Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Antti Tuomaanp Länttä (1711-94) ja Karin Olavintr (1713-67)
Ullavan Läntässä asuu Antti Tuomaanpoika Länttä ja vaimonsa Karin Olavintytär vuosina n. 1734-1767, Antti vielä leskenä vuoteen 1794.
Antti Tuomaanp. Läntän (26.11.1711 - 05.11.1794) esipolvet Ullavassa tunnetaan:
Tuomas Tuomaanp (1682-1767) ja Liisa Antintr Rahkola (1682-1768)
Tuomas Eskilinp (1649-1708) ja Brita Luukkaantr
Eskil Matinp Länttä (1615-1708) ja Anna Urbanintr (1621-1706)
Läntän talon nimeä ei Eskilin isännyyttä varhemmalla ajalla esiinny, mutta onkohan niin, että Ullavan vero- ym. luetteloissa vastaavalla kohdalla aiemmin esiintyvä Matti Viljakainen olisi Eskilin isä ?
Karin Olavintytär (1713-24.7.1767) sanotaan Kälviän varhaisissa rippikirjoissa tulleen Länttään Lohtajalta. Jos tämä ymmärretään tarkoittavan suur-Lohtajaa, huomataan, että Toholammin Purontaka -talossa dotter Carin lähtee Kälviälle vuonna 1734. Tämä täsmää Ullavan Länttään tuloon.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9022350
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9022390
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8275370
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8278504
Mutta kenen Olavin tytär Karin on? Purontakana isäntäparina on Elias Ollinpoika ja Kaisa Mikontytär. Elias Ollinpojan isä Olli Laitinen ja äiti Helga Tuomaantr Vesoja saattaisivat tulla kysymykseen, mutta heille on syntynyt ilmeisesti nuorimmaisena noin 10 lapsesta Liisa Ollintytär 7.10.1713. samana vuonna syntyneelle Karinille ei näytä jäävän sijaa tähän perheeseen.
Karinia tituleerataan Toholammin rippikirjassa dotter, vaikka Olli ja Helga eivät enää Toholammilla esiinnykään. He ovat muuttaneet Kälviän Peltokorven Parpalaan. Helga on kuollut siellä 16.11.1729, ja Olli Laitinen 25.3.1748. Jos Karin olisi heidän tyttärensä, voisi otaksua hänen siinä tapauksessa avioituneen Länttään Parpalasta.
Entä Toholammin Purontaan isäntäpari? huomataan, että Kaisa Mikontytär on syntynyt 1680 ja Elias Ollinpoika 26.12.1692. Heidän tunnetut lapsensa ovat syntyneet vuosina 1720-24. Asetelma näyttää siltä, että Kaisa Mikontyttärellä on edellinen avioliitto, josta saattaa olla lapsia. Toholammin syntyneiden luettelosta (HisKi) löytyykin: Olof Jakobinp Määttälän ja Kaisa Mikontyttären lapsi Maria Olofsdr s. 30.2.1711. Karin Olavintyttären syntymämerkintää ei löydy vuodelta 1713, mutta se voi olla hautautunut Isonvihan melskeisiin. Sen sijaan löytyy merkintä kuolleista: Olof Jakobinp Määttälä on kuollut 27.4.1713.
Esitän otaksumana, että Ullavan Läntän emäntä Karin Olavintr olisi Olavi Jaakonp Määttälän ja Kaisa Mikontyttären (Purontaka) tytär.
Kaisa Mikontytär puolestaan lienee Mikko Hannunpoika Olkkolan tytär.
Voiko joku vahvistaa tai kumota tätä otaksumaa ?
terv. Aimo
Hyväksi havaitussa Viitasalon tietokannassa uskon tässä kohdassa olevan virheen. Karin Olavintyttären patronyymiksi en ole missään nähnyt mainittavan Elias.
http://viitasalo.dy.fi:2317/suku?p=kaisa+eliaantytar;n=purontaka
Viitasalo mainitsee Karinin syntymävuodeksi 1716. Mistä lähteestä se on peräisin?
