Lukuapua ruodutusluetteloon

[TapsaR]

Hei!
SSHY:n jäsensivuilla on Kellon ruodutusluettelo v. 1627. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15941&pnum=36

Olen sitä kirjoitellut excel-taulukkoon ja tarkoitus olisi sisällyttää se Kelloa koskevaan kirjaan. Puutteellinen ruotsinkielentaitoni ja ehkä näkökykykin ovat estäneet minua selvittämästä muutamia luettelon sanoja ja lauseita. Olen merkannut epäselvät kohdat oheiseen tiedostoon punaisella. Olisin äärettömän kiitollinen, jos joku/jotkut selventäisivät puuttuvat sanat.

Tapio Rekilä

[Jouni Kaleva]

Hei!
Olen merkannut epäselvät kohdat oheiseen tiedostoon punaisella.
Tapio Rekilä

Ei näy punaista :D:

Sinisellä näkyy alimmainen rivi "Ruodutus 1627" muu normaalia mustaa.

[s.peltonen]

Tervehdys Tapsa,

Paljon Kiitoksia hienosta taulukosta!

Minunkaan Excelini ei näyttänyt tekstejä taikka taustoja punaisella.
Kysymysmerkein merkittyihin kohtiin olisi seuraavia ehdotelmia (lamm saattaisi olla halvautunut; spetelsk sattaisi olla spitaalinen; ja tarmlopp saattaisi olla tyrä):
Mikko Takku: "brodren blind"
Matti Perttula: "lamm"
Esko Martinpoika: son
Antti Lopakka: "spetelsk"
Klemet Kiuttu: "lamm"
Nisius Kiuttu: "lamm"
Erkki Teppo: "brottfellingh"
Pertti Erkinpoika: "lamm"
Sipo Pöllö: "tarmlopp"
Pekka Pekanpoika (poika): "lamm"
? Erkki (sokea): ihan kuin lukisi: "Kärwenn Erich blidh"
Yrjö Erkinpoika: son

Ihan kuin Klemet Pekanpojan nimen jälkeen olisi: M, mutta saattaapi siinä olla jotain muutakin.
Josef Suomelan ja Kauppi Hälin kohdalla olleista kommentista en saa selvää.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

[tellervoranta]

Jooseppi Suomela, olisiko gikt och lamm, eli kihti=leini=luuvalo ????
Antti Lopakka spätelska eli spitaalitauti=könttyri
Kauppi Häli, sanokaapa se 1.kirjain....

[TapsaR]

Ei näy punaista :D:

Sinisellä näkyy alimmainen rivi "Ruodutus 1627" muu normaalia mustaa.

Hupsista!

Nyt pitäisi näkyä punaiset tekstitkin.

Tapio

[Jouni Kaleva]

? Erkki (sokea): ihan kuin lukisi: "Kärwenn Erich blidh"
Yrjö Erkinpoika: son

Ihan kuin Klemet Pekanpojan nimen jälkeen olisi: M, mutta saattaapi siinä olla jotain muutakin.
Josef Suomelan ja Kauppi Hälin kohdalla olleista kommentista en saa selvää.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

Tai Kärlwenn/Kärlwann Erich
häntä edeltävä Matts Franzsonn

[s.peltonen]

Kauppi Häli, sanokaapa se 1.kirjain....

Tervehdys Tellervo,

Kauppi Hälin kommentin ensimmäinen kirjain vaikuttaisi olevan E. Ihan kuin siinä lukisi "Ernhenning", mutta oudolta sekin kuulostaa; varmaankin siinä lukee jotakin muuta.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

[s.peltonen]

Tai Kärlwenn/Kärlwann Erich

Tervehdys Jouni,

Voisiko Erkin kohdalla lukea Kårwen Erich, vaikka tuo toisen kirjaimen päällä oleva viiru ei oikein rinkulalta vaikutakaan?
(Tosin Korven, Kärven ja Kärlwen kuulostavat kaikki vierailta Kellon yhteydessä.)

Vuoden 1631 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654736) maakirjassa (vasemmanpuoleinen sivu, kolmas nimi ylhäältä päin) on Kellossa sijaitsevassa kuudennesmanttaalin talossa isäntä, jonka nimi näyttäisi olevan Kårfwen Erich, taikka jotain sinne päin; hänen identiteettinsä ei oikein ole avautunut, vaikka hän on veroluettelossa noinkin myöhään. Voisikohan tuo vuoden 1631 maakirjassa oleva Erkki olla sama henkilö kuin tämä vuoden 1627 ruodutuksessa oleva "mystinen" Erkki?

