Maria Henrikintytär Winter, Pälkäneen Kuuliala

[Petri Sihvonen]

Etsin esi-äitini Maria Henrikintytär Winterin, syntynyt 2.9.1688 - kuollut 1.6.1759 Pälkäneellä, vanhempia sekä esivanhempia.

Maria on asunut puolisonsa Juho Ekorren kanssa Pälkäneen Kuulialan kartanossa 1737 - 1740. Lisäksi Winterin suku isännöi ja emännöi Kuulialan kartanoa 1600- ja 1700- lukujen taitteessa. Maria on ilmeisesti ollut sukua silloiselle isäntäpari Mårten ja Elisabet Winterille. Myös on ollut arvailuja, että suku tulisi Viipurista.

Maria muutti leskenä Kollolan kartanoon 1750 jossa myös kuoli. Lahjoitti Pälkäneen kirkkoon haavin.

Kaikki tieto otetaan kiitollisuudella vastaan.

[Ritva Winter]

Söffring/Severin Winter, rådman i Viborg, hade sonen Martinus, omnämnd som kyrkoherde i Hauho där han kallas Mårten Henriksson. Kyrkoherde i Viborg juni 1582. Gift med Elisabeth Mårtensdotter.
I Viborg nämns namnet Winter i flera fall, sambandet dem emellan är outrett,
Olof Olofsson W - som troligen härstammade från Tavastland - hade sonsonen Henrik Mårtensson W, gift med Agneta Boisman. De hade flera barn, bl a dottern Maria Magdalena, som dock var född 1691 enl Hiski.
Denna information är hämtad ur Bergholms Sukukirja, Stockholms Tänkebok 1579 m fl källor.

Jag vore mycket tacksam att få veta ur vilka källor informationen i inlägget är hamtade.

[Pertti Lehtinen]

Minunkin yksi esi-äideistäni on Maria Winter. Minulle on ihan tuntematon asia, että Mårten ja Elisabeth Winter olisivat olleet Kuulialan kartanon haltioita ja vielä kirkkoherrana Hauholla. Hauhon uudesta historiasta on jäänyt maininta tästä pois. Hauhon historiassa mainitaan, että Mårten perillisineen omisti Hauholla maatiloja. Joten pappeuskin sopii kuvaan.


29.8.1714 vihittiin Tukholman suomalaisessa seurakunnassa herrarenki Johan Bengtson Ikorn ja piika Maria Henriksdotter Winter. Lapsi syntyi syksyllä ja kuoli pian. Odotan, että tiedusteluuni Tukholmasta vastataan ja saan tarkemmat tiedot vihkimisestä. Kummit tai vihkipapin nimikin voi
auttaa Marian vanhempien selvittämisessä.



Johanin ja Marian perunkirjoja ei löytynyt.


Voi olla että rippikirjoihin merkitty syntymäaika onkin väärä ja Maria on viipurilaisen rehtorin ja papin Henrik W:n tytär. Minusta se vaihtoehto näyttää todennäköisimmältä, vaikka Wintereitä onkin paljon. Bergholmin sukukirjasta en löytänyt ketään muuta sopivaa ehdokasta. Rippikirjat ovat valitettavasti vaikeasti luettavia.


Toivotaan, että Marian vanhemmat selviävät.

[Ritva Winter]

Mycket intressanta uppgifter men en invändning måste jag framföra.

Maria Magdalena, f 1691, kan nog ha befunnit sig i Stockholm. Jag har lyckats utreda brodern Reinhold, som 2 febr 1718 gifter sig med Metta Christina Silfwerswärd i Borås. 1721 transporteras han tillbaka till Finland och paret bosätter sig i Taipale, Suomusjärvi. De får sonen Carl Henrik, f 22 feb 1723. Denne blir ’sventjänare’ på Ruusutjärvi, Tuusula.

3 april 1743 gifter sig Carl Henrik med Anna Christina Wallenia i Karislojo. 24 jan 1744 föds sonen Carl Johan. Vid dennes dop var bl a ’jungfru Anna Magdalena Winter’ dopvittne. Avser rimligen Maria Magdalena, som vid denna tid fortfarande kallas ’jungfru’, d v s ogift.

Det måste alltså anses vara mycket osäkert om Maria Henriksdotter verkligen är lektorns dotter.

[Petri Sihvonen]

Olen saanut tiedot Genoksen vuosikirjasta Rusthollista Akanalatoon - Pälkäneen Kirvun Knaapilan-Ekorren suku jonka ovat kirjoittaneet Tiina Miettinen ja Ulla Koskinen.

