Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Heikola, Ulhegius Olli sn. 1610 Oulu
Hei,
Tässä kattelen näitä sukututkimuksen alkuaikojen kirjaamiani tietoja sukupuustani. Onko kukaan tutkinut ja tarkistanut otsikossa olevan miehen esipolvia tarkemmin? Minulla he päätyvät Anttiloihin..mutta en ole vielä ehtinyt näitä tarkistella (koska nämä tiedot ovat 15 vuotta sitten tallennettu kait jostain jo tehdystä tutkimuksesta) ...joten ajattelin kysäistä onko tämän Ollin esipolvia nyt kukaan löytänyt alkuperäislähteistä...
Jouni Kaleva
20.07.14, 12:26
Hei,
Tässä kattelen näitä sukututkimuksen alkuaikojen kirjaamiani tietoja sukupuustani. Onko kukaan tutkinut ja tarkistanut otsikossa olevan miehen esipolvia tarkemmin? Minulla he päätyvät Anttiloihin..mutta en ole vielä ehtinyt näitä tarkistella (koska nämä tiedot ovat 15 vuotta sitten tallennettu kait jostain jo tehdystä tutkimuksesta) ...joten ajattelin kysäistä onko tämän Ollin esipolvia nyt kukaan löytänyt alkuperäislähteistä...
Lienee joku löytänyt alkuperäislähteen, sillä tämmöisen siteerauksen olen bongannut::)
Heikola kertoi vanhoilla päivillään erään käräjäjutun yhdeydessä isästään Heikki Nikunpojasta, joka oli ennen kaupungin perustamista asunut Oulun paikalla olleessa Kuivalan talossa; siellä tuleva suurporvari oli siis syntynyt talonpojan pirtissä. (Lähde: Pentti Virrankoski, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin läänin historia III, s. 486)
Jouni Kaleva
20.07.14, 12:32
Lienee joku löytänyt alkuperäislähteen, sillä tämmöisen siteerauksen olen bongannut::)
Heikola kertoi vanhoilla päivillään erään käräjäjutun yhdeydessä isästään Heikki Nikunpojasta, joka oli ennen kaupungin perustamista asunut Oulun paikalla olleessa Kuivalan talossa; siellä tuleva suurporvari oli siis syntynyt talonpojan pirtissä. (Lähde: Pentti Virrankoski, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin läänin historia III, s. 486)
Vähän spesifimmin:
Limingan talvikäräjillä 26.1. 1693 todistettiin, että porvari Olavi Henrikinpoika-vainaa ja hänen esi-isänsä ikimuistoisista ajoista olivat viljelleet Rajakorven niittyä, jonka väitettiin aikanaan kuuluneen Anttilan taloon, "jolle Oulun kaupunki on perustettu". (Virkkunen, Oulun historia s.121)
Hei Jouni, kyllä nämä minäkin olen bongannut kirjoista.
Mulla on tällaisia merkintöjä hänelle.
Lähde: Pentti Virrankoski, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin läänin historia III
Oulun porvarien peruluetteloistakin tapaa toisinaan varsin paljon kotieläimiä. Vuonna 1676 kuolleelta Olavi Heikolalta jäi 5 hevosta ja 8 lehmää. (s. 249).
Kun Oulun raatimiehen Olavi Heikinpka Heikola peruluetteloa laadittiin v. 1676, hänen yhteensä 259 :stä velallisestaan yli 200 oli talonpoikia, mutta velallisen henkilöllisyydestä ja kotipaikasta merkittiin vain harvoin lähempiä tietoja. (s. 390)
Heikolan suurin saatava oli Limingan kylän Ilkka Tuorilta ja summa oli 670 kuparitalaria. Saatavien yhteismäärä oli n. 20 500 talaria. (s. 424) Suurkauppiaan koko omaisuus oli 38 089 talaria. (s. 343).
Oulun yksityisiä sahoja ovat luultavasti ensimmäisenä perustaneet kaupunkien porvarit. Raatimies Olavi Heikinpka Heikkolalla oli v. 1673 " Heikkolan saha - ja jauhomylly" (s. 266)
Tk 14.4., 18.4. ja 26.2. 1683 Porvari Olavi Henrikinpka , jonka on nähtävästi Anttilan talon perillisiä ja hänen vaimonsa Sara Josefintr. omistivat Heikolan saha -ja jauhomyllyn, joka vuonna 1673 tehdyn testamentin kautta siirtyi heidän pojalleen Oulun kappalaiselle, joka toimi myöh. Iin kirkkoherrana, Zacharias Ulhegiukselle.
