Lassi Remes ja Beata Ollintytär s.1733

[seppo remes]

Kiuruveden seurakunnan kirjoissa on erittäin niukasti tietoja Lassi Remeksestä ja hänen perheestään. Varhaisin ja paras tiedonlähde löytyy Kiuruveden rippikirjasta 1799-1809 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1550&pnum=112
Tiedot sitä ennen ja suurilta osin sen jälkeenkin puuttuvat kokonaan. Lassin jälkeläiset joko kuolivat Kiuruvedellä tai muuttivat sieltä pois. Sittemmin sukua näkyy Nilsiässä ja Muuruvedellä.
Lassin puolison Beata Ollintyttären nimi viittaisi siihen, että hän tulee vedenjakajan länsipuolelta, Piippolasta tai Pyhäjärveltä. Lassin puutteellisille tiedoille saattaa olla selityksenä se, että hänen oleskeli 1700-luvulla Kiuruveden ulkopuolella ja vain satunnaisesti oli uudisasukkaana Kiuruveden Lapinsalossa. Lassi kuitenkin kuoli Lapinsalossa vesipöhöön 11.2.1796.
Nyt olisivat kaikenlaiset tiedonjyväset tarpeen, että Lassille löytyisi vanhemmat, niinkuin myös Beatalle, sekä kaikkea muuta mahdollista tietoa heistä.

[Timru]

Voisiko naapuritalon Henrik From (Remes) olla vaikka veli. Hänenkin vanhemmat ovat tiettävästi hukassa. Hänestä on hivenen enemmän tietoa.
Henrik oli sotilaana Luupuvedellä 1750-luvulla ja muutti sen jälkeen talollliseksi Lapinsalolle. Hänen vaimon Cecilian isä, Anders Carel, oli sotilaana Niemiskylällä ja sitemmin talollisena Pielaveden Sulkavalla. Henrikin Peter pojan vaimon, Helenan, monemmat isoisät olivat sotilaita.
Lassikin on voinut olla sotilaana!
Nämä sotilaat ovat isoisiäni, Henrik ja Anders jopa kaksinkertaisia.

t.Timo Ruotsalainen

[seppo remes]

Kiitos, Timo, vastauksestasi. Kerron tässä omista huomioistani. Jos Olli ja Heikki (From) ovat veljeksiä, pitäisi löytää Pekka Remes, joka olisi näiden veljesten isä. Olen lähes varma siitä, että Heikin isä oli Pekka Remes ja hänen puolisonsa on Ingrid Lappalainen. Minulla olisi yksi ehdokas, mutta häntä vastaan on myös toisenlaista tietoa; Kiuruvedellä asuivat Pekka Pekanpoika Remes s.n.1680 sekä hänen puolisonsa Margareeta Lappalainen. Pekka näkyy Iisalmen Haapajärvellä manttaaliluettelon mukaan vuonna 1711. Pekalla oli sisar, jonka nimi oli Liisa. Liisa vaati käräjillä vuonna 1744 perintöä lapsettomana kuolleen veljensä, Pekan jälkeen. Liisa asui Rutakolla ja oli naimisissa Niilo Rönkön kanssa. Tämä Pekka Pekanpoika Remes on minun ainoa sopiva isäkanditaatti Heikille ja Ollille, mutta hänkään ei voi olla se oikea. Lappalaisen etunimi ei myöskään sovi kuvaan, pitäisi olla Ingrid, mutta onkin Margareeta! Olisikohan joillakin Lappalaisten tutkijoilla enempää tietoa tähän asiaan.

