Porin maaseurakunta

[nieirj]

Kuuluiko maaseurakunnan alue Ulvilan pitäjään 1600-1700 luvuilla? Tuliko siitä 1800-luvulla Porin maalaiskunta? Millon tämä tapahtui?

Ei liene ole oikein käyttää 1600- ja 1700-luvuilla termiä Porin pitäjä, jonka näin eräässä sukukirjassa. Ymmärtääkseni Porin pitäjää ei ole ollut.

Voitteko neuvoa, miten sukukirjaan merkitään henkilön asuinpaikka tai syntymäpaikka, jos on kyse 1600-, 1700-ja 1800-luvuista, kun on syntynyt ja asunut Porin maaseurakunnan alueella. Itse olen käyttänyt termiä Porin maaseurakunta omissa tiedostoissani.

[Juha]

Pori syntyi, kun Ulvilan kaupunki siirrettiin 1558 nykyiselle Björneborgin eli entisen kuninkaankartanon paikalle. Kaupunki sai privilegionsa 1564. Pori kuului Ulvilan kirkkoherrakuntaan vuoteen 1877 saakka, mutta pääsi eroamaan Ulvilasta vasta 1919 ja sai ensimmäisen oman pappinsa 1922. Tosin itsenäisenä kirkkoherrakuntana Pori oli ollut aikaisemminkin vuosina 1584-1602. Poriin kuuluu Ulvilasta 1604 erotettu Reposaaren satama-alue, joka muodostettiin rukoushuonekunnaksi 1876 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1929, jolla kuitenkin oli kaupungin kanssa mm. yhteinen valtuusto.

Porin kaupunki- ja maaseurakunta toimi myös yhteen vaikka kunnallisesti se oli erillään vuoteen 1967 saakka. Mäntyluoto ja Yyteri liitettiin 1911 ja Uniluoto 1912 maaseurakunnasta kaupunkiin. Ulvilasta liitettiin Mäntyluoto sekä Toejoen alue 1942. Maaseurakunnasta liitettiin 1954 Ruosniemen, Hyvelän, Uus-Aittaluodon, Vähärauman kylät sekä osia Tuorniemen ja Pietniemen kylistä.

Vuonna 1959 Porin kaupunki- ja maaseurakunta päätettiin jakaa neljään eri seurakuntaan: Keski-Porin, Porin Teljän, Porin Läntiseen ja Pihlajavan seurakuntaan. Vuonna 1961 toteutui Länsi-Porin ja Pihlajavan seurakunnat ja jäljelle jääneestä tuli kaksikielinen Keski-Pori. Teljän seurakunta erosi Keski-Porista 1966. Vuonna 1972 Ahlaisten kunta liitettiin Porin kaupunkiin ja seurakunta muutettiin yhdeksi Porin seurakunnista. Reposaari on Porin seurakuntayhtymän kuudes seurakunta.


Tuon napsaisin HisKistä :)

[E Juhani Tenhunen]

Pieni paikannimikorjaus: Pihlava.

E. Juhani Tenhunen

[nieirj]

Unohdin tietysti ensimmäisessä viestissäni sanoa, että olin googlettanut monta sivua mm. Juhan hiskistä otetun tekstin. Asia ei kuitenkaan ole selvä minulle.

Siis voiko kirjoittaa (onko oikein?), että joku oli syntynyt Porin pitäjän Söörmarkussa, kun on kysymys 1600 ta 1700-luvuista.

[Juha]

No ei oikeastaan, koska Porin pitäjää ei ole ollut koskaan olemassa


Seurakunnallisesti oli Porin kaupunki- ja maalaisseurakunta

Yhteiskunnallisesti oli Porin kaupunki ja Porin maalaiskunta, jotka liitettiin yhteen 1967



Pätevämmät korjatkoot


Juha

[nieirj]

Kiitos Juha!
Olen samaa mieltä, ettei Porin pitäjää ole ollut.
Olisi kuitenkin mukava vielä kuulla, miten toiset ovat merkinneet sukukirjoihinsa kyseessä olevan tilanteen.

[raimoensio]

Minä kirjaan tietokantaan (sukujutut) syntymäkylän ja sen pitäjän, jonka kastekirjoissa tieto on.

Kun Hiskissä on (Porin kastetut):

1691 11.1.1691 Påmarck Grels Mårtensson Henrich

kirjaan Heikki Rekonpoika, kast. 11.1.1691 Pomarkku Pori

Eikä ole mitään syytä pohti kuuluiko Pomarkku Poriin. Pomarkku oli Ulvilan pitäjän yksi kylä, joka kuului muiden neljänneskunnan kylien kanssa Porin kappelikuntaan eli myöhemmin Porin maaseurakuntaan.

[E Juhani Tenhunen]

Minä kirjaan tietokantaan (sukujutut) syntymäkylän ja sen pitäjän, jonka kastekirjoissa tieto on.

Kun Hiskissä on (Porin kastetut):

1691 11.1.1691 Påmarck Grels Mårtensson Henrich

kirjaan Heikki Rekonpoika, kast. 11.1.1691 Pomarkku Pori

Eikä ole mitään syytä pohti kuuluiko Pomarkku Poriin. Pomarkku oli Ulvilan pitäjän yksi kylä, joka kuului muiden neljänneskunnan kylien kanssa Porin kappelikuntaan eli myöhemmin Porin maaseurakuntaan.

Suomenmaa III (1921) käyttää nimitystä "Porin pitäjä" (s, 299-304) ja toteaa: Porin kaupunki- ja maaseurakunta erotettiin Ulvilasta 1558, kun kaupunki siirrettiin Poriin. Myöhemminkin se kuitenkin kuului Ulvilan kirkkoherran virkapiiriin paitsi vv. 1584-1602. V. 1877 se taas määrättiin eri kirkkoherrakunnaksi, mikä toteutui 1921. Porin pitäjään luettiin 13 kylää: Aittaluoto, Hyvelä, Kokemäensaari, Kuuminainen, Lyttylä, Pietniemi, Preiviiki, Ruosniemi, Toukari, Tuorsniemi, Viasvesi, Vähä-Rauma ja Yyteri.
Pomarkusta (s. 322-325) todetaan: Ulvilaan kuuluva saarnahuonekunta 1802, eri seurakunta 1899. Pomarkkuun kuului yhteensä 9 kylää, nimikylän lisäksi Harhala, Honkakoski, Kiiilholma, Kivijärvi, Laitila ja Längelmäki.
Entä aiemmin kysytty Söörmarkku? Se kuului Noormarkkuun (s. 317-312), mistä todetaan: Ulvilan saarnahuonekunta 1736, eri kappeli 1771, oma seurakunta 1861. Muita kyliä olivat Finpyy, Harjakangas, Kahaluoto, Kairila, Lassila, Noormarkku ja Rudanmaa.
E. Juhani Tenhunen

[nieirj]

Todella sekavaa...
Kiitos kaikille vastanneille.