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

[Jouni Kaleva]

Tervehdys Jouni,

Voisiko Erkin kohdalla lukea Kårwen Erich, vaikka tuo toisen kirjaimen päällä oleva viiru ei oikein rinkulalta vaikutakaan?
(Tosin Korven, Kärven ja Kärlwen kuulostavat kaikki vierailta Kellon yhteydessä.)

Vuoden 1631 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654736) maakirjassa (vasemmanpuoleinen sivu, kolmas nimi ylhäältä päin) on Kellossa sijaitsevassa kuudennesmanttaalin talossa isäntä, jonka nimi näyttäisi olevan Kårfwen Erich, taikka jotain sinne päin; hänen identiteettinsä ei oikein ole avautunut, vaikka hän on veroluettelossa noinkin myöhään. Voisikohan tuo vuoden 1631 maakirjassa oleva Erkki olla sama henkilö kuin tämä vuoden 1627 ruodutuksessa oleva "mystinen" Erkki?

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P
Kiitos Sari

Tämä on pätevä selitys. Tuossa 1631 on selvästi Kårfwen, joten Korven Erkki tämän täytyy olla, kuka lieneekään.

[Jouni Kaleva]

Tervehdys Tellervo,

Kauppi Hälin kommentin ensimmäinen kirjain vaikuttaisi olevan E. Ihan kuin siinä lukisi "Ernhenning", mutta oudolta sekin kuulostaa; varmaankin siinä lukee jotakin muuta.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

Voisiko olla Eensinning? Siis simppeli? Tämähän ei johtanut vapautukseen, vaan ruotunumero määritettiin.

[tellervoranta]

Korven Erkki sopii hyvin, koska ent. Oulunsuussa/Oulujoki on ollut Korven tila. Onhan siinä myös Korvenkylä, minkä jälkeen Kuusamoon päin mennessa on (ennen Kiiminkiin kuuluva) Jäälinkylä ja Kellon maathan yltävät sinne.

[s.peltonen]

Voisiko olla Eensinning? Siis simppeli? Tämähän ei johtanut vapautukseen, vaan ruotunumero määritettiin.

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia!
Eensinning siinä varmastikin lukee.

Josef Suomelan kohdalla oleva kommentti vielä askarruttaa. Kommentin ensimmäinen sana saattaisi hyvinkin olla "gicktt", kuten Tellervo jo mainitsikin; (vaihtoehtoisesti siinä saattaisi lukea "giortt", taikka jotain muuta sinne päin). Toinen sanaa näyttäisi alkavan joko h:lla taikka s:llä (kirjain näyttää samalta kuin Hälin Kaupin kommentin neljäs kirjain). Voisiko tuo toinen sana olla "soor" taikka jotain sinne päin?

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

[Jouni Kaleva]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia!
Eensinning siinä varmastikin lukee.

Josef Suomelan kohdalla oleva kommentti vielä askarruttaa. Kommentin ensimmäinen sana saattaisi hyvinkin olla "gicktt", kuten Tellervo jo mainitsikin; (vaihtoehtoisesti siinä saattaisi lukea "giortt", taikka jotain muuta sinne päin). Toinen sanaa näyttäisi alkavan joko h:lla taikka s:llä (kirjain näyttää samalta kuin Hälin Kaupin kommentin neljäs kirjain). Voisiko tuo toinen sana olla "soor" taikka jotain sinne päin?

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P
Suomelan toinen sana alkaisi mielestäni L-kirjaimella. Luonteva olisi Lamm. Siis Gicktt Lamm. Ongelma vain se että varsinkin Lamm-diagnoosilla kaikki saivat vapautuksen, mutta ei tässä tapauksessa. Jos kuitenkin olisi Gicktt Soot eli kihtitauti??

[Kimmo Kemppainen]

Pystyisikö kukaan millään laittamaan ilmaista kuvaa näkyviin, niin katsotaan. Tuo kihti kuulostaa vähän erikoiselta. Voihan se olla, mutta katsoisin kuitenkin.
Kimmo Kemppainen

Suomelan toinen sana alkaisi mielestäni L-kirjaimella. Luonteva olisi Lamm. Siis Gicktt Lamm. Ongelma vain se että varsinkin Lamm-diagnoosilla kaikki saivat vapautuksen, mutta ei tässä tapauksessa. Jos kuitenkin olisi Gicktt Soot eli kihtitauti??

[s.peltonen]

Pystyisikö kukaan millään laittamaan ilmaista kuvaa näkyviin, niin katsotaan. Tuo kihti kuulostaa vähän erikoiselta. Voihan se olla, mutta katsoisin kuitenkin.

