Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Matti Matinpoika Jylkkä - Laurila s. 1800
Kuka oli Matti Matinpoika Jylkkä - Laurila, joka Haapajärven rippikirjan mukaan syntyi 7.9.1800 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7033&pnum=107). Matti asui Kuusan kylässä Lähetkankaan uudistilalla no 71. Hän muutti Haapajärvelle Kalajoelta.
Kalajoella löytyy ainoa sopiva Matti s. 7.9.1800, jolle hiski antaa vanhemmiksi Matti Johaninpojan ja Caisa Thomasintyttären. Kärjän talossa asuivat v 1800 Matts Anderson ja Caisa Thomasdotter. Käsittääkseni tämä Kärjän talossa syntynyt Matti ei ollut Kärjä vaan tullut Joensuun talosta, missä asui Matts Mattson Kurikkala (8.9.1780) ja vaimo Stina Staphanintytär Kärkinen (22.4.1745). Olivatko he Matin vanhemmat.
Kurikkalan talossa asui Matti Matinpoika hänkin, joka s. 1723 ja Susanna s. 1722. Matin patronyymi vaihtelee Johanista, Mattiin ja Staffaniin. Sainkin jo apuja mitä dito tarkoitti ja hän oli ilmeisestikin Matinpoika. Mutta... oliko Matti syntynyt Kurikkalan talossa. Ja oliko hän sama Matti, joka muutti Haapajärvelle. Onkohan tässä nyt joku probleema, jota en huomaa?
Kalajoella löytyy ainoa sopiva Matti s. 7.9.1800, jolle hiski antaa vanhemmiksi Matti Johaninpojan ja Caisa Thomasintyttären.
Syntyneiden luettelossa (http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=5545504&kuvanumero=152&ay=823408&sartun=84900.KA&atun=184286.KA&amnimeke=Kalajoen+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Syntyneiden+ja+kastettujen+luettelot&aynimi=Syntyneiden+ja+kastettujen+luettelot+1789-1802+%28IC%3A3%29&ay2=103131) on isänä Matts Andersson kuten HISKIssäkin (http://hiski.genealogia.fi/hiski/5frbrm?fi+0157+kastetut+4880).
Arno
Kiitos kun laitoit kastetiedot, joita en aiemmin löytänytkään digitoituna. Kyllähän siinä selvästi lukee Matts Anderson, mutta Kärjen talossa asui 1813 - 1819 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6229&pnum=74) Anders Mattson (22.11.1762) ja vaimonsa Maria (2.10.1771). Matin osalta rippikirjassa mainitaan veli Matti Matinpoika (7.9.1800). Tuskin Matti oli isäntä Andersin veli, ikäero olisi tosi suuri. Jos vanhempansa olivat tästä talosta, missähän he ko. vuosina olivat, jos Matti asui Kärje (Klemo):n talossa. En oikein saa selvää, mitä isäntäparin oheen on kirjattu?
Kärjän talossa asuu Matin syntymävuosina Matts Anderson ja Caisa Thomasdotter, mutta he ovat jo iäkkäämpiä, Matt s. 1739 ja Caisa s. 1759. Eivät varmaan voi olla v 1800 syntyneen Matin vanhempia. Kärkisestäkään en löydä sopivia vanhempia??
Kyllähän siinä selvästi lukee Matts Anderson, mutta Kärjen talossa asui 1813 - 1819 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6229&pnum=74) Anders Mattson (22.11.1762) ja vaimonsa Maria (2.10.1771). Matin osalta rippikirjassa mainitaan veli Matti Matinpoika (7.9.1800). Tuskin Matti oli isäntä Andersin veli, ikäero olisi tosi suuri. Jos vanhempansa olivat tästä talosta, missähän he ko. vuosina olivat, jos Matti asui Kärje (Klemo):n talossa. En oikein saa selvää, mitä isäntäparin oheen on kirjattu?
Kärjän talossa asuu Matin syntymävuosina Matts Anderson ja Caisa Thomasdotter, mutta he ovat jo iäkkäämpiä, Matt s. 1739 ja Caisa s. 1759. Eivät varmaan voi olla v 1800 syntyneen Matin vanhempia. Kärkisestäkään en löydä sopivia vanhempia??
Ei 41-vuotias synnyttäjä mitenkään poikkeuksellisen iäkäs ollut. Matts ja Caisa avioituivat 9.11.1795 (http://hiski.genealogia.fi/hiski/5fpzcd?fi+0157+vihityt+833). Caisa Thomasdotter kuoli 22.1.1808 (http://hiski.genealogia.fi/hiski/5fpzcd?fi+0157+haudatut+4267) ja Matts Andersson 2.11.1808 (http://hiski.genealogia.fi/hiski/5fpzcd?fi+0157+haudatut+4467), kuten ilmenee 1806-1812 rippikirjastakin (http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=5537262&kuvanumero=84&ay=823159&sartun=84896.KA&atun=184286.KA&amnimeke=Kalajoen+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1806-1812+%28IAI%3A5%29&ay2=103096), jossa tosin Mattsilla on väärä syntymävuosi. Seuraavassa rippikirjassa (http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=5537584&kuvanumero=72&ay=823160&sartun=84896.KA&atun=184286.KA&amnimeke=Kalajoen+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1813-1819+%28IAI%3A6a%29&ay2=103097) on oikea syntymäaika ja suhde isäntään (veli).
