Kaikkoset 1500-luvulla

[RaijaC]

Täällä on muutama Kaikkos-tietäjä, mutta olisikohan kukaan tarkastellut Kaikkosten varhaisempaa historiaa? Huomaan itse olevani ennenkaikkea kiinnostunut tuosta suvun varhais historiasta. Niilon kanssa yhtäaikaa saapui Savoon 1500-luvun alkupuoliskolla Joan Laurinpoika Kaikkonen. Olen miettinut oliko Joan Niilon veli vai isä? Niilolla itsellään ainakin pojat:Jöns (Jussi), Lars (Lauri), Nils, Per (Pekka); mutta ehkä myös Olof (Olli) (mutta kuka oli vanhin?. Mutta asutusluettelosta löytyy I500-luvun lopulta myös nimet Michel, Antti ja Tuomas. Minnekäs ne laitetaan Tuolla Laurilla pojat: Peer (Pekka), Olof (Olli - taitaa häipyä Kainuuseen), Jöns ? ja Niilo?. Eskell on kumminkin varmuudella Jönssin poika, koska hänet mainitaan Eskell Jönsson Kaikkonen -nimellä. Mutta oliko Jöns laurin vai kenen lapsi? Ja kun talo oli veroautiona vuosia -asiakirjojen mukaan isäntä oli sotapalveluksessa, mutta olisiko ollut Oulujärven erämaissa sittenkin?
Niilohan tuli Karjalasta - varhaisin asiakirja mistä olen löytänyt Kaikkosia on Viipurin ja Porvoon läänien savuluettelot 1545-1545 : http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=2661414&kuvanumero=5&ay=2162578&sartun=273160.KA&atun=316280.KA&amnimeke=Karjalan+voutikuntien+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Viipurin+ja+Porvoon+l%C3%A4%C3%A4nien+savul uettelo+1545-1545+%285006%29&ay2=59625 Olisi mukava kuulla muidenkin mielipiteitä tuosta Niilosta vaikka Eskeliin. Pian Eskelin jälken suku haarautuikin Kiuruveden ja Nimisjärven Kaikkosiin. - Odotan innolla toistenkin näkemyksiä asiaan. Itse olen pähkäillyt näitä asioita SSHY:n sivustolla olevan Savon asutustutkimuksen (Savon voutikunnat) ja Toivi Pietikäisen teoksen "Kiuruveden pitäjän asuttaminen, Savonlinnan läänin voudintilien valossa 1540-1635" avulla.

[E Juhani Tenhunen]

Täällä on muutama Kaikkos-tietäjä, mutta olisikohan kukaan tarkastellut Kaikkosten varhaisempaa historiaa? Huomaan itse olevani ennenkaikkea kiinnostunut tuosta suvun varhais historiasta. Niilon kanssa yhtäaikaa saapui Savoon 1500-luvun alkupuoliskolla Joan Laurinpoika Kaikkonen. Olen miettinut oliko Joan Niilon veli vai isä? Niilolla itsellään ainakin pojat:Jöns (Jussi), Lars (Lauri), Nils, Per (Pekka); mutta ehkä myös Olof (Olli) (mutta kuka oli vanhin?. Mutta asutusluettelosta löytyy I500-luvun lopulta myös nimet Michel, Antti ja Tuomas. Minnekäs ne laitetaan Tuolla Laurilla pojat: Peer (Pekka), Olof (Olli - taitaa häipyä Kainuuseen), Jöns ? ja Niilo?. Eskell on kumminkin varmuudella Jönssin poika, koska hänet mainitaan Eskell Jönsson Kaikkonen -nimellä. Mutta oliko Jöns laurin vai kenen lapsi? Ja kun talo oli veroautiona vuosia -asiakirjojen mukaan isäntä oli sotapalveluksessa, mutta olisiko ollut Oulujärven erämaissa sittenkin?
Niilohan tuli Karjalasta - varhaisin asiakirja mistä olen löytänyt Kaikkosia on Viipurin ja Porvoon läänien savuluettelot 1545-1545 : http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=2661414&kuvanumero=5&ay=2162578&sartun=273160.KA&atun=316280.KA&amnimeke=Karjalan+voutikuntien+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Viipurin+ja+Porvoon+l%C3%A4%C3%A4nien+savul uettelo+1545-1545+%285006%29&ay2=59625 Olisi mukava kuulla muidenkin mielipiteitä tuosta Niilosta vaikka Eskeliin. Pian Eskelin jälken suku haarautuikin Kiuruveden ja Nimisjärven Kaikkosiin. - Odotan innolla toistenkin näkemyksiä asiaan. Itse olen pähkäillyt näitä asioita SSHY:n sivustolla olevan Savon asutustutkimuksen (Savon voutikunnat) ja Toivi Pietikäisen teoksen "Kiuruveden pitäjän asuttaminen, Savonlinnan läänin voudintilien valossa 1540-1635" avulla.