Tervehdy Kimmo,

Rohkenin ottaa pikkuruisen ruutukaappauksen tuosta kohdasta; se on tässä liitteenä.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

[s.peltonen]

Liitetiedostosta näyttää olevan näkösällä thumbnail. Ihan noin pikkuruinen tuo kuvakaappaus ei ole :) (thumbnailia klikkaamalla kuva aukeaa isompana).

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

[Kimmo Kemppainen]

No eihän siellä kihti vaivannut eikä muukaan tauti vaan moraalinen turmelus: Josep Suomelan giortt hoor.
Kimmo Kemppainen

Liitetiedostosta näyttää olevan näkösällä thumbnail. Ihan noin pikkuruinen tuo kuvakaappaus ei ole :) (thumbnailia klikkaamalla kuva aukeaa isompana).

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

[s.peltonen]

No eihän siellä kihti vaivannut eikä muukaan tauti vaan moraalinen turmelus: Josep Suomelan giortt hoor.
Kimmo Kemppainen

Tervehdys Kimmo,

Suuret Kiitokset tiedosta!
Nyt on sitten Josef-paran "vaivan" syykin selvillä :)

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

[Kimmo Kemppainen]

Näkemättä potilasta veikkaisin, että siellä oli enhenning eli yksikätinen mies, jolle oli vähän käyttöä sodassa. Voin kyllä katsoa kuvankin, jos haluatte laittaa ilmaiseksi näkyville.
Kimmo Kemppainen

Tervehdys Tellervo,

Kauppi Hälin kommentin ensimmäinen kirjain vaikuttaisi olevan E. Ihan kuin siinä lukisi "Ernhenning", mutta oudolta sekin kuulostaa; varmaankin siinä lukee jotakin muuta.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

[s.peltonen]

Näkemättä potilasta veikkaisin, että siellä oli enhenning eli yksikätinen mies, jolle oli vähän käyttöä sodassa. Voin kyllä katsoa kuvankin, jos haluatte laittaa ilmaiseksi näkyville.
Kimmo Kemppainen

Tervehdy Kimmo,

Suuret Kiitokset tiedosta!
Nyt taisi Kaupista tulla yksikätinen.
(Liitteenä pikkuriikkinen, mutta kuitenkin thumbnailia suurempi, ruutukaappaus; vuoden 1627 ruodutuksessa Hälit vaikuttavat jostakin syystä olevan kirjattu Hakuleiksi.)

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

[Kimmo Kemppainen]

Kiitos,
onhan tuo selvä Eenhenning. SAOB tosiaan kertoo, että sanasta on jo aika jättänyt. Se on esiintynyt muodossa enhänding mutta myös enhänning. Tässähän se on Eenhenning, mutta samapa tuo.
Kimmo Kemppainen

Tervehdy Kimmo,

Suuret Kiitokset tiedosta!
Nyt taisi Kaupista tulla yksikätinen.
(Liitteenä pikkuriikkinen, mutta kuitenkin thumbnailia suurempi, ruutukaappaus; vuoden 1627 ruodutuksessa Hälit vaikuttavat jostakin syystä olevan kirjattu Hakuleiksi.)

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

[s.peltonen]

Kiitos,
onhan tuo selvä Eenhenning. SAOB tosiaan kertoo, että sanasta on jo aika jättänyt. Se on esiintynyt muodossa enhänding mutta myös enhänning. Tässähän se on Eenhenning, mutta samapa tuo.

Tervehdys Kimmo,

Suuret Kiitokset tiedoista!

--

Huomasin vasta nyt käydä etsiskelemässä Oirulan sivuilla vuoden 1627 ruodutusluetteloa. Siellä luettelo on nähtävillä; Suuret Kiitokset kyseisen sivuston ylläpitäjälle!

Tässä linkki vuoden 1627 ruodutukseen:
http://oirula.kuvat.fi/#/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1627/WA_II_1627_36.jpg


(Kun hiiren vie kuvan päälle, ilmestyy sivun oikealle reunalle nuoli, jota painamalla pääsee seuraavalle sivulle. Kun kuvan päällä painaa hiiren oikeanpuoleista painiketta, tulee esiin valikko; sitä en osaa sanoa, että onko tämän suhteen eri selaimissa eroavaisuutta. Kun valikosta valitsee komennon "Avaa täysikokoisena kuvana", niin kuva aukeaa siten, että sitä pystyy suurentamaan.)

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

[Kimmo Kemppainen]

Niin se oli tuo Oirulan sivusto, olin unohtanut tuon nimen vaikka muistin, että sellainen sivusto on. On minulla jossakin paperikopiokin tuosta asiakirjasta.

