Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Inkeri Eskontytär Markkanen?
Hyvät Markkasen suvun tuntijat!
Sukupuussani esiintyy Eskil Markkanen, jonka puoliso oli Kaarina Karjalainen. Pariskunnalla oli mm.. tytär Inkeri Eskontytär Markkanen, jolla puolestaan oli au- lapsi Anna Mikontytär Lappi, synt.14.3.1732 Pieksämäki, k. 16.3.1774 Pieksämäki. Annan puoliso oli ruotusotamies Anders Kellberg, synt. noin 1720, kuoli 2.4.1802 Korpilahti.
Anders Kellberg astui palvelukseen Savon jalkaväkirykmentin Pieksämäen komppaniaan 10.12.1743 ja oli sotilas n:o 13. Hän oli ruodussa vielä 1755, mutta ei enää 1763, jolloin syntyneiden luettelossa mainittiin nimellä Kellberg/Weirin (Väyrynen?)
Koetin tutkiskella Pieksämäen ensimmäisiä rippikirjoja (tympeää hommaa muuten), mutta en päässyt käsiksi Inkeri Markkaseen enkä hänen vanhempiinsa. Mahtaakohan jollakin Markkasia tutkineella olla tarkempia tietoja noista hakemistani henkilöistä?
kyselee Erkki Porista
Sukupuussani esiintyy Eskil Markkanen, jonka puoliso oli Kaarina Karjalainen. Pariskunnalla oli mm.. tytär Inkeri Eskontytär Markkanen, jolla puolestaan oli au- lapsi Anna Mikontytär Lappi, synt.14.3.1732 Pieksämäki, k. 16.3.1774 Pieksämäki. Annan puoliso oli ruotusotamies Anders Kellberg, synt. noin 1720, kuoli 2.4.1802 Korpilahti.
Anders Kellberg astui palvelukseen Savon jalkaväkirykmentin Pieksämäen komppaniaan 10.12.1743 ja oli sotilas n:o 13. Hän oli ruodussa vielä 1755, mutta ei enää 1763, jolloin syntyneiden luettelossa mainittiin nimellä Kellberg/Weirin (Väyrynen?)
Koetin tutkiskella Pieksämäen ensimmäisiä rippikirjoja (tympeää hommaa muuten), mutta en päässyt käsiksi Inkeri Markkaseen enkä hänen vanhempiinsa. >
Ei mitään hajua kyseisistä Markkasista, mutta Pieksämäen rippikirjoissa yleensä tarvitaan vähintään paikkakunnan nimi, jotta mitään irtoaisi.
Pyhittyssä 6 niitä ainakin on ollut, kuten myös eräs Inkeri vihittyjen perusteella mennyt jopa Markkasen kanssa naimisiin.
Tuossa yksi vihje, josta voi aloittaa, mutta rippikirja katko voi tulla ongelmaksi.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1771-1780_msrk_tk1412/201.htm
Tutkimisiin
Ari Kolehmainen
17.07.14, 11:42
Hyvät Markkasen suvun tuntijat!
Sukupuussani esiintyy Eskil Markkanen, jonka puoliso oli Kaarina Karjalainen. Pariskunnalla oli mm.. tytär Inkeri Eskontytär Markkanen, jolla puolestaan oli au- lapsi Anna Mikontytär Lappi, synt.14.3.1732 Pieksämäki, k. 16.3.1774 Pieksämäki. Annan puoliso oli ruotusotamies Anders Kellberg, synt. noin 1720, kuoli 2.4.1802 Korpilahti.
Anders Kellberg astui palvelukseen Savon jalkaväkirykmentin Pieksämäen komppaniaan 10.12.1743 ja oli sotilas n:o 13. Hän oli ruodussa vielä 1755, mutta ei enää 1763, jolloin syntyneiden luettelossa mainittiin nimellä Kellberg/Weirin (Väyrynen?)
Koetin tutkiskella Pieksämäen ensimmäisiä rippikirjoja (tympeää hommaa muuten), mutta en päässyt käsiksi Inkeri Markkaseen enkä hänen vanhempiinsa. Mahtaakohan jollakin Markkasia tutkineella olla tarkempia tietoja noista hakemistani henkilöistä?
kyselee Erkki Porista
Tarkoittanet Inkerin vanhemmilla Esko Markkasta ja Elina Karjalaista.