[seppo remes]

Nyt vasta huomasin, että olin sekoittanut Heikki Fromin veljen. Kyseessä on tietenkin Lassi, joka oli naimisissa Beata Ollintyttären kanssa. Yleinen huomio Remeksistä on, että nämä yleensä olivat talollisia, ja näinollen heistä on tietoja useissa eri lähteissä. On myös sukuhaara, jossa on itsellisiä ja sotilaita. Tämä sukuhaara on suhteellisen kapea, vain muutamia henkilöitä joka sukupolvessa. Minulla on sellainen teoria, että oli eräs Matti Remes, joka s.n.1660. Hänellä oli kolme poikaa, joista yksi Pekka s.n.1683 muutti Iisalmen maalaiskunnan Haapajärvelle. Matin kaksi muuta poikaa ovat nimettömiä, mutta epäilen yhden kuitenkin olleen Pekka. Käräjäkirjojen valossa Pekalla oli sisar, Liisa s.n.1689, joka asui naimisissa Rutakolla. Puoliso saattaa olla aiemmin mainisemani Niilo Rönkkö. Matin toinen ja kolmas poika jäävät nimettömiksi, mutta yhdellä oli Matti-niminen poika, joka ryhtyi sotilaaksi nimellä Grundberg (s.1712)ja puolisonsa oli Anna Paavontytär Kärkkäinen. Jos tälle minun teorialle löytyy vahvistusta, niin Rutakolla asuneen Liisan veli on Pekka Pekanpoika Remes, eli sama mies, joka asui Haapajärvellä. Otapas tästä sotkusta selvää!

[Juha Rönkkö]

Nyt vasta huomasin, että olin sekoittanut Heikki Fromin veljen. Kyseessä on tietenkin Lassi, joka oli naimisissa Beata Ollintyttären kanssa. Yleinen huomio Remeksistä on, että nämä yleensä olivat talollisia, ja näinollen heistä on tietoja useissa eri lähteissä. On myös sukuhaara, jossa on itsellisiä ja sotilaita. Tämä sukuhaara on suhteellisen kapea, vain muutamia henkilöitä joka sukupolvessa. Minulla on sellainen teoria, että oli eräs Matti Remes, joka s.n.1660. Hänellä oli kolme poikaa, joista yksi Pekka s.n.1683 muutti Iisalmen maalaiskunnan Haapajärvelle. Matin kaksi muuta poikaa ovat nimettömiä, mutta epäilen yhden kuitenkin olleen Pekka. Käräjäkirjojen valossa Pekalla oli sisar, Liisa s.n.1689, joka asui naimisissa Rutakolla. Puoliso saattaa olla aiemmin mainisemani Niilo Rönkkö. Matin toinen ja kolmas poika jäävät nimettömiksi, mutta yhdellä oli Matti-niminen poika, joka ryhtyi sotilaaksi nimellä Grundberg (s.1712)ja puolisonsa oli Anna Paavontytär Kärkkäinen. Jos tälle minun teorialle löytyy vahvistusta, niin Rutakolla asuneen Liisan veli on Pekka Pekanpoika Remes, eli sama mies, joka asui Haapajärvellä. Otapas tästä sotkusta selvää!

Tuo Haapajärvellä asunut Pekka Remes mainitaan Pekanpojaksi mm. Iisalmen käräjillä 20.8.1733 ja 16.8.1744, joten isäksi epäilisin tuon mainitsemasi Matin veljeä Pekkaa. Liisa Remes lienee todellakin se Liisa joka oli naimisissa Niilo Rönkön kanssa, lisäksi Liisan veli oli tuo Pekka Pekanpoika Remes (jolla ei siis lapsia), lisäksi Liisan veljenpojaksi mainitaan tuo sotilas Mats Grunberg.
Lisäksi Matti Remes (Grunbergin) leski Anna Kärkkäisen veljenä mainitaan Paavo Kärkkäinen, mutta kuka oli tuo Paavo Kärkkäinen? (oli elossa 16.8.1744) Onko missä lähteessä Anna mainittu Paavontyttärenä?