Juho Pentinpoika Ekorren s.1695 Pälkäne - k. 25.4.1740 ja Maria Henrikintytär Winterin lapset on merkitty seuraavasti:

Maria Ekorre, kastettu 28.11.1714 Pälkäneellä, ilmeisesti kuollut pienenä.
Kirsti Ekorre, s.n. 1714 - k. 18.12.1770 Pälkäneellä
Iisak Ekorre, kastettu 30.3.1725 Pälkäneellä - k. 12.8.1801 Hattulassa
Henrik Ekorre, kastettu 31.12.1730 Pälkäneellä, Henrik on esivanhempani.

Mielenkiintoista on, että Henrik nimi on annettu nuorimmalle pojalle, Marian isä oli Henrik.

[Pertti Lehtinen]

Niin kauan asiaa ei ole selvitetty, kun kyseisen Maria Henrikintytär Winterin vanhempia ei tiedetä.

Marian muuttuminen Annaksi ei ainakaan minua vakuuta. Viipurin toisellakin Henrik Winterillä (isä ja poika) taisi olla Maria niminen tytär, joka kuoli iäkkäänä ja oli jungfru. Syntymäajatkin ovat lähekkäin. Anna ja Maria taitavat olla sen ajan yleisimpiä naisennimiä. Magdalena taitaa olla monen papin tyttären toisena nimenä, jos se on yleensä olemassa.

Luulin, että siihen aikaan Wintereitä oli vain kaksi haaraa: Viipurin ja Turun haara. Ilmeisesti oli vielä muitakin.
Minunkin ruotsinopettajani Turun Klassillisessa Lyseossa oli viron kielen taitaja Helmer Winter, jota me pojat kutsuimme Hempoksi. Hemposta oli kivoja juttuja.

Taistelu jatkuu historian hämärässä.

[Petri Sihvonen]

Tämä teksti Wintereistä löytyi Suomen sukututkimusseuran sivuilta, otsikolla:
Suomalainen aines Baltian kirkon ja koulun palveluksessa vuoden 1561:n jälkeen.

A. R. Cederberg.

Tekisi mieli olettaa, että niiden suomalaisten pappien joukossa, jotka ruotsalaisten herruuden ensimmäisinä aikoina ovat Baltiassa vaikuttaneet, on ollut Martti Severinpoika Winter Viipurista. Hän oli viipurilaisen porvarin poika; jo 1574 mainitaan hänet saarnaajana Tuomiokirkkovuoren seurakunnassa Tallinnassa (merkintä R.W.A:ssa). Kun hänet vuonna 1582 oli nimitetty Viipurin kirkkoherraksi, peruuttaa kuningas Juhana III hänelle lahjoittamansa talon Tallinnassa ja antaa hänelle siitä korvauksen. Hänen poikansa oli Martti Martinpoika W. Nuoremmasta Winteristä sanotaan nimenomaan, että hän oli syntynyt Tallinnan Tuomiokirkkovuorella, mutta että hän kävi koulunsa Viipurissa tullakseen sitten Eestiin papiksi ja kuolikin Noarootsin (Nuckö) kirkkoherrana. On lähellä ajatus, että Martti Severinpoika Winter on ollut niitä Suomen pappeja, joita hallitusvallan taholta on lähetetty Tallinnaan Ruotsin Baltian vallan ensi aikoina, ehkä aivan ensi vuosina. Tallinnassa on kuningas lahjoittanut hänelle talon ja samassa kaupungissa on hänen poikansa syntynyt. Olisi kiintoisaa todeta, polveutuuko Martti Severinpojasta - ehkä juuri Martti Martinpojan välityksellä - se Winter-suku, joka 1600-luvun jälkimmäisellä puoliskolla siirtyy Baltiasta Suomeen. Sen ensimmäinen tunnettu edustaja oli, kuten tiedetään, piispa Johan Gezelius vanhemman kirjanpainaja Turussa Johan Kaarlenpoika Winter († 1705) [3].

Petri Sihvonen

[Ritva Winter]

Namnet Winter är komplicerat att utreda. Förutom 'Wiborgs-och Åbo-Wintrar' finns en smedsläkt i Pojo, en grupp borgerliga Wintrar i Raumo, släkten Winturi som spritt sig från Karelen till Österbotten och sedan alla dessa soldater, som ibland ges namnet Winter. Därtill finns en och annan 'löshäst' som skulle vara intressant att få in i något släktsammanhang.