On muuten melkoisen erikoista, että yksikätiselle 55-vuotiaalle miehelle annettiin ruodussa numero. Olisi minusta voinut suoraan nollaksi laittaa.
Kimmo Kemppainen

Tervehdys Kimmo,

Suuret Kiitokset tiedoista!

--

Huomasin vasta nyt käydä etsiskelemässä Oirulan sivuilla vuoden 1627 ruodutusluetteloa. Siellä luettelo on nähtävillä; Suuret Kiitokset kyseisen sivuston ylläpitäjälle!

Tässä linkki vuoden 1627 ruodutukseen:
http://oirula.kuvat.fi/#/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1627/WA_II_1627_36.jpg


(Kun hiiren vie kuvan päälle, ilmestyy sivun oikealle reunalle nuoli, jota painamalla pääsee seuraavalle sivulle. Kun kuvan päällä painaa hiiren oikeanpuoleista painiketta, tulee esiin valikko; sitä en osaa sanoa, että onko tämän suhteen eri selaimissa eroavaisuutta. Kun valikosta valitsee komennon "Avaa täysikokoisena kuvana", niin kuva aukeaa siten, että sitä pystyy suurentamaan.)

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

[s.peltonen]

On muuten melkoisen erikoista, että yksikätiselle 55-vuotiaalle miehelle annettiin ruodussa numero. Olisi minusta voinut suoraan nollaksi laittaa.

Tervehdys Kimmo,

Tuo on totta! Sen vielä ymmärtää, että Suomelan Josefia kiusannut akuutti moraalinpuutostila ei oikeuttanut vapautukseen; mutta Kaupille olisi kyllä ollut vapautus paikallaan.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

[Jouni Kaleva]

Tervehdys Kimmo,

Tuo on totta! Sen vielä ymmärtää, että Suomelan Josefia kiusannut akuutti moraalinpuutostila ei oikeuttanut vapautukseen; mutta Kaupille olisi kyllä ollut vapautus paikallaan.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P
Kiitos Kimmolle asioiden selvittämisestä.

Ennen en ole nähnyt, että tämmöistä moraalitaustaakin kirjattiin militääriasioihin. Vai kirjattiinko kaikki rikostausta, jos oli esim. käräjillä tuomittu?

[Kimmo Kemppainen]

Muistelen nähneeni toisenkin huorintekijän, olikohan Ilmajoella.
Kimmo Kemppainen

Kiitos Kimmolle asioiden selvittämisestä.

Ennen en ole nähnyt, että tämmöistä moraalitaustaakin kirjattiin militääriasioihin. Vai kirjattiinko kaikki rikostausta, jos oli esim. käräjillä tuomittu?

[TapsaR]

Hei!

Valtavasti kiitoksia kaikille osanotosta ruodutusluettelon suomentamiseen. En olisi millään itse löytänyt sanojen merkityksiä. Pian voin lähettää taulukon Kelloon asemoitavaksi kirjaan, joka ilmestynee ennen joulua!

Lamm (lam) askarruttaa vielä. Ruotsalais-suomalainen sanakirjani vuodelta 1899 antaa sanalle merkitykset rampa, hervoton, hermoton ja halvautunut sekä kuvaannollisesti veltto ja ponneton.
Lainaus SAOBista:
”1) (†) om person, eg.: som på grund av överansträngning o. d. knappast förmår röra sig; utmattad, trött. SCHRODERUS Dict. 164 (c. (1635). Jagh kom i gåhr afton .. hem, så trödt och lamm at reesan .., att iagh intet orkar skrifwa och näppligen röra migh. VDAkt. 1683, nr 167. LykkoPris B 3 a 1689.
2) om person (l. djur) l. kroppsdel: som på grund av fel l. sjukdom i nerv- l. muskelsystemet helt l. delvis har förlorat rörelseförmåga o. känsel i kroppen l. ngn av dess delar; stundom (i sht ss. första led i ssgr) övergående i bet,: ofärdig, lytt. Lam i hela sidan, i ena armen l. benet, förr äv. på armen osv. Den ena armen var lam. Lam och ofärdig. Lam och lytt. G1R 1: 34 (1522).”

Pahemmanasteista lamaantumista kai se on, mutta minkä suomenkielisen sanan julkaistavaan luetteloon tökkäisi? Sana ”förlammat” (förlamad) tuntuu olevan vielä vahvempi, mutta sekään ei välttämättä aina ole johtanut 0-statukseen.

