Niilo Samulinpoika Kunnari

[Markku Pelttari]

Kemijärvellä vihitään v. 1735 Niilo Samulinpoika Kunnari ja Malin Martintytär Luiro, kaukaiset esivanhempani. Heille syntyy kaksi lasta, Margareta 1736 ja Juho 1739. Niilo kuolee Kemijärvellä 4.12.1740 vain 24 vuoden ikäisenä. Mutta tähän tietoni Niilosta loppuvatkin. Mistä hän oli kotoisin ja kuka oli Samuli Kunnari? Malin oli Sompiosta, mutta sielläpäin ei tainnut tuohon aikaan olla Kunnareita. Rovaniemellähän kyllä oli, mutta ei tietääkseni Samulia. Saattoiko Niilo olla lapin sukua, Samuli-Sammel?

[Outika]

Rovaniemen Gunnar(i) on kiinnostanut ja taloa asutti Antti Antinpoika jo 1635. Tämänkin Gunnarin arvellaan tulleen Karjalasta niinkuin kaikkien Lapin asukkaiden, vaan jaksan epäillä vieläkin. Mitäpä jos tämä talo sai asukkaansa Lapista sillä vuonna 1563 Peltojärvellä maksoi viisi saamelaista: Lauri Inganpoika, Antti Ollinpoika, Olli Niilonpoika, Antti Kunnarinpoika ja Pekka Niilonpoika lapinveroa haukina ja oravannahkoina. Kaarle IX ilmoitti myös Peltojärven lapinkylän valittaneen muiden lapinkylien kanssa, että pirkkalaiset ja jotkut talonpojat ovat aiheuttaneet heille haittaa sekä tunkeutuneet kalajärville, josta syystä hän antoi sikäläiselle lapinrahvaalle suojeluskirjan. Myös Päiviö-nimisen Peltojärven lappalaisen (k. 1670) kerrotaan käyneen aina Tukholmassa asti valittamassa kuninkaalle Kemin talonpoikia ja pirkkalaisia vastaan (lähde: Peltovuoman kylä, Enontekiön kunta).

Eli onko mahdollista, että Lapin aukeilla asusteli jo aikanaan Gunnar niminen henkilö (lappalainen), jonka nimestä suku sai nimensä. Tämä lienee ollut tavallista että jostakin ehkä merkittävästä sukukunnan jäsenestä nimettiin koko suku.

[Outika]

Enbuske kertoo teoksessaan Lapinmaan maaoikeudet (http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/20066lapinmaanmaaoikeudet.asutuksenjamaankaytonhis toriakeskisessalapissajaenontekiolla1900-luvunalkuun/Files/OMJU_2006_6_Asutuksen_ja_maankayton.pdf), että Ounasjoella olisi ollut Ounasjoen pohjoisosissa lapinkylän keskus ja epäilee tuota ensimmäisissä veroluetteloissa 1550 mainittua Lombskala eli Lombsialan kylää tällaiseksi. Enbuske kuitenkin uskoo, että Lombsialalla tarkoitettiin Peltojärven kylän aluetta, mikä muodosti Ounasjoen latva-alueen lapinkylän ja kirjattiin vuodesta 1563 Peltojärven kylänä.

Gunnareita asui Ounasjoen varressa jo hyvin varhain koska Bengt Audén mainitsee tutkimuksessaan Bottniska personnamn (https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:610850/FULLTEXT01.pdf) vuoden 1555 lähteestä Lombsialassa Anders Kunnarssonin. Muita asukkaita olivat Oleff Andersson, Larsson, Per Nilisson sekä Oleff (Samtliga registrerade lappskattelängden för Kemi lappmark 1555).