Luku- ja tulkinta-apua

[TimoT]

Mitähän henkikirjassa Marinkaisten kylän Lars Kåsken 1/2 manttaalin tilan kohdalla oleva reunamerkintä tarkoittaa?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12210028

[eeva häkkinen]

Siinä voisi minusta lukea vaikka "skattwrak" eli verohylky. Löytyiskö saman tai edellisen vuoden maaverokirjaa, josta voisi tarkistaa tilanteen?

[Jari T.M.]

skattwrak. minäkin siitä lukisin noin. Mutta eikös nimi oo Erich Kåski...

- JM -

[TimoT]

Lähin maakirja taitaa olla v. 1711, jolloin tila on vielä Matts Kosken nimissä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12387875 . Minusta tämä Matts oli Larsin (Erikin?) setä, jonka vaimo ja Michel poika siirtyivät Kipon tilalle.

Minäkin olen fundeerannut onko Koskessa asunut Erikejä vai Larseja. Olen päätynyt Larseihin: Heitä on monia 1700-luvun alun henkikirjoissa. Voin olla väärässäkin. Vähän vaikeaa tulkita tuota käsialaa.

Mitä se verohylky oikein tarkoittaa? Samaa kuin Itä-Suomen öde? Maakirjan skattehemman kai tarkoittaa perintötilaa. Olisiko hän hylännyt perintönsä?

[Heikki Särkkä]

verohylky 'veronmaksukyvyttömyyden takia kruunulle (=valtiolle) menetetty tila tai muu kiinteä omaisuus' (SAOB).

[TimoT]

Kiitos. Nyt siis selvisi syy lähtöön Kosken tilalta. Seuraava asuinpaikka olisi täällä: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1721-1724_tk1411/16.htm , oikean sivun alareuna. Itse asiassa täälläkin nimen voisi mielestäni lukea myös Erikiksi, vaikka tämän rippikirjan puhtaaksikirjoittajat ovat lukeneet sen Larsiksi.

[Jari T.M.]

Ekan linkin perusteella "kastan" hänet Erkiksi. Vaikkakin ensimmäisen kirjaimen päällä liehuu viuhka, kuin joskus "L" kirjaimessa, mutta tyypillinen "E" poikkisakara saa mut siis Erkin (E) kannalle, ei Laurin. Ja viimeinen kirjainkin mielestäni on "h".

...Oikean sivun alareuna? Nyt meni Erkki hukkaan multa...

Kovasti tässä itsekin pitää näitä koukeroita opetella ja joskus menee pahasti metsäänkin :)

JM

[TimoT]

Siellä on 6. rivi alhaalta inhys Lars/Erik Koskel, h. Carin Haloitar, son. Johan 1 monad

[aaaalto]

Rippikirjan Halolan sivun alareunassa lukee yksiselitteisesti Lars, kuten mainitsemasi puhtaaksikirjoittajat ovat kirjanneet. Viereiseltä Käpysalon sivulta löytyy puolivälistä esimerkki Erich-nimestä.

Pieksämäki RK 1721-1725 Halola, kuva sivusta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589094
puhtaaksi kirjoitettuna
http://hiski.genealogia.fi/rk/rivit.php?srk=394&kirja=46&sivu=8225


Arno

[TimoT]

Toisaalta Halosen kohdalla Lars on sitten kirjoitettu aivan eri tavalla kuin Koskellin kohdalla tuolla samalla sivulla.

[aaaalto]

Toisaalta Halosen kohdalla Lars on sitten kirjoitettu aivan eri tavalla kuin Koskellin kohdalla tuolla samalla sivulla.

Kutumäen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589114) Lars Markkasen etunimi on kirjoitettu taas samalla tavalla kuin Lars Kosken, vaikka Lars useimmiten on kirjoitettu kuten Lars Halosella.

Mutta kuka ja missä on "Mads Larsson Kåskel ifr Lohta Sochn", joka "Feria 2. Pentecost" 1724 vihittiin (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589196) "med Pigan Elisabeth Pohlsdr Hamutar ifr Halolabyn".

Liisa Hamunen ja isä Pohl ovat henkilön "Lars Kåskel/Kaskel/Koskel" alapuolella Halolan sivulla (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589094). Hamunen on täällä harvinainen sukunimi, muita ei rippikirjasta löydy.

Siis ovatko Halolassa esiintyvät Kosket muualta, Lohtajalta?


Arno

[TimoT]

Matts Koskel on varmaankin se viimeinen, puhtaaksikirjoittamatta jäänyt nimi tuolla Halolan sivulla. Noiden Mattsin ja Larsin epäillään olevan veljeksiä. Tuo vihkimerkintä viittaa heidän tulleen Lohtajalta, jonka Kosken taloa olen vähän yrittänyt selvittää. Tuo ensimmäinen linkkini oli nimenomaan sieltä. Sieltä ei vain oikein selvää Lars-isä ehdokasta löydy. Nuo aikaisemmin siellä epäilemäni Larsit lienevät tarkemmin tarkasteltuna Erikejä.
Tuon vihkiluettelossa olevan patromyynin pitänee olla siis kirjanpitäjän virhe, jos he olivat Lohtajan Marinkaisten Koskelta. Matts olisi vain merkitty virheellisesti vanhemman veljen pojaksi. Lohtajalla on myös Välikannuksen Koski, mutta sinne etunimet eivät sovi senkään vertaa.
Hamusia on aikaisemmin asunut Rautalammin puolella, jonne heistä on jäänyt muistoksi kylän nimi Hamula. Nuo Halolassa asuneet Hamuset lienevät heidän jälkeläisiään.