Aimo
khanhisalo
26.07.14, 23:32
Hautalan Arton kirjasta otettuna:
1. Antti Tuomaanpoika Länttä, s. 26.11. 1711 Ullava, k. 5.11. 1794 Ullava,Länttä. Vanhemmat Tuomas Tuomaanpoika Länttä, s. 1682, k. 14.11.1767 Ullava ja Liisa Antintytär Rahkonen, s. 1682 Ullava, k. 19.7.1768 Ullava.
Puoliso: Kaisa Eliaantytär Purontaka, Länttä, s. 1716 Toholampi,Purontaka, k. 24.7. 1767 Ullava,Länttä. Vanhemmat Elias Ollinpoika Purontaka, s. 26.12.1692 Toholampi, k. 16.8.1765 Toholampi ja Kaisa Mikontytär Olkkola-Purontaka, s. 1680 Toholampi.
t. Keijo H
Ilmeisesti sitten tämä Hautalan kirja on virheen lähteenä Viitasalon tietokannassakin.
Kaikissa Kälviän rippikirjamerkinnöissä on Carin Olofsdr, s. 1713
Epäilen, että Toholammin Carinin rippikirjamerkintä "dotter" Elias Olofssonin ja Carin Mickelsdr:n alla on saanut tutkijan silmissä liian suuren painoarvon, ja on arveltu Kälviän kirjoihin sitten kirjoitetun toistuvasti väärä patronyymi.
Onko tuo esitetty syntymävuosi 1716 arvioitu sellaiseksi, että se paremmin sopii Elias Olofssonin ja Carin Mickelsdr avioitumisaikaan?
Kyllähän dotter Toholammin kirjassa esittämäni hypoteesin mukaan pitää paikkansa äidin osalta, Carin Olofsdr on Carin Mickelsdr:n tytär.
Mielestäni on rippikirjamerkinnöissä paljon uskottavampaa ettei tehdä tarkkaa eroa dotter/styfdotter, kuin että koko elämän mitalla kirjoitetaan väärä patronyymi kaikkiin asiakirjoihin.
Aimo
Kiinnitän vielä huomiota, että tämä Toholammin Kiiskilän Carin Olofsdotter s. 24.11.1713 ei ole etsimämme henkilö, hänen elämäntarinansa jatkuu sitten toisaalla.
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8053041
Aimo
hviitasalo
27.07.14, 21:19
Suuret kiitokset tiedoista! Teen tarvittavat korjaukset tietokantaan.
Hannu Viitasalo
Kiitos Hannulle tietokantansa päivityksestä, nyt se ilmoittaa asiallisesti vain varmaa tietoa. Kaisa Ollintyttären vanhemmat ovat edelleen epävarmat.
Tulkitsen tässä vielä Toholammin rippikirjan 1727-42 Purontaka-sivuja vuosilta 1727-33 ja 1734-40.
H[usbonde] Elias Olofsson, 1694 [s.26.12.1692]
h[ustru] Carin Mickelsdr, 1680 [s.--.11.1680]
Erich Ohlson [ehkä Elias Olofssonin nuorempi veli, rippimerkintöjä 1729-33]
dottern Caren [Carin Olofsdr, s.1713, rippimerkintöjä 1733-34, jonka jälkeen Kälviän Ullavan Länttään]
Anders Erichsson [rippimerkintöjä 1735-40]
son[epäselvää]
syst Brita, 1721 [rippimerkintöjä 1736-39]
pig Maria, uti Lappi [rippimerkintöjä 1736-40]
i Lappi [epäselvää, fadr?]
