Kiimingin miehiä talvikäräjillä v.1762

[tellervoranta]

Lähes kaikki Kiimingin nykyisen Alakylän miehet olivat ko käräjillä v.1762. Asia alkaa jakso 375 ja jatkuu yli jakson 400. Käräjillä olivat Jaakko Kanniainen, Heikki Kanniainen, Simo Kontio, Antti Mikkonen, Erkki Heikinpoika Kontio (kai alkuaan Kanniainen, vaimo Anna Matintr Mikkonen), Matti Timonen ja Lauri Kamula. En pääse oikein jyvälle, mistä on kysymys...

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24473730

[tellervoranta]

Lautamiehinä mainitaan Carl Arvola, joka löytynee Oulusta sekä Johan Ojanperä. Onko jollakin tietoa tästä Ojanperästä?

[tellervoranta]

Näyttää se sokia kanakin munan löytävän :D: eli tekstistä käy ilmi, että lautamiehet Kalle Jaakonpoika Arvola ja Juho Jaakonpoika Ojanperä ovat Limingasta. Ja komissaari Enqvist myös. Yrittelenpä linkkejä:

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12445&pnum=82, Ojanperä Limingan kylästä.

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12445&pnum=86, Arvola Limingan kylästä.

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12445&pnum=92, Komissaari E(e)nqvist Ketunmaasta.

[tellervoranta]

Samat linkit kaikkien katseltaviksi.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/rippikirja_1759-1765_mko19-24/82.htm, Ojanperä.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/rippikirja_1759-1765_mko19-24/86.htm, Arvola.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/rippikirja_1759-1765_mko19-24/92.htm, Enqvist.

[tellervoranta]

Under nästledigt Åhrs sa?mmarens? och sijsta Ting härstädes Her liqvidutions Commissarien och Krono Länsman Zachris Beck ställt för rätta skatteböndern Jacob Kanniainen, Henrich Kanninen, Simon Kondio, Anders Mickonen, Erich Henrichson Kåndio och Matts Timonen jemta? Kronobonden Lars Kamula alla ifrån nederkimmingi by....

[aaaalto]

Sisällysluetteloiden 1 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24473860) ja 2 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24475042) mukaan sakkoluettelo on toisessa niteessä alkaen sivulta 2999, ja sivulta 3000 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24476350) oikealta löytyykin sakko kuudelle noista Kiimingin miehistä.

Sana bränvin näyttäisi esiintyvän rivillä 9, mutta kyse ei liene sen luvattomasta valmistuksesta. Pöytäkirjatekstin alussa esiintyi sana Stockar pari kertaa ja sakkoluettelon rivillä 11 "furu .. tall ståckar". Riviltä 16 ", sakfälta ...", eli ", sakoitettakoon" alkaa sakon kuvailu.

Sakko on melko suuri, yhteensä yli 369 hopeataalaria, joten rikoksen taloudellinen arvo lienee ollut suuri. Sakon osien merkitykset ilmenevät sakkoluettelon alun sarakeotsikoista (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24476340), joista en kyllä saa selvää. Jakosuhde on 3:3:1:2, yksikkönä 41 taalaria 3 5/9 killinkiä.


Arno

[tellervoranta]

Kiitos vastauksesta. Onpa tosiaan mielenkiintoista saada tällaista tietoa mm. esi-isästään. Kovaa on elämä Kiimingissä ollut, kun isovihan aikana 2/3 taloista tuhottiin ja ihmispoloja menehtyi lukemattomia. Nuo Kanniaisen talot säästyivät ja isännät, mutta muut tulivat lähinnä Pudasjärveltä aloittamaan kaikki alusta.
Ajallisesti tämä myös on mielenkiintoista aikaa, koska alakiiminkiläiset tekivät 15.9.1759 piispalle valituksen (päivätty Oulussa) oman saarnahuoneen rakentamiseksi. Valituksen tekijöinä oli 14 talonpoikaa, mm. edellisistä Antti Mikkonen, Simo Kontio, Lauri Timonen( Matin poika) ja Heikki Kanniainen.Kuninkaalta saatiin lupa rakentaa kirkko omalla kustannuksella, rakennettiin 1760 ja vihittiin käyttöön 26.7.1761.(haukiputaalaiset olivat vastaan)

Opettelen siis vähitellen käräjäpöytäkirjoja lukemaan ja olen osan ko tekstistä ymmärtänyt,mm.rahajutut....