Turkan lohipato oli arvokas pyyntipaikka. Monet yrittivät päästä osalliseksi siihen ja näin myös Oulun kaupunki. Kaupunki katsoi perineensä niiden Turkan patoakin koskeneen oikeuden ja juttua selviteltiin eri oikeusasteissa, Oulun kaupungin viimein voittaen jutun v. 1671. Hyvin tärkeänä todistajana esiintyi Oulun raatimies, 70 -vuotias Olavi Heikinpka Heikola, joka kertoi isänsä, Oulun paikalla asuneen talollisen, osallistuneen Turkan kalastukseen. s.293
Heikola kertoi vanhoilla päivillään erään käräjäjutun yhdeydessä isästään Heikki Nikunpojasta, joka oli ennen kaupungin perustamista asunut Oulun paikalla olleessa Kuivalan talossa; siellä tuleva suurporvari oli siis syntynyt talonpojan pirtissä. Hänen poikansa oli kirkkoherra Zacharias Ulhegius. (s. 486)
Oulun pormestari Gabriel Gååa vaati Rajakorven niittyä Oulun kaupungille Henrik Matinpka Anttilalta käräjillä Limingassa 26.1.1693. Grååa väitti sen aikanaan kuuluneen Anttilan taloon, jolle Oulun kaupunki on perustettu. Useat vanhat oululaiset todistivat, että kaupungin porvari Olavi Henrikinpoika (Iin kirkkoherran Zachris Ulhegiuksen isä vainaja) ja hänen esi-isänsä ikimuistoisisita ajoista olivat viljelleet tätä niittyä, jonka nojalla väitettiin, että kaupungilla siihen oli ikimuistoinen omistusoikeus.
Anttilan ja Toppilan talot olivat ilmeisesti ensimmäiset talot, joille kaupunki perustettiin. Nämä kuitenkin mainitaan kuuluneen kaupungille perustamisen jälkeen luovutettuihin karjakartanon maihin.
Tk 21.2.1635 Olavi Heikolaa sakotetaan yhdessä neljän muun miehen kanssa, kolmella markalla kutakin, kun he vastoin sitä järjestystä, jonka oikeus on tehnyt kaupasta kaupungissa, ovat antaneet enemmän kuin säädetty ja siten tehneet kaupungille vahinkoa. (Tk 5.2.1638)
Olavi Henrikipka lahjoitti laivansa puolesta vuonna 1638 kirkkoon 2 t., laivakunta lahoittu vv. 1645-71 melkein joka vuosi jonkun rahamäärän. Vuonna 1671 mainitaan Olavi Heikinpojan ja Juho Niilonpojan laiva, 11 vuotta vanha ja muuten monesta kohden lahonnut (Tk 17.5.1671)
Hänen perukirjoituksissaan luettelossa, joka tehtii vuonna 1676 mainitaan puoli laivaa. "med Tamp och Tygh" 600 t. Tuomas Henrikinpka Leisto omisti yhdessä Olavi Henrikinpojan kanssa puoleksi laivan. Kun Tuomas kuoli joutui laiva ensin Olavi Henrikinpojan haltuun ja sittemmin Anders Vaikon haltuun (TK 14.12.1663).
Yhdessä lähteessä siis mainitaan tämä mahdollinen isä.. mutta oliko Anttiloita?
Kimmo Kemppainen
20.07.14, 14:10
En nyt ala kuormittaa ketjua aiheen sivusta, mutta mainitsen ohimennen, että siinä taannoin Vesais-ketjussa siteeraamassani Saloisten pergamentissa kerrotaan mielenkiintoisia asioita Oulun linnan rakennustöistä v. 1590. On kaiketi viime aikoina keskusteltu siitä, missä vanha linna oli, oliko nykyisellä paikalla vai Kastellissa. No, pergamentin mukaan Bagge todellakin rakensi linnansa vanhan paikalle ja lisäksi mainitaan, että vallihautaa kaivettaessa nousi paljon haudattujen vainajien luita esiin.
Luulisi arkeologeja kiinnostavan tämän.