inhysningen Michel [ei voi olla emäntä Carinin mahd. isä Mickel Hansson, joka on kuollut 15.02.1711]
dotter Lisa [Eliaan ja Carinin tytär, rippimerkintöjä 1738-40]
mågen Isaac Johansson, 1715 [Eliaan ja Carinin tytär Britan mies, rippimerkintöjä 1739-40]
sold. Johan Kiöpman |
h. Brita, | vide Remes, [rippimerkintöjä 1740]
modern Brita Olofsdr [rippimerkintöjä 1740, kenen äiti?]
son Johan Eliasson, 1724 [s.26.12.1721, Eliaan ja Carinin poika, rippimerkintöjä 1740]
afskied sold. Kiöpman |
hustru Lisa | vide Nivala
----
jos rippimerkinnät alkaisivat n. 16-vuotiaina, Kaisa pitäisi tulkita syntyneeksi 1716-17. tällöin isä Olof ei voisi olla 1713 kuollut Olof Jacobsson Määttälä, emäntä Kaisa Mikontyttären ilmeinen 1. aviopuoliso.
Kaisan rippimerkinnöissä ei kuitenkaan ole mainintaa "1.vice" ensimmäisestä ripilläkäynnistä, kuten eräissä muissa sivun merkinnöissä on. Kaisa saattaa ehkä olla ollut piikomassa jossain muussa talossa 16 täyttäessään n. 1729.
Näin Kälviän kirjoissa ilmoitettu syntymäaika 1713 voisi olla oikein ja Olof Jacobsson Määttälä voisi olla Kaisan isä.
Kaisan ja Antti Läntän lapset ovat syntyneet välillä 1735 - 1758.
1713 syntyneelle äidille se tarkoittaisi ikävuosia 22-45. Hyvin mahdollista.
terv. Aimo
Toholammin taloista sopivia piikoja löysin ensi tarkastelulla vain yhden:
Toholammin Stor-Kotilassa on merkitty 1730-31 pig. Carin sh.dr (sonhustrus dotter?) äitinsä on ilmeisesti sonhustru Lisa, isäntäpari Jacob Andersson ja Maria Jacobsdr.
Aimo
...ja tämä pig Carin oli ilmeisesti Kotilan isännän Jacob Anderssonin v. 1714 kuolleen sedän tai serkun Zachris Mattsson Kotilan ja puolisonsa Lisan tytär.
Ei siis ollut Olavintytär.
Aimo
Olavi Keski-Rahkonen
25.02.17, 21:15
Käyn täällä aika harvoin, joten kommenttini tulee aika viiveellä.
Olen yrittänyt jäljittää esiäitiäni Karinia. Hänen vihkimerkintäänsä en ole löytänyt. Hän näkyy pitäjässä ensi kerran rippimerkinnässä 'Hust. Carin' 2.2. 1735 Kälviällä. Tuolla lehdellä henkilöistä ei ole ikätietoja. Seuraavan jakson ensimmäiset lehdet ml. 'Länttä' ovat hävinneet kirjasta. Jaksossa 1744-49 mainitaan: "Hust. Carin Olofsdr 1713 Lochteå" ja tämä toistuu kaikissa myöhemmissä jaksoissa. Hänen hautausmerkintänsä on lyhennettynä "1767, Junius 24, [haud.] 2.8., Läntä, Matm. Carin Olofsdr., 54 [vuotta]". Ikätiedosta laskien päästään syntymävuoteen 1713. Kirkon tileistä näkyy, että Karinin siunaustilaisuuteen maksettiin myös paarivaate, millä kerättiin rahaa köyhäinhoitoon ja mikä oli uutta silloin Kälviällä. Pidän todistettuna, että Karin oli syntynyt Lohtajan emäpitäjän alueella vuonna 1713 korkeintaan vuoden virhemarginaalilla.
Antti ja Karin käyvät muutaman kerran vuodessa aina yhdessä ripillä. Antti oli myöhemmällä iällä Ullavan ylipään seksmanni ja hänen veljensä Erkki samassa tehtävässä Ullavanjoen alajuoksulla. Läntän tupa oli usein maakirkkojen pitopaikka. Myöhemmin veljekset olivat paikalliset puuhamiehet Ullavan kirkon rakentamishankkeessa. He ja Karin, 15 lapsen äiti, olivat sen verran pappien tuttuja, ettei pitkäaikaisen talonemännän tietoihin jätetty virheitä.