[tellervoranta]

Laitan sakkojen osiot liitteenä. Jospa joku tulkkaisi.

[aaaalto]

Vertailtuani otsikoihin Espoon sakkoluettelossa 1774 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25483164) (esi-isäni sai sinetöimättömästä viinapannusta sakot) sain luettua vasemmalta oikealle (kuvassa alhaalta ylös):

Konungens andel - kuninkaan osa
Målsägandens - asianomistajan
Häradets andel - tuomiokunnan osa
Rättens ensak - oikeuden yksinomaan?
Kyrckans del - kirkon osa
The fattigas - köyhien
Hospitalets andel - sairaalan osa

Apuna mm. tuomio- ja perukirjasanastoa (http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Tuomio-_ja_perunkirjasanastoa&redirect=no).


Arno

[tellervoranta]

Kiitos :). Tuo asianomistajan tuotti päänvaivaa :eek:. Meidän suvun perukirjassa vuodelta 1780 mainitaan rikkinäinen viinapannu...lieneekö säretty v.1762 tekosten vuoksi...

Vertailtuani otsikoihin Espoon sakkoluettelossa 1774 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25483164) (esi-isäni sai sinetöimättömästä viinapannusta sakot) sain luettua vasemmalta oikealle (kuvassa alhaalta ylös):

Konungens andel - kuninkaan osa
Målsägandens - asianomistajan
Häradets andel - tuomiokunnan osa
Rättens ensak - oikeuden yksinomaan?
Kyrckans del - kirkon osa
The fattigas - köyhien
Hospitalets andel - sairaalan osa

Apuna mm. tuomio- ja perukirjasanastoa (http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Tuomio-_ja_perunkirjasanastoa&redirect=no).


Arno

[tellervoranta]

Laitan linkkejä käräjien nimismiehestä Zacharias Beckistä/Bäckistä---ylioppilasmatrikkeli ja Iistä Hiivalan talossa. Iistä ollaan kirjassa on kuusi sivua tekstiä Bäckeistä, Sakaristakin kokonainen sivu. Lapsia hänellä oli kahdesta avioliitostaan yhteensä 13. Iistä hän siirtyi Pudasjärvelle, missä kuoli v.1793 ja leskensä kuoli v.1805 Kuusamossa.
Sakari Bäckillä oli monenlaista toimintaa, mm.saha Jakkukylässä, Hidastinhaarassa ja Livojoella. Ja tärkeä asia vielä: maksoi erillisveroa huuskaamisesta sekä hiusten puuteroimisesta. :)

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6732

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1771-1784_ik251/28.htm

[TapsaR]

Sisällysluetteloiden 1 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24473860) ja 2 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24475042) mukaan sakkoluettelo on toisessa niteessä alkaen sivulta 2999, ja sivulta 3000 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24476350) oikealta löytyykin sakko kuudelle noista Kiimingin miehistä.

Sana bränvin näyttäisi esiintyvän rivillä 9, mutta kyse ei liene sen luvattomasta valmistuksesta. Pöytäkirjatekstin alussa esiintyi sana Stockar pari kertaa ja sakkoluettelon rivillä 11 "furu .. tall ståckar". Riviltä 16 ", sakfälta ...", eli ", sakoitettakoon" alkaa sakon kuvailu.

Sakko on melko suuri, yhteensä yli 369 hopeataalaria, joten rikoksen taloudellinen arvo lienee ollut suuri. Sakon osien merkitykset ilmenevät sakkoluettelon alun sarakeotsikoista (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24476340), joista en kyllä saa selvää. Jakosuhde on 3:3:1:2, yksikkönä 41 taalaria 3 5/9 killinkiä.


Arno
Hei!