[seppo remes]

Hej Juha! Olin lukenut huonosti muistiinpanoistani. Paavo Kärkkäinen ei ollut Anna Kärkkäisen isä vaan veli. Se näkyy mainitsemistasikin käräjäkirjoista. Kun mainitaan, että sotilas Matts Grundberg oli Liisa Remeksen veljen poika, saattaa kyseessä olla joko Heikki tai Matti-niminen veli. Molemmista on minulla niukasti tietoja, Heikistä ainoastaan nimi. Tämä keskustelu alkoi Lassi Remeksestä s. n. 1730 ja hän oli naimisissa Beata Ollintyttären kanssa. Jos Lassi oli myös sotilas, on hän saattanut olla vesirajan takana palveluksessa, ennenkuin palasi kotiseudulleen Kiuruvedelle. Mikähän joukkoyksikkö tulisi kysymykseen nykyisen Pyhäjärven ja Piippolan seudulla? Hyvällä tuurilla Lassi saattaisi näkyä siellä sotilaana. Vihkimismerkintää en ole tietenkään löytänyt. Meni naimisiin noin 1750-1760.

[Juha Rönkkö]

Menee taas hieman asian vierestä, mutta tuli tuossa taannoin poimittua ylös Paavolasta Heikki Hemminginpoika Remes joka vihittiin 11.12.1748 Cecilia Pekantyttären kanssa, heillä ainakin poika Petrus s.3.2.1753 Paavola. Pariskunta on ainakin Paavolan rippikirjassa 1750-57 (arkistolaitoksen kuva 40)
Hiskissä Heikki on virheellisesti Heikinpoika.
Onkopa tuosta Remeksestä tietoa?
isäksi olen kaavaillut Hemmo Heikinpoika Remestä, joka katoaa vaimoineen Kiuruvedeltä (no 3) 1730-luvulle tultaessa. Kaikkoset tulivat tilalle.

[seppo remes]

Olempa yrittänyt sovitella näitäkin Remeksiä jonkinlaiseen järjestykseen. Remesten joukossa ei näitä Hemmoja ole kovinkaan monta; kaksi ehken 3. Paavolassa on todellakin Heikki Hemmonpoika Remes, joka syntyi 1.4.1727. Hänen jälkeläisensä alkoivat käyttämään sukunimeä Simunakangas. Heikillä oli ainakin kuusi lasta, ja mainitsemasi Pekka on toiseksi vanhin. Hemming syntyi jo 29.3.1751. Kukahan sitten olisi Heikin isä? Ainakin hän oli Hemmo-niminen ja syntyi noin 1700. Kiuruvedeltä olen löytänyt yhden Hemmon, joka on syntynyt joko vuonna 1699 tai 1694. Hänestä olen kaavaillut Pekanpoikaa. Tämä Hemmo oli naimisissa Anna Pietikäisen kanssa ja pariskunta ilmaantuu Muhokselle vuonna 1770. Heillä oli mukanaan muuttotodistus, jonka allekirjoittaja oli H Lyra. Tämän niminen kappalainen oli Kiuruvedellä vuosina 1767-1776. Kiuruvedellä mainitaan manttaaliluetteloissa vuosina 1700 ja 1707 eräs Hemminki Remes, mutta tämä ei voi olla sama koska oli liian nuori maksamaan manttaaliveroa. Hemmo Remeksellä ja Anna Pietikäisellä on Muhoksella lapset Pekka s.1739, Heikki s.1727 ja Hemmo s.1735.
Mainitset Juha omana arvionasi Heikki Hemmonpojan isäksi Hemming Heikinpoikaa. Kukahan Heikki tuo sitten olisi ja kenen poika? Olen noteerannut että Kiuruveden kylässä vuonna 1725 maksaa Hemming Heikinpoika Remes puolisoineen sekä leskeksi jäänyt äiti henkiveroa. 1727 on Hemming Heikinpoika Kiuruveden kylässä puolisoineen ja näkyy henkikirjassa, mutta ei myöhemmin. Kiuruveden kylässä ei ole muita Heikkejä kuin se joka syntyi noin 1685 ja oli naimisissa Liisa Niskasen kanssa. Heillä oli lapset Matti s. 1722, Heikki s.1728 ja Riitta s.1726. Nämä perheet asuivat ja elivät Kiuruveden kylän Tiusassa eli Tiusanniemessä. Olisiko heillä ollut vielä muitakin sisaruksia? Onkohan jossakin vaiheessa Heikit ja Hemmot sekoittuneet toisiinsa? Tiusassa asunut Heikki s.n.1683 on ymmärtääkseni Matinpoika, joka syntyi n.1640 ja Matti oli naimisissa Maria Partasen kanssa.