Henkikirjassa 1815 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576422) Söderkalajoki 10 Kärjä isännäksi on merkitty Matts Mattsson. Rippikirjankin mukaan Anders perheineen lähti jonnekin (Ylivieskaan) 1814. Seuraavassa 1820 henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576422) ei Kärjässä ole Mattsia.
Arno
Elikkä oliko Matti Matinpoika (1800) juurikin Matts Anderson (1739) ja Caisa Thomadr Langisen (1759) poika?
Kärjän talossa asui 1794 – 1799 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3436&pnum=54) ja 1800 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6146&pnum=56)Matts Anderson s 1739 ja ensimmäinen vaimonsa Anna s. 1748. Talossa näkyy tuolloin jo Anders Mattson s 1762 ja vaimo Maria. Sitten kerrotaan että Matti avioitui uudelleen 1795 Carin Thomasdotter Langisen s. 1759 kanssa.
Vuosina 1806 – 1812 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6228&pnum=83) Kärje-Klemossa no 10 asui Matin poika Anders s 1762 ja vaimo Maria s 1771. Andersin vanhemmat on kirjattu kuolleiksi (Matti 1739) ja Caisa (1759) vuonna 1808. Matti lokakuussa ja Caisa tammikuussa. Talouteen on kirjattu veli Matti Matinpoika s 1802 (eli oliko kyseessä sama 1800 syntynyt Matti?).
Vuosien 1813 – 1819 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6229&pnum=74)aikana Kärjessä isännöi Anders Matinpoika (1762) ja Maria vaimo (1771). Matti Matinpoika veljenä on merkitty edelleen talouteen (7.9.1800). Niinhän siellä kerrotaan, että Anders muutti Ylivieskaan 6.9.1814. Mutta samana vuonna tapahtui jotakin muutakin(, josta en kunnolla saa selvää).
Aivan kuin siellä kerrottaisiin että talouteen tuli kanssa-asukkaaksi sivulta 559 joku. Sivulla 559 asuu Matti Matinpoika Kurikkala (1780) Joensuun talossa vaimonsa Lisa Johanintyttären (1784) kanssa (Lisa kirjattu kuolleeksi 1814. Kuka sieltä tuli?
Elikkä oliko Matti Matinpoika (1800) juurikin Matts Anderson (1739) ja Caisa Thomadr Langisen (1759) poika?
Kyllä, Kärjen Matts Anderssonille ja Caisa Thomasdotterille syntyi 1800 poika Matts, joka on rippikirjassa 1813-1819 sivulla 141 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5537584).
Aivan kuin siellä kerrottaisiin että talouteen tuli kanssa-asukkaaksi sivulta 559 joku. Sivulla 559 asuu Matti Matinpoika Kurikkala (1780) Joensuun talossa vaimonsa Lisa Johanintyttären (1784) kanssa (Lisa kirjattu kuolleeksi 1814. Kuka sieltä tuli?
Sivulla 559 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5537769) sanotaan Rahja 12 Joensuun Matts Mattsonin 1780 menneen sivulle 141, joten eiköhän se ole hän, joka siirtyi. Ja hän lienee se henkikirjan 1815 Matts Mattson; 15-vuotias olisikin ollut turhan nuori isännäksi. Leski Matts avioituikin vielä Kärjessä:
HISKI Kalajoki - vihityt
11.2.1816 bd.enkl. Matts Mattss. Kärje p. Maria Johansdr. Annanperä
Rippikirjan mukaan Matts Mattsson 1780 siirtyi 1816 sivulle 159 eli Söderby N:o 16 Passiin (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5537593), josta löytyy seuraavassakin rippikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5537974).
"Kurickala" on kirjattu rippikirjojen sarakkeeseen Födelseort, joten Matti on syntyjään Kurikan pitäjästä. Sukunimiä nykymerkityksessä eivät liioin ole Joensuu, Kärki ja Passi, jotka kaikki löytyvät kirjattuna samalle miehelle Matts Mattson 1780:
HISKI Kalajoki - kastetut
25.5.1812 31.5.1812 Matts Mattss. Joensuu Lisa 25-30 Susanna (död)
24.4.1816 28.4.1816 Matts Mattss. Kärje Maria Johannes
20.9.1818 23.9.1818 bd. Matts Mattss. Passi Maria Maria Christina
Arno
Hei, kiitos oikein paljon tästä selvityksestä. Jatkan tämän pariskunnan parissa...
Palaan vielä tähän Kärjän taloon. Matts Andersson (1739) avioitui Caisa Thomadr Langisen (1759). (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3436&pnum=54)
Kuka tämä Caisa oli koska en löydä minkäänlaisia merkintöjä Thomas Langisesta. Kalajoella oli kyllä Langilan talo.
Saattaisi olla tämä (http://http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6811586) Löytyy Järvenpään talosta. Vanhemmat kuolevat 1775 ja sen jälkeen Catharina katoaa jonnekin.