Tällä sivulla (Pieksämäen rk 1721-24) Inkerikin näkyy, Eskon ja Elinan lapsista kolmantena: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589098. Kyseessä on Luukkola, vaikkei se tuosta rippikirjasta ilmi käy.
Hei!
Kiitos hienosta vinkistä. Olen tutkinut noita rippikirjoja joskus aikojen alussa rullamikrofilmiltä ja kopioin sieltä tuon nimen Elin nimeksi Carin.
Erkki Porista
Hyvät Pieksämäkiekspertit!
Tutkin tuon Pieksämäen ensimmäisen rippikirjan linkin Luukkolan osalta uudelleen ja totesin ilokseni, että koko Esko Markkasen perhe näkyy jopa niin, että perheen lapsille on merkitty iät. On oletettavissa, että iät on merkitty rippikirjan ensimmäisenä vuonna, eli vuonna 1721 ja tällä pohjalla näkyvät seuraavat lapset:
Inga 12 (synt. 1709) ESIÄITINI
Påhl 10 (synt. 1711)
Vendla 6 (synt. 1715)
Eskil 6 (synt. 1715)
Anna 5 (synt. 1716)
Arvid 2 (synt. 1719)
Todella hienoa, koska isonvihan takia syntyneiden merkinnät Pieksämäeltä puuttuvat ja nuo syntymävuodet lienevät luotettavampia kuin myöhäisempien rippikirjojen merkinnät tai kuoliniästä lasketut.
Onko muuten Pieksämäen Markkasista tehty sukukirjaa, jonka voisi kaukolainata. Tuo tutkittava joukko on paisunut jo niin suureksi, ettei kaikkia enää pysty millään itse tutkimaan. Näin ollen olisi mukava löytää "oman" Esko Markkasen esipolvia valmiiksi selvittettyinä.
Kyselee Erkki Porista
Ari Kolehmainen
19.07.14, 19:27
Onko muuten Pieksämäen Markkasista tehty sukukirjaa, jonka voisi kaukolainata. Tuo tutkittava joukko on paisunut jo niin suureksi, ettei kaikkia enää pysty millään itse tutkimaan. Näin ollen olisi mukava löytää "oman" Esko Markkasen esipolvia valmiiksi selvittettyinä.
Kyselee Erkki Porista
Markkasista on eräs vanhempi julkaisu (Martti Kaipiainen: Savon Markkasia), jossa on 1700-luvun alusta lähtien Markkasen sukuhaaroja. Siinä ei tosin ole selvitetty Markkasten varhaisempia vaiheita.
Sen sijaan kannattaa lukaista tämä viestiketju: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=27538
Ketjusta löytyy myös Esko Paavonpoika Markkanen, s. 1674, joka on tämä samainen Esko Markkanen Luukkolasta jonka vaimo oli Elina Karjalainen.
Kiitos vinkistä. Olen kohtalaisen paljon tutkinut Savon henkikirjoja,ja totean, että Markkasen suvun oletetun kantaisän, nuijamiespäälillö Esko Uttermarkin ja oman esi-isä Esko Markkasen väliin mahtuu 4-5 sukupolvea. Niiden selvittely on tosi hankalaa, eikä hommaa kannata tehdä uudelleen, jos joku on ne henkikirjat, maakirjat ym. aineiston jo tutkinut.
yst. terv. Erkki Porista
Ari Kolehmainen
20.07.14, 09:47
Kiitos vinkistä. Olen kohtalaisen paljon tutkinut Savon henkikirjoja,ja totean, että Markkasen suvun oletetun kantaisän, nuijamiespäälillö Esko Uttermarkin ja oman esi-isä Esko Markkasen väliin mahtuu 4-5 sukupolvea. Niiden selvittely on tosi hankalaa, eikä hommaa kannata tehdä uudelleen, jos joku on ne henkikirjat, maakirjat ym. aineiston jo tutkinut.
yst. terv. Erkki Porista
Nuijamies Esko Uttermark ei ole koko Markkasen suvun kantaisä, vaan hänen isänsä Pekka Kolehmainen. Osa Markkasista polveutuu (ehkä n. kolmannes) kyllä Eskosta, mutta suurin on hänen nuoremman veljensä Paavon jälkeläisiä. Hyvin pieni osa on vanhemman Pekka-veljen jälkeläisiä.