Mielestäni miehet olivat kolonneet (katat) mäntytukkeja (tall ståckar) tervanpolttoa varten.

Tapio R.

[tellervoranta]

Kolonneet? Siis pilanneetko puita? ...sellaista lueskelin Antti Mikkosen myöntäneen. Honkasen likellä oli vielä nuoruudessanikin tervahauta..

Hei!

Mielestäni miehet olivat kolonneet (katat) mäntytukkeja (tall ståckar) tervanpolttoa varten.

Tapio R.

[Pekka Paavola]

Kolonneet? Siis pilanneetko puita? ...sellaista lueskelin Antti Mikkosen myöntäneen. Honkasen likellä oli vielä nuoruudessanikin tervahauta..

Jotta saataisiin männyistä tervaa enämpi, niin ne kolotaan l. kuoritaan parkkia kyljistä kasvaviista männyistä ,jolloin puu alkaa tuottaa pihkaa/tervaa . Muutaman vuoden päästä puut kaadetaan ja niistä poltetaan tervaa. Myös mäntykeloista ja männyn kelokannoista poltettiiin tervaa ilman että ei tuota ed. mainuttua kuorintaa olisi tehty.

-Pekka Paavola-

[tellervoranta]

Kiitti Pekka valistuksesta.:) Mutta miksihän siitä sitten käräjille joutuu ja maksamaan melkoisia summia, köyhät talonpojat.?

Jotta saataisiin männyistä tervaa enämpi, niin ne kolotaan l. kuoritaan parkkia kyljistä kasvaviista männyistä ,jolloin puu alkaa tuottaa pihkaa/tervaa . Muutaman vuoden päästä puut kaadetaan ja niistä poltetaan tervaa. Myös mäntykeloista ja männyn kelokannoista poltettiiin tervaa ilman että ei tuota ed. mainuttua kuorintaa olisi tehty.

-Pekka Paavola-

[Pekka Paavola]

Kiitti Pekka valistuksesta.:) Mutta miksihän siitä sitten käräjille joutuu ja maksamaan melkoisia summia, köyhät talonpojat.?

Kummalta mullakin tuntuu tuo tuomio, kun ennenhän oli voimassa 1700-luvulla ns. sarkajako, jolloin pellot ja metsät kylässä kuului kyläläisille. Oisko Alakylässä ennen tuota sinun mainitsemaa käräjöintiä tehty isojako, jolloin ois "syytetyt" menneet metsään, jota eivät omistaneet?

-Pekka Paavola-

[tellervoranta]

Isojakoa minäkin ajattelin.

[tellervoranta]

Mietin sitä, että kun jokin perhe tuli Isonvihan jälkeen autiotilalle, miten määriteltiin se, miten laajasti maata ja metsää perheelle kuuluu. Niinkuin tässäkin tapauksessa, puhutaan koko ajan metsästä ja puita ja mm. erämaasta tämän alueen ja Iin välillä.
(Meillä on koko huoneellinen historian, filosofian,lakitiedon, väitöskirjakansioiden ym.suma pinottu korkeaan kaappiin, mistä en voi yhtään tavaraa ottaa, ettei se romahtaisi ylleni..:rolleyes:)

[tellervoranta]

Kiiminki 150 vuotta kirjasta löytyy vastauksia. Vuoden 1781 verollepanossa Kiimingin kylän elinkeinot tutkittiin: kylän tilukset mitattiin ja kartoitettiin 1768-1770, 1774 ja 1778-1779.-halla,kevättulvat, karjalaitumet molemmin puolin Kiiminjokea laajoja sydänmaita vasten laajoja ja aika hyviä,kalavedet heikot-Haukiputaan padolla pyydettiin lohta (kruunulle vero). Metsät olivat koko pitäjän yhteiset. Tervaa poltettiin vaan oli pitkät, hankalat matkat myyntiin. Järviä kuivattiin 1780-luvulta. Isojako aloitettiin peltojen ja niittyjen jaolla Ylikiimingin kanssa v.1791, vahvistettiin 5.9.1795. Jne..