Kiitos vihjeestä: Saattaisi olla tämä (http://http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6811586) Löytyy Järvenpään talosta.En saanut laittamaasi linkkiä auki, enkä tiedä mistä etsiä. Rippikirjoista en löytänyt pikaisella silmäyksellä näin vanhoja. Ovatko henkikirjoja?
Kiitos vihjeestä: En saanut laittamaasi linkkiä auki, enkä tiedä mistä etsiä. Rippikirjoista en löytänyt pikaisella silmäyksellä näin vanhoja. Ovatko henkikirjoja?
Tässä roskasta siivottu linkki:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6811586
Arno
Ja minä kun hienosti kuvittelin linkin laittavani:)
No tässä tavallinen: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kalajoki/rippikirja_1782-1787_mko1-7/193.htm
Siinä Carin jo Kalajoella ja myös kaksi siskoa? Christinalla oikea syntymäaikakin. Carin käy välillä Lohtajalla, kaikista noista päällekirjoitetuista en saa selvää. Carin löytyy seuraavistakin rippikirjoista palvelusväestä kunnes menee Kärjeen.
Joiltain osin parempi kuva:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5535392
Langinen Carin, fl med Betyget til Lochteå d. 3? Junii 1789 [vai 1782?], til Sacell: Perander
Lohtajan rippikirjoissa Peranderin luona ei ole Caisa Thomasdotteria:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9022738
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9022907
Peranderista tuli Lohtajan 2. kappalainen 1782.
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=301&TYPE=HTML&LANG=FI
Arno
Kiitos oikein paljon näistä linkeistä. Asia avautui jälleen hieman. Edelleen olen ymmälläni keitä nämä Tuomas Thomasson Langinen ja Chirstin Tuomaantytär olivat. En löydä heitä rippikirjoista enkä tytärtäkään Lohtajan rippikirjoista.
Sen verran oletan, että lapset Agneta, Anna, Christina ja Catharina syntyivät Reisjärvellä ja olikohan Christin Joensuun talosta. Kummien nimetkään eivät oikein avautuneet, jotta olisiko päässyt sieltäpäin jyvälle.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6147368
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6165617
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6165683
Tässä perhe Reisjärven rippikirjoissa.
Ja vihkiminen Hiskissä tässä:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6816120
Cristina saattaisi olla sotilas Tuomas Starkin tytär ja tullut Sievistä. Tytär Marian isä olisi Philippus Antinpoika, reservimies. Ja tuo Liisa voisi olla hänen 1739 syntynyt au-tyttärensä.
Tuomaan perheen veikkaan tulleen Viitasaarelta. Siltä suunnalta asukkaita tuohon aikaan muutti.
Tässä lienee ensimmäinen merkintä heistä Reisjärvellä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5367947
Suuret kiitokseni vihjeistä ja linkeistä. Olen etsiskellyt henkilöitä, mutten löydä esim kappalainen, Abraham Peranderia Lohtajan kirkonkirjoista tutkiakseni oliko yksi tyttäristä siellä ilmeisesti piikomassa 1700 luvun loppuvuosina, nimenomaan tämä Catharina tytär, joka on kiinnostuksen kohteena.
Käsitän perheen historian hajanaisten huomioiden mukaan nyt siten, että Tuomas Tuomaanpoika Langinen ilmaantuu Kalajoen Reisjärvelle uudisasukkaaksi omaan torppaansa Järvenpään no 33 1/16 mtl tilalle vuonna 1746. Veljensä Erik on kirjattu myös tilalle 1749 ja tuolloin Tuomas käyttää nimeä Joensuu[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Veli Erik on kirjattu vuoden 1749 17 -vuotiaaksi, eli hän oli syntynyt noin 1732. Tuomaan uskotaan olevan sotilas Tuomas Starck, jonka perhe tuli Viitasaarelta Pohjanmaalle. Kalajoen tila saattoikin olla niitä tiloja, joita jaettiin sotilaille palkkiona uhrauksistaan sodassa.
Thomas Thomasinpoika Langinen avioitui leski Christin Thomasintyttären kanssa Reisjärvellä. He saivat ainakin neljä tytärtä, joista ainakin Christina, Anna ja Catharina muuttivat Kalajoelle Reisjärveltä. Catharina toimi palvelustyttönä kunnen menee Kärjeen. Carin muutti Lohtajalle 3.6.1789[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) pastori Abraham Peranderille ilmeisesti palveluspiiaksi. Vanhemmat, Thomas ja Chirstin asuvat Reisjärvellä Järvenpään talossa, josta ilmeisesti Chirstin oli lähtöisin. Tytär Maria oli jo aiemmin syntynyt eli hänen isänsä oli Christinin aikaisempi mies??
Tuomas kuoli vuonna 1775, samoin kuin vaimonsa Chirstin. Tyttäret joutuivat ilmeisesti tästä syystä lähtemään palvelustöihin ja päättivät jostakin syystä matkata Kalajoelle, mistä vielä Carin siirtyi Lohtajalle Abraham Peranderille ennen avioitumistaan Kärjän taloon. Järvenpään tilalle jäi isäntäparin kuoltua Marian ja Johanin poika Johan Simonsson, isä Simonin isännöityä taloa vuodesta 1772. Tuolloin vanha pariskunta asui tyttärineen hyyryläisenä tilalla.
