsin haltuun.
Onkohan tällä Tallinnan Reiher/Reyer-suvulla linkkiä Jakob Michaelinpoika Reyeriin, joka oli kuningas Juhana III:n hovipalvelija (aseenkantaja)? Jakob mitä todennäköisimmin oli aatelisen poika, koska kuninkaan hovipalvelijaksi pääsivät käsittääkseni vain aatelissukua olevat.
Katarina Jagellonicahan toi hoviväkeä mukanaan Tukholmaan, ja Liivinmaan Ritarikuntavaltio oli juuri joutunut Puolan ja Ruotsin haltuun.
Linkkiä ei näytä löytyvän. Jakobin isän Michaelin sukunimi mahdollisesti kirjoitettiin hollantilaisittain Reÿer, joka on sama kuin Reijer, ja lausutaan Räijer tai Reijer, joka tarkoittaa nykyhollannissa ratsastajaa. Jakobin tyttären Marian sukunimi kirjoitettiin Oulussa Reijer.
Baltian Reiher-suku taas tarkoittaa saksan kielessä harmaahaikaraa, jonka kuva lienee sukuvaakunnassakin.
Mielenkiintoista, että Oulussa vaikutti 1700-luvulla Räijer-suku, josta kehittyi Räihä-.suku.
Ehkä Jakob Reÿer tuli suoraan Hollannista, mahdollisesti Deldenistä läheltä nykyistä Saksan rajaa, kuninkaan hoviin.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.