Apua hautaustietojen tulkintaan

[Park]

Osaisiko joku tulkita merkintää haudattujen luettelossa: Juvan seurakunnan Vieraskuntalaisten luettelo, Haudatut 1881-1940:
...kuollut 20/4 1897 purutautiin... haudattiin 22/4 1897 Juvan pitäjän yhteiseen hautaan / papin koululla".
1: Missä tapauksessa Juvalta Sääminkiin muuttaneen talollisen vaimo haudataan entisen pitäjän yhteiseen hautaan? Pitkä matka, keliolosuhteet? Mitähän pitäjän yhteinen hauta itseasiassa tarkoittaa?
2. Purutautihan tarkoittanee mitä tahansa vatsan alueen kipua, sairautta ja vaivaa, vai olisiko seudulla riehunut juuri tuolloin jokin epidemia? Olen saanut tutkimani henkilön tiedot kirkkoherran virastosta, en itse ole päässyt lukemaan merkintöjä, joten en tiedä, oliko kuolleita enemmän tuohon aikaan kuin tavallisesti.
3. Oliko yleistä, että hautaus tapahtui jo kahden päivän kuluttua kuolemasta?
4 Mitä tarkoittaa ”papin koululla”? Joku rakennus vai ruumiin siunaaminen kinkereillä?
Otan ilolla vastaan mitä tahansa ehdotuksia.
Park

[eeva häkkinen]

Ensimmäiseen kysymykseen en osaa vastata, mutta sanon jotain noihin muihin:

2. Purutautia ei ole osunut silmiin "epidemiana", mutta sehän saattoi tarkoittaa mitä hyvänsä vatsakivulla oireilevaa sairautta ruokamyrkytyksestä tai umpisuolen puhkeamisesta aina vatsan alueen syöpään. Ei tule äkkiä edes mieleen tartuntatautia, jonka pääoire olisi vatsakipu.

3. Ei kovin yleistä, mutta ei täysin tavatontakaan. 3-5 päivän väliaika on kyllä yleisempi.

4. Papin koulu lienee sama kuin "skolgång", ruumissaatto, jossa mukana pappi ja lukkari ja vainaja saatettiin veisaten hautaan. Kirkko peri siitä erillisen maksun.

[Park]

Kiitos kovasti vastauksesta. En ole törmännyt kyseiseen termiin, vanhan ruotsin ja muutenkin ajan terminologia on vielä opiskelun alla. Ruumissaatto olisikin tähän tilanteeseen järkeenkäypä tulkinta, koska kyseessä oli kuitenkin talollisen vaimo, jolle jonkinnäköiset seremoniat kuului järjestää. Nythän tuo "skolgång" viittaa koulunkäyntiin. Asia tuntuu siksi mielenkiintoiselta, että kysynkin, miten päädyit tuohon tulkintaan, mistä asia on löydettävissä?
Yhteishaudasta löysin maininnan:
"Ajan työvälineillä oli ylen vaikea kaivaa hautoja routaiseen maahan. Sen vuoksi syksyllä kaivettiin suuri yhteishauta tai rakennettiin joku tila, johon vainajat sijoitettiin odottamaan lämmintä vuodenaikaa ja lopullista hautausta."
Maahan oli todennäköisesti vielä roudassa huhtikuussa, joten "yhteiseen hautaan" selittyisi ehkä tuolla.
Tosiaan en ole itsekään törmännyt asiakirjoissa purutautiin epidemian yhteydessä. Ida Karoliina oli synnyttänyt viimeisen lapsensa 5 kk ennen kuolemaansa. Kävi mielessä, olisiko kyseessä ollut joku pitkittynyt synnytyskomplikaatio. Mutta todennäköisesti kuitenkin "akuutti vatsa", eli tulehdus/repeämä/staasi esim. umpisuolessa, sappiteissä, munasarjoissa; suolitukos, aneurysma tai vaikka sydämen alaseinämän infarkti.
Perhe oli käymässä ehkä entisellä torpallaan, josta olivat muuttaneet vuodenvaihteessa Sääminkiin talollisiksi (rippikirjoissa mainitaan hauskasti isäntä termillä "talonostaja". Se selittäisi nopean hautaamisen Juvalle, ruumiitahan ei käsittääkseni tuolloin kuljeteltu paikkakunnalta toiselle.
Kiitos vielä vastauksesta ja anteeksi pitkä selostus, oma ajatuskin rupeaa laukkaamaan kun asian ottaa esille foorumilla.

[Kataja]

"Ei ole mitään vaivaa hällä b 10. 46. Ei siellä vaivaa vatsantauti b 21. 47. Eikä pure purutauti b 21. 48. Ei siellä syödä, eikä juoda с 4. 49.Eikä tarviihe evästäkään -- jonnek ei kuulu kukon laulu..."