1. Jag har försökt följa Estlands-grenen men bara kommit någon generation framåt. Bland dem finns denne Henrik W, kanske en möjlig far till Maria Henriksdotter
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U121

2. Helmer W var huvudman för den Wiborgska släkten. Roligt att få veta hans smeknamn.

3. Jag frågade en person som forskar i namnet Ikorn (Ollon). Att namnet finns i Finland är totalt okänt för honom. Se eljest Elgenstierna.

[Pertti Lehtinen]

Rusthollista akanataloon julkaisun mukaan kornetti Mårten Winter oli Maria Elisabet Riddenkorpin toinen puoliso. Mårten kuoli lyhyen avioliiton jälkeen 1708. Sen jälkeen Maria Elisabet avioitui majuri Nils Wetterbergin kanssa. Maria Winter oli todennäköisesti Mårtenin sisar tai muu sukulainen.

Olen kahlannut kaikki Winterit ja Riddenkorpit Bergholmin sukukirjasta turhaan.

Ikorn sukunimi on mielenkiintoinen. Jostain syystä se muutettiin Ekorreksi.
Suvussa esiintyy usein Bengt Bengtson nimisiä kuten ruosalaisissa Ikorn-sukutauluissakin. Bengt Begtson oli mm. Johanin isoisän isä, joka kuoli 1645 ratsumestari ja luutnantti sai Kirvun Knaapilan ja muitakin läänityksiä. Ei olisi ihme jos hän tai jokin hänen edeltäjänsä olisi siirtynyt Ruotsista Hämeeseen sotilaaksi tai muusta syystä. Kotikielenä oli pitkään ruotsi. Johanin pojan Isaac vaimo Elisabet Mittler opiskeli kätilöksi Tukholmassa ja heidän lapsiaan muuttikin Ruotsiin.

[Bodniemi37]

Rusthollista akanataloon julkaisun mukaan kornetti Mårten Winter oli Maria Elisabet Riddenkorpin toinen puoliso. Mårten kuoli lyhyen avioliiton jälkeen 1708. Sen jälkeen Maria Elisabet avioitui majuri Nils Wetterbergin kanssa. Maria Winter oli todennäköisesti Mårtenin sisar tai muu sukulainen.

Olen kahlannut kaikki Winterit ja Riddenkorpit Bergholmin sukukirjasta turhaan.


Sukututkimusseuran vuosikirjassa 9, http://www.genealogia.fi/vsk/9/9_283.htm, on korjauksia eräisiin vuosikirja-artikkeleihin:

"Vuosikirja - Årsskrift II.
Senaattori P. E. Svinhufvudinsivanhemmat.
S. 66. 64/12. Maria Elisabeth Ridderkorp. Ei ollut majuri Gabriel Ridderkorpin tytär, vaan tämän pojan luutnantti Gabriel Ridderkorpin leski. Hänen äitinsä oli majuri Gabriel Ridderkorpin 2. vaimo Christina Lagermarck ja isä tämän ensimmäinen nimeltä tuntematon mies. Puolisot Gabriel Ridderkorp nuor. ja Maria Elisabeth olivat »sammanbragta barn» (Sääksmäen lainhuudatuspöytäkirja 9/1 1705, Pälkäneen käräjät. Hovioikeudenreistraattori Werner W:son Wickströmin tiedonanto)."

Kristina Johanintytär Lagermarckin pso 1:o oli Henrik Monerus, myöhemmin Davidsson, ylioppilasmatrikkelin hlö U230 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U230). Nils Wetterbergiä, hlö 4238 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4238), koskevista viittauksista käy ilmi, että hänen puolisonsa käytti ensimmäisen aviomiehensä sukunimeä (Ridderkorp). Kornetti Mårten Winter, joka on tähän asti puuttunut tietokannastamme, näyttää siis olleen Maria Elisabet Ridderkorpin (ent. Davidsson) keskimmäinen aviopuoliso?

Terveisin,

[leilalm]

Löytyy tähän Winter-sukuun minullakin pieni(?) tiedonmurunen.Taitaa olla niitä Turun puolen wintereitä.Kaukaisen esi-isäni isäni puolelta everstiluutnantti Henrik Spåren sisar (nimi ei nyt tiedossa..) meni naimisiin Erik Mårtensson Winter´n kanssa 1691.Henrikin ja sisaren vanhemmat Krister Spåre ja Beata Finckenberg asustelivat nimittäin Merimaskun Koverilla.Leilalm

[Ritva Winter]

En Mårten Winter nämns i Mellilä - följande ur Hiski. Ligger inte alltför långt från Pälkäne.

