Vihta-Paavon tytär Maija Liisa Korhonen s. 1819

[Hannu Korhonen]

Rautalammin rippikirjan 1843-1851 ensimmäisen osan sivulla 265 (Istunmäki 4) on pariskunta Otto Mikonpoika Tiitinen ja Maija Liisa Korhonen s. 1819. Maija Liisa on kansanrunoilija Paavo Korhosen nuorin tytär. Ovat tulleet appivanhempien mukana 1846 Sonkarinsaaren Pohjoisahosta. Kirjassa sanotaan, että muuttivat 1849 rippikirjan kolmannen osan sivulle 85. En sieltä enkä muualtakaan ole heitä sitten löytävinäni. Mihinkähän menivät?

[Tapani Kovalaine]

Jos lukee, että osa 3 sivu 85, niin joskus se tarkoittaa osa 2 sivu 80!
Digi 96: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1843-1851_tk1095-1096/96.htm
Etsijältä on jäänyt hyödyntämättä Istunmäki 4:n lastenkirjassa oleva vinkki, joka johdatti Sonkarinsaari nro 6 itsellisiin.

[Hannu Korhonen]

Niinpä jäi hyödyntämättä. Eikä silmiin osunut, vaikka tuon Vihtajärven sivunkin olin vilkaissut. Uskokin oli jo loppua, kun kokemattomana ei ole oikein käsitystä siitä, miten hyvin kirjaukset on tehty. Paljon kiitoksia. Jatko onnistui hyvin. Sain seuratuksi heitä Maijan kuolemaan asti, vaikka itsellisten seuraaminen ei näytä olevan yhtä suoraviivaista kuin ennen 1880-luvulta eteenpäin.

[Maija Parviainen]

Jarmo Ahlstrandin Tiitisten sukukirja I:ssä Otto Mikonpoika Tiitinen on taulussa 455. Hän on kirjassa yhdeksättä sukupolvea, joten esipolvia löytyy mukavasti.

Oton perheestä on merkitty kirjaan seuraavaa:

Otto Mikonpoika T. 4.7.1819 - 1900 -
Vesanto, Sonkarinsaari (4)
Vesanto, Sonkarinsaari, Pohjoisaho (9) - 1840 - 1843 -
Juurikkaniemi, Hanhitaipale (9)
Kerkonjoensuu, Toivio (19)

Korhonen, Maija Liisa 5.6.1819 - 4.12.1888 v. [=vihitty] 12.10.1839

Lapset
Johanna 1840.08.15
Agata 1842.08.03 v. 2.6.1861 Rautalampi Korhonen Jeremias n. 1840-1861-
Eeva 1843.10.23 - 1847.12.21 Istunmäki
Kalle 1848.10.18 - 1856.10.24 Sonkarinsaari
Aukusti 1854 - 1855.11.06 Sonkarinsaari Vihtajärvi
Maria Loviisa 1856.11.22

Muuten en näitä ruvennut tarkastelemaan lähteistä, mutta Maija Liisan kuoleman jälkeistä aikaa vilkaisin SSHY:n jäsensivuilta. Otto näyttää löytyvän Rautalammin rippikirjasta 1891-1900 sivulta 1731 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2618&pnum=257). Ehkä nämä tiedot ovat kysyjälle jo tuttuja.

Maija Parviainen

[Hannu Korhonen]

Ottoa en tullut sen kummemmin penkoneeksi, mutta kun nyt löytyi, niin sivulauseessa voisi hyvin mainita, miten Otolle kävi Maija Liisan kuoleman jälkeen, kun näin hyvät opasteet on. Kirkonkirjaviite sivulle 1731 vie rippikirjan neljänteen eli itsellisten aakkostettuun osaan. Siellä on usein viite asuinpaikkasivulle, mutta nyt en Ottoa löytänyt muualta vuosien 1891-1900 rippikirjoista, vaikka vilkuilin sivunumeroiksi tulkitsemiani kohtia. Onneksi on viite uuden kirjan sivulle 43 (3289). Viite on ilmeisesti 1900-luvun puolelta olevaan rippikirjaan. Täytyy yrittää etsiä, kun verkossa ei näytä olevan.

Erityisen hyödyllinen on viittaus Tiitisten sukukirjaan. Pakaristen sukukirjoja olen lueskellut, mutta ilmeisesti kaikki muutkin olisivat kovin antoisia puolisoiden vaiheiden selvittämisessä.

Kiitoksia.

[Alpo Rantala]

Korhosilla on oma sukuseura nimeltään Vanhan Rautalammin Korhosten Sukuseura. Sieltä löytyy myös Vihta-Paavo. Netistä löytyy myös seuran sivut.

Alpo Rantala

[Hannu Korhonen]

Juu. Niin on. Kyselyni takana onkin seuran hanke: sukuseuran sukulehteen Wanhaan Tuomaaseen tarkoitettava artikkeli. Ajattelin, että en lupaa kyselyn yhteydessä julkisesti mitään, kun harrastuspuuhat saattavat yllättäen venyä pitkäänkin, enkä mainosta seuraa tässä, mutta kiitos Alpolle asian esille nostamisesta. Lehden vanhoja numeroita on vapaasti luettavissa verkossa
http://suvut.genealogia.fi/korhonen/wanhatuomas.htm.

Wanhassa Tuomaassa on vuosien aikana kirjoitettu paljonkin Vihta-Paavosta. Lisäksi sukuseura on julkaissut vuonna 2001 selityksillä varustetun kokoelman hänen runoistaan: Vihta-Paavon runot ja laulut. Teosta saattaa olla vielä joku kappale saatavissa. Runojen ohella siinä kerrotaan paljonkin Paavon elämästä. Varsinaista sukuselvitystä yhtä polvea pitemmälle eteen- tai taaksepäin en tiedä tehdyn. En ainakaan ole nähnyt julkaistuna. Sellainen on nyt kuitenkin tekeillä eräällä sukuseuran jäsenellä. Tämä selvitys on ollut artikkelin kirjoittamisen lähtökohtana.