Viitasaarelta löysin Hiskin kautta 1720 syntyneen Mattsin, joka syntyi siellä Kimingin talossa Thomas Langiselle. Muita lapsia ei Viitasaarelta löydy. Vasta 1730 luvulla löytyy Raahesta merkintöjä Thomas Langisesta ja Brita Matintyttärestä. Heille syntyivät lapset Catharina 26.10.1734 ja Andreas 3.12.1734. Olisiko tämä pari voinut muuttaa ensin Raaheen ja sieltä Kalajoelle.
Löysin joltakin kotisivulta luettelon ruotusotilaista ja siellä mainittiin Tuomas Tuomaanpoika Starck, joka oli syntynyt noin 1734-1736. Eli tämä Tuomas olisi noin 10 vuotta nuorempi kuin Tuomas Tuomaanpoika Langinen, joka on mainittu syntyneen 1726.
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) SAY Kalajoki 1740 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5367947
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Kalajoki rk 1782 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5535392
Se olikin Skarp eikä Stark tuo sotilas, jota ajattelin Cristiinan isäksi Sievistä.
Kalajoen eli Lohtajan komppanian ruodussa 18 ja sitten 30 oli Thomas Gabrielsson Skarp, syntynyt noin 1698 Turun läänissä, värvätty 1714.
Katselmus 1720 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19177&pnum=470
Katselmus 1721 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19178&pnum=107
Katselmus 1725 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19178&pnum=379
Katselmus 1729 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19179&pnum=408
Katselmus 1737 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19180&pnum=301
Tässä tilalle tuleekin toinen Thomas, Thomas Pettersson Yppig ja Skarp siirtyi 1734 ruotuun 138 Sieviin.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19180&pnum=320
Katselmus 1743 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20341&pnum=154
Ero, tilalle Jöran Larsson
Arno
Jälleen voin vain kiittää suuresti näistä tiedoista (linkeistä). Kovin niukasti löytyy Skarp nimisiä kirkonkirjoista. Itse asiassa epäilin, että olisiko ollut kyseessä Thomas Gabrielsson, joka näkyy Lohtajan rippikirjassa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5336&pnum=40) Seickulan talossa vv 1725 - 1732 välisinä vuosina.
Tiedetäänkö oliko Skarp -sukunimenä sotilasnimi vaiko oikea sukunimi kun Turun seudulta Pernajasta löytyy Skarp sukuisia enemmänkin. Mielenkiintoisin heistä ehkä vouti Per Magnusson Skarp. Tiedetään Ahvenanmaalla vuonna 1666 tapahtuneen noitaoikeudenkäynnin seurauksena mestatun erään Lisbeta Skarpin[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1), jonka aviopuoliso oli Perniön Latokartanon vouti Per Magnusson Skarp. Heidän poikansa Jöns Skarp oli sotilashenkilö, trumpetisti Turun ja Porin ratsuväkirykmentissä vuonna 1686. Per Markusson Skarpin vaimon noitatoimia tutkittiin Sundissa 27.8.1666 f. 59v (öfwer Lissbeta, Per Markussons Skarps [hustru] j Perssnääs Widskepelsse. Lissbeta mainitaan ylioppilasmatrikkelissa Per Skarpin toiseksi vaimoksi, mutta oli ilmeisesti Skarpin ensimmäinen vaimo Elisabeth Clasdotter, koska Jöns Skarp syntyi 1662 ja toinen puolisonsa Carin Påvelsdotter Callia kuoli vasta 1717.
Lisbeta vaimon noitaoikeudenkäynti on julkaistu myös painettuna: Bidrag till Finlands historia II (utg. R. Hausen, 1894–98) s. 280); KA mf. ES 3234 (Åland 7) Sundin ylim. käräjät olivat 13.–14.12.1666 ja tuomio julistettiin seuraavin sanoin: ”dy dömbde jagh, at be:te Lisbeta Per Skarps hustru j Persnääs, lijf mista skall, blifwa afrättadh med yxa, och hennes kropp sedan å båle upbrännas, doch sådant inthet uthan inkommande Confirmation af dhenna doom ifrån dhen högl: Kongl: Hofrätt.” Hausen s. 285). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 99 (XXIII); Consistorii ecclesiastici Aboënsis protokoller II 1658–1661. SKHST 3 (utg. Ad. Neovius, 1902) s. 384 (mainitaan Perniön Latokartanon vouti Per Jonsson Skarp); A. Jörgensen, Nyländska avdelningens matrikel 1640–1868 (1911)[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2).
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Noituus-kuolemantuomiot http://www15.uta.fi/yky/arkisto/historia/noitanetti/kuolemantuomiot.html
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) YO-matrikkeli Jöns Skarp http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1594 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1594)
Thomas Langisen (1726) vaimo olisi Chirstin Thomadotter Skarp (1724). Heidän tyttärensä muuttivat Kalajoelle ja sieltä Catharina edelleen Lohtajalle. Olen pohtinut mikä siellä Lohtajalla oli se kiinnostus, miksi hän sinne lähti. En ole löytänyt hänestä mainintaa Lohtajan rippikirjoista ko. vuosina. Toisaalta, olihan myös Lohtajalla Langisen talot, Lill Langila ja Stoor Langila. Itse asiassa Stoor Langilan talostan löytyy vuodesta 1726 Philip Andersson (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5336&pnum=59), jonka edellä mainittiin olleen Marian isän.