Itsehän olen tuon Markkasen suvun varhaisvaiheet läpikäynyt ja tuossa linkittämässäni ketjussa aika monia asia selviää. Esi-isäsi Esko Paavonpoika Markkasen, s. 1674, isä oli siis tutkimusteni mukaan Paavo Pekanpoika, s.n. 1624 ja tämän isä Pekka Paavonpoika, s.n. 1598, k. 1634. Hänen isänsä sitten tämä Esko Uttermarkin veli Paavo Kolehmainen-Markkanen, s.n. 1575, k. 1632.
Kävin läpi tuon Markkasten luettelon ja esipolvitaulu tuli kerralla selväksi.
Mielenkiintoinen juttu muuten, että Suur-Rautalammin pitäjissä näkyy sukunimeä Kolehmainen/Kolemainen 1500-1700-luvuilla. Sensijaan yhtään Markkasta ei ole tullut vastaan. Eli mahtoivatko nuo Kolehmaiset olla Pieksämäen puolelta Rautalammille, eli naapuripitäjään siirtyneitä Markkasia?
Omissa esivanhemmissani ei näy yhtään Suur-Rautalammin Kolehmaista. Silti on toki mahdollista, että pelkällä etunimellä mainituissa esiäideissä heitä on.
Erkki Porista
Ari Kolehmainen
20.07.14, 10:06
Kävin läpi tuon Markkasten luettelon ja esipolvitaulu tuli kerralla selväksi.
Mielenkiintoinen juttu muuten, että Suur-Rautalammin pitäjissä näkyy sukunimeä Kolehmainen/Kolemainen 1500-1700-luvuilla. Sensijaan yhtään Markkasta ei ole tullut vastaan. Eli mahtoivatko nuo Kolehmaiset olla Pieksämäen puolelta Rautalammille, eli naapuripitäjään siirtyneitä Markkasia?
Omissa esivanhemmissani ei näy yhtään Suur-Rautalammin Kolehmaista. Silti on toki mahdollista, että pelkällä etunimellä mainituissa esiäideissä heitä on.
Erkki Porista
Kolehmaisia on kyllä Suur-Rautalammin alueella tuohon aikaan, mutta Markkanen on sen verran myöhäissyntyinen sukuhaara että sitä nimeä ei siellä esiinny. Markkaset levisivät Rautalammille vasta 1700-luvun aikana. 1600-luvun aikana Markkaset ehtivät levitä Pieksämäen seudulta vain Leppävirralle.
Kolehmaisten varhaisin esiintyminen on Rautalammin alueella Säkkärämäellä rälssilampuoteina vuodesta 1560. He tulivat ilmeisesti Joroisista.
Olisin vielä kiusannut teitä Pieksämäen Markkasen suvun ekspetit.
Esko Paavonpoika Markkanen löytyi tosiaan saamieni vinkkien pohjalta. Hän lienee syntynyt noin 1674 Pieksämäellä ja oli talollinen Pieksämäen Luukkalassa 1720-luvulla. Myös vaimo Elina Karjalainen, syntynyt noin 1680, näkyy noissa Pieksämäen ensimmäisissä rippikirjoissa. Tällä pariskunnalla oli rippikirjassa kuusi lasta, lähes kaikki isonvihan vuosina syntyneitä, joista ainakin jotkut varmaan jatkoivat Markkasen sukua. Nämä lapset eivät luonnollisestikaan näy Pieksämäen syntyneiden luetteloissa.
Ongelma on nyt se, ettei Pieksämäen 1730-luvun rippikirjoja ole säilynyt. Kävin mielestäni huolella läpi Pieksämäen 1740-luvun rippikirjat, eikä Esko Markkasesta ja hänen perheestään löytynyt mitään. Perheen vanhemmat eivät vielä olleet tuolloin mitään ikäloppuja, joten he ehkä elivät vielä jossakin.