Begravda

Ålder
Död Begravd By Gård Person Dödsorsak år m. v. d.
* 13.6.1697 Mellilä h-u Anna Bengtsd:
original - ALKUPKOMM: dess syster Valborg
anhörig: Mårthen Vinters
*1727 17.3.1727 Mellilä son
anhörig: Maths Wintters
*8.7.1752 12.7.1752 Mellilä Vinters b. Bertil rödsot 1
original - IKÄKOMM: 1 år vidpass.
original - HAUPAIKKA: i.kyrkfarst.
anhörig: Vinters

Anna Bengtdotters syster Valborg begravs i kyrkan - uppenbarligen en tämligen betydelsefull familj

Begravda

Ålder
Död Begravd By Gård Person Dödsorsak år m. v. d.
*1724 6.9.1724 Påkoila gl.huusvda Walborg Bengtsdr
original - HAUPAIKKA: i k:an

[Benedictus]

Erik Mårtensson Winter lienee tässä.
Olemme etsineet isää Mårten Winteriä, varmuutta ei ole aivan hänestä.
Karkun Haapaniemi ja Pälkäne eivät ole Kaukana toisistaan.

Karkun ja Mouhijärven käräjät 16.–17.7.1696 f. 283v (Fureren Erich Mårtenson Wintter på sin och sine Syskons wägnar, tillika med Christopher Platzman den Yngre, på sin och sin Broders Berndt och Systers wägnar, tiltalte Capellanen Wällärde H:r Jacob Willium, angående deras mödernes Arf efter Sahl: hustru Margeta Erichzdotter ... Befal:n Sahl: Christopher Platzman, intet då han inträdde utj senare gifte medh hustru Anna Grubb Erich Winters medh hans Syskons Möderne afwittrat, eij heller hans halfbroders Christopher Platzmans och hans Syskons arf)

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1688

[Pertti Lehtinen]

Hei

Tässä tulee Johan Ekorren ja Maria Winterin vihkimisestä todiste Tukholmassa.
Eipä siitä taida irrota uutta tietoa. Tuskin Marian sukulaisia on todistajien joukossa? Vihkipappikin taitaa olla paikallinen.
https://posti2.suomi24.fi/appsuite/a...&delivery=view (https://posti2.suomi24.fi/appsuite/api/mail/image001.png?action=attachment&folder=default0%2FINBOX&id=10857&attachment=2&delivery=view)

Terveisin Pertti Lehtinen

[Liisa R]

Muistinpano Laguksen kokoelmasta Kuninkaallisia kirjeitä:

"Her Mårten Winter, kyrkoherde i Wiborg 3 hemman i Tavastland benembd Jockis liggiande i Tulos socken"
18.7 anno 82

Tilat ovat siis Tuuloksessa ei Hauholla.

Liisa R

[penanni]

Hei!

Entiset (rajoiltaan vaihtelevat) hallintopitäjät ovat olleet omiaan saamaan aikaan epäselvyyksiä. Näin myös Tuuloksen ja Hauhon kohdalla.

Tässä on kysymyksessä Hauhon Jockis (yksinäistila ja rustholli, myöhemmin myös Joenkylä, Hauholla Lehdesmäen kupeessa).

Tilaa isännöi 1586 - 1599 Her Martinus Henrikinpoika Winter, ja vielä vuonna 1600 Zacharias Winter. Herra Martinuksen puolisona mainitaan 1597 Hustru Elisabeth.

Ystävällisin terveisin,
- penanni

[penanni]

Täydennyksenä vielä:

Her Martinus Winterin ei tiedetä toimineen missään vaiheessa pappina Hauholla (Hauhon seurakunnan historiat).

- penanni

[Pertti Lehtinen]

Vielä jatkoa Maria Winterin ja Johan Ekorre Ikornin Tukholmassa tapahtuneeseen vihkimiseen. Tilaisuudessa oli todistajina majuri
Nils Wetterberg ja inspectoren Lars Åberg (olenkohan lukenut tekstin oikein).
Voit katsoa tekstin tästä ketjusta.

Oliko Lars Åberg suku Marialle vai muuten vain paikalle kutsuttu tuttava?

Kelpaisiko seuraava henkilö täksi Tukholman todistajaksi:

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4555

Ainakin hän on seudulla tuttu.