Vaikeita kysymyksiä. Toinen mainitsemasi Kiuruveden kylä on Niemisjärvi. Joan tarkoittaa Juhania.

E. Juhani Tenhunen

[Juha Rönkkö]

Hieman on tullut tuumailtua noita Kaikkosiakin, mutta melkoisen hataralla pohjalla vielä ovat. Laitan kuitenkin alustavan listauksen yhdestä linjasta. Tiedot eivät välttämättä ole oikein, mutta korjaillaan mikäli virheitä löytyy.

Perhe 1

I Pekka Kaikkonen, s. noin 1545.
Muistiinpanot: Pekka (olisiko Jussi Niilonpojan poika), hänet näkee viimeisen kerran mainitavan 1625
Lapset:
Jussi Kaikkonen, s. noin 1570. Perhe 2
Perhe 2 (perheestä 1, isä Pekka Kaikkonen)

II Jussi Pekanpoika Kaikkonen, s. noin 1570.
Muistiinpanot: huom 1633 oli jo yli 60v -eli yli-ikäinen ruodutusluettelossa
Lapset:
Eskel Kaikkonen, s. noin 1600. Perhe 3
Perhe 3 (perheestä 2, isä Jussi Kaikkonen)

III Eskel Jussinpoika Kaikkonen, s. noin 1600.
Muistiinpanot: mainitaan 1633
Lapset:
Jussi Kaikkonen, s. noin 1625. Perhe 4
Pekka Kaikkonen,.
Muistiinpanot: maininta 1649
Perhe 4 (perheestä 3, isä Eskel Kaikkonen)

IV Jussi Eskelinpoika Kaikkonen, s. noin 1625.
Lapset:
Esko Kaikkonen, s. noin 1650 Iisalmi.
Pekka Kaikkonen,.
Niilo Kaikkonen, s. 1668 Iisalmi, k. 22.12.1734 Iisalmi, Hautajärvi, haudattu 5.1.1735 Iisalmi, ikä 66v.
Johan Kaikkonen,.

[mjauhi]

Hei. Tuli vastaan tälläinen:

5 Joan, Nils ja Lau Kaycko

Savon maakirja , Pellosniemi, Kiiala Fierdung, 3. tiiende
1541 (6133) kuva 3, sivu 3
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3136763

Heitä verotettiin 1541 Pellosniemellä, saattoivat asua jo Tavinsalmella, joka perustettiin 1548. en tarkistanut esim. Pien-Savon 1552 päivätyöluetteloa(selvälukuinen), josta heidän pitäisi löytyä. Jokatapauksessa lähtöpaikka on Pellosniemi, josta löytyy muitakin Jääskestä siirtyneitä.

Tutkimisiin

[E Juhani Tenhunen]

Hei. Tuli vastaan tälläinen:

5 Joan, Nils ja Lau Kaycko

Savon maakirja , Pellosniemi, Kiiala Fierdung, 3. tiiende
1541 (6133) kuva 3, sivu 3
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3136763

Heitä verotettiin 1541 Pellosniemellä, saattoivat asua jo Tavinsalmella, joka perustettiin 1548. en tarkistanut esim. Pien-Savon 1552 päivätyöluetteloa(selvälukuinen), josta heidän pitäisi löytyä. Jokatapauksessa lähtöpaikka on Pellosniemi, josta löytyy muitakin Jääskestä siirtyneitä.

