Artjärven Ruokolan kylä

[Giösling]

Mihin katoaa Artjärven Ruokolan kylä Artjärven SSHY:n digitoiduista
rippikirjoista vuoden 1769 jälkeen?

Onko kylä sulautettu johonkin toiseen artjärveläiseen kylään, tai vaihtanut
peräti pitäjää?

Olen metsästänyt Ruokolan Klemolan & Sihvolan talojen sukujen jälkipolvia ja hämmästellyt runsaita aviolinkkejä näistä taloista & suvuista Kuivannolle.

Ovatko kyseessä olleet naapurikylät?


Parhain terveisin

Juhani Pesu

[Topi]

Terve Juhani,

Oliskohan tästä otteesta hyötyä ?


"PIIRTEITÄ RATULAN KARTANON HISTORIASTA.
Kirjoittanut G. Alex. Rothirch.

Ratula sijaitsee Artjärven pitäjässä, Pernajan kihlakunnassa, nykyisellä itäisellä Uudellamaalla. 15oo-luvulta 17oo-luvun puoliväliin kartano
luettiin kuuluvaksi Hämeen lääniin eli Uudenmaan ja Hämeen lääniin,
Ylihollolan kihlakuntaan - osaksi Artjärvenneljännekseen (Artierffvi
fierdunghr)osaksi Sääskjärven neljännekseen (Sääskjerffvvi-fierdungh),väliin se on luettu Nybyn väliin "Willectin" pitäjiin, joskus Pernajan pitäjiinkin, ja lopuksi Artjärven kappeliin Lappträskin pitäjää-. 1700-luvun keskivaiheilta kartano kuului Kyminkartanon ja Savon lääniin. Vanhimmissa maakirjoissa kartanon nimi on kirjoitettu yhdellä t:llä myöhemmin se kirjoitetaan kahdella, jonkun kerran käytetään myös Rattola muotoa.
Paitsi Ratulaksi nimitetään kartanoa Lanskiksi, allodialisäterin
mukaan, sekä Ruokolaksi.
Nykyinen päärakennus on mäellä, jonka rinteillä on puutarha ja
laaja puisto. Puisto ulottuu aina Villikkalanjärveen saakka, johon juoksee
joki Iitin Sääksjärvestä muodostaen Pitkäkosken, jonka rannalla on
kartanon mylly, saha sekä sähkövoimakeskus. Villikkalanjärvestä juoksee
kaakkoiseen suuntaan pieni joki Artjärveen eli Säätetejärveen, jonka rannalla siiaitsee Artjärven pappila, minkä maapalstan kartanon omistaja
kreivi Axel Julius De la Gardie on pappilalle lahjoittanut Ratulan maista.
Niiden kahden järven välisellä kannaksella on entinen Artjärven reservikomppanian alue, lohkaistu Ratulasta v. 1879; lopuksi v. 1923 ostivat sen yhteisesti Artjirven kunta ja suojeluskunta. Paikkaa nimitetään
nykyään Vuorimäeksi."

terv
Topi Kinnunen

[Topi]

Tervehdys vielä,

Jutikkalan "Suomen kartanot ja suurtilat" teoksessa mainitaan Ratulasta (sivu 695):
"Koko Ratulan kylä lahjoitettiin v 1639 Arvid Forbukselle. Yksi tiloista, Lanski (nro 16), muodostui säteriksi (säteri kylässä mainitaan ensi kerran v 1663), loput nimittäin Pukkala (1), Perttilä (2), Lassila (3), Uotila (4), Rantala (5), Einola (6), Heikkilä (7), Tapasela (8), Pyylä (9), Kurtola (10), Vuotila (11), Karkeala (12), Leskelä (13), Nihtilä (14), Markola (15), Klemola (17), Mattila (18) ja Sihvola (19) jäivät rälssitiloiksi. Kaikki rälssitilat yhdistettiin v 1915 yhdeksi maakirjanumeroksi ja kuuluivat siloin kartanoon osittain yhdysviljelyksessä sen kanssa, osittain lampuotitiloina. Myöhemmässä palstoituksessa ne on kuitenkin suurimmaksi osaksi siitä erotettu. V:sta 1920 on kartanon kanssa yhdysviljelyssä Hietanan kylän Harvaparran rälssitila, joka v:sta 1639 oli ollut Arvid Forbuksen ostorälssiä."

Lisäsin mukaan nuo tilojen rekisterinumerot joita Jutikkalan tekstissä ei ollut.

Eli olisikohan nuo Klemola (nro 17) ja Sihvola (nro 19) ne mainitsemasi tilat.

Terv
Topi Kinnunen

[Giösling]

Topi,

Kiitos tästä ja edellisestä. Tietoliikennehäiriöiden tähden pääsin linjoille
vasta nyt.

Nuo Ruokolan-kylän kolme taloa Sihvola, Mattila ja Klemola esiintyvät
edellistä viestiäni korjaten vielä vv 1770-1782 rippikirjoissa Willickalan ja Ruokolan kylien välissä, mutta itse kylä ja talot katoavat rippikirjoissa 1783-1789.

Suora yhdistäminen Ratulan kartanoon on ollut ilmeinen katoamisen syy.

Talojen isännät on todennäköisesti irtisanottu tiloiltaan ja viljelykset
annettu lampuodeille.

Perheet ja suvut ovat hajonneet ja osin muuttaneet muualle.

Olen syventynyt Ruokolaan siksi, että Artjärven Jesperilästä ja
Orimattilan Kuivannolta on sinne poikkeuksellisen paljon aviolinkkejä.

Jesperilään naitiin Jacob Samuelsson Salmeuksen puolisoksi Maria Wulff,
joka Suomesta tulleiden tietojen mukaan oli luutnantti Peter Wulffin ja Carin Stenin tytär ja Agneta Lilliebrunnin tyttären tytär.

Jacob Samuelsson Salmeuksen ensimmäinen puoliso oli ollut Maria Greenman.

SAY:ta silmäillessäni olen kaavaillut Lapinjärven Keisarin
tilaa asuttaneen suvun alkukodiksi niinikään Jesperilää, jonka manttaalikrijoissa v. 1634 esiintyy "Jesper Eriksson i Tyskland".

Tämä Jesper Eriksson voisi olla se samanniminen Keisarin isäntä, joka
kuoli ja haudattiin Lapinjärvellä.

Hypoteesini olen rakentanut tiedostolleni syntyneitten avioverkostojen avulla.

Parhain terveisin

Juhani Pesu