Mietin sitä, että kun jokin perhe tuli Isonvihan jälkeen autiotilalle, miten määriteltiin se, miten laajasti maata ja metsää perheelle kuuluu. Niinkuin tässäkin tapauksessa, puhutaan koko ajan metsästä ja puita ja mm. erämaasta tämän alueen ja Iin välillä.
.)

[Pekka Paavola]

Kiiminki 150 vuotta kirjasta löytyy vastauksia. Vuoden 1781 verollepanossa Kiimingin kylän elinkeinot tutkittiin: kylän tilukset mitattiin ja kartoitettiin 1768-1770, 1774 ja 1778-1779.-halla,kevättulvat, karjalaitumet molemmin puolin Kiiminjokea laajoja sydänmaita vasten laajoja ja aika hyviä,kalavedet heikot-Haukiputaan padolla pyydettiin lohta (kruunulle vero). Metsät olivat koko pitäjän yhteiset. Tervaa poltettiin vaan oli pitkät, hankalat matkat myyntiin. Järviä kuivattiin 1780-luvulta. Isojako aloitettiin peltojen ja niittyjen jaolla Ylikiimingin kanssa v.1791, vahvistettiin 5.9.1795. Jne..

Tässä lainaus Iijokiseutu-lehdestä, jonka artikkelin on kirjoittanut Lohvansuun Paavo. Aika on myöhemmin ja siitä selviää, että ei enään 1800-luvulla tervanpoltto ollut ihan "jokamiehen oikeus" : Vielä 1800-luvun alkupuolella saattoivat isännät hakea tervanpolttoa varten lupia käräjiltä. Myöhemmin kruununvouti antoi luvat kruunun, siis valtion maille.


Pekka Paavola

[tellervoranta]

Niin...tämä tapaus oli jo 1762. Yritin nyt lueskella tuota sakkoluetteloa, aiemmin olen hiukan kirjoitellut itselleni muistiin koko käräjäjutusta...siis ihan alkuperäisellä kielellä...:oo:

[tellervoranta]

No niin. Onpa samaa asiaa syksyn 1761 syyskäräjillä. Nyt näkyy asiat selvemmin. Alkaa jakso 1178-1182. Jos ei nyt sitten ole sammaan syssyyn jatkossa mainitut Talonpoika, Kurkela ja ketä lie.
Tässä jutussa näkyvät paremmin paikat Polvikangas, Kangas honga (Honkasenkangasko?), Ångamaa (Onkamoko?), Vitajärvi (Viitajärvikö?) ja jokin pä finska Jouhipuu. Jösses senthään :eek:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24477555

[tellervoranta]

Laitanpa nyt vanhan kartan Timosesta, Kamulasta, etc.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6183403

[Pekka Paavola]

Laitanpa nyt vanhan kartan Timosesta, Kamulasta, etc.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6183403


Hyvä kartta, jossa tuttuja paikkoja. Tervolassa, jota sanottiin myös Pitkäksiseläksi, oli pappani sisko oli emäntänä. Puitissä oli taas mummoni serkku Laura emäntä ,kun Eemeli kosi joen yli Kamulan piian Puitin emännäksi.


-Pekka Paavola

[tellervoranta]

Kovin on tuttuja paikat ja henkilöt. Vai Laura oli Kamulassa työssä. Sitä en ole tiennyt, vaikka Puitissa niin paljon pyörin. Erään sukututkijan kanssa on kesken tutkimus Kamulan Liisasta. Luulen, että olen päässyt siinä nyt oikeaan tulokseen; Liittyy Alahonkasen sukuun, jotka omistivat Kamulaa.

Hyvä kartta, jossa tuttuja paikkoja. Tervolassa, jota sanottiin myös Pitkäksiseläksi, oli pappani sisko oli emäntänä. Puitissä oli taas mummoni serkku Laura emäntä ,kun Eemeli kosi joen yli Kamulan piian Puitin emännäksi.


-Pekka Paavola

[tellervoranta]

Muuten tuo keltaisella merkitty on talo Tervola eli Pitkäselkä, mutta kartassa Pitkäselkä on laitettu Honkasesta Puttaalle päin.