Pellosniemen hallintopitäjän keskus on nykyisin nimeltään Ristiina. Pellosniemen Kiialan kuninkaankartano tunnetaan nykyisin Moision sairaalana: http://kirjasto.mikkeli.fi/etela-savon-kartanot/index.php?page=mikkelinmlk

E. Juhani Tenhunen

[RaijaC]

Hei,
Mukava kun olette kommentoineet. Ja kiitos Reimalle omasta esityksestään. Oma kyhäelmäni on ollut hyvin pitkälti samankaltainen kuin Reimalla. Luettuani Toivo Pietikäisen ”Kiuruveden pitäjän asuttaminen Savonlinnan Läänin voudintilien valossa 1540-1635” aloin miettiä, kuuluuko Laurikin (Niilonpoika siis) ketjuun, vai häipyikö hän poikineen ja pojanpoikineen asuttamaan Kainuuta, kuten olen aiemmin ajatellut. Asutustutkimuksessa mainitut Michel, Tuomas ja Antti puuttuvat tästäkin esityksestä.
Tässäpä lainauksia Pietikäisen kirjasta:
1541 kirjataan Rantasalmen Putkisalmen ensimmäisen kymmenkuntaan 7vmk arviokunta Lars ja Joan Kaickoisen nimiin.
1546 arviokunta hajaantuu, jolloin Joan Kaickoselle (oma huomio: jossain häneen oli liitetty patronyymi lrsson)o jää 4vmk arviokunta edelleen Putkisalmen ensimmäiseen kymmenkuntaa aina 1547 saakka.
Seuraavana vuonna siis 1548, ei arviokuntaa tavata enää missään Rantasalmen hall.pit. Pitkisalmen enempää kuin muissakaan neljänneskunnissa Mutta Kylläkin tavisalmen Saamasiten neljänneskunnan kolmannessa kymmenkunnassa Nic kaickoisen nimellä. Tämä on ainoa Kaickoisten nimissä oleva arviokunta, joka häviää entiseltä paikaltaan ja mainitaan jossakin perustetun tavisalmen kymmenkunnassa heti 1548. Kuitenkin, arviokunta, joka mainitaan Saamaisten III:ssa vuonna 1548 on sama, jonka sijaintipaikaksi selviää Kiuruveden Ryönänjoki.
1548 mainitaan siis Tavisalmen Saamaisten kolmannessa kymmenkunnassa 4vmk:n omistaja Nic Kaickoin, joka seuravana vuonne siirretään Tavisalmen hall.pit. savilahden neljänneskunnan ensimmäiseen kymmenkuntaan.
1557-1559 Niilon perheessä 1 jousi ts yksi aikanen mies.
1561 Kaikkosen maat: yli 20 eri palstassa; ollut varhain asialla, koska vain hänellä on Clement kirjurin antama anekki; tilukset niin hyvin merkitty, että vielä nytkin voidaan vetää raja hänen maidensa ympäri
1561 Kaikkosen jousiluku nousee kahteen
1578 kaikkkosen jousiluku nousee kolmeen
1580 merkitään arviokuntaan Nilsin tilalle Lauri Nilsson Kaickonen, jolla on edelleen 3 jousta taloudessa.
1584 apuvero mm Jöns Kaickoselta (apuvero joka kannettiin jotka eivät maksaneet manttaaliveroa tai kirkon kymmenyksiä; huom. apuveroluettelossa myös talonpoikia, sillä oli edullista merkitä itsensä loiseksi tai torppariksi päästäkseen pienemmillä veroilla)
1571-1580 Kaikkosen tila kruunuverotalon luontoinen
1583 585 Nils Kaickonen on autioverojen luettelossa 3 vmk:n arviokunnalla – 1584 apuveroluettelsoat käy selville, ettei arviokunta ollut kokonaan autioitunut, sitä asui Jöns kaickonen 1577 hänet oli mainittu Peerin kanssa loisena eli huusmannina)
(En ole kirjannut tähän tuttuja asioita Kärkkäisen ja Kaikkosen yhteisestä arviokunnasta lainaakaan) .
1586 N.K mainitaan yhtiössä Joan Heickurisen kanssa (arviokunta häviää seur. vuonna=
1589 Kärkkäisen ja Kaikkosen arviokunta jossa viimeksi mainitun osuus 4vmk on merkitty olleen autiona 7v ratsu- ja nihtipalvelun takia. (Oliko sotaretkeen syynä maksamattomat verot, vai tuliko veronmaksukyvyttömyys sotaretken vuoksia?)
1592 Kaikkoset mainitaan yhtiömiehenä yhdessä 5 Lapveteläinen kanssa Maaningan kymmenyskunnassa
1595 Nils Kaikkonen yhtiömiehenä Kolehmaisetn ja Tenhusten arviokunnassa, Lars Kaikkonen edelleen Lapveteläisten nyt 10vmk:n arviokunnassa
1596 heidät mainitaan Kärkkäistenn arviokunnassa.