Toinen epäselvyys on Klemetti Pekanpojan jäljessä oleva M:ää muistuttava merkki. Selasin luetteloa eteenpäin ja löysin jostakin foliosta toisen samanlaisen, selvemmän M:n. Vävy on luetteloissa kirjoitettu Mågh, mutta olisiko kirjurilta muutamaan otteeseen lipsahtanut lyhenne. Vuoden 1630 r.luettelossa on samassa ruodussa kuin Sipo Kokkare ja Erkki Ollinpoika (Pulkkinen) Klemetti Pekanpoika 30v (1/2 mnt). Sopisi hyvin vävyksi, kun Markus Pekanpoikaa ei tuolloin enää näy.

Kolmas juttu on tekstin tulkintakysymys. Viidennen ruodun 1/6 manttaalin taloa asuva Matts xxxxson on ensilukemalta Fransinpoika. Vuoden 1641 henkikirjassa on Frans Inkinen, joka vuoden 1644 autiotaloluettelossa on merkattu sotilaaksi. Hän on ilmeisesti Klemetti Inkisen poika, joka on ottanut 1/4 mnt talon hallintaansa. Tällä Fransilla ei luonnollisestikaan voi olla 80-vuotiasta poikaa tuossa vaiheessa. Muita Franseja en ole Kellon verokirjoista löytänyt, 1500-luvulta en ketään.
Toinen mahdollisuus on, että siinä lukee Matts Jöransson, jonka niminen henkilö esiintyy 1600-luvun alkupuolen kymmenysluetteloissa. Isännäksi hänet on merkattu vuoden 1631 maakirjassa 1/6 manttaalin tilalle, joka on listalla Takun ja Vainion jälkeen. Matin perässä seuraa Yrjö Antinpoika, ja seuraamalla eteenpäin kirjoja päätyy isompaan Hookanan tilaan (myöhemmin Isohookana, 1/2 mnt). Matti Yrjönpoikaa seuraamalla päätyy pienempään Hookanaan (myöhemmin Pikkuhookana). Vuoden 1641 henkikirjassa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592899 ovat molemmat talot nimetty Hookanoiksi. Matti on tuossa vaiheessa ajat sitten kuollut, koska ainoa henkilö pienemmässä Hookanassa on kirjattu tyttäreksi.

Tapio

[s.peltonen]

Tervehdys Tapio,

Lamm (lam) askarruttaa vielä. Ruotsalais-suomalainen sanakirjani vuodelta 1899 antaa sanalle merkitykset rampa, hervoton, hermoton ja halvautunut sekä kuvaannollisesti veltto ja ponneton.

...

Pahemmanasteista lamaantumista kai se on, mutta minkä suomenkielisen sanan julkaistavaan luetteloon tökkäisi? Sana ”förlammat” (förlamad) tuntuu olevan vielä vahvempi, mutta sekään ei välttämättä aina ole johtanut 0-statukseen.

Karjala-tietokantasäätiön sivuilla on seuraavat suomennokset:
lam (http://www.karjalatk.fi/sanasto.php?luokka=taudit&kirjain=L): rampa, halvaantunut
förlamad: halvaantunut
krympling: raajarikko, rampa

Siitä minulla ei ole tietoa, että miten näitä käytettiin ruodutusluetteloissa, ja mikä niille olisi sopivin suomennos. Toivottavasti ruodutusluetteloita paremmin tuntevat ottaisivat tähän kantaa; olisi erittäin mielenkiintoista kuulla näiden käytöstä.
Esim.
- mikäli toinen käsi on halvautunut, niin voiko silloin olla "lam"?
- jos toinen jalka on halvautunut, niin voiko silloin olla "lam" taikka "krympling", taikka jopa "förlamad"?

Toinen epäselvyys on Klemetti Pekanpojan jäljessä oleva M:ää muistuttava merkki. Selasin luetteloa eteenpäin ja löysin jostakin foliosta toisen samanlaisen, selvemmän M:n. Vävy on luetteloissa kirjoitettu Mågh, mutta olisiko kirjurilta muutamaan otteeseen lipsahtanut lyhenne. Vuoden 1630 r.luettelossa on samassa ruodussa kuin Sipo Kokkare ja Erkki Ollinpoika (Pulkkinen) Klemetti Pekanpoika 30v (1/2 mnt). Sopisi hyvin vävyksi, kun Markus Pekanpoikaa ei tuolloin enää näy.