Vaikka olen syntynyt aika lähellä Pieksämäkeä, niin tuo Luukkolan kylä on minulle outo. Missähän se sijaitsi, kun sitä ei enää näy 1740-luvun rippikirjoissa?
Eli jatkokysymykseni on nyt, mihin Esko Markkasen perhe muutti 1730-luvulla ja mistä heidän myöhemmät vaiheensa saisi selville.
Tämmöisiä kyselee Erkki Porista.
Ari Kolehmainen
26.07.14, 21:11
Olisin vielä kiusannut teitä Pieksämäen Markkasen suvun ekspetit.
Esko Paavonpoika Markkanen löytyi tosiaan saamieni vinkkien pohjalta. Hän lienee syntynyt noin 1674 Pieksämäellä ja oli talollinen Pieksämäen Luukkalassa 1720-luvulla. Myös vaimo Elina Karjalainen, syntynyt noin 1680, näkyy noissa Pieksämäen ensimmäisissä rippikirjoissa. Tällä pariskunnalla oli rippikirjassa kuusi lasta, lähes kaikki isonvihan vuosina syntyneitä, joista ainakin jotkut varmaan jatkoivat Markkasen sukua. Nämä lapset eivät luonnollisestikaan näy Pieksämäen syntyneiden luetteloissa.
Ongelma on nyt se, ettei Pieksämäen 1730-luvun rippikirjoja ole säilynyt. Kävin mielestäni huolella läpi Pieksämäen 1740-luvun rippikirjat, eikä Esko Markkasesta ja hänen perheestään löytynyt mitään. Perheen vanhemmat eivät vielä olleet tuolloin mitään ikäloppuja, joten he ehkä elivät vielä jossakin.
Vaikka olen syntynyt aika lähellä Pieksämäkeä, niin tuo Luukkolan kylä on minulle outo. Missähän se sijaitsi, kun sitä ei enää näy 1740-luvun rippikirjoissa?
Eli jatkokysymykseni on nyt, mihin Esko Markkasen perhe muutti 1730-luvulla ja mistä heidän myöhemmät vaiheensa saisi selville.
Tämmöisiä kyselee Erkki Porista.
Luukkolan kylä on Suonenjoen puolella: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=511424&n=6940590&scale=80000&tool=siirra&width=600&height=600&query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=luukkola&osoite=&kunta=suonenjoki&isShown=&lang=fi
Luukkola löytyy kyllä myöhemmistä rippikirjoista mutta ei vielä tuohon aikaan ole rippikirjoissa omana kylänään.
Tässä on Markkasen perhe Luukkolassa vuoden 1735-50 rippikirjassa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10016365
Tässä vuoden 1757-68 rippikirjassa Luukkola on jo oma kylänsä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589742
Esko Markkasen kuolintieto (69-vuotiaana) löytyy vasemmalta sivulta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604798
Luukkola säilyi Markkasilla, joten sitä sukuhaaraa joka jäi tilaa pitämään on helppo seurata.
Ja olihan Esko Markkasella ja Elina Karjalaisella myös kaksi vanhempaakin tytärtä (Marketta ja Kaarina) noiden kuuden lapsen lisäksi: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589098
Marketta muutti Kuopion maaseurakuntaan Airakselaan ja hänen miehensä oli Juho Samulinpoika Airaksinen. Kaarinan puoliso oli Heikki Turpeinen ja löytyvät mm. tuosta 1735 alkavan
rippikirjan sivulta hieman alempaa.
Ari Kolehmainen
26.07.14, 21:38
Unohtui tuosta viestistä mainita että myös Elina Karjalaisen kuolema löytyy samalta sivulta Eskon perästä sekä myös poika Paavon vaimo Marketta Lesketär kuoli. Joten joku onnettomuus voi olla sattunut.
Suurkiitos avusta. Tuon perheen kohtalo selvisi kerralla. Mahtoivatkohan hukkua heikkoihin jäihin? Hukkuminen oli hyvin yleinen kuolinsyy kaikissa Järvi-Suomen pitäjissä menneinä aikoina,kun jäitä pitkin piti kulkea, koska tieverkko oli surkea ja olisi pidentänyt matkan pituutta valtavasti.
