eruppa
27.07.14, 18:24
Etelä- ja Lounais-Suomen vauraimmat talot olivat ratsutiloja eli rustholleja. Järjestelmä kehittyi 1600-luvulla, kun aatelissääty "suljettiin" uusilta tulokkailta. Vielä 1500-luvulla saattoi talonsa puolesta ratsupalvelusta suorittanut ja sotakentällä "hyvin menestynyt" talonpoika kohota aatelissäätyyn, eli saada verovapauden ratsupalvelusta vastaan. 1600-luvulla aatelisarvo muuttui perinnölliseksi, eli ei enää edellyttänyt ratsumiehen varustamista sotaväen käyttöön. Vauraille talonpojille jäi kuitenkin mahdollisuus saada huomattava verohelpotus, kun he varustivat ratsumiehen varusteineen kruunun palvelukseen.
Keski-Suomen ydinalueen talot eivät olleet kyllin varakkaita muodostuakseen ratsutiloiksi.Lähimmät ratsutilat sijaitsivat Jämsän ja Luhangan alueella etelässä ja Pieksämäen alueella idässä. Koska ratsumiehiä tarvittiin enemmän, mitä ratsutilat ja aateliskartanot pystyivät tuottamaan, otettiin lähinnä Itä-Suomessa käyttöön rakuunatilakäytäntö. Rakuunatiloja muodostui Keski-Suomen itäisiin pitäjiin, mm. Laukaaseen ja Jyväskylän pitäjään.Rakuunatila varusti armeijan käyttöön "kevyen ratsumiehen" eli rakuunan. Rakuunalle ratsu oli kulkuväline, mutta aseistus vastasi jalkaväen aseistusta ja rakuuna suoritti varsinaiset taistelutoimet jalkaisin. Ratsun antoi sotilaalle rakuunatila, mutta aseistuksen kruunu. Ratsujoukot olivat oman aikansa "nopean toiminnan joukkoja", jotka pystyivät kulkemaan sodissa huomattavasti nopeammin kuin jalkaväen sotilaat.
Rakuunan varustaminen oli talolle halvempaa kuin perinteisen ratsumiehen. Tämän takia rakuunatila sai korvauksena vain puolet ratsutilan verohuojennuksesta eli 15 hopeataaleria vuodessa. Laukaan pitäjän rakuunatiloja 1600-luvulla olivat mm.Laukaan nimismiestalo Pärnäsaari, Muita rakuunataloja olivat Laukaassa Vehniä, Peura ja Mannila . Jyväskylän pitäjän rakuunataloja olivat Korttajärven kylän Kuikka ja Loukiala sekä Keljon kylän Sysmäläinen.
Sekä ratsu- että rakuunatilan isäntä saattoi itse suorittaa ratsupalvelusta tilansa puolesta. Myös saattoi isäntä palkata ulkopuolisen miehen suorittamaan ratsupalvelusta puolestaan. Pärnäsaaressa isännät näyttävät itse toimineen rakuunoina nimismiehentoimensa ohella 1600-luvulla.
Kysymykseni on, löytyykö jostakin lähteestä tietoja Savon rakuunataloista. Erikoisesti minua kiinnostavat oman sukupuuni savolaispitäjät Kangasniemi ja Pieksämäki.
Tietääköhän joku asiasta? Löytyykö sotilaskatselmusrullista tietoja rakuunatiloista?
Erkki Porista
Keski-Suomen ydinalueen talot eivät olleet kyllin varakkaita muodostuakseen ratsutiloiksi.Lähimmät ratsutilat sijaitsivat Jämsän ja Luhangan alueella etelässä ja Pieksämäen alueella idässä. Koska ratsumiehiä tarvittiin enemmän, mitä ratsutilat ja aateliskartanot pystyivät tuottamaan, otettiin lähinnä Itä-Suomessa käyttöön rakuunatilakäytäntö. Rakuunatiloja muodostui Keski-Suomen itäisiin pitäjiin, mm. Laukaaseen ja Jyväskylän pitäjään.Rakuunatila varusti armeijan käyttöön "kevyen ratsumiehen" eli rakuunan. Rakuunalle ratsu oli kulkuväline, mutta aseistus vastasi jalkaväen aseistusta ja rakuuna suoritti varsinaiset taistelutoimet jalkaisin. Ratsun antoi sotilaalle rakuunatila, mutta aseistuksen kruunu. Ratsujoukot olivat oman aikansa "nopean toiminnan joukkoja", jotka pystyivät kulkemaan sodissa huomattavasti nopeammin kuin jalkaväen sotilaat.
Rakuunan varustaminen oli talolle halvempaa kuin perinteisen ratsumiehen. Tämän takia rakuunatila sai korvauksena vain puolet ratsutilan verohuojennuksesta eli 15 hopeataaleria vuodessa. Laukaan pitäjän rakuunatiloja 1600-luvulla olivat mm.Laukaan nimismiestalo Pärnäsaari, Muita rakuunataloja olivat Laukaassa Vehniä, Peura ja Mannila . Jyväskylän pitäjän rakuunataloja olivat Korttajärven kylän Kuikka ja Loukiala sekä Keljon kylän Sysmäläinen.
Sekä ratsu- että rakuunatilan isäntä saattoi itse suorittaa ratsupalvelusta tilansa puolesta. Myös saattoi isäntä palkata ulkopuolisen miehen suorittamaan ratsupalvelusta puolestaan. Pärnäsaaressa isännät näyttävät itse toimineen rakuunoina nimismiehentoimensa ohella 1600-luvulla.
Kysymykseni on, löytyykö jostakin lähteestä tietoja Savon rakuunataloista. Erikoisesti minua kiinnostavat oman sukupuuni savolaispitäjät Kangasniemi ja Pieksämäki.
Tietääköhän joku asiasta? Löytyykö sotilaskatselmusrullista tietoja rakuunatiloista?
Erkki Porista