Edellä olevat netin linkin säkeet lienevät jostain Suomen kansan vanhoista runoista, mutta en löytänyt kuin sellaisen linkin, josta en tiennyt, onko turvallista avata.
Marjatta

[Juha]

Tässä kirjassa ainakin on;


Otsikko Zur Herkunft und Chronologie der älteren germanischen Lehnwörter in den ostseefinnischen Sprachen
Suomalais-ugrilaisen Seuran aikakauskirja
Kirjoittaja Eemil Nestor Setälä
Kustantaja Druckerei der Finnischen litteratur-gesellschaft, 1906
Alkuperäisteoksen sijainti Oxfordin yliopisto
Digitoitu 9. toukokuu 2008
Pituus 50 sivua



Juha

[Park]

"...eikä pure purutauti.." lohduttavia sanoja kuolevalle tai vainajaa sureville. Joskus tulee ajatelleeksi, miten järkyttäviä kipuja ihmiset ennen nykyisiä kivunlievityskeinoja joutuivatkaan kärsimään. Pureva kipu - purutauti. Purutauti-termistä ei ole jäljellä enää muuta kuin vanhahtava muoto vatsanpurut. Olihan tietysti kivunlievitysyrityksiä viinasta ja yrteistä saunan löylyihin, mutta lievitys taisi olla melko heikkoa.
Täytyypä kaivaa Setälän teos esille, sieltä löytynee muutakin sukututkimusta elävöittävää aineistoa.
Park

[eeva häkkinen]

Kiitos kovasti vastauksesta. En ole törmännyt kyseiseen termiin, vanhan ruotsin ja muutenkin ajan terminologia on vielä opiskelun alla. Ruumissaatto olisikin tähän tilanteeseen järkeenkäypä tulkinta, koska kyseessä oli kuitenkin talollisen vaimo, jolle jonkinnäköiset seremoniat kuului järjestää. Nythän tuo "skolgång" viittaa koulunkäyntiin. Asia tuntuu siksi mielenkiintoiselta, että kysynkin, miten päädyit tuohon tulkintaan, mistä asia on löydettävissä?

En ole päätynyt tuohon tulkintaan vaan löytänyt sanan selityksen jostain muinoin aloittelevana sukututkijana, valitettavasti en enää muista mistä, enkä liioin nyt löytänyt lähdettä. Yllättäen myöskään googlella ei löydy osumia, mutta tältä forumilta löytyi haulla toinen keskustelu samasta asiasta, jossa mainittiin sanasto, josta termi löytyy. Siinä tosin puhuttuun myös teineistä, jotka tulivat laulamaan hautajaisiin. Täällä kaski-Suomessa ei tainnut olla teinejäkään ja papin koulu näyttää olleen ihan seurakunnalta ostettu seremonia.

Juha, mikä siinä kirjassa on? Purutauti vai koulunkäynti vai yhteishauta vai ... ?

[Juha]

Siis toi kirja löytyy Google Booksista - en tiedä sen sisällöstä sen enempää


En ehdi nyt katsoa löytyiskö se myös runeberg.org tai archive.org -palveluista



Juha

[Park]

Kiitos kovasti Eeva,
Antamasi tiedon perusteella löytyi lähdekin:
Anneli Mäkelä-Alitalon ja Ilkka Alitalon Sukututkijan sanat ja nimet -kirjan mukaan skolegång, -sång oli teinien palkattu laulava hautauskulkue.
Juvan olosuhteisiin sovellettuna asia lienee juuri niin kuin sanoit.
Hautausmysteeri selvisi. Ja nyt takaisin 1500-luvun tuomiokirjoihin. :)

[eeva häkkinen]

Alitalo etc. ei kyllä voinut olla mun lähteeni 1980-luvulla, ei ollut silloin ilmestynytkään Ei liioin Google tai mikään nettilähde. Tsekkasin vielä SAOB:n ja ainoa löytämäni maininta siellä oli tämä:

[SKOL-GÅNG.ssg 2.a]
a) under deltagande i begravningsprocession; jfr skola, sbst.² 6 (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=skola.sbst2&formtype=enkel&normalisering=sokid) b. Medh ringning och scholegång behöfver man icke heller (vid hemförandet av G. II A:s lik) någon vijdhere ähn dhe ommliggende städer bemödha. AOXENSTIERNA 8: 739 (1633).

Mutta eiköhän asia liene muutoin aika selvä. Onnea tuomiokirjoihin, ainakin alkuperäiset ovat aika haastavia, joskus ne puhtaaksikirjoitetutkin. Mutta tehdessä oppii - tätäkin hommaa.