Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Talonpoikien omistamat rälssitilat?
Hei,
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rälssitila
Wikipedian linkissä mainitaan seuraavaa:
"Ruotsissa vuonna 1789 säädetty yhdistys- ja vakuuskirja vahvisti, että rälssitilaa ei voitu muuttaa verotilaksi eikä päinvastoin.[1]. Tämä laki pysyi Suomen suuriruhtinaskunnassa voimassa vuoden 1809 jälkeenkin. Vanhastaan vain aatelisilla oli oikeus omistaa rälssitiloja, mutta tämä rajoitus kumottiin vuonna 1864.[2] Ne pysyivät kuitenkin rälssitiloina riippumatta siitä, kuka ne omisti. Rälssitilojen verovapaus menetti Suomessa merkityksensä vuonna 1925, kun vanhat maaverot lakkautettiin."
Oman Piikkiöstä kotoisin olleen isoisoäitini molemmat vanhemmat olivat syntyneet "rälssitiloilla" - rippikirjassa talojen perässä siis Frälse hemman. Toisen vanhemmat muuttivat taloon n.1858 paikkeilla Paimiossa, ja toisen vanhemmat asuivat jo 1830-luvulla tällaisessa Piikkiössä.
Minulla on suvussa paljon talonpoikia ja tiloja & rustholleja ympäri Varsinais-Suomea ja Hämettä lähinnä, mutta muualla ei talonpojilla ole tällaisia "frälse" maininnalla varustettuja.
1) Miten piikkiöläiset esivanhempani asuivat tuolla jo 1830-luvulla, vaikka eivät olleet aatelisia ja wikipedian mukaan rajoitus peruttiin vasta 1864?
2) Oliko tällaisen rälssitilan hankkiminen jotenkin vaikeampaa / tavoiteltavaa ja taloudellisesti kannattavaa vielä tuolloin 1800-luvulla? Vai onko kyseessä vain yksinkertaisesti vanhoja peruja oleva nimi ja tila muiden joukossa? Kooltaan nuo olivat 1/2 mantaalia ilmeisesti molemmat eli ihan normaalin kokoisia.
3) Piikkiössä ja Paimiossa tuntuu olevan aivan selkeästi enemmän näitä rälssitiloja kuin vaikkapa Loimaalla missä minulla myös paljon talonpoikaisesivanhempia. Ovatko nämä vaan paikallinen erikoisuus nämä talonpoikien omistamat rälssitilat?
Jos jollain jotain hyviä linkkejä niin otetaan vastaan innolla. Kiinnostaisi siis taustat takana, ja tällaisten rälssitiloja omistaneiden talonpoikien erot muihin talonpoikiin, jos niitä edes oli.
Kasvala frälsehem, Paimio, 1858-1864
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paimio/rippikirja_1858-1864_jk256-257/190.htm
Storhepoja Alakylä Frälse, Piikkiö 1837 - 1845
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/piikkio/rippikirja_1837-1845_jk320-321/228.htm
Kiitoksia!
t: Henri
Vai olivatko he vuokralla vain tuolla tuolloin?
Enhän siis sitäkään tiedä, mutta ainakin jossain vaiheessa myöhemmin he varmasti omistivat nuo itse, mutta minä en tiedä koska tarkalleen.
Hannu Virttaalainen
06.06.14, 15:08
Koska Aulikki Ylösen Pöytyän, Yläneen ja Oripään historian mukaan Latvan Anttilan rälssitila myytiin 21.7.1824 tehdyllä kauppakirjalla 6000 hopearuplan ja 70 hopealuodin hinnasta Pöytyän Mustanojan Juha Mikonpoika Runkalle Wikipedian tieto on epätarkka.
http://www.ennenjanyt.net/?p=605 sivulla lukee:
"Vuonna 1723 tavallisten rälssitilojen omistaminen sallittiin myös aatelin vertaisille, papistolle ja porvaristolle. Vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirjan myötä tavallisten rälssitilojen omistajiksi kelpasivat jo talonpojatkin. Samalla maanluonnot määrättiin pysyviksi: tilan asema esimerkiksi rälssinä tai perintömaana oli täysin riippumaton siitä, kuka tilan omisti, eikä tilan maanluontoa yleensä voinut muuttaa. Maanluonnon muuttumattomuudesta olivat tosin merkittävänä poikkeuksena perinnöksiostot (skatteköp), joissa kruununmaata nimenomaan muunnettiin perintömaaksi (skattejord). Säterien omistus pysyi edelleen aatelisten yksinoikeutena. Suomessa tämä privilegio kumottiin vuonna 1864.[8 (http://www.ennenjanyt.net/?p=605#footnote_7_605)] Säterit olivat alun perin olleet aatelisten asuinkartanoita, joiden verovapaus oli syntynyt säädyn privilegioiden perusteella. Sätereillä oli maaveron lisäksi vapaus useimmista muistakin maksuista ja rasituksista.[9 (http://www.ennenjanyt.net/?p=605#footnote_8_605)] Jo aiemmin sätereitäkin oli joutunut tavallisen rälssimaan tapaan aatelittomiin käsiin osin hallitsijan myöntämän erivapauden perusteella ja osin pitämällä säteri muodollisesti aatelisen omistuksessa, vaikka tilan tosiasiallinen omistaja oli aateliton, jolle aatelinen oli tilansa pysyvästi pantannut.[1 (http://www.ennenjanyt.net/?p=605#footnote_9_605)]"
Rälssitilan paras etu talonpojallekin oli varmaan vapaus maaverosta.