[Bodniemi37]

Vielä jatkoa Maria Winterin ja Johan Ekorre Ikornin Tukholmassa tapahtuneeseen vihkimiseen. Tilaisuudessa oli todistajina majuri
Nils Wetterberg ja inspectoren Lars Åberg (olenkohan lukenut tekstin oikein).
Voit katsoa tekstin tästä ketjusta.

Oliko Lars Åberg suku Marialle vai muuten vain paikalle kutsuttu tuttava?

Kelpaisiko seuraava henkilö täksi Tukholman todistajaksi:

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4555

Ainakin hän on seudulla tuttu.

Maria Henrikintytär Winterin puolison titteli näyttää olleen "herredräng"; olisiko hän voinut olla vaikkapa vihkitodistajana (löftesman=takaaja) toimineen rykmentinmajoitusmestari Nils Wetterbergin palveluksessa (liite, lähde/SVAR: Finska församlingens kyrkoarkiv, Födelse- och dopböcker, SE/SSA/0004/C I/3 (1701-1728), Bildid: C0054081_00029, Länk: http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0054081_00029).

Ylioppilasmatrikkelista löytämäsi inspehtori Lars Åberg on minunkin mielestäni identtinen toisen vihkitodistajan kanssa. - Tukholman suomalaisen srk:n kirkkoherra näyttää vuonna 1714 olleen Johannes Eliae Sarcovius, ylioppilasmatrikkelin hlö 3574 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3574).

Terveisin,

Ritva Jurvanen

[Petri Sihvonen]

Hei,

Katsoin Suomen asutuksen yleisluettelosta Pälkäneen Kuulialasta Mählä:

Mårten Winter on merkitty Kuulialaan 1705 - 1711 ja sen jälkeen häntä seuraa 1712 Wetterberg. Heikosti lyijyknällä on merkitty vuodelle 1711 Nils Wetterberg ja hänen alapuolelleen Maria Elisabet. Vuoden 1723 kohdalla mainitaan majuri Nils Wetterberg.

Muistelen että Pälkäneen historia I osan isäntäluetteloissa Kuulialassa on Mårten Winter ja hänen jälkeen Nils Wetterberg.

Onko Maria Henrikintyttären toinen nimi Elisabet ja avioituiko hän Nils Wetterbergin kanssa Mårten Winterin mahdollisen kuoleman jälkeen?

Tämä Suuren pohjan sodan aika luo melkoisen haasteen selvittää näiden ihmisten taustoja, varsinki kun he palvelivat armeijassa ja kun Pälkäne vuoden 1713 aikana oli sotatoimialuetta.

Petri Sihvonen

[Bodniemi37]

Onko Maria Henrikintyttären toinen nimi Elisabet ja avioituiko hän Nils Wetterbergin kanssa Mårten Winterin mahdollisen kuoleman jälkeen?

Vastaus kysymykseesi löytynee näistä ketjun aiemmista viesteistä:

Rusthollista akanataloon julkaisun mukaan kornetti Mårten Winter oli Maria Elisabet Riddenkorpin toinen puoliso. Mårten kuoli lyhyen avioliiton jälkeen 1708. Sen jälkeen Maria Elisabet avioitui majuri Nils Wetterbergin kanssa. Maria Winter oli todennäköisesti Mårtenin sisar tai muu sukulainen.

Olen kahlannut kaikki Winterit ja Riddenkorpit Bergholmin sukukirjasta turhaan.

Ikorn sukunimi on mielenkiintoinen. Jostain syystä se muutettiin Ekorreksi.
Suvussa esiintyy usein Bengt Bengtson nimisiä kuten ruosalaisissa Ikorn-sukutauluissakin. Bengt Begtson oli mm. Johanin isoisän isä, joka kuoli 1645 ratsumestari ja luutnantti sai Kirvun Knaapilan ja muitakin läänityksiä. Ei olisi ihme jos hän tai jokin hänen edeltäjänsä olisi siirtynyt Ruotsista Hämeeseen sotilaaksi tai muusta syystä. Kotikielenä oli pitkään ruotsi. Johanin pojan Isaac vaimo Elisabet Mittler opiskeli kätilöksi Tukholmassa ja heidän lapsiaan muuttikin Ruotsiin.