Tuo M:ltä vaikuttava kirjain Klemet Pekanpojan nimen jäljessä on mielenkiintoinen; sen merkitys ei ole minulle auennut.
Kyseinen kirjaus saattaisi olla Jukurin talon kirjaus; kirjaukset saattaisivat Jukurin osalla vuosien 1627, 1629, 1630 ja 1633 ruodutuksissa mennä seuraavasti:
1627 RL: 1/2 Markus Pieti? 90v, Klemet Pekanpoika 25v
1629 RL (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15942&pnum=27): Pekka Markuksenpoika, Klemet Pekanpoika (poika)
1630 RL (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=123): 1/2 Klemet Pekanpoika 30v
1633 RL (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=192): 1/2 Klemet Pekanpoika 32v
(vuoden 1647 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622056) kymmenysluettelossa Pekalle mainitaan ensimmäistä kertaa sekä patronyymi että lisänimi: 1/2 Clemet Pedherson Jukuri)

Mikäli tuo M:ltä vaikuttava kirjain tarkoittaisi jotain muuta kuin vävyä, niin Klemet Pekanpoika saattaisi olla vaikka Markuksen pojanpoika (tämä on toki vain arvailua).

Vuoden 1627 ruodutuksessa en ole varma lukeeko Markuksen jälkeen patronyymi (Pekanpoika); se vaikuttaisi jollaintapaa enemmän lisänimeltä (Pieti taikka jotain sinne päin; voisikohan Markus olla lähtöisin Pietilän talosta?).

Kolmas juttu on tekstin tulkintakysymys. Viidennen ruodun 1/6 manttaalin taloa asuva Matts xxxxson on ensilukemalta Fransinpoika. Vuoden 1641 henkikirjassa on Frans Inkinen, joka vuoden 1644 autiotaloluettelossa on merkattu sotilaaksi. Hän on ilmeisesti Klemetti Inkisen poika, joka on ottanut 1/4 mnt talon hallintaansa. Tällä Fransilla ei luonnollisestikaan voi olla 80-vuotiasta poikaa tuossa vaiheessa. Muita Franseja en ole Kellon verokirjoista löytänyt, 1500-luvulta en ketään.
Toinen mahdollisuus on, että siinä lukee Matts Jöransson, jonka niminen henkilö esiintyy 1600-luvun alkupuolen kymmenysluetteloissa. Isännäksi hänet on merkattu vuoden 1631 maakirjassa 1/6 manttaalin tilalle, joka on listalla Takun ja Vainion jälkeen. Matin perässä seuraa Yrjö Antinpoika, ja seuraamalla eteenpäin kirjoja päätyy isompaan Hookanan tilaan (myöhemmin Isohookana, 1/2 mnt). Matti Yrjönpoikaa seuraamalla päätyy pienempään Hookanaan (myöhemmin Pikkuhookana). Vuoden 1641 henkikirjassa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592899 ovat molemmat talot nimetty Hookanoiksi. Matti on tuossa vaiheessa ajat sitten kuollut, koska ainoa henkilö pienemmässä Hookanassa on kirjattu tyttäreksi.

"Matts xxxxson" on varsin hämmentävä.
Jotenkin siinä näyttäisi lukevan jotain muuta kuin Fransinpoika taikka Yrjönpoika. Kun Matin patronyymiä vertaa seuraavalla aukeamalla Ylikiimingin listassa olevaan Frans Tornion ("1/6 Frantz Tornio 40v") nimeen, niin siinä Frans näyttäisi olevan eri tavoin kirjoitettu kuin Matin patronyymin alku. Kun Matin patronyymiä vertaa Kellon viimeiseen nimeen ("Hendrich Jöranson"), niin siinä Yrjönpoika on eri tavoin kirjoitettu kuin Matin patronyymi. J kirjaimessa yläsakara vaikuttaisi kaartuvan vasemmalle. Matin patronyymissä ensimmäisen kirjaimen yläsakara kaartuu oikealle.

Ihan kuin siinä lukisi "Förenson", tai "Färenson", tai "för enson", tai "för en son"; mutta turhan erikoisilta nuokin vaihtoehdot kuulostavat; jotain muuta siinä varmastikin lukee.

Ei ole minullekaan tullut Kellosta tuolta ajalta muita Franseja vastaan kuin Frans Klemetinpoika Inkinen (vuoden 1637 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576915) ruodutuksessa Frans kirjataan 28-vuotiaaksi).

Matti Yrjönpoika Hookana tuntuisi tuohon aikaan olevan nuorempi kuin 80-vuotias. Yrjö Antinpoika (joka vuoden 1627 ruodutuksessa on kirjattu ensimmäiselle sivulle 90-vuotiaana) saattaisi olla Tuomas Yrjönpoika Hookanan (s.n.1577) ja Matti Yrjönpoika Hookanan isä. Vuoden 1636 kesäkäräjillä mainitaan, että nimismies ja haukiputaalainen Erkki Sigfridinpoika (ilmeisesti Kurtti) asetetaan jakamaan isän ja äidin puoleinen perintö Tuomas Yrjönpojan ja tämän Matti veljen kesken (tämä sopisi Hookanan talon perinnön jakamiseen):
Iin kesäkäräjät 18.07.1636 Ii (KO a:4), vasemmanpuoleinen sivu, Iin käräjien toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576915).