1596 7vmk Oluf Kärkkäinen 1 jousi ja Nils Kaikkonen 1 jousi
1597 Lars Kaikkosen saa toisen jousen
1599 Lars Kaikkosen tilalle arviokuntaan merkitty Peer Kaikkonen
1600 merkitään vielä Olof Kaikkonen: ts Lassin pojat Peer ja Olof ovat ottaneet paikan isän arviokunnassa, molemmilla 1 jousi, samoin kolmannella Kaikkosella Nilsillä i jousi
Vaikka Kaikkoset lienevät välillä olleen sodassakin, vaikka heidän arviokuntansa merkittiinkin autioksi ja vaikka heidät, siis nuoremman polven edustajat, merkittiinkin yhtiömiehiksi useampaankin arviokuntaan eivät he loppujen lopuksi jättäneet arviokunta kylmilleen koskaan. Eivätkä he asuneet muualla siitäkään huolimatta, että heidät merkittiin jopa Lapveteläisten yhtiömiehiksi.
1600 manttaalikunnista selitys miksi ja kuinka kauan autiona:
- Nyt K-K arviokunnasta autiona 3 vmk, siis 3/8 osaa
- viidestä veromaskasta, josta siis maksettiin verot, kuuluvat 2vmk Oluf Kärkkäiselle, 2vmk Jöns Kärkkäielle, ½ vmk Nils Kaikkoselle ja ½ vmk Per Kaikkoselle.
- autiona olemisen syys: ödis aff Nils Kaickonen udi för wtt lagus skull = raskas verotus.
- arviokunnan omistajana mainitaan Nils Kaickonen (tila autioitui 1582)
1600 apuveroluettelossa (viljelysala ja karja) sekä Per että Nils Kaikkonen
1601-1602 2olkivuodet” halla vei viljan
Vielä 1600 Nils ja Peer kaikkosen 6 vmk.n arviokunta autio
1602 tvmk: arviokuntaan merkitty Oluf ja Jöns kärkkäine ja Peer ja Oluf kaikkonen, kaikilla 1 jousi,
1603 ARVIOKUNTA HAJOAA JA Oluf ja Peer kaikkonen erk. veroautioksi
1603 ei enää yhtiömiehiä vaan arviokunnat erikseen
1604 synkkä: koko 5vmk autiona. Kuitenkin jousiveroa maksoi Oluf Kaikkonen v 1603 kahdesta jousesta ja 1604 yhdestä jousesta. Tämän jälkeen Olufia ei enää mainita (oma huomioni: Paltamoon?)
1606 lähtien arviokunta Peer Kaikkosen nimissä 11/2 vmk ja 21/2 autiona
1607 2-2
1610 veroa 1 manttaalin maasta.
1611 Huonekuntaluettelossa Per Kaikkonen merkitty poikamieheksi, isä Oluf on muuttanut toisiin asuntoihin.
Apuveroluettelossa Nils Kaikkonen aivan itsenäisenä karjanomistajana ja kylvötyöntekijänä. Hänet mainitaan viimeksi 1595 Kolehmaisten/Tenhusten/Rytkösten 6vmk:n arviokunnassaa. Missään myöhemmissä veronkantoluetteloissa häntä ei mainita (oma huomi: Paltamossa mainitan Nils kaikkonen 1500/1600 lukujen vaihteessa)
Kaikkoset lienevät asuneen jatkuvasti taloaan tai talojaan.
1612-1620 Peer Kaikkosen talo on 4 mant josta 3 1/2 autiona ja ½ mant maksetaan verot
1612 hänellä ei ole kylvöä ei kotieläintä
1624 kylvöala 1 1/2 spannia ja 5 lehmää
1625 Myllytyllin mukaan P.K asui Kiurujärven kylässä. 2 aikuista + Jöns niminen, kahden aikuisen perheenjäsenen käsittävä, huonemieheksi merkitty perhe. (Myllytullissa mukana kaikki muut paitsi kerjäläiset, siis myös naiset ja loiset)
1628 Peer Kaikkonen mainitaan ½ manttaalin omistajana, mutta häviää sitten verokantoluettelosta
Jöns Kaikkonen on saman kokoisen talon omistaja aina 1632 saakka, mutta 1633 talo on merkitty Eskell Kaikkosen nimiin
Kaikkosia myös Maaningan kymmenkunnssa (tai paremminkin Haapavedellä, missä Kaickonen ja Kauckanen)
1635 tienoilla Kiuruveden kylään merkitty Kaikkosten talo on luonteeltaan kruununverotalo. Kieltämättä talo tai talot, niitä lienee ollut parikin jo vuonna 1634, olivat samoja tai samassa arviokunnassaa kuin alkuaankin, mutta pitkien veronmaksukyvyttömyysaikojen takia arviokunta menetti perintötalon arvon. Kaikkosten talossa asui 1635 kaikkiaan neljä aikuista.
----
En tiedä aiheuttaako tämä tuohon Kaikkoslinjaan itseasiassa mitään muutoksia, vai tuoko vain lisävalaistusta.