Sukututkimusseuran vuosikirjassa 9, http://www.genealogia.fi/vsk/9/9_283.htm, on korjauksia eräisiin vuosikirja-artikkeleihin:

"Vuosikirja - Årsskrift II.
Senaattori P. E. Svinhufvudinsivanhemmat.
S. 66. 64/12. Maria Elisabeth Ridderkorp. Ei ollut majuri Gabriel Ridderkorpin tytär, vaan tämän pojan luutnantti Gabriel Ridderkorpin leski. Hänen äitinsä oli majuri Gabriel Ridderkorpin 2. vaimo Christina Lagermarck ja isä tämän ensimmäinen nimeltä tuntematon mies. Puolisot Gabriel Ridderkorp nuor. ja Maria Elisabeth olivat »sammanbragta barn» (Sääksmäen lainhuudatuspöytäkirja 9/1 1705, Pälkäneen käräjät. Hovioikeudenreistraattori Werner W:son Wickströmin tiedonanto)."

Kristina Johanintytär Lagermarckin pso 1:o oli Henrik Monerus, myöhemmin Davidsson, ylioppilasmatrikkelin hlö U230 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U230). Nils Wetterbergiä, hlö 4238 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4238), koskevista viittauksista käy ilmi, että hänen puolisonsa käytti ensimmäisen aviomiehensä sukunimeä (Ridderkorp). Kornetti Mårten Winter, joka on tähän asti puuttunut tietokannastamme, näyttää siis olleen Maria Elisabet Ridderkorpin (ent. Davidsson) keskimmäinen aviopuoliso?


Terveisin,

[karisalm]

Hei

Nils Wetterbergin jälkeen mainittu Maria Elisabet on seuraava eli
Maria Elisabet Henricsdotter (Monerus) myöhemmin Ridderkorp, 1. puoliso oli luutnantti Gabriel Gabrielsson Ridderkorp, toinen viestiketjun Mårten Winter ja kolmas majuri Nils Wetterberg. Maria Elisabetin vanhemmat Sääksmäen kihlakunnantuomari Henric Davidsson (Monerus) ja Christina Johansdotter Lagermark 1. aviossaan, 2. pso ratsumestari Gabriel Sigfridsson Ridderkorp.
Edelliset siis kaikki Kuulialan omistajiin lukeutuvia.

[Benedictus]

Korpraali Mårten Henriksson Winter haluaa ottaa viljelykseen Thomas Eskilssonin tilan Ylijoella vuonna 1639. Thomas itse asuu jossain muualla, mutta ei halua luopua tilastaan.

Tuossa yllä oleva Ylijoki on Maarian pitäjässä, nykyisessä Turussa.

Kummallista on, että tilalla oli ryttarina Håkan Månsson, joka omisti sittemmin Karkun Hiedan ratsutilan.
Håkanin 1. vaimo oli Mynämäen Kalliksen isännän vouti Johan Bertilssonin leski Karin Josefsdotter Lebus.
Johan Bertilssonin isä Bertil Blasiusson oli taasen kotoisin Maarian Piipanojalta Ylijoen naapurista.

Håkan Månsson löytyi sotilaana vuonna 1651 aatelin ratsupalveluksesta eli Gustaf Kurcks Ryttare Regement. Hän tuli Jacob Clemetsson nimisen ratsumiehen tilalle Maarian Ylijoella. Tilan omistaja oli Thomas Eskilsson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749905

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=906257
Tässä Sauvon Kyrkobyssä corporal Mårten Winter.
Samalla sivulla ja tilalla näkyy myös Henrik Mårtensson , joka lienee poikansa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=913287

Jos yllä on kyse Henrik Mårtensson Winteristä, niin olisiko mahdollisesti juuri Maria Henriksdotter Winterin isä?

Kuka taas olisi Mårten Henriksson Winterin isä?
Onko Viipurin Wintereissä ajallisesti sopivaa.

[Pertti Lehtinen]

Heippa

Epäilen, että Mårten Winter oli Marian veli. Patronyymi ei viittaa Mårteniin.

Epäilen myös, ettei Viipurissa 22.2.1691 syntynyt Maria Winter ole haettu

henkilö, vaikka rippikirjojen syntymäajat ei aina pidä paikkansa ja Marian ja

hänen miehensä Johanin ikäero lisää epäilyä.

Olikohan Marian isä Sauvon Wintereitä. Vaikuttaa mahdolliselta.Yritetäänpä

selvittää asiaa.

Terveisin Pertti

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=490037
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=490038

Pälkäneen Kuulialan Mählän ja Kaurilan tiloilla näkyy 1705-11 kornetti Mårten Winter.

Tilalla sitten rykmentin neljännesmestari Wetterberg, jolla vaimo Maria Elisabeth.