Vuoden 1630 ruodutuksessa (Ruotsin kansallisarkistossa oleva luettelo) Kelloon kirjataan 50-vuotias Matti Yrjönpoika, joka sopisi Hookanan Matin kirjaukseksi.
Matista ei jostakin syystä makseta henkirahaa 1640-luvulla (syy on jäänyt epäselväksi). Luultavasti hän olisi kuitenkin elossa vielä 1650-luvulla. Vuoden 1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593598) henkikirjassa Matti Yrjönpojan talosta maksetaan henkirahaa kahdesta tyttärestä; isännän kohdalla on tuolloin merkintä 'gl', mikä saattaisi viitata siihen, että hän asuu talossa, mutta hänestä ei makseta henkirahaa; ehkä henkirahaa ei maksettu iäkkyyden vuoksi (tuolloin henkirahaa maksettiin 15-63-vuotiasta). Matin talo vaikuttaa keinuvan 1640-1650-luvuilla olemassaolon rajamailla; joissain luetteloissa talo mainitaan köyhäksi, ja joissain jopa autioksi.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

[Kimmo Kemppainen]

Jos saisi kunnollisen kuvan (tarkka resoluutio ja sopivan tumma), niin voisi olla varma, mutta kyllä tuo Jöransson käytännöllisesti katsoen varmasti on, J-kirjain on vähän krympling.
Kimmo Kemppainen




Ihan kuin siinä lukisi "Förenson", tai "Färenson", tai "för enson", tai "för en son"; mutta turhan erikoisilta nuokin vaihtoehdot kuulostavat; jotain muuta siinä varmastikin lukee.


Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

[s.peltonen]

Jos saisi kunnollisen kuvan (tarkka resoluutio ja sopivan tumma), niin voisi olla varma, mutta kyllä tuo Jöransson käytännöllisesti katsoen varmasti on, J-kirjain on vähän krympling.

Tervehdys Kimmo,

Tässä liitteenä pikkuinen ruutukaappaus.
Kuvan alaosassa näkyy Heikki Yrjönpoika, jonka J kirjain on hyvinvoiva ja virkeä (myös isä Yrjön J kirjain on säilynyt pirteänä ja eloisana).
Kuvan yläosassa on Matti, jonka J kirjain on ajansaatossa ehkä päässyt hieman krympliytymään :)

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

[Kimmo Kemppainen]

Kiitos, ainahan kannattaa verrata esim. seuraavan vuoden lähteeseen, mutta kyllä tuossa minusta lähinnä Jörenssonn seisoo.
Kimmo Kemppainen

Tervehdys Kimmo,

Tässä liitteenä pikkuinen ruutukaappaus.
Kuvan alaosassa näkyy Heikki Yrjönpoika, jonka J kirjain on hyvinvoiva ja virkeä (myös isä Yrjön J kirjain on säilynyt pirteänä ja eloisana).
Kuvan yläosassa on Matti, jonka J kirjain on ajansaatossa ehkä päässyt hieman krympliytymään :)

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

[s.peltonen]

Kiitos, ainahan kannattaa verrata esim. seuraavan vuoden lähteeseen, mutta kyllä tuossa minusta lähinnä Jörenssonn seisoo.

Tervehdys Kimmo,

Suuret Kiitokset tiedosta!
Nyt saan päivitettyä patronyymin talolistaan.

Nimi sopii oikein hyvin seuraaviin luetteloihin (vain ikä tuottaa pientä ongelmaa). Matti Yrjönpojan (Hookana) talo tulee maakirjoihin vuodesta 1627 (kymmenysluetteloissa se on jo vuodesta 1621). Vuoden 1629 ruodutusluettelossa on Matti Yrjönpoika; ja vuoden 1630 ruodutuksessa on 50-vuotias Matti Yrjönpoika. (Tälle 80-vuotiaalle Matti Yrjönpojalle sekä hänen jäljessään olevalle Korven Erkille ja poika Erkki Erkinpojalle talo on vielä hieman hakusessa).