Tuolla rippikirjasivulla näkyy myös perheen tyttären Inkeri Markkasen au-lapsi Anna Lappi, esiäitini. Lapsen isä oli hattujen sodassa kaatunut korpraali Mikko Heikinpoika Lappi (Lapp). Inkeriä ei enää näy, eli hän kuoli aikaisemmin.
Eli pitää nyt tutkia Pieksämäen kuolleiden luetteloa tuon Inkerin kuolinajan selvittämiseksi. Papin käsiala noissa Pieksämäen kuolleiden luetteloissa on ihan lukukelpoista, mutta jotkut sivut on ajan hammas nakertanut valjuiksi ja keljuiksi tutkia.
Hyvää kesänjatkoa toivotellen Porin Erkki
Ari Kolehmainen
27.07.14, 12:09
Suurkiitos avusta. Tuon perheen kohtalo selvisi kerralla. Mahtoivatkohan hukkua heikkoihin jäihin? Hukkuminen oli hyvin yleinen kuolinsyy kaikissa Järvi-Suomen pitäjissä menneinä aikoina,kun jäitä pitkin piti kulkea, koska tieverkko oli surkea ja olisi pidentänyt matkan pituutta valtavasti.
Tuolla rippikirjasivulla näkyy myös perheen tyttären Inkeri Markkasen au-lapsi Anna Lappi, esiäitini. Lapsen isä oli hattujen sodassa kaatunut korpraali Mikko Heikinpoika Lappi (Lapp). Inkeriä ei enää näy, eli hän kuoli aikaisemmin.
Eli pitää nyt tutkia Pieksämäen kuolleiden luetteloa tuon Inkerin kuolinajan selvittämiseksi. Papin käsiala noissa Pieksämäen kuolleiden luetteloissa on ihan lukukelpoista, mutta jotkut sivut on ajan hammas nakertanut valjuiksi ja keljuiksi tutkia.
Hyvää kesänjatkoa toivotellen Porin Erkki
Hukkuminen on kyllä eräs todennäköinen kuolinsyy ehkä tulipalon ohella. Mutta ajankohta kun on alkutalvea niin heikkoihin jäihin hukkuminen voi olla kyseessä.
Esiäitisi Inkeri Markkanen kuoli vuonna 1734: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604778 (Suontie, 24-vuotta)
Suurkiitos vielä avusta. Olin juuri aikeissa selata Pieksämäen kuolleiden luetteloa Anna Lapin syntymästä nykypäivää kohti. Tuon Inkerin, nuorena kuolleen esiäidin kohtalo selvisi.
Olin muuten huomannut nuo Inkeri Markkasen yliviivatut sisarukset 1720-luvun rippikirjasta. Mutta koska he kuolivat lapsina, en edes viitsinyt kirjata heitä sukutietokantaani.
Pieksämäellä kuolleiden luettelon päivämäärät merkinnevät hautauspäivää, kuten Suomen syrjäseudulla 1700-luvun alkupuolella yleinen tapa oli. Samalle päivälle on merkitty monta kuollutta. Haudattu on saattanut oikeasti kuolla viikkoja, joskus jopa kuukausia aikaisemmin, koska ruumiiden kuljetusmatkat kirkkomaahan olivat pitkät ja hankalat. No, tärkeintä on tietää edes kuolinvuosi.
Vielä kerran kiittäen Porin Erkki
Ari Kolehmainen
27.07.14, 18:38
Suurkiitos vielä avusta. Olin juuri aikeissa selata Pieksämäen kuolleiden luetteloa Anna Lapin syntymästä nykypäivää kohti. Tuon Inkerin, nuorena kuolleen esiäidin kohtalo selvisi.
Olin muuten huomannut nuo Inkeri Markkasen yliviivatut sisarukset 1720-luvun rippikirjasta. Mutta koska he kuolivat lapsina, en edes viitsinyt kirjata heitä sukutietokantaani.
Pieksämäellä kuolleiden luettelon päivämäärät merkinnevät hautauspäivää, kuten Suomen syrjäseudulla 1700-luvun alkupuolella yleinen tapa oli. Samalle päivälle on merkitty monta kuollutta. Haudattu on saattanut oikeasti kuolla viikkoja, joskus jopa kuukausia aikaisemmin, koska ruumiiden kuljetusmatkat kirkkomaahan olivat pitkät ja hankalat. No, tärkeintä on tietää edes kuolinvuosi.