Kimmo Kemppainen
Vähän spesifimmin:
Limingan talvikäräjillä 26.1. 1693 todistettiin, että porvari Olavi Henrikinpoika-vainaa ja hänen esi-isänsä ikimuistoisista ajoista olivat viljelleet Rajakorven niittyä, jonka väitettiin aikanaan kuuluneen Anttilan taloon, "jolle Oulun kaupunki on perustettu". (Virkkunen, Oulun historia s.121)
Kimmo Kemppainen
20.07.14, 14:41
Missähän muuten vuoden 1693 talvikäräjät ylipäätään ovat? Digitaaliarkistosta eivät ainakaan oikealta kohdalta löydy.
Kimmo Kemppainen
Vähän spesifimmin:
Limingan talvikäräjillä 26.1. 1693 todistettiin, että porvari Olavi Henrikinpoika-vainaa ja hänen esi-isänsä ikimuistoisista ajoista olivat viljelleet Rajakorven niittyä, jonka väitettiin aikanaan kuuluneen Anttilan taloon, "jolle Oulun kaupunki on perustettu". (Virkkunen, Oulun historia s.121)
Matti Lund
20.07.14, 15:13
Missähän muuten vuoden 1693 talvikäräjät ylipäätään ovat? Digitaaliarkistosta eivät ainakaan oikealta kohdalta löydy.
Kimmo Kemppainen
Siis rullalla ES2038, vanha signum RR.30 ovat todellakin kaikkien Kruunupyyn ja Kemin välisten pitäjien kesä- ja syyskäräjät, muttei lainkaan minkään pitäjän talvikäräjiä.
Jos vuoden 1693 talvikäräjien kohdalla ei ole kysymys kuvaamismokasta, jokin rulla on nyt hakusessa tai jos nidettä ei ole kuvattu, se olisi pikimmiten tehtävä.
Jos renovointinidettä ei ole saatavilla, on käytettävä konseptinidettä. Joka tapauksessa nämä vanhat viittaukset todistavat, että jokin nide oli olemassa.
terv Matti Lund
tellervoranta
20.07.14, 17:22
Eikö tässä ole ko käräjät. Siis Oulu, Hailuoto.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3691484
Hei!
Antiliusten sanotaan olevan Saloisten Piehingin Haapajoen talosta, mutta niemetään myös Anttiloiksi. Onkohan suljettavissa pois Heikola-Uhlegius suvusta?
Olavi
Olavi tuo on aika mielenkiintoinen - pitäisi tutkia..
Onko tälle oletukselle tullut vuosien varrella varmistusta että Olli Ollinpka Ulopolitanus olisi Heikolan poika?
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=658
Ja jos on löytynyt varmistettu yhteys niin onko sitten Nils Nilsson Ulopolitanus (myöh. Tornberg) samaa sukua Anttila Heikolan kanssa ? Kummasti molemmilla Nils eli Niilo nimiset kanta-isät. Toki ajallisesti en ole verrannut passaako..
Minulla Olli Heikolan lapsina seuraavat:
Anna Ulhegius sn. 1630 Oulu
Sakari Heikola, Ulhegius sn. ? ilm. Oulussa, k. 8.8.1695 Ii (käyttikö nimeä Uloensis?)
Elisabeth Heikola sn. ? ilm Oulussa, k. 25.2.1674
Olli Ulopolitanus (epävarma) sn. ? k. ? Ylioppilas Tartossa 17.5.1654
Isak Ulhegius sn.?, k,?
Lähteinä Sursilli ja nuo matrikkelit -ei siis mitään "oikeaa" lähdettä näille.
Katselin sekä Kansalisbiografiasta että Urjalan seurakunnan kirkoherroista Olaus Olai Lappeniuksen tietoja. Voikohan hän olla kuitenkaan Heikola. On vihitty papiksi jo 1651.
Olavi
Voi olla että kyseessä ei ole sama henkilö Olof Ulopolitanus ja Olof Olofs Lappenius? Koska Ulopolitanus (ehkä Heikola) on yo 1654 ja toinen pappina v. 1651..
Täällä sanotaan että Lappenius olisi pastorina v. 1661 http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=658
Katso kansallisbiografiasta,oli aiemmin kappalainen ja sitä ennen aatelisneidon kartanopappi ja vihitty papiksi 1651. Myös siellä tuodaan esiin oletus Heikolaksi. Olavi
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.