9.10.1696 Nils Wetterberg Nicolaus Gabrielis, Smolandus 4238 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4238). * Lewenhauptin mukaan Närkessä 1677. Kotoisin Smålandista. Ylioppilas Turussa 9.10.1696 [Wetterberg] Nicol [Smol _ 216]. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1731 Smålandilaisen osakunnan matrikkeliin [1696] d. 9 Octobr. Nicolaus Wetterberg. — Turun läänin kolmikasjalkaväkirykmentin sotatuomari 1707. Sihteeri (1708). Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin rykmentinmajoitusmestari 1711 (vahv. 1717), joutui sotavangiksi Isossakyrössä 1714, pakeni s.v., ratsumestari 1716, ero majurina 1721. Asui Pälkäneen Kuulialassa. † Pälkäneellä 30.12.1747. Pso: 1709 Maria Elisabet Ridderkorp (ent. Davidsson) tämän 3. avioliitossa († 1750).
Appi: kihlakunnantuomari Henrik Monerus, myöh. Davidsson U230 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U230) († 1684).
Veli: sotatuomari Johan Wetterberg 4237 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4237) (yo 1696, † 1711).
Tyttärenpoika: vänrikki Henrik Gabriel Boisman 8651 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8651) (yo 1766, † 1811).
Vävy: kapteeni Henrik Boisman 6081 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6081) (yo 1734, † 1770).


Yo Tartossa 2.11.1653 Henrik Monerus, myöhemmin Davidsson Henricus Davidis, Savolaxensis U230 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U230). Vht: Puumalassa asunut Vähän-Savon ylisen kihlakunnan kruununvouti David Henriksson Monni ja Anna Pehrsdotter tämän 1. avioliitossa. Depositio 30.9.1653. Ylioppilas Tartossa 2.11.1653. — Sääksmäen tuomiokunnan lainlukija 1664–71. Etelä-Suomen alilaamanni 1675–80. Sääksmäen tuomiokunnan tuomari 1680–84. † Pälkäneellä 1684.
Pso: 1671 Kristina Johansdotter Lagermarck tämän 1. avioliitossa († noin 1703).
Pson seur. aviomies: majuri Gabriel Malmenius, aatel. 1689 Ridderkorp 862 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=862) (yo (1652)).
Appi: Turun hovioikeuden asessori, FM Johan Wassenius, aatel. 1688 Lagermarck 212 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=212) (yo 1641, † 1691).
Veli: Johan Monerus U229 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U229).
Vävy: majuri Nils Wetterberg 4238 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4238) (yo 1696, † 1747).


Miksi Mårten Winter asuu Kuulialassa ?
Mikä on hänen sukusuhteensa perheeseen?

[Pertti Lehtinen]

Ensin muutama sana Sauvon Wintereistä Sauvon Historia (osat I ja II) mukaan. Mårten Winter valittiin Sauvon ensimmäiseen kirkkoneuvostoon 1652. Paikanjako Sauvon kirkossa muutettiin 1642. Winterin vanha emäntä Valborg (Mårtenin äiti?) joutui käsikähmään uudesta paikasta. Asiasta tuli päätös tuomikapitulista tk 1643 fol 472.
Vänrikki Johan Winter (voisi olla Mårtenin poika) jäi pois joulupäivän jumalanpalveluksesta juhlittuaan upseeritovereidensa kanssa. Tästä hän sai kahdeksan päivän vesipäivävankeuden tk 1698 fol 27-52, tk 1698 fol 208-216. Edellä mainittu Mårten Winter lienee liian vanha Pälkäneen Winteriksi. Hänen poikiaan voisi olla Henrikin lisäksi edellä mainittu Johan ja kenties myös Mårten.
Pälkäneen Mårten Winter oli Maria Ridderkorpin toinen aviomies.
Majuri Nils Wetterbergin suhde Johan Ekorre Ikorniin oli hyvä ja ilmeisesti läheinen. Majuri oli toinen päätodistaja Johanin ja viimeisillään olevan Marian vihkitilaisuudessa Tukholmassa.
Boismanin nimi voi viitata Viipuriin. Viipurin "Maria Winterin" äiti oli Agneta Boisman. Boismaneja oli myös majuri Wetterbergin työtovereina. Taisipa hänen tyttärensäkin mennä naimisiin jonkun Boismanin kanssa.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=915426
Vänrikki Johan Winter

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=913286

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=909847

[Benedictus]

Lainaus:
Marttilan Yrjäntilän yksinäistalo

I Bengt Simonsson 1603-1629
Lapsia:
Sigfred Bengtsson, II
N. Bengtsson, jolla 1647 lapsia.
N. Bengtsdr, jonka mies 1647 Henrik Oripäästä

