Muuttokirjoista 1900 luvulla

[Sari H]

Hei

Isomummoni Anna muutti Ristijärveltä Muhokselle 20-vuotiaana 13.1.1911 naimattomana palvelijaksi. Tuohon aikaan on muuttokirja annettu muuttajalle mukaan, ja kun saapuu uudelle paikkakunnalle muuttaja toimitti kirjan seurakuntaan mistä se palautettin takaisin paikkakunnalle mistä muutettiin. Annan muuttokirja oli palautunut vasta 14.5.1911 takaisin Ristijärvelle.

Onko kellään vastaavanlaista kokemusta miksi tuo kirja palautui tässä tapauksessa vasta 4 kk muuttopäivän jälkeen? Onko siinä vain käynyt niin, että ei ole sitä seurakunnasta kiirehditty lähettämään takaisin? Vaiko eikö mummoni ollut sitä aikaisemmin vain ehtinyt viedä vaiko mikä voisi olla syynä? Vaiko yksinkertaisesti muutti vasta 14.5.1911 aikaan eikä 13.1.1911?

Sari H

[Seppo Niinioja]

Hei

Isomummoni Anna muutti Ristijärveltä Muhokselle 20-vuotiaana 13.1.1911 naimattomana palvelijaksi. Tuohon aikaan on muuttokirja annettu muuttajalle mukaan, ja kun saapuu uudelle paikkakunnalle muuttaja toimitti kirjan seurakuntaan mistä se palautettin takaisin paikkakunnalle mistä muutettiin. Annan muuttokirja oli palautunut vasta 14.5.1911 takaisin Ristijärvelle.

Onko kellään vastaavanlaista kokemusta miksi tuo kirja palautui tässä tapauksessa vasta 4 kk muuttopäivän jälkeen? Onko siinä vain käynyt niin, että ei ole sitä seurakunnasta kiirehditty lähettämään takaisin? Vaiko eikö mummoni ollut sitä aikaisemmin vain ehtinyt viedä vaiko mikä voisi olla syynä? Vaiko yksinkertaisesti muutti vasta 14.5.1911 aikaan eikä 13.1.1911?

Sari H

Viivästymisiä on kyllä silloin tällöin sattunut. Joskus henkilö ei mennyt edes ollenkaan sille paikkakunnalle, jonne muuttokirjan otti. Muuttokirjahan vietiin kyllä mukana aikaisemminkin.

Muuttokirjoja on tuloseurakuntien arkistoista paljon mikrofilmattukin eikä niitä käsittääkseni palautettu lähtöseurakuntaan. Miksi olisikaan? Sen sijaan mainitsemaasi aikaan on jo yleisesti lähtöseurakunnan ulosmuuttaneiden luettelossa mainittu päivämäärä, jolloin tieto muuttokirjan perillemenosta oli saatu. Tämä on vähintään postinkulun ja mahdollisten kiireiden verran myöhempi kuin muuttokirjan esittämispäivä tuloseurakunnassa.

Seppo Niinioja

[Heikki Koskela]

Viivästymisiä on kyllä silloin tällöin sattunut. Joskus henkilö ei mennyt edes ollenkaan sille paikkakunnalle, jonne muuttokirjan otti. Muuttokirjahan vietiin kyllä mukana aikaisemminkin.

Muuttokirjoja on tuloseurakuntien arkistoista paljon mikrofilmattukin eikä niitä käsittääkseni palautettu lähtöseurakuntaan. Miksi olisikaan? Sen sijaan mainitsemaasi aikaan on jo yleisesti lähtöseurakunnan ulosmuuttaneiden luettelossa mainittu päivämäärä, jolloin tieto muuttokirjan perillemenosta oli saatu. Tämä on vähintään postinkulun ja mahdollisten kiireiden verran myöhempi kuin muuttokirjan esittämispäivä tuloseurakunnassa.

