Kuusiston pappila

[Benedictus]

Kuusisto

Piikkiön kappelina vuosina 1653-1863 ja uudelleen vuodesta 1885 vuoteen 1914, jolloin sai oman kirkkoherrakunnan. Vuonna 1954 saari liitettiin Kaarinan seurakuntaan.
- Turun piispa rakennutti 1316 Piispankartanon eli Kuusiston linnan, minkä venäläiset polttivat jo 23/5 1317. Linna rakennettiin 1431 uudestaan. Linna paloi asiakirjoineen ehkä 1484-86. Tanskalaiset ryöstivät linnan 1522 ja se hävitettiin kuninkaan käskystä 1528. Raunioita käytettiin 1755 Piikkiön kirkon rakennusaineiksi. Kuusiston pappila paloi 1810. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932). Täydennys IV. Genos 4(1933). Kirkollisten rakennusten kokopalot Genos 6(1935)]


Ylläolevan mukaan Kuusiston pappila paloi vuonan 1810.


Onko kenelläkään tietoa, missä Kuusiston pappila tuolloin sijaitsi.
Kuusiston viimeinen pappila, 1922 rakennettu, on yhä olemassa Rafnäsin kylässä, karkeasti arvioiden 1 km lounaaseen kirkosta.


Nykyisen pappilan pihassa on vanhoja suuria graniittikiviä, jotka voisivat olla tuon vanhan pappilan peruja, jos ovat samalla tontilla.

[Benedictus]

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/asetukset/asetukset.html?feature=ktjraja&mapSize=1000x1000&styles=normal&showSRS=EPSG%3A3067&e=246037&n=6702739&scale=8000&tool=siirra&mode=&lang=fi

Oheisen kansalaisen karttapaikan mukaan nyklyisen pappilan yläpuolella on pappilanmäki.
Siinä näkyvä neliömäinen tila, jolla on 2 rakennusta, on tontti, jolla on tuo 1922 tehty rakennus ja vanha aitta.

Äkkiseltäään vaikuttaisi, että kyse on vanhasta 1600-luvulta ? olevasta kappalaisen pappilan paikasta.

[aaaalto]

Vähän vanhemmat kartat, olisiko apua.

Karttakokoelmat (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?amtun=5.SARK) > Topografikarttojen kokoelma (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=4.SARK) > Venäläiset topografikartat 1:21 000 (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=28.SARK) > Turun ja Porin lääniä, Piikkiön kihlakuntaa. 123,448 km2. [Suni] (VIII 17) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=1135.SARK)

Maanmittaushallitus (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?amtun=11231.KA) > Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=276241.KA) > Pitäjänkartasto (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=137170.KA) > Piikkiö (1043 11 Ia.* -/- -) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=1079413.KA)

Jälkimmäiseen on merkittykin Prästegård.

Ja vielä:
Maanmittaushallitus (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?amtun=11231.KA) > Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=276241.KA) > Senaatin kartasto (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=137171.KA) > [Parainen] (VIII 17) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=979840.KA)



Arno

[Benedictus]

Kiitokset Arnolle vaivannäöstä.

Noiden karttojen mukaan pappila on ollut samalla paikalla kuin nykynen 1922 tehty rakennus.

Paikka on sinänsä kiinnostava, sillä se on jyrkän mäen rinteessä, takana metsäinen mäki ja etualalla peltorinne, jonka yli on näkynyt meri joka suunnassa.
Nykyisin merta ei näy vilaustakaan, koska maanomistajat antavat vanhan kultuurimaiseman kasvaa umpeen ja vieläpä istuttavat rantoihin puita.

Mäen yläosassa on runsasvetinen lähde, joka voi olla eräs syy paikan valinnalle.
SAY:n ja Hiskin tiedoilla ei pappilaa saanut paikannettua.
1600-1700 luvun vaihteessa kappalaiset näyttävät asuneen Korromissa saaten toisessa päässä, ainakin Ketarenius ja Hornaeus.