[Pekka Paavola]

Kovin on tuttuja paikat ja henkilöt. Vai Laura oli Kamulassa työssä. Sitä en ole tiennyt, vaikka Puitissa niin paljon pyörin. Erään sukututkijan kanssa on kesken tutkimus Kamulan Liisasta. Luulen, että olen päässyt siinä nyt oikeaan tulokseen; Liittyy Alahonkasen sukuun, jotka omistivat Kamulaa.

Tuo Kamulan piika Laina syntyi Yli-Kiimingissä ja hänen äiti oli Martta Juhontr. Mettovaara S.18.10.1894. Juho oli syntynyt 18.2.1867 "isättömänä", kun merkintä Juho Marianpka Mettovaara. Hän syntyi Haukiputtaan asemakylän Torvelan Nro. 7 tilalla.

-Pekka Paavola-

[tellervoranta]

Juho Mettovaara ja vo Iida sekä lapset Lyyli, Sakari ja Martta näkyvät asuneen Joloksen Timonen no8 Vanhatalossa, kunnes myivät talon v.1916 Ylikiimingin kunnalla.
Kyllä näitten Metsovaarojen kanssa ollaan naimisissa, kun on 3 eri sukua Mettosessa asunut :D:

Tuo Kamulan piika Laina syntyi Yli-Kiimingissä ja hänen äiti oli Martta Juhontr. Mettovaara S.18.10.1894. Juho oli syntynyt 18.2.1867 "isättömänä", kun merkintä Juho Marianpka Mettovaara. Hän syntyi Haukiputtaan asemakylän Torvelan Nro. 7 tilalla.

-Pekka Paavola-

[tellervoranta]

Vanha kartta Kiimingistä, missä näkyy paikat Alakylästä eli Kontiosta Ylikiimingin rajalle. Kartassa näkyy Hongamaa; Lieneekö se, minkä käräjäpöytäkirjasta luin Ångamaa ja ajattelin Onkamoksi. Ystävättäreni (isälinjainen juuri menee Kiiminkiin) kanssa kun keskustelimme näistä Vesaisista sun muista, sanoin, että vissiin Alakylän esi-isäni meinasivat pistää pystyyn oikein viinatehtaan (bränneri=polttimo) ja rikastua vaan se torpattiin.
Kiiminki, Kittilä ja Kiteehän ovat tunnettuja pontikastaan.

Muuten ihmettelen edellisessä kartassa Hurun paikkaa, kun oli laitettu Savilakson viereen ja Honkasesta Puttaalle päin. Ja Hurunmäkihän on Puitin vieressä. Maat ovat kyllä ulottuneet hyvin laajalle ja Mannikin on Hurun maalla.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6182404

[tellervoranta]

Pakko on vielä laittaa tämä osa Haukiputaan karttaa, koska kotini Manni ja pohjoispuolella Ranta-Allikko (Honkasen mäestä alaspäin Puttaalle päin) ovat tämän kartan reunalla ja esivanhuksien Metsovaarojen ja Suutarin talot näkyvät.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6183239

[Pekka Paavola]

Pakko on vielä laittaa tämä osa Haukiputaan karttaa, koska kotini Manni ja pohjoispuolella Ranta-Allikko (Honkasen mäestä alaspäin Puttaalle päin) ovat tämän kartan reunalla ja esivanhuksien Metsovaarojen ja Suutarin talot näkyvät.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6183239


Joo. Timolansaaren Juho myi kunnalle ja siihen tehtiin koulu, joka nyt purkukuntoinen ja liekö jo purettu. Mettovaara-suvusta jäi osa Jolokselle osa meni Pudasjärvelle Levoperän Juurikkaan. Muuten tää mun Mettovaara sukuhan on alkujaan Joloksen Sorosenjärven Nro18 Sorosia, joten he palasivat lähes esi-isien tenhuville. Mutta tuossa hyvässä kartassa näkyy myös Niskala&Koskela 42&47 ,jonne muutti 11.3.1849 ensin kanssa-asukkaaksi Pappani pappa Anders Matinpka Paavola s.16.9.1822 Pudasjärvi ja vmo Anna Paavontr. om. Ruottinen s.13.9.1821 Pudasjärvi. Heille syntyy papan isä Paavo s.2.7.1860. ja menee aikana vävyksi YK:n Kitroon ,vmo Anna Beeta Matintr. Pähtilä/Pälsynaho s.21.4.1860 Pudasjärvi. Eli ne ihmiset ennenkin vaihtaneet asuinpaikkoja.;)