II Sigfred Bengtsson 1629-1633, perikunta 1633-39. Luutnantti, kuoli Saksassa 1633. Klaus Martinpoika Brennerus oli hänen lastensa holhooja 1633-39. Sigfred Bengtsson oli ollut lähtiessään Saksaan 1630 kihloissa Mikkelin Pitkässälahdessa asuneen luutnantti Fredrik Ollenborgin tyttären kanssa, mutta sotaanlähtö ja kuolema olivat estäneet avioliiton. Sigfred Bengtssonin ensimmäinen vaimo on siis kuollut ennen 1630. Jostain (käräjäkirjasta?) olen poiminut tiedon, että hänen anoppinsa nimi olisi ollut Brita, mutta nyt en löydä lähdettä.
Lapsia:
Simon Sigfridsson, ratsuväen korpraali, Saksassa 1643, jolloin kuoli siellä.
Agnes Sigfridsdr, III

III Agnes Sigfridsdr., pso Henrik Mårtensson Winter, 1643-79. Isä luutnantti Mårten Winter (jonka toinen vaimo ehkä Margareta Johansdotter).
Lapsia:
Mårten Henriksson Winter, 1679-1687. Pso: Anna.
Elina Henriksdotter Winter
Krister Henriksson Winter
-----------
Lähteitä:
Marttilan käräjät: 1644:242; 1645:354; 1647:599, 602; 1662:521; 1675:263 jne. Oja: Tarvasjoen historia 149, 199-201.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1350120

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1349240

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1347871

[Markku Pelttari]

Palataanpa tähän Maria Henrikintytär Winteriin, kun tuli esiin tuossa "Hankala juttu"-ketjussa. Tämän ketjun alussa samoin kuin useissa lähteissä (mm. Miettinen ja Koskinen; Rusthollista akanataloon) mainitaan Marian syntymäajaksi 2.9.1688. Mikäli tieto perustuu oheiseen rippikirjan sivuun, eikö syntymäaika ole kuitenkin 9.2.1688 (vrt. muita päiväyksiä!)? Pieni asia, mutta kuitenkin! http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=12448&pnum=233

[Pertti Lehtinen]

Hei
Olet tietenkin oikeassa, kun kyseinen syntymäaika tulee ilmeisesti
viittaamastasi RK:sta. Tietenkin se on voitu kirjata väärinpäin.
Pitää avata asiaa uudestaan, jos se auttaisi.
Minua ihmetytti vanhastaan eniten ettei Mårten Winterin vanhempia
saatu selvitettyä. Mårten oli ehkä Marian lähisukulainen.

Hyvää kevättä kaikille Pertti Lehtinen

[Pertti Lehtinen]

Palaan vanhaan keskusteluun, jos vaikka jollakin olisi uutta tietoa.
Kertausta: Maria Magdalena Henriksdotter Winter syntyi Pälkäneen rippikirjan mukaan 9.2.1688.
Mutta missä ja ketkä olivat hänen vanhempansa? Hän tuli Kuulialan kartanoon kamaripiiaksi ja
tutustui samalla Johan Bengtson Ekorreen, joka toimi siellä sotilaspalvelijana. Rusthollikartanoa hoiteli kornetti Mårten Winter, joka oli mennyt hiljakkoin naimisiin Maria Riddenkorpin kanssa. Arvellaan, että Mårten ja Maria olivat sisaruksia. Mårten kuoli 1708 ja hänen nuori vaimonsa nai sotatuomari Nils Wetterbergin, jonka sotilaspalvelija oli Johan Ekorre. Nils Wetterbergistä tuli Mårtenin jälkeen kartanon hoitaja. !714 Johan Ekorre ja Maria Winter vihittiin Tukholmassa Nils Wetterbergin ollessa todistajana. Samalla reisulla Maria synnytti esikoisensa, joka kuoli pian.
Minulle tuli mieleen, että olisi ollut helpompiakin paikkoja näille salaisille toimenpiteille kuin Tukholma siihen aikaan, Matka oli ainakin hankala. Olisiko muuta syytä tähän ratkaisuun. Esimerkiksi jos Maria olikin syntynyt Ruotsissa, mahdollisesti myös Mårten. Tultiinhan Ruotsin armeijaan myös sieltä. Omituista, ettei mistään ole löytynyt mitään tietoa Mårtenin hautaamisesta eikä sotilastiedoista ole kuulunut hänen syntymästään ja vanhemmistaan?


Pertti Lehtinen