[Juha Rönkkö]

Olempa yrittänyt sovitella näitäkin Remeksiä jonkinlaiseen järjestykseen. Remesten joukossa ei näitä Hemmoja ole kovinkaan monta; kaksi ehken 3. Paavolassa on todellakin Heikki Hemmonpoika Remes, joka syntyi 1.4.1727. Hänen jälkeläisensä alkoivat käyttämään sukunimeä Simunakangas. Heikillä oli ainakin kuusi lasta, ja mainitsemasi Pekka on toiseksi vanhin. Hemming syntyi jo 29.3.1751. Kukahan sitten olisi Heikin isä? Ainakin hän oli Hemmo-niminen ja syntyi noin 1700. Kiuruvedeltä olen löytänyt yhden Hemmon, joka on syntynyt joko vuonna 1699 tai 1694. Hänestä olen kaavaillut Pekanpoikaa. Tämä Hemmo oli naimisissa Anna Pietikäisen kanssa ja pariskunta ilmaantuu Muhokselle vuonna 1770. Heillä oli mukanaan muuttotodistus, jonka allekirjoittaja oli H Lyra. Tämän niminen kappalainen oli Kiuruvedellä vuosina 1767-1776. Kiuruvedellä mainitaan manttaaliluetteloissa vuosina 1700 ja 1707 eräs Hemminki Remes, mutta tämä ei voi olla sama koska oli liian nuori maksamaan manttaaliveroa. Hemmo Remeksellä ja Anna Pietikäisellä on Muhoksella lapset Pekka s.1739, Heikki s.1727 ja Hemmo s.1735.
Mainitset Juha omana arvionasi Heikki Hemmonpojan isäksi Hemming Heikinpoikaa. Kukahan Heikki tuo sitten olisi ja kenen poika? Olen noteerannut että Kiuruveden kylässä vuonna 1725 maksaa Hemming Heikinpoika Remes puolisoineen sekä leskeksi jäänyt äiti henkiveroa. 1727 on Hemming Heikinpoika Kiuruveden kylässä puolisoineen ja näkyy henkikirjassa, mutta ei myöhemmin. Kiuruveden kylässä ei ole muita Heikkejä kuin se joka syntyi noin 1685 ja oli naimisissa Liisa Niskasen kanssa. Heillä oli lapset Matti s. 1722, Heikki s.1728 ja Riitta s.1726. Nämä perheet asuivat ja elivät Kiuruveden kylän Tiusassa eli Tiusanniemessä. Olisiko heillä ollut vielä muitakin sisaruksia? Onkohan jossakin vaiheessa Heikit ja Hemmot sekoittuneet toisiinsa? Tiusassa asunut Heikki s.n.1683 on ymmärtääkseni Matinpoika, joka syntyi n.1640 ja Matti oli naimisissa Maria Partasen kanssa.

Mitään varmaahan minulla ei noista ole, muutta vuoden 1727 henkikirjassa olisi siis mainittu Heikki Remeksen leski ja poika Hemmo Heikinpoika Remes. mm. Vuonna 1701 mainitaan Hemmo Remes ja poika Heikki vaimonsa kanssa. Tuosta jos jotain karkeaa koittaa hahmottaa, niin... karkeasti syntyvuosi arvioineen...