Haravoin Karinit ja Ollit Kannuksesta ja Toholammilta; edellisestä ei yhtään osumaa. Itse Lohtajalta ei ole tuolta jaksolta kirkollisia tietoja, joten se on työläs haravoitava ja sitä en vielä tehnyt. Ainut myöhemmin näkyvä Olli ei sopinut kuvaan. Lampilta löytyi yhteensä 7 mahdollista henkilöä. Selvin tapaus Kiiskilästä voitiin sulkea heti pois tunnettujen myöhempien vaiheiden perusteella, kuten keskustelunne osoitti.
Kuumin vinkki oli 1727-33 rippikirjassa Vesojalla (jakso 30)
"P Carin Enkia? Alajoki". Hänestä on epäselvät rippimerkinnät vuosilta 1728 ja 1730. Vesoja oli Läntän lähin naapuritalo ja Hanhisalon kanssa Vesoja on vaihtanut henkilöitä moneen otteeseen noista ajoista saakka. Siten olisi aika luonnollista, että Karin tulisi sieltä. En ole vielä katsonut henkikirjoja, saadaanko sitä kautta asiaan uutta tietoa.
Esko Matinpoika tuli Ullavan järven rannalle 1670. Vuonna 1677 hänet mainitaan perheineen huonemiehenä, mutta 1678 jo uudisasukkaana Läntällä. Sekä kirja- että perimätiedon mukaan hän tuli Kinnulasta. Hänen isoisänsä Påwell Länttä ilmestyi 1610 Viitasaaren emäpitäjän alueelle, 1611 kirjataan "Kuiwasniemi Påfvel Lendäinen" (tästä näkyy, mitä nimi Länttä tarkoitta; länteen viettävä järven ranta asuinpaikkana; siitä käytetään ulkoisia paikallissijoja, Läntällä, Läntälle). Poika Matti nai pian paikallisen tytön Karin Heikintytär Kinnuttaren - Kinnulassa kun oltiin! Heinäkuussa 1615 syntynyt Eskil on ainut heidän liitostaan tunnettu lapsi.
Esko, Matti ja Paavali ovat esi-isiäni suorassa isälinjassa. DNA-testit osoittivat, että:
(1) Heidän isälinjansa juuret menevät Karjalaan Saimaan ympäristöön ja Vuoksen laaksoon.
(2) He ovat isän puolelta läheistä sukua ensimmäisen ja aidon Saarijärven Paavon, Påwel Rahkoisen kanssa, joka perusti 1554 Rahkolan tilan ja kylän Lumperoveden rannalle nykyisen Saarijärven kaupungin keskustan tuntumaan. Hänen vanhempansa olivat asuneet sukupolven verran Sulkavalla, jossa nimi Rahkolantaipale vielä osoittaa asuinpaikkaa. Sinne he olivat tulleet Karjalasta. Se näkyy geenitesteillä, mutta tähän vaiheeseen ei enää saada paperisia dokumeentteja.
Matti Matinpoika Viljakainen. s. 1597, oli Ullavan Hahisalon isäntä 1641 - 60 ja sitä ennen Hotakaisen vävy Halsualla. Henkikirjoissa hänellä ei näy koskaan yhtään lasta, joten kaikki mahdollisesti syntyneet ovat kuolleet alaikäisinä. Matti lienee syntynyt jossain Viitasaaren seutuvilla, mutta varmuudella hän ei ole Eskil Läntän isä, vaikka isännimi täsmääkin.