Ja edelleen kysymys, mistähän Tuomas Langinen nimensä sai?
Markku_Tahkokorpi
28.12.14, 13:22
Tuomas Tuomaanpoika Järvenpään isä on mitä ilmeisimmin Tuomas Lankinen eli Järvenpää joka kuolee Reisjärvellä HisKin mukaan 30.5.1756 ja hänen äitinsä Maria Matintytär? s. 1690, joka löytyy Reisjärven ensimmäisestä rippikirjasta Järvenpäästä.
Olen itse tämän ketjun aloittaneen Matti Jylkkä Laurilan jälkeläisiä joten asia on henkilökohtaisesti kiinnostanut jo vuosia. Muu sukujohto tuntuu keskusteluketjun perusteella olevan OK. Tuo Kirstin mahdollinen isä Tuomas Skarp oli kuitenkin minullekin uutta.
Markku_Tahkokorpi
28.12.14, 13:56
Tuli virhe tuohon edelliseen. Tuomas Tuomaanpojan äitiehdokas on siis etunimeltään Riitta.
Tuomas Tuomaanpoika Järvenpään isä on mitä ilmeisimmin Tuomas Lankinen eli Järvenpää joka kuolee Reisjärvellä HisKin mukaan 30.5.1756 ja hänen äitinsä Maria Matintytär? s. 1690, joka löytyy Reisjärven ensimmäisestä rippikirjasta Järvenpäästä.
Olen itse tämän ketjun aloittaneen Matti Jylkkä Laurilan jälkeläisiä joten asia on henkilökohtaisesti kiinnostanut jo vuosia. Muu sukujohto tuntuu keskusteluketjun perusteella olevan OK. Tuo Kirstin mahdollinen isä Tuomas Skarp oli kuitenkin minullekin uutta.
Markku_Tahkokorpi
28.12.14, 15:30
Vielä vähän lisäystä tähän ketjuun.
Kirsti Tuomaantytär siis saa Sievissä 15-vuotiaana aviottoman Liisa-tyttären Pekka Pekanpojan kanssa vuonna 1739. Tämä Liisa löytyy oikealla patronyymillä, mutta väärällä syntymäajalla (9 muuttunut 2:ksi) myöhemmin Reisjärven Järvenpäästä Tuomas Tuomaanpojan langon vaimona.
Kirsti vanhempineen löytyy Sievin rippikirjasta 1734-1739 sivulta 11. Isä siis sotilas Tuomas Kaaponpoika Skarp, syntynyt Turun läänissä noin 1689. Hänen vaimonsa Dårde on myös tuolla sivulla. Vuonna 1748 kuolee Kalajoella Hiskin mukaan Dårde Antinpoika Skarp, joka kuoliniän perusteella on syntynyt noin 1685 joten sopisi varsin hyvin Kirstin äidiksi.
Koska Tuomas Skarp vietti pääosan sotilasurastaan Haapajärvellä Koistilan ruodun Tervakosken sotilastorpassa, on Kirsti todennäköisesti syntynyt Haapajärvellä.
Kiitos näistä lisäyksistä ja rippikirjalöydöstä vuodelta 1734. Itse olen edennyt selvityksissäni Matti Jylkkä-Laurilaan (1800) siten, että hän olisi Esaias Jakobinpoika Malmin (1836) vaimon Lisa Matintytär Lähetkankaan (6.9.1839) isä ja edelleen Matti Jylkän vanhemmat olisivat Matti Antinpoika Kärje (1739??) ja Catarina Tuomaantytär Langinen (1760).
Huomasin digitaaliarkiston kuvasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5810857), että asuiko Tuomas Skarp vaimoineen Pekka Erikinpoika Pietilän talossa? Ja asuiko talossa samanaikaisesti tuleva Chirstinin mieskin eli talon sulhasena mainitun Tuomaan poika Tuomas. Vaikka talon nimi on tässä rippikirjassa Siefwilä, mahtoiko tuo sama perhe asua Pietilässä aiemmassa rippikirjassa.
Chirstinin syntymäajaksi on kirjattu Reisjärven rippikirjaan vv 1763 - 68 syntymäpäiväksi 16.5.1724, enkä tällä päivämäärällä ole löytänyt sopivaa henkilöä.
Markku_Tahkokorpi
28.12.14, 23:01
Kirstin ensimmäisen lapsen Liisan isä Pekka Pekanpoika on nimeltään Pietilä ja ilmeisesti tuo nuorin Pekka Pekanpoika tuossa Sievilän talossa. (Eli siis nuo Sievilät ilmeisesti ovat Pietilästä peräisin).
Ellei syntymäajat ole tuossa Sievin rippikirjassa todella pahasti pielessä, niin tuo Sievilän Tuomas ei ole Tuomas Lankinen.