-Pekka Paavola-

[paavo.lohvansuu]

Stockar wore af sådan godhet,som Instrumentet omrörer, theröfwer the jemwäl åberopat sig i synnerhet nämndemännernes i Limmingo Sokn, Carl Arfwolas och Johan Ojanperäs , som biwistat Syne-?, hafwandes hwarcken sagde Nämndemän eller Liqwidations Commissarien och Länsman dersammastädes Henric Enqwist, hwilcken blifwit antydt derjemte then förenämnde Syn wärckställa,warit tilstädes, hwarföre saken blifwit upskuten til detta Ting-----Yllämainittuja talonpoikia syytettiin ja heidät tuomittiin Kun Majtin resoluution 28:lta Kesäkuuta 1752 nojalla osa 45 Rakennuspuuksi kelpaavan ja Antti Mikkonen, Erkki Heikinpoika ja Matti Timonen 50 Tukkipuun kolomisesta sakkoon a 2 Hopeataalaria per Puu ynnä korvaamaan kylänmiehille 4 äyriä per puu . Limingan Nimismies sekä Lautamiehet olivat toimittaneet puiden osalta katselmuksen.

[tellervoranta]

Lämpimät kiitokseni Paavo Lohvansuulle asian selvittämisetä :).

Mietiskelen, mahtoivatko ko rikokseen osallistuneet talonpojat tietää Kuninkaallisen Majesteetin päätöksestä (28.6.1752)...

Stockar wore af sådan godhet,som Instrumentet omrörer, theröfwer the jemwäl åberopat sig i synnerhet nämndemännernes i Limmingo Sokn, Carl Arfwolas och Johan Ojanperäs , som biwistat Syne-?, hafwandes hwarcken sagde Nämndemän eller Liqwidations Commissarien och Länsman dersammastädes Henric Enqwist, hwilcken blifwit antydt derjemte then förenämnde Syn wärckställa,warit tilstädes, hwarföre saken blifwit upskuten til detta Ting-----Yllämainittuja talonpoikia syytettiin ja heidät tuomittiin Kun Majtin resoluution 28:lta Kesäkuuta 1752 nojalla osa 45 Rakennuspuuksi kelpaavan ja Antti Mikkonen, Erkki Heikinpoika ja Matti Timonen 50 Tukkipuun kolomisesta sakkoon a 2 Hopeataalaria per Puu ynnä korvaamaan kylänmiehille 4 äyriä per puu . Limingan Nimismies sekä Lautamiehet olivat toimittaneet puiden osalta katselmuksen.

[tellervoranta]

Alla oleva linkki on v.1763 henkikirja (selvempi kuin edellisen vuoden). Kun käräjillä tuomittujen piti kylämiehille maksaa 4 äyriä/puu, niin taisi jäädä aika vähäksi tulojen saajat.

Joen pohjoispuolelta kun rajalta lähdetään Tirinkylään päin, niin kaikkihan olivat maksajia: Timonen Matti (pitiköhän maksaa nuorelle parille), Kamula Lauri, (Kontio18 eli Autio asumatta), Mikkonen Antti (Mikkosella oli siihen aikaan isäntinä myös Matti Juusonpojan leski Riitta Juhontr Talonpka toisen miehensä Matti Mikkosen1.Hurun kanssa. Pitikö maksaa heille).

Joen pohjoispuolelta lähdettäessä Puttaalle päin maksajina olivat Kanniainen Jaakko, Kanniainen Heikki, Kontio Simo, Kontio Erkki Heikinpoika. Siis maksun saajina olivat Järvelä,Hurut ja Puitti.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12218205

[tellervoranta]

Paavo Lohvansuu on kirjoittanut seuraavan.(Itse olin aiemmin tämän saman yrittänyt kirjoittaa, vaan jäi monia aukkokohtia jotka vaikeuttivat asian ymmärtämistä). Vieläkin on paljon mietittävää.

