Matts Koskisen (s. 24.12.1743, k. 3.1.1824 Karttula no 3, Viitaniemi)

[hako48]

Ketkä olivat mainitun Matts Koskisen vanhemmat? En ole löytänyt heistä mitään viitettä. Matts avioitui Caisa Närhen kanssa 8.6.1764, mistä avioliitosta tietojeni mukaan 11 lasta Karttula no 3 Viitaniemestä.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10162&pnum=42

Tutkailemisiin,

Hako48, leipää Karttulan kivisistä pelloista jo yli 10 sukupolvea.

[Tapani Kovalaine]

Asiasta on ollut keskustelua kesäkuussa 2014:

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=15765&page=2&highlight=koskinen+1741

Mielenkiintoista on se, syntyikö tämä Matti Koskinen 1741 vai 1743...

[Julle]

< Asiasta on ollut keskustelua kesäkuussa 2014:

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=15765&page=2&highlight=koskinen+1741

Mielenkiintoista on se, syntyikö tämä Matti Koskinen 1741 vai 1743...>

Niinpä on! Kuolinikä puoltaisi vuotta 1743, samoin kuin ehkä äidin kuolema, kenties lapsivuoteeseen? Mutta kun mitään ei löydy?

Tutkimisiin

[Tapani Kovalaine]

Perheeseen syntyi 11 lasta, 2 tytärtä ja 9 poikaa.
Molemmat tyttäret saivat etunimen Liisa, joka oli Matin äidin etunimi, siis ainakin.
Kenties Kaarina Närhen äidilläkin on ollut etunimi Liisa?

Nimisarja: Matti, Juho, Antti, Liisa, Pekka, Sakari, Liisa, Paavo, Jooseppi, Matti ja Tuomas.

[Julle]

< Perheeseen syntyi 11 lasta, 2 tytärtä ja 9 poikaa.
Molemmat tyttäret saivat etunimen Liisa, joka oli Matin äidin etunimi, siis ainakin.
Kenties Kaarina Närhen äidilläkin on ollut etunimi Liisa?

Nimisarja: Matti, Juho, Antti, Liisa, Pekka, Sakari, Liisa, Paavo, Jooseppi, Matti ja Tuomas. >

Kitos Tapani lisätiedoista! Olen aikoinaan saanut heitä 12 maailmaan, mutta kyllä ne lastenkirjat on vaikealukuisia ja kaikki minun tulkintoja.

Mutta minä sain kolme tyttöä! Ja nimissäkin on eroa?

Mielelläni otan tarkempia tietoja - kuten myös mistä tuo Matiaksen 14.12.1743 on löytynyt! Se on liian kaukana Hamusen kuolemasta ja liian lähellä seuraavan lapsen Marian syntymää?

Mtta taisit kirjoittaa tästä Matiaksesta 1741?

Tutkimisiin

[Tapani Kovalaine]

Lapsia voi helposti löytää Matti Koskisen ja Kaarina Närhen perheeseen 11 ja sen jälkeen tulee vaikeuksia. Oikeastaan vain vuosille 1764 ja 1772 voisi pari lasta mahtua. Vaan kun ei ole löytynyt!

Kuka se kolmas perheen tytär voisi olla, Julle? Jos sellainen tytär on ollut, niin tieto helpottaisi Kaarina Närhen vanhempien etsintää.

Matti Koskisen syntymän ajankohtaa pohdittaessa on annettava arvoa sille tiedolle, että papin mielestä Maria Koskinen oli 6-vuotias ja isoveli Matti Koskinen oli samaan aikaan 9-vuotias. Marian tarkka syntymäaika tiedetään.

Hiski: 1.7.1744 2.7.1744 Kartula Mats Kåskinen Caisa Hututar Maria

[Julle]

< Kuka se kolmas perheen tytär voisi olla, Julle? Jos sellainen tytär on ollut, niin tieto helpottaisi Kaarina Närhen vanhempien etsintää. >

Vanhemmalla Matilla on tytär Vappu (Walborg) Liisan ja Marian lisäksi:
7.5.1751 23.6.1751 Kartula Mats Koskin Carin Huttutar Walborg

Tutkimisiin

[Tapani Kovalaine]

Vanhemmalla Matti Koskisellahan oli neljäskin tytär:
1.3.1738 20.3.1738 Kartula Mats Kåskinen Lisa Hamutar Margeta

[hako48]

Onhan tuon Matin sijoittaminen vakuuttaviin aikaraameihin melko vaikeaa. Olen pohtinut, että mihin katosi Matin, s.1693 Lohtajalla, velimies Lars, joka käsittääkseni on Matin kanssa savolasmaisemiin vaeltanut. Jos hän on vähänkin samoja reittejä kulkenut, luulisi joitakin jälkiä jääneen, ja sopivia jälkeläläiskandejakin olisi.

[hako48]

Matti Laurinpoika Koski, s. 1693 Lohta = Lohtaja, Marinkainen, Koski (Nevajoenkoski).
Matin isää Lauri Matinpoikaa ei mainita Marinkaisten Kosken isäntäluettelossa (Suur-Lohtajan historia II), mutta taloa sanotaan hallinnoineen veljekset Lars ja Mats Mattssonin, jonka nimi esiintyy mainitussa isäntäluettelossa. Samaisesta teoksesta käy myös ilmi, että Koski on uudistilana raivattu v. 1622, jonka jälkeen se on ollut ½ manttaalin suuruisena perintötilana n. v. 1709 saakka, jolloin se on verovelkojen vuoksi siirtynyt kruunun tilaksi.
Kruunu antoi autiovuosien jälkeen tilan v. 1719 (tai 1721) Pehr Jacobsonin (Kälviän Ullavalta) viljeltäväksi, Kantatila on Pehrin 10:nen sukupolven Esa Kosken (s.1966) omistuksessa.
Näyttää ilmeiseltä, että Koskikin on joutunut isovihan (1714-1718) aikana vainolaisten hävityksen kohteeksi, jolloin varsinkin Pohjanlahden rannikkoseudun talot ja muut rakennukset poltettiin, miehet tapettiin ja usein naiset raiskattiin ja tapettiin. N. kolmannes Lohtajankin väestä joko tapettiin tai toimitettiin pois. Kosken isännästä Matista tai veljestä Laurista ei nimittäin ole mitään mainintoja Lohtajan rippikirjoissa, joita alettiin pitää 1720-luvun alusta. Esi-isämme Matti (s.1693) ja hänen veljensä Lauri siis todennäköisesti joutuivat lähtemään vainolaisia karkuun, kuten moni muukin rannikkopitäjäläinen myös Savoon.
Tuohon Kosken asukkaisiin ja isäntien sululaissuhteisiin vv. 1612-1709) kaipaan lisäselvityksiä.

[Pekka Sipari]

Olisiko Närhet noita Rautalammin Närhensalon Närhiä. Toisaalta jossain vaiheessa niitä oli myös Suonejoella muistaakseni.

TAULU 446
Mats Närhi s.1.12./12.1.1692, k.1.3.1741 Rautalampi. Närhinsalo
Pso. Helga Huuskonen
Vih. 9.1711
Lapsia:
Matts s. 22.3.1716, k.1748,
Anna s. 18.8.1717,
Johan s. 25.4.1722, k. 1780 Närhinsalon isäntä
Thomas s. 11.6.1726,
Carin 9.11.1727
Marketta s. 1730,
Ingebor s. 24.1.1730
Matz s. 21.4.1732
Kaisa s.1731, k. 29.10.1789
Anders s. 28.11.1734


Pekka