Jos Kirsti on syntynyt Haapajärvellä niin kuin arvelisin, ei hänen syntymäänsä löydy mistään, sillä Haapajärven syntyneet alkavat vasta vuodesta 1777 niin kuin varmaankin tiedät.
Markku_Tahkokorpi
28.12.14, 23:09
Lisätään nyt vielä tähän että minä olen tuon Liisa Matintytären isosiskon Anna Matintytär Lähetkankaan / Nurmenniemen jälkeläisiä.
Minua kiinnostaisi erityisestä mistä Matti Antinpoika ja poikansa Antti Matinpoika tupsahtavat Kärjen tilalle Kalajoelle 1740-luvulla?
Kunpa tosiaan selviäisi, kuka oli Antti Matinpoika ja vaimo. Antin patronyymi mainitaan Kalajoen rk:ssa vuodelta 1782. SAY :n tietoja selaten voidaan nähdä, että Kärjen tilalle tuli 1743 Anders ja vaimo, muuta heistä ei mainita (Anders m. h:o). Olen miettinyt saattaisiko kyseessä olla sama pariskunta, jotka mainitaan Kalajoen Junnikkalan talossa vuonna 1736: Anders m. h:o, samalla tavalla kuin pari on kirjattu Kärjän taloon vuonna 1743. Junnikkalan tilalla etuliitteenä on vielä Lb Anders m. h:o.
Junnikkalassa asui tuolloin luutnantti Gutzenin rouva Elisabeth ja vuonna 1720 tilalla mainitaan landbonde ERick ja sitten vuonna 1736 Anders vaimoineen ja seuraavana vuonna landbonde Christer ja vaimo, eli Anders vaimoineen hävisi johonkin.
Tässä siis etsintää "heinäsuovasta", ehkä teoria tyrmätään heti alkuunsa, jotta etsintä voi jatkua...
Jatkan vielä edellisestä... Käändän kylässä Kalajoella oli Kärjälän talo (1/8 mtl) ja mahtoiko jotenkin liittyä Kärjän taloon, asukkaidensa osalta. Tässäkin talossa tapahtui muutoksia juuri 1742-44. Vuonna 1740 Kärjälän taloa asui Carin vaimo j (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5367379)a seuraavana vuonna 1743 tila oli merkitty autioksi kunnes sinne ilmaantui vuonna 1743 Anders eli Antti. (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5367652) Tätä taloa oli aiemmin asunut Matti ja vaimo (ehkä Saara) (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5326577), jota edelsi talossa isäntä Påhl Käriälä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325153) ja vaimonsa Rachel vv 1680 - 1698.
Saattaisivat tulla Passilta n:o 16. Siellä Matti ja Antti ja vaimo sekä veli Lauri.
Myös Kärjessä veli Lauri vuonna 1743.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13305616
Matti Lund
01.01.15, 19:18
Saattaisivat tulla Passilta n:o 16. Siellä Matti ja Antti ja vaimo sekä veli Lauri.
Myös Kärjessä veli Lauri vuonna 1743.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13305616
Siis nämä etunimet ovat puolikkaassa Kärjää eli ns. Kleemolassa jo vuoden 1742 henkikirjassa [ks. 9343:186].
Syy on siinä, että ent. nimismies Eerikki Fortell myi tämän puoli osaa Kärjää jo kauppakirjalla 26.4.1741 Antti Matinpojalle. Todennäköisesti Antti Matinpoika on siirtynyt Kärjään jo vuoden 1741 puolella. Siirrossa on tuon mukaan ollut tosin jälkikitkaa osapuolten välillä, kuten tästä hyvin nähdään:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24714497
Edellä on myös vähän hupaisakin tapaus: miehittäjien husaarikorpraalin renki on ulosmitannut Kärjän heinät, kun heti perään vanhan Fortellin vaimo Kristina Malmsten on kävellyt Kärjän ikkunan alta. Tämä on kuullut ikkunasta ja luullut Antin vaimon Marja Matintyttären rääkäisseen, että senkin vanha huora, kun veit meidän ainoat heinät. Sanat on todistanut kirjallisesti eräs Vikström, muttei ollut varma huutajasta. Marja Matintytär kiistää sellaista huutaneensa, vaan ikkunanraossa olisi ollut Kärjän piikatyttö Susanna ja vielä nauranut sanojensa päälle.
Kitkaa siis näyttäisi olleen naisväenkin keskuudessa.
terv Matti Lund
Tämähän oli aivan mainio tieto, ja vieläpä alkuperäislähteestä. Vuoden 1742 henkikirjassa todellakin ovat kirjattuna Kärjä-Clemon taloon Antti ja vaimo sekä veljensä Lauri ja heidät voidaan löytää vuonna 1741 Passin talosta Kalajoen Etelänkylältä. Passin talossa asuivat noin vuodesta 1697 Antti ja vaimo Malin sekä lanko (svåger) Josef. (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5326645)
Antin jälkeen talo oli kai autiona ainakin 1723 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5367263) ja hänen jälkeensä mainitaan Matti Israelinpoika. Voisikohan tuo Matti Israelinpoika olla vuonna 1731 ensimmäistä kertaa mainitun Antti -pojan isä, edelleen SAY :tä tutkaillen.