Hemmo Heikinpoika Remes (s.n.1700)
isä Heikki Hemmonpoika (s.n.1680) (oli jo kuollut 1727)
ja isä Hemmo (s.n.1660)

Tuolle 1700 syntyneelle Hemmolle siis voisi kaavailla pojaksi tuota Paavolassa asunutta Heikki Hemmonpoikaa, mutta voi tietysti olla joku toinenkin?
Tuostakaan 1660 syntyneeksi oletetun Hemmon isästä ei ole varmaa tietoa (olen kaavaillut sitä Antinpojaksi jolloin isä olisi Antti Laurinpoika Remes, jonka isä puolestaa olisi Lauri Jönssinpoika jne..).
Mutta ainakaan tuo Heikki (s.n.1680) ei olisi Matinpoika mikäli nuo henkikirjat pitävät kutinsa..

[E Juhani Tenhunen]

Tuostakaan 1660 syntyneeksi oletetun Hemmon isästä ei ole varmaa tietoa (olen kaavaillut sitä Antinpojaksi jolloin isä olisi Antti Laurinpoika Remes, jonka isä puolestaa olisi Lauri Jönssinpoika jne..).
Mutta ainakaan tuo Heikki (s.n.1680) ei olisi Matinpoika mikäli nuo henkikirjat pitävät kutinsa..

Nyt lainataan tiivistäen isoisäni äidin serkun Juho Pöksyläisen (1858-1939) tekstiä Tuulikki ja Matti Kärkkäisen (2013, s. 52-53) toimittamasta Kiuruveden historiasta:

Maakirjan 1664 mukaan asuivat Remesten sukualueella Matti Antinpoika, Jussi Jussinpoika ja Pietari Lassinpoika Remeksinen. Alue kuului Juho Pistolekorsin rälssiin.

Isonvihan aikana (1713-1721) Mattilan talossa Matti Remeksellä oli kaksi poikaa, Matti ja Paavo. Matti näyttää jääneen Mattilaan suvun jatkajaksi. Paavon pojista meni 2 Iisalmelle (toinen Valkeiskylän Remekseen ja toinen Iisalmen kaupungin alueelle Paloiseen). Toiset pojista asuivat Jylängässä. Mattilassa Matilla oli yksi poika Joppi, joka rakensi talon Joppilan paikalle, missä oli Mattilan kirkkoasunto.

E. Juhani Tenhunen

[Timru]

Näköjään Heikit täytyy sovittaa oikeisiin perheisiin. Kuka voisi olla n. v.1728 syntynyt Heikki Remeksen isä? Heikki otti pestin ruotuun 51 (Luupuvesi) vuonna 1756 ja sai nimeksi From, joka jäi hänen sukunimeksi. Vaimo Cecilia Carel s. 1734 ja lapset Ingeborg 1761, Henrik 1762, Petter 1769.

[Timru]

Vihannin Alpuassa Mätäsahon talossa oli isäntäna Johan Johans vaimonsa Cecilia Wincentius kanssa. Heillä oli poika Lars s. 4.8.1730. Renki Lars Joh. Mätäsaho avioitui Beata Olofd. Koutoisen s.29.10.1733 kanssa Alavieskassa.
He asuivat Koutoisessa 1760-luvun alkuun. Heille syntyi siellä tytär ja kaksi poikaa.
Johannes syntyi 1.10.1758.
Lars Mätäsaho, Lars Koutoinen, Lars ???
Nimet ja vuosiluvut täsmäävät mutta se voi olla sattumakin.

[E Juhani Tenhunen]

Vihannin Alpuassa Mätäsahon talossa oli isäntäna Johan Johans vaimonsa Cecilia Wincentius kanssa. Heillä oli poika Lars s. 4.8.1730. Renki Lars Joh. Mätäsaho avioitui Beata Olofd. Koutoisen s.29.10.1733 kanssa Alavieskassa.
He asuivat Koutoisessa 1760-luvun alkuun. Heille syntyi siellä tytär ja kaksi poikaa.
Johannes syntyi 1.10.1758.
Lars Mätäsaho, Lars Koutoinen, Lars ???
Nimet ja vuosiluvut täsmäävät mutta se voi olla sattumakin.

Alpua on Siikasavoa. Siis Juho Juhonpoika olisi Remes ja Silja Visantytär oletettavasti Kumpulainen?

E Juhani Tenhunen