Seppo Niinioja

Sitten on käynyt myös sillä lailla, että muuttaja ei ole aina toiminut niin kuin olisi pitänyt. On tapauksia, jotka viittaavat siihen, että muuttokirjaa ei ole heti viety tuloseurakuntaan niin kuin kai olisi pitänyt. Sen takia muuttoilmoitus on "myöhästynyt" - sanoisinko inhimmillisistä syistä.

En minäkään muista tapausta, jossa muuttokirja palautettiin lähtöseurakuntaan. Sen sijaan muuttaja on saattanut itse sen palauttaa, koska muutto on jostai syystä jäänyt tekemättä.

[Sari H]

Kiitokset tiedoista. Epäilen että isomummini muutti alussa Tyrnävälle palvelijaksi ja sitten vasta Muhokselle. Ristijärven kirkkoherranvirastosta sain tuon muuttokirjan palautuspäivän tietooni, ja myös Muhoksen kirkkoherranvirastosta kyselin syytä palautumisen viivästykseen. Eli on ollut tavallista viivästymiset palauttamisella -eli on pitänyt ilmeisesti palauttaa se. Näin käsitin heidän puheistaan.

Tänään minulla on onnenpäivä, olen 10 vuotta etsiskellyt ukkini isää. Sain juuri puhelun, jossa löytyi se ehdokas, jota olen etsinyt. Ukkini aina puhui että on sen ja sen poika, ja nimi siis oli minulla tiedossa. Sukunimi sen verran harvinainen, ettei varmaan montaa samannimistä ole seudulla. Nyt pääsen jatkamaan tämän haaran selvittelyä.

Joskus se onnistaa

Sari

[Tapani Kovalaine]

Tasavallan presidentti K. J. Stålberg oli myös yliopistomies ja tuottelias kirjoittaja, julkaisi kirjoja ja lehtiartikkeleita. Vuonna 1908 K. J. Stålberg julkaisi Otavan Asetuskokoelmassa opuksen (Kuopio 1908) Henkikirjoitusta, Muuttamista seurakunnasta toiseen ja Papintodistuksia koskevat Asetukset.
Sieltä (s. 15-16) löytyvät pelisäännöt muutoille vuonna 1911. Tuolloin oli yhä voimassa 1865 annetun palkollisasetuksen 46 §: Jos palkollinen muuttaa seurakunnasta toiseen, antakoon kohta palvelukseen tultuansa saadun muuttokirjansa isännälle, jonka, kymmenen markan sakon haastolla, pitää viimeistäänki neljäntoista päivän kuluessa sen jälkeen, jättää se seurakunnan kirkkoherralle, taikka sille, joka hänen virkaansa toimittaa. Henkikirjoitusasetuksen (annettu v. 1894) 5 §:ssä oli määräys, että kaikki heinäkuun loppuun mennessä jätetyt muutokirjat oli tsekattava ja edellistä vuotta koskevista muuttokirjoista oli tehtävä henkikirjaan pantavaksi ilmoitus henkikirjoittajalle. Papin piti ilmoittaa muuttaneen nimi, ikä, ammatti ja uusi asuinpaikka.

[seppos]

Minulla on kokemus tuolta 1860 luvulta, että esisetäni otti muutokirjan Hämeenlinnasta ja siihen merkittiin kohteeksi Uusikaupunki, jonne hän ei koskaan päätynyt.Muutavan vuoden kuluttua hänet sitten löytyy Suomeen kaartista kaartilaisena ja hän kaatuu Gordnyj Dubjankin taistelussa, joten mitä hän teki muutaman vuoden siinä välillä ei voi kysyyä eikä mitään perimätietoa ole.

Herää kuitenkin kysymys käytettiinkö muuttokirjaa myös kuin henkilöllisyystodistuksena, kun ei oltu vakiinnuttu mihinkään. Mitenkään irtolaista elämää en usko hänen viettäneen, vaan on ollut yhtydessä perheeseensä ja sisko meni muutamaa vuotta myöhemmin, kun se oli sallittua kaartilaisen kanssa naimisiin ja sai pari lasta. Näihin yhteys on ihan hukassa.Tiedän, että toinen kuoli lapsettomana neitinä, mutta toisesta ei ole mitäään tietoa.