Vielä kerran kiittäen Porin Erkki
Eiväthän nuo Inkerin vanhemmat sisarukset lapsina kuolleet vaan molemmat avioituivat ja saivat lapsia. Puolisotkin mainitsin yhdessä aiemmassa viestissä. Olivat yliviivattu rippikirjasta koska muuttivat kotoaan pois.
Noissa vanhemmissa luetteloissa nuo päivämäärät tosiaan ovat hautauspäiviä, myöhemmin sitten kuolinpäivätkin mainitaan erikseen.
Hei!
No kirjaanpa heidät sukutietokantaan mukaan. Eipä tiedä, mitä sukuhaaraa tutkittaessa heihin törmää.
Mielenkiintoinen tarina tuo esivanhempiini liittyvä. Jos ruotusotamies ja talollisen tai torpparin tytär seurustelivat tuohon aikaan keskenään ja sattui "vahinko", niin kuudennusmiehet taluttivat varmasti nuorenparin korvasta papin eteen vihittäväkis, elleivät itse älynneet mennä. Olikohan tässä kyseessä jotakin erikoista, kun näin ei tehty. Ehkä Inkeri Markatar sairasti epilepsiaa tai jotakin muuta avioesteen aiheuttavaa tautia. Sitä emme koskaan tiedä. Merkillepantavaa on myös se, että Mikko Lappi avioitui vasta vuonna 1736 Kirsti Janhottaren kanssa, eli vasta Inkeri Markattaren kuoltua. Ehkä ko. pari eli jonkinsortin avoliitossa Inkerin kuolemaan asti.On myös huomattava, että tytär Anna Lappi sai isänsä sukunimen.
Tästä saisi jopa historiallisen TV-sarjan aiheen. Talonpoikaiset henkilöt pitäisi vain (kaupallisista syistä) korvata säätyläisillä. Mikko Lappia voisi vastata köyhtyneeseen aatelissukuun kuuluva nuori upseeri, Inkeri Markkasta vaikkapa paikallisen kirkkoherran tytär. Aatelissuku tietysti vastustaisi köyhän papintyttären kanssa avioitumista, koska myötäjäiset olisivat laihat. Kirsti Janhottaren isä taas olisi rikas kauppaporvari, jonka rahoilla aatelissuvun taloudellinen tila paranisi. Eli upseeri joutuisi tekemään hyötynäkökohtiin pohjautuvat "naimakaupat", jolloin aatelissuku saisi rahaa ja kauppaporvari taas sosiaalista asemaansa nostavan aatelismiehen vävykseen.
No nämä ovat tämmöisiä tuumailuja. Vastaavanlaisia tragedioita, komedioita ja dragikomedioita löytyy joskus muulloinkin, kun esivanhempiaan tutkii tarkemmin ja jaksaa lueskella mm. noita muinaisia perukirjoja ja oikeuden pöytäkirjoja.
Parhain harrastusterveisin Porin Erkki
Ari Kolehmainen
28.07.14, 09:37
Hei!
No kirjaanpa heidät sukutietokantaan mukaan. Eipä tiedä, mitä sukuhaaraa tutkittaessa heihin törmää.
Mielenkiintoinen tarina tuo esivanhempiini liittyvä. Jos ruotusotamies ja talollisen tai torpparin tytär seurustelivat tuohon aikaan keskenään ja sattui "vahinko", niin kuudennusmiehet taluttivat varmasti nuorenparin korvasta papin eteen vihittäväkis, elleivät itse älynneet mennä. Olikohan tässä kyseessä jotakin erikoista, kun näin ei tehty. Ehkä Inkeri Markatar sairasti epilepsiaa tai jotakin muuta avioesteen aiheuttavaa tautia. Sitä emme koskaan tiedä. Merkillepantavaa on myös se, että Mikko Lappi avioitui vasta vuonna 1736 Kirsti Janhottaren kanssa, eli vasta Inkeri Markattaren kuoltua. Ehkä ko. pari eli jonkinsortin avoliitossa Inkerin kuolemaan asti.On myös huomattava, että tytär Anna Lappi sai isänsä sukunimen.