M.Sjostrom
06.06.14, 15:11
Olen -etenkin näin lämpimän kesän kunniaksi- aivan liian laiska katsoakseni itse alkuperäisdokumentaatiota asiastasi, joten heittelenpä vaan jotain neuvoja ja vinkkejä.
Katso alkuperäisdokumenteista tarkkaan, onko isäntä merkitty esimerkiksi tittelillä landsbonde (tai lyh vaikkapa L.b.). Jos näin, niin sitä tulisi päätellä että hän oli toisen tahon omistaman rälssitilan vuokraviljelijä.
Mutta jos hänet olisikin merkitty tittelillä wärd (W.) tai Bonde (bden), nämä voisivat viitata sellaiseen että omistuskin olisi silloin ollut hänellä.
Nuo asiat olisi toisiaan setvittävä nimenomaan niinä aikoina kirjoitetuista alkuperäisdokumenteista, kuten lasten syntymäkirjauksista, rippikirjanlehdiltä, henkikirjoista, maaverokirjoista, kuolleiden luettelosta....
Pekka Hiltunen
07.06.14, 14:54
Olen -etenkin näin lämpimän kesän kunniaksi- aivan liian laiska katsoakseni itse alkuperäisdokumentaatiota asiastasi, joten heittelenpä vaan jotain neuvoja ja vinkkejä.
Katso alkuperäisdokumenteista tarkkaan, onko isäntä merkitty esimerkiksi tittelillä landsbonde (tai lyh vaikkapa L.b.). Jos näin, niin sitä tulisi päätellä että hän oli toisen tahon omistaman rälssitilan vuokraviljelijä.
Mutta jos hänet olisikin merkitty tittelillä wärd (W.) tai Bonde (bden), nämä voisivat viitata sellaiseen että omistuskin olisi silloin ollut hänellä.
Nuo asiat olisi toisiaan setvittävä nimenomaan niinä aikoina kirjoitetuista alkuperäisdokumenteista, kuten lasten syntymäkirjauksista, rippikirjanlehdiltä, henkikirjoista, maaverokirjoista, kuolleiden luettelosta....
Haukottelu ja huokailu ovat tarttuvaa laatua. Lampuodeista tietenkin on kyse, ja mitä tulee heidän oikeudelliseen asemaansa, niin on täytynyt olla rutkasti lisätienestejä / perintövaroja, taikka sitten suhteita venäläisvirkamiehiin, jotta olisi rälssi jäänyt suvulle. Nähtävästikään ei näin ole käynyt - ainakaan ennen kuninkaallisen varjeluksen ulkopuolelle jääneitten tilusten ja rakennusten täydellistä rappeutumista, mikä on ominaista vielä tämänkin päivän Venäjällä.
O tempora o mores!
PH
Olen -etenkin näin lämpimän kesän kunniaksi- aivan liian laiska katsoakseni itse alkuperäisdokumentaatiota asiastasi, joten heittelenpä vaan jotain neuvoja ja vinkkejä.
Katso alkuperäisdokumenteista tarkkaan, onko isäntä merkitty esimerkiksi tittelillä landsbonde (tai lyh vaikkapa L.b.). Jos näin, niin sitä tulisi päätellä että hän oli toisen tahon omistaman rälssitilan vuokraviljelijä.
Mutta jos hänet olisikin merkitty tittelillä wärd (W.) tai Bonde (bden), nämä voisivat viitata sellaiseen että omistuskin olisi silloin ollut hänellä.
Nuo asiat olisi toisiaan setvittävä nimenomaan niinä aikoina kirjoitetuista alkuperäisdokumenteista, kuten lasten syntymäkirjauksista, rippikirjanlehdiltä, henkikirjoista, maaverokirjoista, kuolleiden luettelosta....
Kiitos vinkeistä!
Paimion kasvalan kohdalla:
Kasvala bonden Karl Efram Efraimssons....barn Alexandra Karoliina (27.1.1872)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paimio/syntyneet_1860-1883_jk258/112.htm
Samoin lukee rippikirjoissa,siis "bonden"
Piikkiön Alakylän kohdalla on vaikea löytää tietoa (SSHY-jäsenyyteni umpeutui enkä muista oliko Piikkiöstä eteenpäin vuosissa tietoja, vapaasti saatavilla loppuvat 1858, taisi olla). Kuitenkin mielestäni bondeksi tuollain tituleerataan ja tässä viljeilijän vaimon kuollessa, 23.8.1864,
sanotaan mielestäni myös Alakylä gla.bondevärdinnan Anna Jacobi
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/piikkio/kuolleet_1808-1879_jk323/95.htm
...Wikipedian tieto on epätarkka....