Hei.
Jos teitä kiinnostaa tietää Erik veljestä niin Thomas Thomasson Järvenpään l. Joensuun l. Langinen
veljen Erik Thomasson Järvenpää l. Langinen jälkipolvet olivat Prittisiä.
Erik Thomasson Järvenpää on kirjattu Järvenpään tilalle 17 vuotiaaksi vuonna 1749, jolloin syntymävuodeksi tulisi 1732.
-
Kalajoelta hänet löytää seuraavana vuonna 1750 vihittynä:
18.11.1750 Erich Thomas. Järvenpää & p. Susanna Olofsdr. Prittinen
Lähde: http://hiski.genealogia.fi/hiski/28pntx?fi+0157+vihityt+100
-
Erik Thomasson kuolee ja hänellä on vaimonsa suvun nimi kuollessaan:
Kuollut Kalajoella 3.5.1773 Erik Thomas. Prittinen 45 rötfeber
Tällöin laskettu syntymävuosi olisi 1728.
Lähde: http://hiski.genealogia.fi/hiski/5tkqon?fi+0157+haudatut+1538
-
Lähde: Kalajoki, Perunkirjat.
Perunkirjoitus: 27.11.1778 (Salo 153 53) Prittinen, Erkki Tuomaanp. talollinen, Kuollut: 5v aik.
Talo: Taluskylä /Alavieska, Pitäjä: Kalajoki
Vaimo: Susanna Ollintr
lapset: Olli, Erkki, Matti, Tuomas, Anna, Liisa, Brita +pso ent. kupariseppä Samuel Berg
Lähde: files.kotisivukone.com/ilpo.julkaisee.fi/Perukirjat/pk_kalajoki_aika1.pdf sivu Sivu 7 / 57
Matti Matinpoika Kurikkalaan (8.9.1780) palaan vielä. Matti Kurikkalan ja Liisa Johanintyttären (13.4.1784) poika Matti syntyi 7.9.1800. Rippikirjassa Matti on kirjattu Kärjän pojaksi (Digiarkisto: Kalajoki hk 1810 jakso 438), mutta rippikirjatiedoissa vuodelta 1813 (kuva 74) Matin kerrotaan tulleen nykyiseksi kanssa-asukkaaksi sivulta 559 (no 12). Sivulla 559 on Joensuun no 12 tila Rahjan kylässä ja siellä asuivat Matti Matinpoika (8.9.1780) ja Lisa Johanintytär (13.4.1784) sekä poika Tuomas (9.6.1810). Pari oli tullut tilalle Kurickalasta rippikirjatiedon mukaan ja nyt kuolema korjasi Matti Joensuun (1800) vanhemmat Matin ja Liisan, joten Matti -poika siirtyi merkintöjen mukaan sivulle 141 eli Kärjään. Matti Matinpojan (7.9.1800) isä ja äiti asuivat vielä 1806 – 07 Kalajoen Rahjan Kurikkalassa, missä isännöi Matti Matinpoika Kurikkala (18.8.1745) ja äitinsä Susanna (1722). Matti Matinpojan (18.8.1745) vanhemmat olivat Matti Kurikkala (1723) ja Susanna (1722). Matti Matinpoika vihittiin Stinan (22.4.1745), joka kuoli vuonna 1803 eli hän oli Matti Matinpojan (1800) äiti (Kalajoki rk 1800 – 05 kuva 149, sivu 292[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)).
Oletan näillä tiedoin, että Matti (1800) muutti äitinsä kotitilalle Kärkiseen koska luulen, että Matti Matinpoika Kurikkalan (18.8.1745) vaimo oli Stina Staffanintytär Kärkinen (22.4.1745) ja Stinan vanhemmat Staffan Johaninpoika Toickanen ja äiti Maria Samuelintytär Kärkinen. Matti (1800) tituleerataan sekä veljenä (rk) ja poikana (SAY), mutta oliko kuitenkin sisarenpoika Kärjässä tuo Matti (1800).
Kärjästä Matti Kurikkala (1780) muutti Passin taloon Kalajoelle, mistä isäntäpari muutti vuonna 1821 kotiseudulleen Ylikannukseen (Digitaaliarkisto: Kalajoen srk 1820 jakso 75). Kurikkalan talo Rahjassa näyttää olleen vanhan tilan, mutta en pääse kärryille, mistä Matti Kurickalan (1723) vanhemmat olivat lähtöisin.
_______________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Kalajoki rk 1800 Kurikkala http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6146&pnum=149
Kyllä Matti minusta on Kärjän poika, tässä syntymämerkintä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5545504
Jäi yksin Kärjälle, kun velipuoli Antti perheineen muutti pois ja tarvitsi yhtiökumppanin.
Stiina oli 55-vuotias v. 1800.
Ohessa ne tiedot, joista olen tulkinnut Matin olleen lähtöisin muualta kuin Kärjästä.