Matti muuten on tuon tilan nimenantaja. Nimi oli kevyt matkatavara muuttomatkoilla. Laajan Viljakaisten suvun tukeva asuinpaikka oli 1500-luvulla Hanhisalon saari Kallavedessä Kuopion ja Leppävirran rajalla. Pistäydyin siellä kerran Kuopiossa autolla työmatkalla oltuani. Nyt siellä on vain kesäasutusta. Kaskikaudella ja "pienen jääkauden aikana" tuo keskeltä kallioinen saari laajoine rantaniittyineen keskellä isoa vettä on ollut loistava asuinpaikka. Halla on pysytellyt kaukana ja karjalle on ollut runsaasti rehua.
Kiitos, Olavi näistä arvokkaista tiedoista !
En ole näiden parin vuoden aikaan yhtään edistynyt Kaarin Olavintyttären suhteen. Hyvä tietää, etten ole jättänyt mitään triviaalia tietoa toteamatta.
Hypoteesini Matti Viljakaisen suhteesta Länttään hylkään tietojesi perusteella.
Kivijärvellä näyttää Lanttä -nimi esiintyvän 1700-luvulla. Nämä lienevät siis samaa sukua kuin niiltä seuduilta 1670 Ullavaan tullut Eskil Matinpoika Länttä.
Oma sukuni polveutuu seuraavasti
(Siis 3 linjaa Eskil Matinpojasta Sofia Matintyttäreen ja 1 linja Kalle Jeremianpoikaan):
Eskil Matinpoika
Tuomas Eskilinpoika
Tuomas Tuomaanpoika
Paavali Tuomaanpoika....................................An tti Tuomaanpoika
Matti Paavalinpoika......Maria Paavalintr............Anna Antintytär..........Iisak Antinpoika
Liisa Matintytär............Carin Joonantr...............Karin Jaakontr............Johan Iisakinpoika...
Johan Iisakinpoika........Anna-Lisa Jeremiantr......Matti Abrahaminpoika
Leena Kaisa Juhontr.......Jeremias Henrikinp.......Sofia Matintr...
Sofia Matintr Nissi.........Kalle Jeremianp Råman
terv. Aimo
Olavi Keski-Rahkonen
27.02.17, 22:53
Aimo,
unohtui kertoa, että nimenantajani on hänkin Paavali Rahkonen. Hän asettui veljensä tai poikansa perheen kanssa Ullavan Rahkoseen 1596. Todennäköisesti pojanpoikaan (patronymejä ei ole vielä löytynyt) 1602 syntyneeseen Lauri Rahkoseen voimme luoda varman ja katkeamattoman paperipolun. Tuo mieslinja katkesi Erkki Rahkosen myötä 1788, joten emme voi tarkistaa Paavalin, Laurin emmekä Erkin haploryhmää. Naisten kautta suku jatkui voimallisena.
Kuitenkin suoran isälinjani Y-testi kertoo, että olen sukua sekä Saarijärven että Viipurin Rahkosille. Arvelenkin, että Esko tuli käymään sukulaistaloon, oli siellä ehkä aluksi huonemiehenä ja rakensi ensimmäisen pirttinsä pari kilometrin päähän järvenlahden toiselle rannalle. Ensimmäinen yritys epäonnistui, sillä Lohtajan käräjillä kahteen otteeseen Lampin isännät todistivat, että tuo on heidän ikivanha kalapaikkansa. Siis Jämsän pitäjän eräkauden muistoja. Perimätiedon mukaan Esko ei luovuttanut, vaan lähti maaherran puheille, joka niihin aikoihin asusti Kruunupyyn Slottella, ja sai sieltä uudisasukkaan paperit hieman etäämpänä olevalle paikalle. Esko taisi vilauttaa tuota paperia, kun Lampin miehiä tuli seuraavan kerran kalaan. Uusia haasteita ei ainakaan tullut.
Kysymys ja pyyntö:
Onko Sinusta tehty geenitestejä?
Voisitko paljastaa vielä sukupuutasi pari polvea lähemmäksi nykyaikaa. Osoitteeni olavikr at gmail com
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.