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

[Jouni Kaleva]

Tervehdys Tapio,



Karjala-tietokantasäätiön sivuilla on seuraavat suomennokset:
lam (http://www.karjalatk.fi/sanasto.php?luokka=taudit&kirjain=L): rampa, halvaantunut
förlamad: halvaantunut
krympling: raajarikko, rampa

Siitä minulla ei ole tietoa, että miten näitä käytettiin ruodutusluetteloissa, ja mikä niille olisi sopivin suomennos. Toivottavasti ruodutusluetteloita paremmin tuntevat ottaisivat tähän kantaa; olisi erittäin mielenkiintoista kuulla näiden käytöstä.
Esim.
- mikäli toinen käsi on halvautunut, niin voiko silloin olla "lam"?
- jos toinen jalka on halvautunut, niin voiko silloin olla "lam" taikka "krympling", taikka jopa "förlamad"?

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

Tässä oli 88 kellolaismiehen otos, ikähaitari 15-80 v. Asevelvollisuudesta vapauttavia tautitiloja oli ainakin (laskuni on epätarkka)
-blindh 5
-lamm 3-4
-brotfelling 1-2
-krympling 1
-eenhenning 1

Yleinen tarmloop ei tainnut esiintyä kertaakaan?

Jos tänään toistettaisiin vastaava otos, niin ehkäpä sokeita olisi vähemmän, muita saman verran. Sokeus kattanee myös heikkonäköisyyden (likinäköisyyden) jota ei oikein osattu laseilla korjata.

Termin lamm suomennos (rampa, halvaantunut) menee limittäin termin krympling (raajarikko, rampa) kanssa. Nämä lamm-tautiset lienevät samoin olleen osaksi molempia, esim. aivoinfarktin jälkitiloja mutta myös muita, esim. polion jälkitiloja ja sitten puhtaasti nivelsairauksien jälkitiloja, reuman, niveltapaturmien yms jälkitiloja, varmasti myös synnnnäisiä (kampurajalka) ja kehitysvammoja. On myös mahdollista, että sanojen rampa ja halvaantunut merkitys suomen kielessä on matkan varrella muuttunut. Siksi saattaa olla nykylukijale harhaanjohtavaa tai vaikeasti miellettävää, jos Tapsan luetteloon laitetaan vain yksi suomennos lamm-sanalle. Jos laittaisi kaksi: lamm= rampa, halvaantunut?

[s.peltonen]

Tässä oli 88 kellolaismiehen otos, ikähaitari 15-80 v. Asevelvollisuudesta vapauttavia tautitiloja oli ainakin (laskuni on epätarkka)
-blindh 5
-lamm 3-4
-brotfelling 1-2
-krympling 1
-eenhenning 1

Yleinen tarmloop ei tainnut esiintyä kertaakaan?

Jos tänään toistettaisiin vastaava otos, niin ehkäpä sokeita olisi vähemmän, muita saman verran. Sokeus kattanee myös heikkonäköisyyden (likinäköisyyden) jota ei oikein osattu laseilla korjata.

Termin lamm suomennos (rampa, halvaantunut) menee limittäin termin krympling (raajarikko, rampa) kanssa. Nämä lamm-tautiset lienevät samoin olleen osaksi molempia, esim. aivoinfarktin jälkitiloja mutta myös muita, esim. polion jälkitiloja ja sitten puhtaasti nivelsairauksien jälkitiloja, reuman, niveltapaturmien yms jälkitiloja, varmasti myös synnnnäisiä (kampurajalka) ja kehitysvammoja. On myös mahdollista, että sanojen rampa ja halvaantunut merkitys suomen kielessä on matkan varrella muuttunut. Siksi saattaa olla nykylukijale harhaanjohtavaa tai vaikeasti miellettävää, jos Tapsan luetteloon laitetaan vain yksi suomennos lamm-sanalle. Jos laittaisi kaksi: lamm= rampa, halvaantunut?

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia termien selvennyksistä!

Tuo on totta, että "lamm" sanalle voi olla vaikea keksiä yksisanaista suomennosta, mikä kuvaisi sanaa oikealla tavalla.

(Luettelossa saattaisi oli yksi tarmlopp; oikeanpuoleisen sivun 5. alimman, neljännesmanttaalin talon Sigfrid Pöllön, kommentti vaikuttaisi olevan: "hafver tarmlopp".)

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

[TapsaR]

Hei!

Ohessa ihmeteltäväksi vielä salaperäinen merkki vähän selvemmässä muodossa. Ei se ole aivan samanlainen kuin Mågh- tai Marcus-sanojen M-kirjaimet.

Tapio

[tellervoranta]

Anteeksi missä? Pekanpojan jälkeen on M...olen vasta riipustellu paprulle isot kirjaimet ja tyypillisen M:n vaihtoehto on epätyypillinen M :)

Hei!

Ohessa ihmeteltäväksi vielä salaperäinen merkki vähän selvemmässä muodossa. Ei se ole aivan samanlainen kuin Mågh- tai Marcus-sanojen M-kirjaimet.

Tapio