Matti on kirjattu Kärjän pojaksi (Digiarkisto: Kalajoki hk 1810 jakso 438[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)), mutta rippikirjatiedoissa vuodelta 1813 (kuva 74) Matin kerrotaan tulleen nykyiseksi kanssa-asukkaaksi sivulta 559[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) (no 12). Sivulla 559 on Joensuun no 12 tila Rahjan[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3) kylässä ja siellä asuivat Matti Matinpoika (8.9.1780) ja Lisa Johanintytär (13.4.1784) sekä poika Tuomas (9.6.1810). Pari oli tullut tilalle Kurickalasta ja parin kuoleman jälkeen Matti -poika siirtyi merkintöjen mukaan sivulle 141 eli Kärjään. Matti Matinpojan (7.9.1800) olettamani isä ja äiti asuivat vielä 1806 – 07 Kalajoen Rahjan Kurikkalassa, missä isännöi Matti Matinpoika Kurikkala (18.8.1745) ja äitinsä Susanna (1722). Matti Matinpojan (18.8.1745) vanhemmat olivat Matti Kurikkala (1723) ja Susanna (1722). Matti Matinpoika vihittiin Stina Kärkisen (22.4.1745), joka kuoli vuonna 1803 eli hän oli Matti Matinpojan (1800) äiti (Kalajoki rk 1800 – 05 kuva 149, sivu 292[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4)).
Onko jokin seikka, jota en ole huomioinut. Tosin mainitsemasi kastemerkintä kyllä täsmää.
____________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Hk 1810 Kalajoki http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=589853
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Rk Kalajoki 1813 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6229&pnum=74
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Rk Kalajoki 1813 Rahja http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6229&pnum=283
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Kalajoki rk 1800 Kurikkala http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6146&pnum=149
Ei se Matti Matinpoika (s.1800) tullut kanssa-asukkaaksi, vaan Matti Matinpojalle 14v. tuli kanssa-asukkaaksi ne Matti (s. 1780) ja Maria sieltä Joensuusta. He olivat niin vähän aikaa, ettei ehditty rippikirjaan Kärjelle merkitä.
Oikein paljon kiitoksia tästä tarkennuksesta. Eli Matti (1800) oli kuin olikin Matti Antinpoika Kärjen (29.9.1739) ja Catharina Tuomaantytär Langisen (1760) poika. Matin isovanhemmat olivat Antti Matinpoika Kärje (4.1712) ja Maria Matintytär (1710).
Kuka oli tuo Antti Matinpoika, joka tuli Kärjään 1740 -luvulla? Passin talokin on ollut ehdolla ja siellä Matti Israelinpoika, oliko Antin isä? Ja kuka oli tuo landbonde Anders vaimoineen, joka mainitaan Junnikkalassa vuonna 1736. Saattoiko olla sama Anders, joka ilmaantui Kärjään? Lisäksi Käändän kylässä asui Matti Käriälä ja vaimo Saara vuonna 1699.
Markku_Tahkokorpi
26.10.15, 21:30
Minusta vaikuttaa siltä kuin tuo Passin Matti Israelinpoika olisi väliaikainen isäntä (Mahdollisesti Antti Juhonpoika Passin vaimon toinen mies).joka kuolee ja korvautuisi toisella Matilla (Antinpoika), joka poikineen ilmaantuu Passiin noin vuonna 1731.
Tuo Matti Antinpoika sopisi ikänsä puolesta (s. 1673) edellä mainitun Passin aiemman isännän (1697-1713) Antti Juhonpojan pojaksi. Sieltä Antti sitten poikineen siirtyisi Kärjeen 1741.
Markku_Tahkokorpi
26.10.15, 21:35
Ei Tuo Matti Israelinpoika voi olla Malinin toinen mies sillä Malin kuolee ilmeisesti jo 1700. Matti Israelinpoika voi silti olla joku isovihan jälkeen autiona ollutta tilaa viljellyt, joka sitten korvautuu talon omalla väellä.
Antti Juhonpojalla on tosin voinut olla toinen vaimo, jota ei missään mainita ja jonka mies tuo Matti Israelinpoika sitten voisi olla. Matti Israelinpojallekaan tosin ei mainita vaimoa.
Matti Antinpoika (n 1673) ilmaantuu Passin taloon vuonna 1731 ja sopisi ikänsä puolesta Passin aiemman isännän Antti Juhonpojan (isäntänä 1697 – 1713) pojaksi, ja sieltä sitten poikineen siirtyi Kärjeen vuonna 1741.
Ehkä Antti tuli vävyksi Passilaan koska talossa asui Johan Passilan sisar Malin Passila vuonna 1686.
Keitä olivat nämä SAY :n tiedoissa olevat henkilöt vuosina 1675 - 1694 Heusala, Passila ja Räihälässä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325386) sekä lukkari Johan ja veljensä Antti Malin vaimoineen. Aivan kuin osa olisi siirtynyt Heusalaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325026)vuonna 1685. Pohdiskelin saattoiko Antti olla Jöns Matinpoika Räihälän poika kun vuonna 1678 hänen vaimonaan mainitaan Passilan Knuutin tytär Saara Knuutintytär. Tuskin kyse on samasta Antista koska talossa mainitaan Antin leski Sara vuonna 1689 eli tämä Antti ei olisi voinut olla naimisissa Malinin kanssa. Mutta keitä olivat nämä lukkari Johan ja veli Antti vuonna 1686 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325386).
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.