Jyvärenki

[katrin63]

Hei,

Tietääkö joku mikä oli tavallisen rengin ja jyvärengin ero? Johtuiko jyvärenki nimitys siitä, että hän sai palkkansa viljassa vai liittyivätkö hänen työtehtävänsä jotenkin viljankäsittelyyn? :confused:


Jaana Laine

[P. T. Kuusiluoma]

Renki oli vuosipalkollinen, jolla oli aina yhden vuoden kestävä pesti kerrallaan. Hänen palkkansa koostui pääosin rahasta. Jyvärenki eli muonamies oli yleensä perheellinen maatyömies, joka oli useimmiten saanut talosta mökin asuttavakseen. Hänen palkkansa koostui pääosin luontaistuotteista. Jyvätorpparin eli muonatorpparin palkkaetuihin kuului lisäksi viljelysmaata. Muonatorpparit saattoivat tehdä lyhyempää työviikkoa kuin muonamiehet voidakseen hoitaa myös omat viljelyksensä.

P. T. Kuusiluoma

[Heikki Koskela]

Omat tietoni asiasta on kuten Kuusiluoman vastauksessakin. Mutta meillä päin oli toisenlainenkin jyvärenki. Riihtä puitaessa jyvät säkitettiin lapion kanssa. Jotta jyvät olisi helppo säkittää, käytettiin jyvärenkiä pitämään säkin suuta auki. Tämä renki oli puinen tukeva haarakeppi tai laite, jonka avulla saatiin säkin suu pysymään auki, kun jyviä sinne lapioitiin.

[P. T. Kuusiluoma]

Omat tietoni asiasta on kuten Kuusiluoman vastauksessakin. Mutta meillä päin oli toisenlainenkin jyvärenki. Riihtä puitaessa jyvät säkitettiin lapion kanssa. Jotta jyvät olisi helppo säkittää, käytettiin jyvärenkiä pitämään säkin suuta auki. Tämä renki oli puinen tukeva haarakeppi tai laite, jonka avulla saatiin säkin suu pysymään auki, kun jyviä sinne lapioitiin.


Renki-nimitystä on tosiaan käytetty myös erilaisista välineistä. Saapasrenki lienee yleisimmin tunnettu, mutta muitakin varmaankin on. Tietääkö joku?

P. T. Kuusiluoma

[Tillander]

En tiedä muita "esineellisiä" renkejä, mutta muistin kuvauksen muonatorpparin elinehdoista, jonka Berndt von Haartman kirjoitti 1920-luvulla perhekronikassa ’Lifvet på landet’3 (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=1149#_edn1). ”Spannmålstorpare, som för en stat av cirka 6 tunnor olika slags säd, litet strömming, ull, några par stöflar samt sin stuga med potatisland, bete för en ko och rätt att bärga strandvass och åkerrenar gjorde 4 fotdagsverken i egen kost. Då de därtill voro skyldiga att för en penninglön om en mark om dagen ställa sig till gårdens förfogande äfven veckans två återstående hvardagar så voro de ej stort bättre än slafvar”.

3 (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=1149#_ednref1) otryckt, citerad i Henrik Degerman: C J Munck – gustavian i pjäxor, Historiska och litteraturhistoriska studier 59, 1984