Kiitos infosta
Haukottelu ja huokailu ovat tarttuvaa laatua. Lampuodeista tietenkin on kyse, ja mitä tulee heidän oikeudelliseen asemaansa, niin on täytynyt olla rutkasti lisätienestejä / perintövaroja, taikka sitten suhteita venäläisvirkamiehiin, jotta olisi rälssi jäänyt suvulle. Nähtävästikään ei näin ole käynyt - ainakaan ennen kuninkaallisen varjeluksen ulkopuolelle jääneitten tilusten ja rakennusten täydellistä rappeutumista, mikä on ominaista vielä tämänkin päivän Venäjällä.
O tempora o mores!
En oikein ymmärrä viestiäsi, mitä tarkalleen haluatkaan sanoa? Kello on tosin paljon aamuyöllä tätä kirjoittaessani eli tavallaan tässäkin tempora määrittää minun morekseni.
Hannu Virttaalainen
08.06.14, 06:42
Haukottelu ja huokailu ovat tarttuvaa laatua. Lampuodeista tietenkin on kyse, ja mitä tulee heidän oikeudelliseen asemaansa, niin on täytynyt olla rutkasti lisätienestejä / perintövaroja, taikka sitten suhteita venäläisvirkamiehiin, jotta olisi rälssi jäänyt suvulle. Nähtävästikään ei näin ole käynyt - ainakaan ennen kuninkaallisen varjeluksen ulkopuolelle jääneitten tilusten ja rakennusten täydellistä rappeutumista, mikä on ominaista vielä tämänkin päivän Venäjällä.
O tempora o mores!
PH
Vaikka en tästä ihan kaikkea minäkään ymmärrä niin ei tässä Paimion henkirjan 1865 mukaan mistään lampuodista ole kysymys http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=641066
vaan kyllä jostain ainakin tämä talonpoika, Karl Efraiminpoika, on rahaa löytänyt rälssitilan ostoon :D:
Turun ja Porin läänistä löytyy henkikirjat arkistolaitoksen sivulta 5 vuoden välein.
Siellä on Piikkiönkin tiedot, mutta, kun minuakin haukotuttaa niin en viitsi enempään kaivaa. Lisätään vähän huokailua näin sunnuntai aamulla asian ja mahdollisten lukihäiriöiden joukkoon.
Vaikka en tästä ihan kaikkea minäkään ymmärrä niin ei tässä Paimion henkirjan 1865 mukaan mistään lampuodista ole kysymys http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=641066
vaan kyllä jostain ainakin tämä talonpoika, Karl Efraiminpoika, on rahaa löytänyt rälssitilan ostoon :D:
Turun ja Porin läänistä löytyy henkikirjat arkistolaitoksen sivulta 5 vuoden välein.
Siellä on Piikkiönkin tiedot, mutta, kun minuakin haukotuttaa niin en viitsi enempään kaivaa. Lisätään vähän huokailua näin sunnuntai aamulla asian ja mahdollisten lukihäiriöiden joukkoon.
Kiitos taas vinkistä! Tässä lukee "Alakylä Anders" Piikkiön kohdalla 1865 (Storhepojoki)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=641016
Anders on alkuperäisen postauksen rippikirjassa poikana (s.1837, iii-isoisäni). Isän Henrikin (s.1798) kohdalla lukee f.d.åboen. (före detta ? asukas?)
EDIT: Ilmeisesti tuo åboende tarkoittaa vuokraviljelijää tässä tapauksessa eli juurikin lampuotia? Mutta ilmeisesti tuo omistus oli sitten myöhemmin siirtynyt?
1875 Storhepoja Alakylä Anders Henriksson: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=649530
1880 Alakylä Anders Henriksson: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=657624
Viestiketjua elävöittämään vielä kuvat isoisoisovanhemmistani, toinen kotoisin Alakylästä, toinen Kasvalasta - syntyivät 1860-luvulla.
http://i62.tinypic.com/1554cab.jpg
http://i58.tinypic.com/294jxbk.jpg
ristojohannes
09.06.14, 07:23
Paimion pitäjänhistoria:
"Kasvala oli rälssiluontoinen yksinäistila, jonka omistajina isovihan jälkeen oli majuri N. Silfversvan, hänen jälkeensä sihteeri Samuel Forsen sekä edelleen turkulainen kauppias Yrjö Haveman vuodesta 1749. Seuraavan vuosisadan puolivälissä talo tuli talonpoikaisille omistajille.
Paimion pitäjänhistoria:
"Kasvala oli rälssiluontoinen yksinäistila, jonka omistajina isovihan jälkeen oli majuri N. Silfversvan, hänen jälkeensä sihteeri Samuel Forsen sekä edelleen turkulainen kauppias Yrjö Haveman vuodesta 1749. Seuraavan vuosisadan puolivälissä talo tuli talonpoikaisille omistajille.
^Kiitokset Risto
Edelleen kiinnostavat mahdolliset lisätiedot tuonaikaisten rälssitilojen luonteesta, ihan vain historialliseltakin kantilta kertomaan jotain yhteiskunnasta 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuun.
Itse ehdin syntyä jo 1900-luvun puolella, joten ei omakohtaista kokemusta.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.