Tästä saisi jopa historiallisen TV-sarjan aiheen. Talonpoikaiset henkilöt pitäisi vain (kaupallisista syistä) korvata säätyläisillä. Mikko Lappia voisi vastata köyhtyneeseen aatelissukuun kuuluva nuori upseeri, Inkeri Markkasta vaikkapa paikallisen kirkkoherran tytär. Aatelissuku tietysti vastustaisi köyhän papintyttären kanssa avioitumista, koska myötäjäiset olisivat laihat. Kirsti Janhottaren isä taas olisi rikas kauppaporvari, jonka rahoilla aatelissuvun taloudellinen tila paranisi. Eli upseeri joutuisi tekemään hyötynäkökohtiin pohjautuvat "naimakaupat", jolloin aatelissuku saisi rahaa ja kauppaporvari taas sosiaalista asemaansa nostavan aatelismiehen vävykseen.
No nämä ovat tämmöisiä tuumailuja. Vastaavanlaisia tragedioita, komedioita ja dragikomedioita löytyy joskus muulloinkin, kun esivanhempiaan tutkii tarkemmin ja jaksaa lueskella mm. noita muinaisia perukirjoja ja oikeuden pöytäkirjoja.
Parhain harrastusterveisin Porin Erkki
Syitä miksi Mikko ja Inkeri eivät avioituneet, emme varmaan koskaan saa tietää. Toisaalta varsin paljon salavuoteus- ja lapsisyytteitä on käsitelty käräjillä 1600- ja 1700-luvulla ja läheskään aina parit eivät papin eteen astuneet. Onneksi kuitenkin tuohon aikaan vielä lasten isä harvoin jäi tuntemattomaksi kuten myöhemmällä ajalla.
Oikeassa olet, paljon olisi mielenkiintoisia elokuvien ja tv-sarjojen aiheita sukuhistoriassa löydettävissä. Rahvaan elämä kuitenkin kiinnostaisi monin verroin enemmän itseänikin kuin usein käsitellyt säätyläistarinat. Kansan parista löytyisi lukemattomia huikeita tarinanaiheita.
Hei Erkki! Olemme selvitelleet kanssasi Keski-Suomen suvuissa Koskelaisia, mieheni sukujuuria, joissa meillä oli yhteisiä esi-isiä. Nyt tämä Esko Markkanen ja vaimonsa Elin Karjalainen ovat minun esivanhempiani. Olen 8. sukupolvea. Esivanhempani ovat August, Julius, Johannes, Ananias, Pekka, Esko, Esko, Esko, Esko ja olen jopa syntynyt Luukkolan talossa. Kyllä tämä sukututkimus on hauskaa! Terveisin Pirjo Koskelainen:D:
Näinhän asia on. On vaikea löytää sukua alueelta Jyväskylä-Laukaa-Kangasniemi-Pieksämäki, johon minulla ei löytyisi mitään sukuyhteyttä.
Tutkin tässä taannoin vaimoni serkun sukujuuria Mynämäen-Mietoisten-Yläneen alueelta. Lupasin "syödä vanhan karvalakkini", jos tämän serkun vanhemmilla ei löydy yhteisiä esivanhempia. No, ei tarvinnut mennä kuin viisi polvea ajassa taaksepäin kun yhteiset esivanhemmat löytyivät.
Omat vanhempani ovat sukulaisia keskenään ainakin kymmentä eri tietä. Myös velivainajani ja hänen vaimonsa (kälyni), joka kuuluu Liukkosten sukuun, on lukuisia teitä sukulainen edesmenneen miehensä kanssa.
Eri juttu on, ettei henkilöillä, joiden suvut ovat asustaneet maantieteellisesti etäisillä alueilla, löydy yhteisiä esivanhempia perinteisen sukututkimuksen menetelmillä. Minulla ja vaimollani ei esim. löydy yhteisiä esivanhempia. Tietysti DNA-testi voisi tuoda esiin "esihistoriallisen " sukulaisuuden, joka menee ehkä vuosituhansien päähän.
Hyvän alkusyksyn toivotuksin Porin Erkki
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.