Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Jonas Jonasson, Raanujärvi
Tämä esi-isäni (Jonas Jonasson s. 1742 +1818) askarruttaa minua ja monia muita jälkeläisiään. Pitkään uskoimme E. Wahlbergin käsitystä, että hän olisi Jonas Jonasson Sircka-Pudas s. 1753. Birgitta Hansi avasi silmämme: ko. Jonas kuoli jo v. 1765 hukkumalla. Toisekseen tällä Jonaksella oli tarkka syntymäaika 3.6.1753? Meidän Jonaksemme oli aina merkitty syntyneeksi vain 1742. Jonaksen elinkaari ja jälkeläiset meillä on aika tarkoin tiedossa, kotipaikastaan vain on perimätietoa "ruottin puolelta".
Jonas
Tässä juhannuskiireiden keskellä oli pakko paneutua mummolani seutuun eli hakemaasi Johaniin.
Äkkisiltään katsottuna rp kirjat Övertårneolta 1781-1801 kuva 111 kertoisi ainaski yhden Johanin syntyneen 1724 ja vihitty sotilaana Helena Nilstyttären kanssa 1769?? Lapsia on 1764 ja 1766 ja vanhempi lapsista Johan muuttaa sivulle 209, vuonna 1786 avioituessaan ja ottaa sukunimeksi Horne.
Rp 1807-1819 kuva 223 taas kertoo Johanista s 1742 ja k 1818. Perheessä mukana se 1766 syntnyt, jonka nimestä en saa selvää ja kirjataan vaimoksi mutta ei voi olla Johanin, ovat vihitytkin eri vuonna. Johanin uusi liitto olisi 1780.
Onkohan kyse samaisesta Johanista?? Asiaan palaillen.................
Ja oikein mukavaa Jussia Raanujärvelle ja varsinkin Pessalompoloon:)
Erkki A Tikkanen
20.06.14, 18:06
Jonas ja Johan ovat kyllä mielestäni eri etunimiä ja siten myös eri ihmisiä.
Minulla on eräs Brita Jonasintytär s. 1758, hänellä oli puolisona ensin Anund Lango ja sitten Lars Pehrsson Lango. Asustelivat tuohon aikaan Raanujärvellä. Jonas tässäkin tapauksessa hukassa. Tämä Lauri Pekanpoika Lango oli kotoisin Armassaaresta ja hänen sukunsa Jukkasjärven suunnalta, olivat lappalaisia.
No niinpä taas pitää todeta että kiireellä ei pitäisi mitään tutkia, jotenkin vaan sitten hain Johania..............;(
Hyvä että asia tuli korjattua!
Tuo Lango on ilmeisesti ajan myötä muuttunut nimeksi Lanko, niitä meillä mummolassa on eli äitini synnyinseudulla, lähellä Raanujärveä.
Tämä Lango suku liittyy Joonan sukuun kyllä, mutta tämä Brita Jonasdr. voi olla jopa tämän Jonas Jonassonin sisarkin??? Tämän Britan ensimmäinen mies oli tietääkseni Anund Nilsson Koffelo (hukkui 1784). Poikansa Mickel käytti uuden isänsä Lars Pehrsson Langon sukunimeä. Käsittääkseni kaikki Lanko nimiset ovat tämän Mickelin jälkeläisiä ja oikeastaan Koffeloita. Tämä Ylitornion ja Pellon järvikylien sukujuttu on hyvinkin monimutkainen ja sekava, raitiolappalaiset toivat tähän lisäväriään. Vaikutta kuitenkin siltä, että puhtaasti "talonpoikaissuvut" eivät sekaantuneet lapinsukuihin?
Jonas
Tällaista tietoa löytyy minultakin. Britan (synt. 1759) ensimmäinen puoliso oli Anund Nilsson Koffelo ja heillä yksi lapsi, Mikko Anundinpoika Koffelo/Lango (1778-1837). Britan toinen puoliso oli Lars Pehrsson Lango (1765-1838). Heillä oli ainakin neljä lasta, Elsa, Pehr, Brita ja Jonas. Isäni äiti oli Mikko Koffelon pojanpojantytär.
Häätyy pitää tätäkin ketjua lämpimänä. Jospa joku yhdistäisi jotakin "olematonta" oleelliseen, sillä vieläki Jonas Jonason s. 1742 on ko taihvaasta tänne tipahtanu. Tottakai on ollut mielessä saamelaisyhteyskin, sitä ehkä tukee ensimmäisen avioliiton (Maria Pehrsdr. ) tytärten (Elisabet s. 1786, Maria s.1790) avioliitot lapinsukuisten kanssa (Wahlberg). Tämä voi tietenkin olla pelkästään Mariankin ansiota. Marian vanhemmat Wahlbergin mukaan: Pehr Olofsson Raanujärvi (Turtola) ja Anna Olofsdr. (Palojärvi). Marian veli Pehr s. 9.10.1766 avioitui Caisa Pehrsdr. Langon (saam.) kanssa.
Langon ja Koffelon yhteydessä on käytetty sanaa lappar tai raidlappar, rippikirjoissa ym., en ole nähnyt missään että olisivat saamelaisia. Lappalaisiksi on sanottu liikkuvaa, pyyntikulttuuria harjoittavaa väestöä. Siitä löytyy lisätietoa netistä ja lappalaisuudesta voi olla monta mieltä. Jotku pitävät sanaa lappalainen jopa loukkaavana, mitä se mielestäni ei ole.
PKA:n teksti on tietenkin totta ainakin eteläisemmän suomen osalta. Kyseisten sukujen saamelaisuutta ei kuitenkaan tarvitse epäillä. Nämä ovat niitä pororuton (Talma, Saarivuoma, Kaitum, Norrkaitum ym.) pakolaisia, jotka vähine poroineen pakenivat näille seuduille. Lango Saarivuoma/Talma, Koffelo Jukkasjärveltä. En tiedä yhtäkään sukua (näitä sukuja on paljon) näillä seuduilla, joka on merkitty kirkonkirjoihin lapp / raidlapp, joka ei olisi ollut saamelainen. Kirjurille siihen aikaan lapp oli sama kuin saame.
Mitähän tässä lukee, joku yhteys Jukkasjärven ja Pellon välillä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17459&pnum=127
Tuossa oikeassa alalaidassa on mielestäni mainittu Pello ja Pajala, mutta en saa selvää mitä on kirjoitettu
Matti Sandqvist
22.01.16, 18:23
Siinä on käsittääkseni Antti Palokkaan Mikko-pojan kummit, joita on Pellosta ja Pajalasta.
Matti S
Eikös tämä Palockan suku ole Pessinkitunturin seudulta ollut saamelaissuku? Mistä yhteys Pelloon
Hietaniemen rippikirjoissa (1736-1778, 109jpg drengar, pigor) vuosina 1763-1766 on kirjattu lappdreng Jonas Jonason. Miehestähän ei ole paljon tietoja....nimi ja ammatti vain. Renkipoika käy Hietaniemessä 4 vuoden ajan kirjoilla Hietaniemessä....nuin teoriassa vain...miten miehen liikkeitä voisi seurata? Laavamallako vain?
Selailin juuri kirjaa "Keksin tulva". Mahtava kirja esi-isistänikin, mutta ei missään nimessä Jonas Jonasonin kautta, kuten kirjassa väitetään. No tässähän tietenkin kertautuu Wahlbergin erheys, joita varmaankin on vähän. Tämä kirja on kuitenkin hieno...suosittelen. Tämä E.W:n erheys on oletus, että Jonas Jonason (1742-1818) olisi Jonas Hansson Sirkan poika (Jonas 1753-1765 drunknat).
Jonas
Matti Sandqvist
06.02.16, 22:32
Koffeloita selvitellessäni huomasin Lars Larsson Koffelon s. 1760 vaimon olleen Ella/Anna Jonasdr. s. 1765 eli voisi olla aikaisemmin mainitun Brita Jonasdr. s. 1758 sisar.
En ole löytänyt kirkonkirjoista merkintää, missä Anund Nilsson Koffelo ja Brita Jonasdr. näkyisivät yhdessä. En myöskään pojakseen sanotun Mickelin kastetietoja. Jossakin varmaan ovat?
Matti S
Matti Sandqvist
07.02.16, 18:00
Tyhmiin kysymyksiin paras itse vastata. Ylitorniolla 3.12.1782 vihitty Lapp Anund Nilsson med Brita Jonasdr. Mikko-pojalle sanottu syntymäaika 1778 hämäsi; tuskin on oikea. Liikkuvia Koffeloita ei Kuusamoa lukuun ottamatta juuri löydä kastettujen luetteloista. Anund näyttää hukkuneen 5.7.1783 (ei 1784). Vähän on otsikosta sivuun, mutta olkoon tämän kerran.
Matti S
Ei niinkään väärän otsikon alla. Kun puhutaan Övre Tengeliön lapinsukuisista, niin kaikki liittyy kaikkeen. Jonas Jonasonin tyttären Marian (25.2.1790 - 1.4.1865) 2. mies oli Mickel Larsson Koffelo (vih. 18.8.1831).
Jonas
Erkki A Tikkanen
12.02.16, 14:17
Häätyy pitää tätäkin ketjua lämpimänä. Jospa joku yhdistäisi jotakin "olematonta" oleelliseen, sillä vieläki Jonas Jonason s. 1742 on ko taihvaasta tänne tipahtanu. Tottakai on ollut mielessä saamelaisyhteyskin, sitä ehkä tukee ensimmäisen avioliiton (Maria Pehrsdr. ) tytärten (Elisabet s. 1786, Maria s.1790) avioliitot lapinsukuisten kanssa (Wahlberg). Tämä voi tietenkin olla pelkästään Mariankin ansiota. Marian vanhemmat Wahlbergin mukaan: Pehr Olofsson Raanujärvi (Turtola) ja Anna Olofsdr. (Palojärvi). Marian veli Pehr s. 9.10.1766 avioitui Caisa Pehrsdr. Langon (saam.) kanssa.
Tuo Marian veli Pehr avioitui siis Caisa Pehrsdr. Langon kanssa. Tämän Caisan veli oli juuri puheena ollut Lauri Pekanp. Lango, joka meni avioon Brita Jonasdotterin kanssa. Pienet ovat piirit olleet. :cool:
Matti Sandqvist
12.02.16, 22:09
Lyhyt yhteenveto vanhemmista Koffeloista Ylitornion ja Turtolan takamailla, jos sattuu muitakin kiinnostamaan. Varmasti korjattavaa.
Nils Anundsson Koffelo *1727 +18.11.1809 Ylitornio
Vo: Margeta Hansdotter *1727 +>1809 ?
Lapset:
1. Anund *1759 +5.7.1783 Ylitornio, vo 3.12.1782 Brita Jonasdr *1758, poika Mickel *~1783 (Britan 2. mies oli Lars Pehrsson Lango *1765)
2. Andreas *7.11.1763 Kuusamo +8.11.1763 Kuusamo
3. Michael *7.11.1763 Kuusamo + ?
4. Margareta/Maria * 1765-1768 ?, äitinsä mukana vielä 1809 Ylitorniolla
5. Pehr *1770 +17.2.1806 Rovaniemi, vo 11.3.1798 Anna Kaisa Matsdr Syväjärvi *17.11.1776 Kittilä +12.4.1803 Ylitornio, poika Pehr *24.7.1799 Kittilä ja tyttö Margareta Kristina *1802-1803 Ylitornio?
Lars Anundsson Koffelo *1732 +19.5.1796 Ylitornio
Vo: Margeta Nilsdotter *1729 +26.5.1796 Ylitornio
Lapsi: Josephus 20.3.1761 Kuusamo +16.1.1837 Ylitornio, vo 4.3.1779 Maria Mickelsdr Juuso *17.3.1758 Ylitornio +7.4.1840 Ylitornio
Nils ja Lars olivat ilmeisesti veljeksiä. Viettivät vuodet 1760-1765 Kuusamossa. Nils oli 1790-luvulla muutaman vuoden Kittilän puolella.
Lars Anundsson Koffelo *1734 + .5.1801 Ylitornio
Vo: Ingrid Panis? tms. *1737 Jukkasjärvi +20.1.1802 Ylitornio
Lapset:
1. Kaisa *1758 +1.5.1788 Ylitornio
2. Lars *1760 +28.8.1844 Ylitornio/Turtola, vo 1788 Ella Jonasdotter *1765 + 6.2.1835 Ylitornio/Turtola
Tämä Lars tuskin edellisten veli, vaikka samaa ikäluokkaa. Ilmeisesti Ruotsin Lapista tulleita koko porukka.
Matti S
Olen pyöritellyt noita samoja juttuja ja olen päätynyt samansuuntaisiin johtopäätöksiin. Minulle uuttakin asiaa tekstissäsi on. Epävarmuutta minulle kuitenkin on aiheuttanut muutama asia. Ensinnäkin rippikirjoissa ei mainita Lars Anundss. (Rattosjärvi) ja Margeta Nilsdr. yhteydessä Koffelo nimeä ja Wahlberg puhuttelee heitä nimellä Sibora? Poikansa Joseph on merkitty syntyneeksi 1759, vaikka hän syntyi Kuusamossa 17.4.1761. Larsille syntyy poika Anund 15.4.1759, mutta matkalla Kuusamoon poikavauvan kerrotaan kuolevan (Kortesalmi, Kuusamon poronhoidosta kertovassa kirjassaan, muistaakseni). Erikoista on, että Nils Anundssonille ja Margetalle syntyy myös poika Anund 20.1.1759 (Tengeliö). Jonas Jonasonin kaksi tytärtä Maria ja Elisabet menivät naimisiin tämän Josephin (1759) poikien Mickel ja Joseph kanssa ja kuten aikaisemmin kerroin Maria avioituu Josephin kuoltua Mickel Larsson Koffelon kanssa. Muistaakseni oli tuomiokirjatieto, jossa tämä Joseph ennen avioitumistaan Marian kanssa olisi saanut salavuoteustuomion Mangi-nimisen poronaisen kanssa. Mangi-sukuiset olivat myös näitä Kuusamossa käyneitä pororenkejä. Yhteensattumia on kohtapa paljon?
Juhani Mäkitalo
13.02.16, 03:24
Kysympä tässä hieman asian sivusta, mutta kuitenkin asiasta -
mistä löytyvät Ylitornion järvikylien esim. Raanujärven henkikirjar
esim. 1750 tienoilta, jolloin asutus siellä on alkanut.
Ei kai siellä saatu kuitenkaan elää villinä ja vapaana kuin porolauma ilman,
että kruunu olisi kirjaa pitänyt, kirkkohan kyllä piti.
Yhtäkkiä en kuuitenkaan tietoja löytänyt.
JM
Varsinaiset henkikirjat 1750-luvun tienoilta ovat ainakin minulle tuntemattomassa paikassa...1800-luvun alkupuoleltahan niitä kyllä löytyy. Itse olen pelkkä harrastelija (satunnaisesti sitäkin) ja tekniikkani tähän toimintaan on hyvin suoraviivainen. Tukeudun pitkälle E. Wahlbergin aineistoon (nykyisin paljon "tietoa" myös netistä) ja tarkistan tietoja rippikirjoista,syntyneiden luetteloista, vihityistä, kuulutetuista, muuttokirjoista yms. SSHY:n sivuilta Övertorneå, Hietaniemi, Pajala, Jukkasjärvi, Kittilä, Sodankylä, Kemijärvi, Kuolajärvi....mistä nyt esivanhempieni sukujuuria löytyykään. En mainitse nimiä (useita), mutta näillä sivuilla olen havainnut tietämystä ja taitoa johon uskon voivani luottaa.
Jonas
Erkki A Tikkanen
13.02.16, 10:39
Kysympä tässä hieman asian sivusta, mutta kuitenkin asiasta -
mistä löytyvät Ylitornion järvikylien esim. Raanujärven henkikirjar
esim. 1750 tienoilta, jolloin asutus siellä on alkanut.
Ei kai siellä saatu kuitenkaan elää villinä ja vapaana kuin porolauma ilman,
että kruunu olisi kirjaa pitänyt, kirkkohan kyllä piti.
Yhtäkkiä en kuuitenkaan tietoja löytänyt.
JM
Olen itsekin etsiskellyt niitä, mutta ovat aika hyvin piilossa. Tuossa on linkki aikaisempaan keskusteluun, josta saa jotain vinkkiä Ruotsin puolen maksullisiin palveluihin.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=34582
tellervoranta
13.02.16, 11:00
Henkikirjoja v.1700-1749.
http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Kitka-Maanselk%C3%A4-Kuusamo-Kemin+Lappi-Tornion+Lappi/Vuodet+1700-1749/
Erkki A Tikkanen
13.02.16, 15:05
Henkikirjoja v.1700-1749.
http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Kitka-Maanselk%C3%A4-Kuusamo-Kemin+Lappi-Tornion+Lappi/Vuodet+1700-1749/
Ei löydy näistä Länsipohjan henkikirjoja. :(
Juhani Mäkitalo
13.02.16, 15:14
Terveisiä vaan sinne Finlandiaan, mutta kun me olemme täällä
muinaisen Västerbottenin alueella ja niin Ylitorniokin, meidän historiamme on aivan eri arkistoissa kuin kemijokivartisten.
Ruotsin SVAR:in sivuilla ne henkirjat ovat aina vanhimpaan asti
1640-luvulle.
Ne ovat maksullisia sivuja, enkä viitsi lähteä tunnuksia paljastamaan.
Haparanda/Tornion sukututkimusseuran jäsenenä ne saa, taisi olla 17 e/v
www.htgenealogia.org katselkaapa sivua, jäsenille jotain extraa.
Siis sitä vain kyselin missä yhteydessä nämä Ylitornion järvikylien
henkikirjat löytyy, eihän ne mitään lapinkyliä ole olleet kuitenkaan koskaan,
vaan aivan valkolaisten aluetta.
JM
Juhani Mäkitalo
13.02.16, 15:26
Yritän tähän linkkiä henkikirjoihin, mutta ei taida onnistua, kyllä siellä
tunnuksia kysytään JM
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001751_00075?beta=true#?s=0&cv=74&c=0&m=0&z=0.4069%2C0.0147%2C0.3575%2C0.1739
Juhani Mäkitalo
13.02.16, 15:31
Ainakin omalla kone4ella aukeaa - siellä Övertorneäta näkyy,
voittehan maksaa vaikka 15 e minun tililleni, jos toimii
JM
Matti Sandqvist
13.02.16, 17:35
Törmäsin Koffeloihin sattumalta setviessäni Kallojärviläisiä, joten asiantuntemus sen mukaista. Lars Anundsson - Margeta Nilsdotter parin yhteydessä ei tosiaan mainita Koffeloa; syytä uskoa Wahlbergia.
Mikä Lars Anundsson Koffelon vaimoksi arvioimani Ingridin sukunimi tässä kuolintiedossa 20.1.1802 ?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17167&pnum=157
Matti S
tellervoranta
13.02.16, 18:20
Olisiko Tanis ellei Panis :cool:
Erkki A Tikkanen
13.02.16, 18:21
Törmäsin Koffeloihin sattumalta setviessäni Kallojärviläisiä, joten asiantuntemus sen mukaista. Lars Anundsson - Margeta Nilsdotter parin yhteydessä ei tosiaan mainita Koffeloa; syytä uskoa Wahlbergia.
Mikä Lars Anundsson Koffelon vaimoksi arvioimani Ingridin sukunimi tässä kuolintiedossa 20.1.1802 ?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17167&pnum=157
Matti S
Leski Ingri Panis.
Juhani Mäkitalo
13.02.16, 19:42
Sieltähän ne raanujärveläiset löytyy mistä muutkin ihmiset.
Nuorin löytö taisi olla v. 1761
Nr 1 nybygge ja isäntänä appiukko Per Olofson aina v. 1775 asti,
sitten on aukko ja Jonas Jonasson isäntänä 1794 -
Henkikirjoja kun katsoo, niin Matarengin jälkeen luettelo lähtee
Tengeliöjokivarteen ja sieltä ne järvikylät löytyy.
Kun ei oikein aktiivista tutkimusharrastusta ole, niin rutiinit unohtuu.
JM
Ei Matin kannata kovin herkästi hyljätä tuota Koffelo esitystään Lars Anundssoninkaan osalta. Se, että nimi Koffelo on korvattu asuinjärvellä Rattosjärvi ei ole mitenkään tavatonta. Ei suomalaisten eikä saamelaisten uudisasukkaiden kohdalla. Pehr Jonason Orbas kirjattiin uudisasukasaikanaan Pehr Airilomboloksi, Pehr Airiksi ja olikohan vielä Pehr Palojärvikin.....näitä tapauksia on näilläkin seuduilla paljon. Sen tiedän, että nämä Rattosjärvet ja Koffelot olivat toistensa kanssa tekemisissä mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Se Walbergin Sibora nimi tälle Lars Anundssonin sakille on minulle arvoitus. Toki tiedän Sopperon Sipora, Sipuri suvun, mutta tällaiseen Anund nimeen en ole törmännyt. Wahlberg itse aikoinaan sanoi (>30 vuotta sitten) näistä lappalaisista (käyttiköhän etuliitettä tuhka-?), että eivät he kaikki ole jostakin tulleet....he ovat aina täällä olleet. Käynti Soukolojärvessä tämän Erik W:n luona silloin on jäänyt iäksi mieleen....vaikuttava persoona. E.W esitelmöi pitkään...kävi etruskeissa asti...pelkäsimme osaako kotia...osasi kyllä. Kuuntelutti meitä asennossa....serkkupoika sanoi viimein "istuma tuone nurkhan"...tähän E.W "ulkona on nurkka ja sisälä on loukko". Asiasta ei enempää keskusteltu.
Jonas
Juhani Mäkitalo
15.02.16, 01:14
On tämä luettavaa, tämä keskustelu - tänään kumotgaan eilisen päivän totuudet. Sääliksi käy sitä , joka näiden juttujen pohjalta yrittää saada jotain tutkimusta aikaan.
Ei todellakaan ole mitään kahta Lars Anundson KOFFELOA. 1/5 1801 kuollut on OIKEIN ! Katso v. 1781 rippikirjan viimeiset sivut 443 - 446 ?
Toisen (kaiman) Rattosjärvellä asuneen yht. ei sukunimeä näy
rippik. 1781 s. 356. Olisiko se Sipora, Jukkasjärveltäkään ei vastausta löydy.
JM
Juhani Mäkitalo
15.02.16, 04:26
Voiko kirjoittaja poistaa esim. virheelisen viestinsä,
eikö virheelliset tiedot olisi syytä poistaa, ettei ne jää tänne ikiajoiksi ??
JM
Luin tuossa Raanujärven historiaa:
Olisikohan tässä lisää tutkimista?
"Alueella kerrotaan asuneen kuuluisia noitia. Tiedetään vielä 1970-luvulla kylällä asuneen noita, joka osasi mm. pysäyttää veren ja puhua eläimille.
Lisäksi Raanujärvellä, Airiselässä sijaitsee vanha lappalaisten hautuumaa, jossa tarinan mukaan kummittelee.
Raanujärvellä on ollut asutusta jo kivikauden ajoilta asti, monet kivikautiset esineet ovat osuneet kuokan tai lapion pistossa kaivajan eteen. Näistä on runsas esineistö Raanujärven koululla. Varhaisin asutus on ollut nykyisen Joonanrannan alueella ja sieltä onkin löytynyt suurin osa kivikautisesta esineistöstä.
Raanujärvellä on asustanut metsälappalaisia, jotka ovat saaneet elantonsa rikkaasta luonnosta. Paikannimissä on erityisesti saamenkielestä käännettyjä paikkoja, Konttaniemi, Jolma, Säikkärä, Kavanto jne.
Raanujärvi on kuulunut aikanaa ns. Alkkulan kylän kalastusvesiin ja niinpä onkin ollut luontevaa, että kylän ensimmäisen pysyvän asutuksen perustaja on tullut sieltä.
Talon perustajan sukujuuret johtavat Puthaan taloon Ruotsin Alkkulaan. Myös muut myöhemmin perustetut talot juontavat juurensa Alkkulaan tai Närkkiin.
Nämä uudisraivaajat ovat ottaneet usein puolison alueen lappalaisista (Koffelo, Orbas, Lango, jne), näin suvut ovat sekoittuneet keskenään.
Sukujuurista kertoo hyvän esimerkin ns.Talman lapinkylän jutaaminen Raanujärvelle vaikean pororuton aikaan. Sukulaiset antoivat turvan ja mahdollisuuden uuteen alkuun, vaikka välimatkaa oli satoja kilometriä ja aikaa jutaaminen vei lähes vuoden."
Erkki A Tikkanen
15.02.16, 16:34
... Varhaisin asutus on ollut nykyisen Joonanrannan alueella ja sieltä onkin löytynyt suurin osa kivikautisesta esineistöstä.
...
Tässäkin nimessä tulee esille joku Joonas. Kenenkähän Joonaan mukaan nimi on oikein annettu? :confused:
Matti Sandqvist
15.02.16, 17:01
Olisin jo poistanutkin, mutta kun olen tumpelo tietotekniikassakin. Joku osannee antaa rautalankamallin.
Matti S
Matti Sandqvist
15.02.16, 18:38
Jos ohjeista oikein ymmärsin, vain mode/admin voi poistaa vanhat viestit. Pyydänkin poistamaan tästä ketjusta nimelläni olevat viestit, sillä niissä on todistettavasti virheellisiä tietoja. Tarkoitus oli hyvä, mutta niin kuin usein elämässä käy, tulos jotain muuta.
Matti Sandqvist
Erkki A Tikkanen
15.02.16, 18:44
Jos ohjeista oikein ymmärsin, vain mode/admin voi poistaa vanhat viestit. Pyydänkin poistamaan tästä ketjusta nimelläni olevat viestit, sillä niissä on todistettavasti virheellisiä tietoja. Tarkoitus oli hyvä, mutta niin kuin usein elämässä käy, tulos jotain muuta.
Matti Sandqvist
Hei, miksi poistella viestejä. Vaikka olisikin virheitä mukana, on paljon oikeatakin tietoa. Virheethän voi oikaista uusilla viesteillä, ei vanhoja poistelemalla. Jos taas ylpeys tunkee väliin näissä virheellistä tietoa sisältävissä viesteissä, siihen en ota kantaa :cool:
Eiköhän tänne ole yksi ja toinen kirjoitellut asioita, jotka myöhemmin on todettu olleen virheellisiä. Jos tällaisiin virheellisiin tulkintoihin tulee vastauksia ja itse viesti poistetaan, niin nämä vastaukset ovat yksinään aika orpoja ilman kysymystä tai alkuperäistä viestiä. Eihän ole syytä poistaa koko viestiketjua pienten mokien vuoksi. Kaikesta oppii lisää.
Eihän kirjastoistakaan polteta Ramsayn kirjaa, koska siinä on myöhemmin todettu olevan lukemattoman määrän virhetulkintoja eri sukujen osalta. Aina mukana on oikeatakin tietoa.
Nimenomaan näin. Eikö tämän pitäisi olla paikka, jossa voi "diskuteerata"? Olen aika "utami" näissä jutuissa, mutta olen kiinnostuneena seurannut esim. Kittilän perän ketjuja....koko ajan on tullut uutta tietoa, eikä alkuperäisiä juttuja muistele kukaan. Tuossa Matin Koffelo-esityksessä oli paljon (ja uutta) tietoa suvusta, josta olen ollut pitempään jo kiinnostunut.
Tuo Joonanranta, samoin kuin Joonanlahtikin tulee juuri tästä Jonas Jonasonista. Asuinpaikkansa oli tämä ranta.
Jones taas näyttää lukeneen Wikipediaa Raanujärven kohdalta...sinne näytään kirjoitelleen aika kepeätä tekstiä.
Jonas
Juhani Mäkitalo
19.02.16, 17:48
Eihän tämä palsta mikään huvitteluareena tai "veispuukki" ole kuitenkaan.