Kiitos Paavo :).

Kiimingin miehet käräjillä 1762
Widkommande sedan Skatteböndernes i berörde Nederkimmingi by, Anders Mickoses, Erik Kondios, Matts Timoses jemte Krono Bonden Lars Kamuses sagde År 1760 om -? katade trän, så befinnes af ofwannämnde Syneinstrument, at the katat å trenne stora Skogs parcker icke långt från omrörde Angoma Å bakom Mustajerwi af bätre Tall art eller så kallade jouhipuu, femtijo stycken trän,-?,sex, fem och fyra famnars länga och half alns breda goda Timmer Ståckar, tienliga til hwarjehanda huus byggnader och i synnerhet til Uuthuus hafwandes Anders Mickonen med sine Consorter icke widare til sin oskuld sökt förebära, än at thesse trän warit aldeles odugelige til timmer och icke af sådan godhet eller thet antal, som Syne Instrumentet omrörer, theremot Synemännen nu närwarande besannat thess richtighet med tilläggning at the för Anders Mickonen jemte hans delägare antecknade trän aldeles warit utan wanck och lyte, utom det Mickonen med sine delägare icke kunnat, hwad them angår, förete then minsta omständighet, som skulle sätta Synemännens förrättning i twifwelsmål, i anseende hwartil Härads Rätten finner för godt at enligit åberopade 66 § uti högst berörde Kongl. Resolution af År 1752 jemwäl ansee them hwarthera för hwarje Timmer trä femtijo til antalet med Twå daler Silfwermynt, hwilcket för them hwarthera utgör Etthundrade daler sagde mynt härhos-? Timrets wärde för ersätta efter Syneskriftens innehåll, af them samfält med Sex daler 8 öre Silfwermynt
I öfrigit hwad beträffar Commissarien Baecks wid sidsta Ting ingifne Räkning, författad af-? Commissarien Enqwist (öfwer har) och Nämndemännens arfwode wid Syn, sig bestigande til Fyratijo-? twå daler 20 öreSilfwermynt, hwilcka Baeck enligt qwittence utbetalt och fordrat således therföre jemte sin egen resekostnad wid Syn ,efter särskild räkning betalning med Elfwa daler 24 /: sagde mynt, som-? kännes the anklagade, hwilcka til Saken blifwit bundne -?samma, enligit XXI Cap. -? Rättegångs Balcken skyldige til Baeck samfält at gälda efter förenämnde räkningar in alles med Femtijo fyra daler 12/: Silfwermynt , utan thet-? the tilsammans förnöja Nämndemännernes Carl Arfwolas och Johan Ojanperäs , hwilckas intygan the sig åberopat, reseomkostnad hijt til Tinget, bestående uti skiuts och tidspillan med mera in alles med trettijo daler Kopparmynt.
Öfwer föregående Utslag förklarade the anklagade gemensamt sitt missnöje , hwarföre the böra , enligit XXV. Cap. 5 och 9de § Rättegångs Balcken å then Fyratijonde femte dagen thenne räknad-? utslaget afkänna-? som infaller den 6. uti instundande Aprill månad, sin beswär uti Kongl. Maijtts och Riksens Höglofliga HofRätt uti underdån ödmiuckhet ingifwa, skolandes the tillika ställa för sig twänne löftesmän – som en för annan och annan för en gå i borgen för the them dömde böter, hwilcken löftesskrift bör af trowärdige män bewitnas,at löftesmännen med egen hand then underskrifwit och at theras egendom swarar emot thet the gått i borgen före, och skall löftesskriften sedan beswären til Högbemälte Kongl. HofRätt , bifogas, I annor händelse warda the icke skärskådade. I öfrigit böra the ställa för sig fullmächtig, som beswären ,i fall the warda communicerade ,uttaga och om wärckställigheten theraf försörjer.