Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kiialan isäntä William Robertson?
Hyvät Pellosniemen tuntijat!
Savon historian osassa 2 mainitaan Moision eli Kiialan kuninkaankartanon isäntänä William Robertson niminen skotlantilainen, ilmeisesti palkkaratsumies. Hänen isännyytensä sattuu välille 1613-1619.
Minulla on "päänsärkynä" ollut Somerolla noin vuosina 1670-1736 elänyt esi-isäni Johan Robbertson, jonka sukutaustaa en ole pystynyt selvittämään. Tuo mies eli selkeästi alenevassa säätykierrossa toimien vuoden 1700 paikkeilla Someron Sylvänän Koljon isäntänä, mutta vuoden 1713 jälkeen itsellisenä Someron Lahden kartanossa. Kiinnostavaa on, että nimi Robbertson kirjoitettiin aina kahdella b-kirjaimella, joten nimi oli ehkä sukunimi eikä patronyymi. Etunimi Robert oli sitäpaitsi tuohon aikaan tuntematon talonpoikaisväestön keskuudessa.
Ruotsin valtakunnassa skotlantilaisia palkkasotilaita eleli tuohon aikaan yleisesti ratsumiehinä. Tuo William Robertson näyttää olleen syytteessä miestaposta.
Tietääkö joku enemmän tuosta William Robertsonista ja hänen suvustaan? Ajallisesti tuo esi-isäni Johan Robbertson voisi olla hänen pojanpoikansa.
kyseleepi Erkki Porista
Kyllä talonpoikaisiakin Roberteja oli, mutta harvinainen nimi se totisesti oli. Oliko se tullut sukuun sukulaisuuden vai sosiaalisen ympäristön kautta - vaikea sanoa. Itse olen paininut Hartolan Mäkelän torpan isännän Robert Carlssonin kanssa, jonka nimi muuten usein kirjoitettiin kahdella b:llä. Olen ajatellut, että nimi on jotenkin silkkaa uteliaisuutta (tai turhamaisuutta) omaksuttu Koskipään kartanoa isännöineiltä Tandefelteilta, joiden sukupiiristä Roberteja löytyy. Sysmän kulmilla nuo nimiasiat näyttäytyvät muutenkin vähän dynaamisemmilta kuin kotopuolessa Savonmualla
Jens
Näitä nimiä on helppo tutkia HisKin avulla.
Itselleni ovat mysteerejä mm. nimet Gudmund ja Grisilia sekä Regina, joista käytettiin mm. Suomusjärvellä ja Perniössä tiettyinä ajanjaksoina melko tiheään ilman näkyvää syytä
Juha
Totta kai olen HisKin haun testannut,-tuloksetta.
Nimi Regina oli melko yleinen Kangasniemen seudulla. Omassa sukutietokannassani on kymenkunta Reginaa tuolta seudulla.
Savon historian sukunimiluettelo tuntee sukunimen Robert (ilmeisesti vierasperäisenä) 1600-luvun sukunimenä. Mutta HisKi on vielä keskeneräinen, eikä löydä tuota sukunimeä (eikä ehkä koskaan löydäkkään). Voi olla, että tuo nimi on perintöä palkkasotilas William Robertsonilta. No, täytyy katsella Mikkelin seudun henkikirjoja,jos jotakin löytyisi.
Juhannusterveisin Erkki Porista
< Itselleni ovat mysteerejä mm. nimet Gudmund >
Taitaa olla joku muunnos Gudrun < jumalan sotaisuus> nimestä - mund viittannee ohi suunsa puhuneeseen eli kavaltajaan?
<ja Grisilia > Lienee muunnos tai tulkintavirhe Siljan Cecilia, CillaSissla tms. -muodosta
< sekä Regina, on "kuningatar", joka marttyyrina kärsi kidutuskuoleman jo vuonna 251. Nimeähän käytettiin jo keskiajalla, suomen allakassa vuoteen 1928.
Silleen Juhannusaattona
Grisilia ei ole virhetulkinta;
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernio/syntyneet_1788-1820_jk856/21.htm
muunnos Ceciliasta tuntuu minusta oudolta
Juha
< Grisilia ei ole virhetulkinta;
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernio/syntyneet_1788-1820_jk856/21.htm
muunnos Ceciliasta tuntuu minusta oudolta >
Niin siinä näyttää lukevan, mutta Ceciliasta löytyy Savossa milloin mitäkin muotoa, kuten Coecilia, Ceocilia, Sissla, Zisdla jne. Ei tuossa olisi kuin yhden kirjaimen ero parhaassa tapauksessa C ja G muunnoksineen.
Tutkimisiin
Samaa nimeä löytyy useampi kerta nimenomaan Perniön seudulta, joten enpä jaksa kinata virhetulkinnasta
Lähinnä minua vain kiinnostaa se, miksi tietyillä paikkakunnilla esimerkiksi Regina oli kovin suosittu lähes 100 vuoden ajan, mutta naapureissa siitä ei tiedetty juuri mitään.
Juha
Kimmo Kemppainen
21.06.14, 10:25
Käsittääkseni Etelä-Pohjanmaalla samat naiset esiintyvät toisissa asiakirjoissa Reginoina, toisissa Rigitsoina. Näin siis 1600-luvulla.
Kimmo Kemppainen
Samaa nimeä löytyy useampi kerta nimenomaan Perniön seudulta, joten enpä jaksa kinata virhetulkinnasta
Lähinnä minua vain kiinnostaa se, miksi tietyillä paikkakunnilla esimerkiksi Regina oli kovin suosittu lähes 100 vuoden ajan, mutta naapureissa siitä ei tiedetty juuri mitään.
Juha
Ahaa...
Suomusjärven seuduilla ei tuota mainitsemaasi nimimuotoa tunnuta käytetyn
Vuosien 1700-1799 välissä Suomusjärvellä kastettiin ainakin 33 Reginaa
Samaan aikaan emäseurakunnan puolella Kiskossa 25, mutta naapurissa Karjalohjalla vain yksi.....
Perttelissä viisi, tosin sieltä puuttuvat kastettujen luettelot 19 vuoden ajalta
ja lopuksi vielä Somerolla samalla ajalla vain kaksi
Yritin etsiä syytä saamani ehdotuksen perusteella esim. paikallisten pappien puolisoista jne, mutta tuloksetta
Juha
E Juhani Tenhunen
21.06.14, 12:25
Ahaa...
Suomusjärven seuduilla ei tuota mainitsemaasi nimimuotoa tunnuta käytetyn
Vuosien 1700-1799 välissä Suomusjärvellä kastettiin ainakin 33 Reginaa
Samaan aikaan emäseurakunnan puolella Kiskossa 25, mutta naapurissa Karjalohjalla vain yksi.....
Perttelissä viisi, tosin sieltä puuttuvat kastettujen luettelot 19 vuoden ajalta
ja lopuksi vielä Somerolla samalla ajalla vain kaksi
Yritin etsiä syytä saamani ehdotuksen perusteella esim. paikallisten pappien puolisoista jne, mutta tuloksetta
Reginahan tarkoittaa kuningararta. Taisi 18. vuosisadallakin olla paikallisia muotinimiä.
E. Juhani
Tuo nyt lienee selviö, mutta miksi juuri Kiskossa (Suomusjärvellä).
Juha
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.