Esim. Haparanda/Tornion sukututkimusseuran vastaavanlaisella palstalla
kirjoittaja pääsee koska tahansa korjaamaann OMAN VIESTINSÄ tai
poistamaan sen. Jokainen vastuuntuntoinen tietysti virheen havaittuaan tekee
sen. Näitä viestejä luetaan vielä vuosiakin jälkeenpäin.
Jollekin ehkä oman virheen pimittäminen on tärkeämpää kuin oikea tieto ?
JM
Matti Sandqvist
19.02.16, 18:16
Juhania voin lohduttaa sillä, että virheeni olen tunnustanut (aina ennenkin) eikä se ole minulle mitenkään vaikeaa. Totta olevia tietojahan tässä jokainen pyrkii hakemaan. Aina vain ei osu suoraan ja huolimattomuudella - kiusallista tietenkin - on ihmisen toiminnassa aina oma osansa.
Matti S
Juhani Mäkitalo
19.02.16, 18:40
Panin merkille ! Kaikkihan me virheitä teemme.
Korjasin äsken tähän ketjuun tuplana tulleen viestini, ainakin kun sen tein melko välittömästi se onnistui.
Tornio/Haparanda forumilla on omien viestien kohdalla napit:
Redigera/korjaa ja radera/poista, vieraisiin viesteihin ei tietenkään
pääse sorkkimaan, Näin se olla pitäs !
JM
Lars Anundsson Koffelo *1732 +19.5.1796 Ylitornio
Vo: Margeta Nilsdotter *1729 +26.5.1796 Ylitornio
Lapsi: Josephus 20.3.1761 Kuusamo +16.1.1837 Ylitornio, vo 4.3.1779 Maria Mickelsdr Juuso *17.3.1758 Ylitornio +7.4.1840 Ylitornio
Juhani Mäkitalo on suvereeni osaaja, se on kaikille selvää. Ei me kaikki kuitenkaan olla lähellekään samalla tasolla....kärpäslätkä riittää, ei sen leka piä olla. No niin asiaan... tämä Lars ei siis ole Koffelo. Joka tapauksessa pidän varmana, että tämä pariskunta kävi Kuusamossa Nils Anundssonin kanssa. Oli hän sukunimeltään kuka tahansa ja oliko hänellä sitä koskaan aiemmin. Asetuttuaan Rattosjärvelle hän sen tahtomattaankin sai? Tämä juttu ei ole lähellekään kaluttu loppuun, minullakin on vielä paljon kysyttävää (tietoakin). Hautukhon vain..niinko meilä sanothan. Yksi kysymys minulla tietäjille vielä on: Jonas Jonasonin yhden tyttären Sofian (1792-1801) kuolinsyyksi ilmoitetaan yksinkertaisesti "skogen". Pitääkö se tulkita "metsässä"? Onko kysymys vanhempien liikkuvasta elämästä vai jostakin muusta?
Jonas
Juhani Mäkitalo
21.02.16, 17:58
Mitäs täällä nimitellään ??
Ei senyt aivan niin yksinkertasinen se lapsen kuolinsyy ollut,
joka ei ainakaan metsätöissä ollut !
Omkommen i iskogen - hyvin selkeästi !
JM
Juhani Mäkitalo
22.02.16, 15:57
Lisätäänpä tarkennusta: kysymys 9 v. lapsesta, merkitty kuolleeksi kesäkuussa
ja hautauspäivä PUUTTUU !
Siis ilmeisesti kadonnut kesäkuussa ja jäänyt löytymättä, kirjaus näyttää tehdyn elokuussa, jos 2 kk poissa kotoa soppii eppäillä jotakin ?
JM
Kiitoksia Juhanille tiedoista ja vaivannäöstä! Ilmeinen murhenäytelmä tuolloisenakin aikana jolloin niitä, olletikin lasten ollessa kyseessä, näyttää tapahtuneen paljon.
Jonas
Terveisiä vaan täältä Raanujärven "lapinkylästä", jossa met elämä niinko muutki "ihmiset" vaphaasti kuitekki ko "porolaumat". Stereotypiat ko pannee rivhin siittä se vain tullee huono lause. Asihan...jäämäkö met Joonalaiset lapinrenki Jonas Jonasonin jälkeläiseksi?
Jonas
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.