[RaijaC]

Täällä on Paltamossa mainittu sekä Nils että Lassi. Olen löytänyt Niilon varhemmistakin dokumenteistä, en vain muista mikä Oulujärven erämaaakisrjoista aikanaan löysin.

http://kajsuk.arkku.net/tiedostot/ruokakuntaluettelo-v-1609.pdf


Täältä löytyy muitakin kainnuuseen liittyviä asiakirjoja. Ja myöhemmissä löytyy Johania ja Peeriä, Ja 1600-luvun Sotkamon kirkonkirjoista myös Olof . Eli samasta sukukunnasta täytyy olla kyse.

http://kajsuk.arkku.net/kaiasiakirjoja.html

[E Juhani Tenhunen]

Täällä on Paltamossa mainittu sekä Nils että Lassi. Olen löytänyt Niilon varhemmistakin dokumenteistä, en vain muista mikä Oulujärven erämaaakisrjoista aikanaan löysin.

http://kajsuk.arkku.net/tiedostot/ruokakuntaluettelo-v-1609.pdf

Täältä löytyy muitakin Kainnuuseen liittyviä asiakirjoja. Ja myöhemmissä löytyy Juhania ja Pekkaa, Ja 1600-luvun Sotkamon kirkonkirjoista myös Ollia. Eli samasta sukukunnasta täytyy olla kyse.

http://kajsuk.arkku.net/kaiasiakirjoja.html

Moisiosta tuli kuninkaankartano 1557. On oletettavissa, että Kaikkoset lähtivät Oulujärven erämaahan ja älysivät ajoissa tulla rauhallisempiin maisemin vainolaisen jäljiltä. Silloin ei oltu niin kankeita.

E. Juhani Tenhunen:D: